Download to read offline
Uploaded byManuel Julian R
Provincia de Viru
Trabajo realizado sobre la provincia de viru, region la libertad, este trabajo fue hecho en la Universidad Nacional de Trujillo
Provincia de Viru
- 1. Lic. Julián Rojas,Manuel
- 2.
- 4. LLAA PPRROOVVIINNCCIIAA DDEEVVIIRRÚÚ IInnffoorrmmaacciióónn GGeenneerraall Fecha de Creación 4 de Enero de 1995 Población al 2005 67,775 hab. Superficie (km2) 3,218.74. Densidad Poblacional (hab./Km2) 21.1 Clima 16º a 30 º C Altitud 65 m.s.n.m Latitud 8º12' a 8º58' Sur Longitud 78º27' a 78º56' Oeste Distritos Virú, Chao y Guadalupito
- 5. UUbbiiccaacciióónn ddee VViirrúúeenn llaa rreeggiióónn ddee LLaa LLiibbeerrttaadd
- 6. SSIITTUUAACCIIÓÓNN GGEEOOGGRRÁÁFFIICCAA..-- EEll DDiissttrriittoo ddee VViirrúú eessttáá ssiittuuaaddoo aall SSuurr ddee llaa PPrroovviinncciiaa ddee TTrruujjiilllloo yy ddeennttrroo ddee llaass ppoossiicciioonneess GGeeooggrrááffiiccaass ssiigguuiieenntteess:: LLoonnggiittuudd OOcccciiddeennttaall..-- MMíínniimmaa 7788º 1144´ 3399´´ eenn uunn ppuunnttoo ccoolliinnddaannttee ccoonn eell RRííoo SSaannttaa yy llaa PPrroovviinncciiaa ddee SSaannttiiaaggoo ddee CChhuuccoo yy MMááxxiimmaa 7788º 5511´ 1122´´ eenn uunn ppuunnttoo ddee llaa rriivveerraa ddeell mmaarr ccoolliinnddaannttee ccoonn eell ddiissttrriittoo ddee SSaallaavveerrrryy.. LLaattiittuudd SSuurr..-- MMíínniimmaa 88º 55´ 2277´´ eenn uunn ppuunnttoo ccoolliinnddaannttee ddee llaa pprroovviinncciiaa ddee OOttuuzzccoo yy MMááxxiimmaa 88º 5577´ 4433´´ eenn llaa ddeesseemmbbooccaadduurraa ddeell RRííoo SSaannttaa eenn eell OOccééaannoo PPaaccííffiiccoo.. SSUUPPEERRFFIICCIIEE..-- TTiieennee 4433 KKmm.. ddee aanncchhoo ppoorr 6699 ddee llaarrggoo ccoonn uunnaa eexxtteennssiióónn aapprrooxxiimmaaddaa ddee 33,,220000 KKiillóómmeettrrooss..
- 7.
- 8. LLííMMIITTEESS EEllDDiissttrriittoo ddee VViirrúú lliimmiittaa ppoorr eell NNoorrttee ccoonn llooss DDiissttrriittooss ddee SSaallaavveerrrryy yy PPoorroottoo,, ppoorr eell EEssttee ccoonn llaa PPrroovviinncciiaa ddee OOttuuzzccoo;; JJuullccáánn yy SSaannttiiaaggoo ddee CChhuuccoo,, ppoorr eell SSuurr ccoonn eell DDeeppaarrttaammeennttoo ddee AAnnccaasshh,, ssiirrvviieennddoo ddee llíínneeaa ddiivviissoorriiaa eell RRííoo SSaannttaa yy ppoorr eell OOeessttee ccoonn eell OOccééaannoo PPaaccííffiiccoo EEssttaass eessttrriibbaacciioonneess ssee ffoorrmmaarroonn eenn llaa eerraa CCeennoozzooiiccaa ddee llaa TTiieerrrraa;; hhaaccee uunnooss 6600 mmiilllloonneess ddee aaññooss qquuee llaa ttiieerrrraa aaddooppttaa ssuuss ccaarraacctteerreess aaccttuuaalleess..
