Esiintymiseen valmistautuessamme keskitymme materiaaliin, mutta useimmat eivät hoksaa valmistaa itseään esitystä varten! Se pitää sisällään muutakin kuin ulkoasun siisteyttä, nimittäin oman mielen valmistamista! Sillä siellä se esiintymisjännityskin lymyilee - vain noustakseen pintaan H-hetkellä...

1. MIELIKUVAHARJOITUKSILLAVAHVAKSI ESIINTYJÄKSI Pia Fast

2. 2 Esiintyminen ja puheviestintä työelämässä Mikä tekee esiintymisestä vaikuttavan? Esiintymisjännitys ja viestintäarkuus Uskomukset Mielikuvaharjoittelu Irti jännittämisestä – Vinkkejä jännittäjälle Pia Fast, Syyskuu 2009

3. Viestintä työelämässä? 3 Arki, juhla, poikkeustilanteet Suullista – keskusteluja (puhelin-), palaverit, kokoukset, neuvottelut, esiintyminen tilaisuuksissa, työhaastattelu Jokainen esitys ja esiintyminen vaikuttavat puhujaan ja kuulijoiden (esim. työyhteisö) käsitykseen puhujasta. Roolit Kirjallista – sähköpostit, tarjouspyynnöt, tarjoukset, raportit, muistiot, muun materiaalin tuottaminen Pia Fast, Syyskuu 2009

4. Eikö sisältö riitä? 4 Ilman asiasisältöä ja sisältöön liittyvän tiedon hallintaa puhuja ei voi työelämän tilanteissa olla vakuuttava Hyvää esiintymistä ei voi erottaa puheen sisällöstä tai esitystilanteesta puhujan käyttäytyminen kuulijoiden reaktiot Vuorovaikutusvalmiudet Tiedot – taidot – asenteet – valta Pia Fast, Syyskuu 2009

8. Auttaa kuulijoita keskittymään asiaan

10. Your Top Fears 6 (Book of Fears, 1997) Pia Fast, Syyskuu 2009

11. Esiintymisjännitys ja viestintäarkuus 7 Tutkimusten mukaan miltei 70% suomalaisista nuorista jännittää esiintymistilanteita (Sallinen-Kuparinen 1986) Esiintymisjännitys: jännittyneisyyden tuntemus, tilannekohtaista, syntyy kielteisestä kokemuksesta ”Ifyoudon’thavebutterflies, you’renotready to play the game” Universaali ilmiö joka ilmenee yksilöllisesti! Viestintäarkuus: kielteinen, suhteellisen pysyvä puhumistapahtumiin liittyvä tunneperäinen suhtautuminen, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä Pia Fast, Syyskuu 2009

12. Esiintymisjännitys 8 Subjektiivinen eli puhujan omakohtainen kokemus: pelon ja ahdistuneisuuden tunne laukeaa viestintätilanteessa Kognitiivisen prosessin tulos: jännitys muodostuu niistä havainnoista, joita puhuja tekee tilanteesta, suoriutumisestaan ja yleisöstään Käyttäytymisen muutos: jännittyneisyys aktivoi tunnetilan kanssa samansuuntaista käyttäytymistä Elimistön fysiologisia muutoksia ja niiden tulkintaa: esim. sydämen sykkeen nousu, käsien vapina, punastuminen, muuttaa puheen katkonaiseksi (Hakkarainen & Hyvärinen 1999) Pia Fast, Syyskuu 2009

13. Esiintymisjännitys 9 Kuka tahansa voi kärsiä esiintymisjännityksestä. Usein se nostaa päätään onnistumisen kannalta tärkeissä, mutta tuloksiltaan osin epävarmoissa tilanteissa. Voimakkaasta esiintymisjännityksestä kärsivä puhuja vetäytyy syrjään viestintätilanteista, jää helposti kuuntelijan rooliin puhuu lyhyesti tai ei ollenkaan valmistautuu heikosti, tekee vääriä valintoja puhetta rakentaessaan on ulosanniltaan epäsujuva löytää suorituksestaan paljon kritisoitavaa (Hakkarainen & Hyvärinen 1999) Pia Fast, Syyskuu 2009