- 10. Características de laPoblación: Censo año 2005 Población Urbana 47,342 Población Rural 20433 Población Censada Hombres 35145 Población Censada Mujeres 32630 Población de 15 años y más 44178 Porcentaje de Población de 15 años y más 65.18% Tasa de Analfabetismo de la población de 15 años y más 6.7% FFuueennttee:: IINNEEII -- CCEENNSSOO NNAACCIIOONNAALL 22000055 EEllaabboorraacciióónn:: UUNNIIDDAADD DDEE EESSTTAADDIISSTTIICCAA EE IINNFFOORRMMAATTIICCAA
- 13.
- 14. CCIICCLLOO GGEEOOGGRRÁÁFFIICCOO DDEEVVIIRRÚÚ CCoommpprreennddee ttooddooss llooss ccaammbbiiooss ssuuffrriiddooss ppoorr eell rreelliieevvee ddeell ssuueelloo yy aassíí ssee hhaa ccoonnssttrruuiiddoo llaa llllaannuurraa ccoosstteerraa ffoorrmmaaddaa ppoorr llooss aaggeenntteess ddee eerroossiióónn ccoommoo eell VViieennttoo,, aagguuaa,, lllluuvviiaa,, eettcc.. AAyyuuddaaddooss ppoorr llaa ffuueerrzzaa ddee ggrraavveeddaadd.. LLaa eerroossiióónn aa ccoorrrrooííddoo llaass rrooccaass ddeessmmeennuuzzáánnddoollaass yy ttrraannssppoorrttáánnddoollaass dduurraannttee mmiilleenniiooss ddee aaññooss,, mmooddeellaannddoo llaass aaccttuuaalleess ppaammppaass ddee CChhaaoo yy VViirrúú,, aa aaúúnn llaa eerroossiióónn ccoonnttiinnúúaa eenn ssuu pprroocceessoo lleennttoo ddee mmooddeellaaddoorr ffoorrmmaannddoo llaass rrooccaass sseeddiimmeennttaarriiaass..
- 15. PPrriinncciippaalleess CCoonnttrraaffuueerrtteess..-- TTooddaa llaa ppaarrttee eessttee ddeell DDiissttrriittoo oo sseeaa llaa CCeejjaa ddee CCoossttaa eessttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr ccoonnttrraaffuueerrtteess qquuee ddeesscciieennddeenn ddee llaa CCoorrddiilllleerraa OOcccciiddeennttaall ddee llooss AAnnddeess,, qquuee ssoonn eessttrriibbooss oo ddeeffeennssaass ppaarraa llaa eessttaabbiilliiddaadd ddee eessttee rraammaall AAnnddiinnoo uunnoo ddee eellllooss ssee pprroolloonnggaa hhaacciiaa eell mmaarr yy rreecciibbee eell nnoommbbrree ddee ““CCoossccoommbbaa””,, oottrroo ccoonnttrraaffuueerrttee qquuee ddaa vviissttaa aall ppuueebblloo ddee VViirrúú ssee llee ccoonnooccee ccoonn eell nnoommbbrree ddee llaass ““LLoommaass”” yy lllleeggaa hhaassttaa SSaann IIddeellffoonnssoo.. CCaabbee sseeññaallaarr aallgguunnooss cceerrrrooss ddee iimmppoorrttaanncciiaa ccoommoo CCeerrrroo NNeeggrroo oo CCeerrrroo PPrriieettoo ggrraann pprroommoonnttoorriioo qquuee ssee lleevvaannttaa eenn GGuuaaññaappee,, ppaarrttee ddee ééll eessttáá ccuubbiieerrttoo ppoorr eell gguuaannoo ddee llaass aavveess mmaarriinnaass qquuee aallllíí mmoorraann ppoorr eell aalliimmeennttoo qquuee eell mmaarr lleess ooffrreeccee:: ppeecceess,, mmoolluussccooss,, ccrruussttáácceeooss,, aallggaass,, eettcc..