14. Mielikuvaharjoittelu urheilussa 1/2 10 Jo vuosikymmeniä huippu-urheilijat ovat panostaneet mielikuva-harjoitteluun ennen tärkeää kilpailua tai suoritusta. Wayne Gretzky on kertonut uskoneensa, että jos hän näkee itsensä tekemässä jotain, tuon teon voi myös toteuttaa: "Harjoittelin mielessäni samaa asiaa varmasti 10 000 kertaa. Ja kun se tapahtui, tuntui kuin sähköisku olisi kulkenut selkärankaani pitkin.” (Orlick 1998) Aerobicin maailmanmestari Tiia Piili: ”Käytän mielikuvaharjoittelua uuden ohjelman opettelemiseen ja sisäistämiseen sekä vaikeusosaliikkeiden tekniikoiden harjoitteluun. Lisäksi mielikuvaharjoittelu on tärkeässä roolissa esiintymisharjoittelussani sekä myös kilpailutilanteisiin valmistautumisessa.” ( Urheilupsykologian sivut) Psyykkiseen valmentautumiseen kuuluu positiivinen ajattelu ja negatiivisten asioiden asettaminen sivuun, rentoutuminen, motivaatio, keskittyminen ja mielikuvaharjoittelu. Carpenter-vaikutus:Aivojen lähettämiä motorisia signaaleja voi kehittää pelkällä mielikuvituksella ja tahdonvoimalla. Pia Fast, Syyskuu 2009

15. Mielikuvaharjoittelu urheilussa 2/2 11 Kaikki eivät ole yhtä hyviä kuvittelemaan asioita tai eläytymään mielikuviin. Hyvän mielikuvituksen omaavat urheilijat pystyvät mielikuvaharjoittelulla parantamaan suoritustaan selkeästi enemmän kuin ne, joille kuvitteleminen on vaikeampaa (Anne Isaac 1992). Kaikki mielikuvaharjoitteluun panostavat, taidoista riippumatta, pääsevät parempiin tuloksiin kuin ne, jotka ei mielikuvaharjoittele lainkaan. Mikä tahansa lepsu kuvittelu 'sinne päin' ei kuitenkaan auta, vaan mielikuvaharjoittelu on tehtävä oikein. Useat amerikkalaiset yliopistotutkimukset ovat osoittaneet, että mielikuvaharjoittelu parantaa urheilijan suoritustasoa ja helpottaa asioiden oppimista. Urheilun lisäksi mielikuvaharjoittelua hyödynnetään myös erilaisten oireiden ja sairauksien hoidossa (mm. sädehoidot, stressi, masennus, liikalihavuus, fobiat) Pia Fast, Syyskuu 2009

16. Mitä uskomukset ovat? 12 Asioita, joista meillä ei ole tarkkaa, tutkittua tietoa, mutta jotka mielestämme ovat 100% totuuksia Käsityksiä, jotka ovat ajan ja kokemustemme myötä muuttuneet mielessämme tosiksi ”Tarralappuja”, joita vanhempamme, ystävämme, sukulaiset, opettajat ja me itse olemme itseemme liimanneet. Pia Fast, Syyskuu 2009

17. Mistä uskomukset tulevat? USKOMUS TOIMINTA TUNNE 13 Sosiaalistuminen Lapsuuden perheen tavat ja kokemukset, opettajat, idolit HUOM! Lapsuudessa syntyy erityisen paljon uskomuksia, koska lasten kyky kyseenalaistaa auktoriteettien sanomisia on rajallinen. Kriittiset tilanteet Tunnelataus yksittäiseen tapahtumaan suuri, uskomus voi syntyä yhdenkin kerran perusteella Toistuvat tilanteet Eri ihmiset tarvitsevat eri määrän toistoja, jotta omaksuvat asenteen ”aina minulle käy näin” Pia Fast, Syyskuu 2009

18. Miksi uskomusten tiedostaminen ja tunnistaminen on tärkeää? 14 Kun ihminen pitää jotain asiaa absoluuttisena totuutena, hän havainnoi ympäristössään enimmäkseen asioita jotka tukevat uskomusta. Uskomukset luovat tulevaisuuttamme ja jäsentävät menneisyyttämme. Uskomukset ovat läsnä aina ja kaikkialla. Uskomukset vaikuttavat tulkintoihimme meitä ympäröivästä maailmasta. Yleisiäuskomuksiataustalla Epäonnistuminenjavirheetovatpahasta (pelko, kasvojenmenetys) Ihmiseteivät ole kiinnostuneitasiitämitäminulla on sanottavaa Miksiminäolisinniinerikoinen, että… Pia Fast, Syyskuu 2009

19. Erilaisia tapoja tehdä mielikuvaharjoituksia 15 Rentoudu Sulje silmäsi, hengitä syvään 5 kertaa sisään ja ulos Voit jatkaa käymällä mielessäsi läpi koko kehosi varpaista päähän saakka (esim. keskittymisharjoitus) Keskity - Ajattele Käy läpi mieltäsi askarruttava asia, esim. esiintymistilanne alkaen siitä kun kävelet lavalle, siihen kun lopetat esiintymisesi. MUISTA! Positiiviset suggestiot: ”Esitykseni sujuu loistavasti.” Näe itsesi onnistuneen esityksesi jälkeen ja tunne se! Toista uutta uskomusta (positiivinen suggestio) useita kertoja, aisti se valtava energia joka uuteen uskomukseen liittyy. Nauti tunteesta. Huomaa ero: ” "Minä tiesin koko ajan ettei tästä mitään tule!” / ”Minä tiesin koko ajan, että hyvä tästä tulee.” ”Palautus” Hengitä muutaman kerran rauhallisesti ja syvään. Liikuttele sormiasi ja varpaitasi. Liikuttele käsiäsi ja jalkojasi. Venyttele raajojasi. Kun sinusta tuntuu hyvältä, voit avata silmäsi! Pia Fast, Syyskuu 2009

20. Voit jatkaa harjoitusta, esim. 16 a) Kirjoita Tajunnan virtaa – kirjoita kaikki mitä mieleesi nousee rentoutus/ keskittymisharjoituksen jälkeen Oman luovuuden löytäminen: ”Aamusivut”. Esitä itsellesi kysymys illalla nukkumaan käydessäsi. Kirjoita aamulla ennen mitään aamutoimia 20-30 min – saat vastauksen. ”Tajunnan virtaa”, ei sensuuria. b) Piirrä Kuva 1: nykytilasi, kuva 2: tavoitetilasi. Mitä eroa kuvilla on? Mitä sinun olisi tehtävä päästäksesi tavoitetilaasi? Kirjaa ylös asiat jotka pitää tapahtua jotta pääsisit tavoitetilaasi (konkreettiset askeleet, preesens, EI-eitä!) Huom. Kirjaa ajatuksesi aina paperille, muuten päässäsi laukkaavat ajatukset syövät harjoituksen tehon ja hyöty jää pieneksi. Pia Fast, Syyskuu 2009

21. Harjoitus tekee mestarin! 17 Pia Fast, Syyskuu 2009

22. Keskittyminen & läsnäolo 18 Sulje silmäsi. Hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos. Kiinnitä huomiosi yhden sisään- ja uloshengityksen aikana numeroon yksi ja vasemman käden pikkurilliin. Seuraavalla hengityksellä numeroon kaksi ja vasemman käden nimettömään. Seuraavalla hengityksellä numeroon kolme ja vasemman käden keskisormeen. Jatka näin kunnes olet käynyt kaikki sormet läpi laskien numerot 1-10. Voit jatkaa harjoitusta laskemalla 10-1 ja käymällä sormet läpi takaperin. Harjoituksen tarkoituksena on auttaa sinua keskittymään ja tyhjentämään mieli kaikesta ylimääräisestä. Tavoitteena on, että mielesi ei lähde harhailemaan ja keskityt vain yhteen asiaan kerrallaan. Harjoitusta voi pidentää keskittymiskyvyn kasvaessa. Voit siis treenata vaikka puoli tunti kerrallaan.. Ja kokeilla tätä vaikka unilääkkeeksi! Pia Fast, Syyskuu 2009

23. Mielikuvaharjoitus 1 19 Esiintymis- ja harjoitustilanteessa tulee keskittyä käsillä olevaan tehtävään, ei ajatella mahdollisen huonon suorituksen seurauksia. 1. Ensin tulee tunnistaa negatiivisia ajatuksia esille tuovat tilanteet: muistele viestintätilanteita, joissa olet jännittänyt. a. Millaisia tilanteita ne ovat olleet (yleisön edessä esiintymistä, ryhmätyöskentelytilanteita…)? b. Mikä jännityksen on aiheuttanut? c. Onko jännitys helpottanut tilanteen aikana? Miten? d. Oletko jännittävien tilanteiden jälkeen pohtinut keinoja, joilla voisit lieventää jännittämistäsi seuraavalla kerralla? 2. Millaisia vireytymisen merkkejä olet havainnut itsessäsi puhetilanteissa? Millaisia tulkintoja olet antanut havainnoillesi? (Vireytyminen: Elimistön aktivaatiotason nousu esiintymis- tai muussa puhetilanteessa.) 3. Tee stoppi negatiivisille ajatuksille - korvaa ne positiivisilla. Lopuksi voit pohtia, kuinka voit kuuntelijan roolissa helpottaa esiintymistä jännittävän puhujan oloa. Pia Fast, Syyskuu 2009