- 16. LLIITTOORRAALL DDEELL DDIISSTTRRIITTOO BBaahhííaass..-- LLaass pprriinncciippaalleess ssoonn llaass ddee GGuuaaññaappee yy CChhaaoo,, eenn llaa pprriimmeerraa eessttáá PPuueerrttoo MMoorríínn;; aa eessttaass aaggrreeggaammooss llaa ddee GGuuaaddaalluuppiittoo..
- 18. MMoorrrroo..-- EEllpprroommoottoorriioo ttaann eessccaarrppaaddoo eess CCeerrrroo PPrriieettoo oo CCeerrrroo NNeeggrroo qquuee hhaa ppeenníínnssuullaa-- mmoorrrroo,, ssee eelleevvaa eenn llaa ppaarrttee ssuurr ddee llaa bbaahhííaa ddee GGuuaaññaappee.. IIssllaass..-- SSoonn iimmppoorrttaanntteess llaass IIssllaass ddee GGuuaaññaappee,, qquuee eenn nnúúmmeerroo ddee ttrreess,, ssiirrvveenn ddee aallbbeerrgguuee aa mmiillllaarreess ddee aavveess mmaarriinnaass,, ccuuyyaass ddeeyyeecccciioonneess ddaann eell gguuaannoo ddee llaa iissllaa.. AAddeemmááss eessttáánn llaass iissllaass ddee CChhaaoo eenn nnúúmmeerroo ddee ddooss,, ffrreennttee aa llaa bbaahhííaa ddeell mmiissmmoo nnoommbbrree..
- 22.
- 23. FFLLOORRAA DDEELL DDIISSTTRRIITTOO vveeggeettaalleess ttííppiiccooss ssiillvveessttrreess ccoommoo llaa ggrraammaa ssaallaaddaa,, eell aallggaarrrroobboo,, eell mmaannggllee,, llaa oonnuuppaayyaa,, eell ppáájjaarroo bboobboo,, vvaarriieeddaadd ddee ccaaccttuuss,, eell ssiimmuull,, eessppiinnoo,, cchhoollooqquuee,, mmoolllloo,, ccaaññaa bbrraavvaa,, ccaarrrriicciilllloo,, ssaauuccee.. EEnnttrree llooss ccoonnttrraaffuueerrtteess aannddiinnooss ssee mmuullttiipplliiccaann llooss ccaaccttuuss.. AArrbboolliillllooss ccoommoo eell ppuuttii,, ttaammbbiiéénn ccrreecceenn eesstteeppaass ggrraammiinnoossaass ccoonn aarrbbuussttooss ddiissppeerrssooss.. EExxiisstteenn ffoorrmmaacciioonneess hheerrbbáácceeaass qquuee lllleeggaann aa aappoorrrreeaarr aa llooss sseemmbbrrííooss ccoommoo llaa ggrraammiillllaa,, eell ccaaddiilllloo,, eell aammoorr sseeccoo,, eell ccooccoo,, eettcc.. EEnn llooss ddeessiieerrttooss ttaammbbiiéénn aalliimmeennttaaddaass ppoorr llaa ggaarrúúaa,, ppoorr bbllaanndduurraa yy llaa hhuummeeddaadd ddeell ssuueelloo ssee ffoorrmmaann mmaattoorrrraalleess:: rreettaammaa,, cchhuuppaallllaa,, uunnaa vvaarriieeddaadd ddee ppllaannttaass ccoonn ppeennaacchhooss ccoommoo ppiiññaass,, aa llaa rriibbeerraa ddeell mmaarr ccrreeccee ssaallaaddaa,, eettcc..
- 24.
- 25.
- 26.
- 27.
- 28.