24. Mielikuvaharjoitus 2 20 Jännittäminen kuuluu esiintymiseen ja elämään, mutta siitä voi löytää oman, hyvän fiiliksensä ja oppia nauttimaan siitä. Esiintyminen Mielikuvaharjoittelussa käydään ajatusten tasolla läpi sekä puheen asiasisältö että esiintyminen. Mielikuvissa esiintymisestä tulee korostua tilanteesta selviytyminen, myönteisyys ja onnistuminen. Käy läpi koko esiintymisen prosessi alkaen siitä kun nouset lavalle. (Vireytyminen tasaantuu yleensä alun jälkeen. Panosta siis harjoittelussakin enemmän esiintymisesi alkumetreihin.) Esitys ja siihen liittyvä muu käyttäytyminen etenee ajatuksissa päättyen siihen, että esiintyjä palaa omalle paikalleen. Harjoitus kannattaa käydä läpi useampaan kertaan. Mielikuvaharjoitteluun keskittymistä auttaa rauhallinen ympäristö. Voit kirjoittaa/ piirtää harjoituksen aikana tai jälkeen nousevia ajatuksia, ideoita tai tunteita. Pia Fast, Syyskuu 2009

25. Irti jännityksestä - valmistautuminen 21 Opettele itsellesi sopiva tapa suunnitella ja valmistaa esityksiä! Valmistautuminen, rakentaminen (2-3 pääasiaa, esim. muistilaput) Mielikuvaharjoittelun avulla saat varmuutta sekä asiasisällön että oman esiintymisesi hallintaan. Valmistautuminen esiintymistilanteeseen auttaa vähentämään jännitystä. Kun tiedät harjoitelleesi, tiedät myös osaavasi – ainakin paremmin kuin siinä tapauksessa, ettet olisi harjoitellut lainkaan. (Esim. tukisanalista auttaa pitämään pääkohdat mielessä.) Pia Fast, Syyskuu 2009

26. Irti jännityksestä - harjoittelu 22 Harjoittelemalla voit varmistaa puheesi onnistumisen sekä sisällön että esiintymisen osalta. Varaa tähän aikaa, erityisesti, jos esiintymiskokemusta on vähän tai jos esitystilanne, kuulijat tai esitettävät asiat ovat jollain tapaa haasteellisia. Harjoittelemalla asia sisäistyy, aikataulussa pysyminen varmistuu ja totut omaan ilmaisutapaasi. Kokeile myös mielikuvaharjoittelua. Näe itsesi onnistumassa – valmistaudu onnistumaan. Huomioi ajankäyttö! Sopiiko sinulle paremmin spontaani (esimerkkejä, mukautuvaisuus tilanteen mukaan) vai harjoiteltu (ulkoa opeteltu) Harjoittelemalla ääneen saat varsin tarkan kuvan ajan kulumisesta Voit sisällyttää kohtia, jotka voi jättää pois jos näyttää tulevan kiire Jos aikaa runsaasti, varalla olevaa aineistoa voi ottaa käyttöön Laita kello/kännykkä piippaamaan määräajan kuluttua tai sijoita kello niin että näet sen Äänitä puheesi (kännykkä, tietokone, nauhuri) Pyydä ystävää toimimaan koeyleisönäsi (palaute, kannustus, reaktiot) videoimaan harjoittelupuheesi toimimaan ”kellokallena” esityksesi aikana Pia Fast, Syyskuu 2009

27. Irti jännityksestä – esityksen aika 1/2 23 Ole ajoissa paikalla (tutustu paikkaan etukäteen jos mahdollista) Ennen esitystä: etsi paikka jossa voit rauhoittua ja rentoutua Venyttele, hengitä syvään - Rentoutusharjoitusten, vaikka vain lyhytkestoistenkin, on havaittu auttavan ennen jännittävää puhetilannetta. Positiiviset suggestiot: näe itsesi onnistuneen esityksesi jälkeen ja tunne se! Myönteinen suhtautuminen esiintymiseen sekä vireytymisen tulkinta positiiviseksi, normaaliksi ilmiöksi auttaa saavuttamaan hyvän lopputuloksen. Yleisön edessä esiintyminen voi olla myös iloinen ja palkitseva kokemus. Esityksen aikana: seiso tai istu mukavassa asennossa, älä jännitä lihaksiasi. Älä myöskään liikaa ajattele liikehdintääsi – keskity asiaan. Jännittyneisyyttä yritetään usein pakonomaisesti peittää. Usein peittely kuitenkin vain lisää jännittyneisyyden tunteita, sillä silloin puhujalla on kaksi jännitettävää asiaa: oma jännittäminen ja se, miten se pysyy kuulijoilta piilossa. Jännittämisen voi kuitenkin reilusti ”tunnustaa” kuulijoilleen. Se ei ole häpeä, sillä jokainen kuulija on varmasti itsekin joskus jännittänyt. Pia Fast, Syyskuu 2009