- 29. FFaauunnaa ddeell lluuggaarr FFaauunnaa ddee MMaarr..-- eess aabbuunnddaannttee ppoorrqquuee llaass ccoonnddiicciioonneess aammbbiieennttaalleess aassíí lloo ppeerrmmiitteenn yy ppaarraa uunn mmeejjoorr eessttuuddiioo lloo ccllaassiiffiiccaammooss aassíí:: PPllaanncckkttoonn..-- ffoorrmmaaddoo ppoorr oorrggaanniissmmooss uunniicceelluullaarreess ((aanniimmaalleess oo ppllaannttaass)) qquuee ssiirrvveenn ddee aalliimmeennttoo aa llooss aanniimmaalleess mmaarriinnooss.. NNeecckkttoonn..-- iinntteeggrraaddoo ppoorr llooss aanniimmaalleess yyaa eevvoolluucciioonnaaddooss qquuee ssee ddeessppllaazzaann ffáácciillmmeennttee,, ssoonn llooss ppeecceess yy aallgguunnooss cceettáácceeooss qquuee vviivveenn eenn aagguuaass jjuurriissddiicccciioonnaalleess ddee VVíírrúú.. FFaauunnaa eeppiill mmaarriinnaa..-- ccoonnssttiittuuiiddaa ppoorr llaass aavveess gguuaanneerraass,, lloobbooss,, ggaattooss mmaarriinnooss,, qquuee vviivveenn,, eenn llaass iissllaass,, ccuueevvaass,, mmoorrrrooss,, eettcc..,, yy ssee eessttaabblleeccee llaass
- 30. RReeggiióónn ddee llaassIIssllaass GGuuaaññaappee,, CChhaaoo,, aaddeemmááss CCeerrrroo PPrriieettoo oo CCeerrrroo NNeeggrroo)).. VViivveenn ggrraann vvaarriieeddaadd ddee aavveess qquuee vvaarrííaann eenn ttaammaaññoo,, ccoolloorr,, ffoorrmmaa yy rreennddiimmiieennttoo ddee gguuaannoo;; ssiieennddoo llaass eessppeecciieess pprriinncciippaalleess:: gguuaannaayy,, ppiiqquueerraa,, aallccaattrraazz,, ppoottooyyuunnccoo,, ggaavviioottaa,, eettcc.. VViivveenn ttaammbbiiéénn ggaattooss mmaarriinnooss,, rrooeeddoorreess,, rreeppttiilleess,, vvaarriieeddaadd ddee llaaggaarrttiijjaass..
- 31.
- 32.
- 33.
- 34. RReeggiióónn BBeennttóónniiccaa..--ccoommpprreennddee llaa zzoonnaa ZZóóccaalloo CCoonnttiinneennttaall ddeell DDiissttrriittoo,, eess rriiqquuííssiimmoo eenn ffaauunnaa ppoorr llaa iilluummiinnaacciióónn yy bbuueennaa ooxxiiggeennaacciióónn ddee llaass aagguuaass.. VViivveenn:: ccaannggrreejjooss,, aarraaññaass,, eessttrreellllaass ddee mmaarr,, ccoonncchhaass,, ppuullppooss,, rraayyaass,, eettcc.. RReeggiióónn PPeelláággiiccaa..-- eessttaa rreeggiióónn vvaa ddeessddee llaass ppllaayyaass hhaassttaa llooss 220000 mmeettrrooss ddee pprrooffuunnddiiddaadd;; aaqquuíí vviivveenn llooss ppeecceess:: aanncchhoovveettaa,, bboonniittoo,, ppiinnttaaddiillllaa,, ccaabbaallllaa,, bbaarrrriilleettee,, ccoonnggrriioo,, rroobbaalloo,, ccoorrvviinnaa,, lleenngguuaaddoo,, ccttee.. RReeggiióónn AAbbiissaall..-- eessttáá mmááss aalllláá ddee llaa rreeggiióónn PPeelláággiiccaa yy aa ccoonnssiiddeerraabblleess pprrooffuunnddiiddaaddeess,, ddoonnddee llaa ffaauunnaa eess eessccaassaa.. VViivveenn llooss CCeeffaallóóppooddooss ((ppuullppoo ggrraannddee,, jjiibbiiaa,, eettcc..))..
- 35.
- 36.
- 37.
- 76.
- 77.
- 79. MMeeddiicciióónn ddee NNiivveelleessssoonnoorrooss::
- 80. EEdduuccaacciióónn yy CCaappaacciittaacciióónnAAmmbbiieennttaall
- 82. Laboratorio ddee BBiiootteeccnnoollooggííaaVVeeggeettaall