28. Irti jännityksestä – esityksen aika 2/2 24 Mikäli huomion keskipisteenä oleminen tuntuu kovin hermostuttavalta, voit kiinnittää kuulijoiden huomion alun ”pahimmiksi hetkiksi” vaikkapa valkokankaalle heijastettuun, esitykseen liittyvään kuvaan. Yleisön huomioon kuitenkin tottuu kokemuksen karttuessa. Pyri vuorovaikutukseen yleisön kanssa – katsekontakti, hymy Ajattele yleisön olevan ystäviäsi ja perhettäsi, muu mielikuva? Yritä kiinnittää huomio jännittämisen sijasta asiaan ja sen välittämiseen kuuntelijoillesi. Muista, ettei yleisön tehtävä ole tuomita sinua. Viisas yleisö kuuntelee puhujaa kiinnostuneesti ja avoimin mielin, ei valmiiksi vihamielisesti asennoituneena. Yleisö on myös enemmän kiinnostunut puhujan asiasta kuin puhujasta itsestään ja siitä, mahtaako tämä jännittää. Pia Fast, Syyskuu 2009

29. 25 Valmistaudu ja rakenna esityksesi huolella, muista myös mielikuvaharjoittelu! Tiedosta uskomustemme ja ajatustemme voima! Muista - harjoitus tekee mestarin! Pia Fast, Syyskuu 2009

30. 26 ”Moka on lahja” Vappu Pimiä Pia Fast, Syyskuu 2009

31. Kirjallisuutta ja lähdeluettelo 27 Antti Hautala 2005. Esiintymisen 4R POINT. Tehoa ja taitoa työelämän esiintymistilanteisiin (Infor 2006) Hakkarainen, T. & Hyvärinen, M.-L. 1999. Puheviestintää oppimaan. Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Kielikeskusmateriaalia 121. Sallinen-Kuparinen, A. 1986. Finnishcommunicationreticence. Perceptions and self-reportedbehavior. Jyväskylän yliopisto. Studia PhilologicaJyväskyläensia 19. Pia Fast, Syyskuu 2009

32. Lisämateriaalia

33. Usko onnistuvasi! 29 Oletko koskaan kuullut itsesi sanovan: "Minä tiesin koko ajan ettei tästä mitään tule!" Annapa kun arvaan - sinä epäonnistuit. Oletko koskaan tuollaisella hetkellä ajatellut, että sitä saa mitä tilaa? Sanasi paljastavat, että olet koko ajan olettanutkin homman menevän pieleen - ei siis pitäisi yllättyä kun niin todellakin tapahtuu. Kun ajat polkupyörällä lankuista rakennettua siltaa pitkin ja kehotat itseäsi koko ajan varomaan lankkujen rakoja, niin mihin etupyörä löytääkään tiensä? Älä ryhdy mihinkään tärkeään hankkeeseen ennen kuin olet kyennyt rakentamaan mielikuvan onnistumisesta! Tiedä mikä on paras mahdollinen lopputulos ja usko sen toteutumiseen. Sitten käärit hihasi, teet parhaasi ja toteat: ”Minä tiesin koko ajan, että hyvä tästä tulee.” Pia Fast, Syyskuu 2009

34. Mielikuvaharjoitus 30 Minua ohjaavien uskomusten tunnistaminen Hyvän itsetunnon omaava ihminen tuntee heikkoutensa ja vahvuutensa. Hän näkee itsensä mahdollisimman tarkasti ja rehellisesti, harhakuvitelmia rakentamatta. listaa paperille 10 vahvuuttasi ja 8 heikkouttasi (vahvuuksia on kylläkin aina paljon enemmän kuin heikkouksia) mieti mitkä heikkoutesi haluat hyväksyä sellaisenaan ja mitä heikkouksia haluat vielä työstää mieti kuinka hyvin kykenet arvostamaan itseäsi kaikissa olosuhteissa (silloinkin kun tulee moitteita, menee työpaikka alta tai kirkkain mitali jää vain haaveeksi) ja lopuksi mieti, kuinka riippuvainen hyvä olosi on toisten ihmisten mielipiteistä. Kun tämän työn teet, olet jo hyvässa vauhdissa. Huom. Kirjaa tehtävien vastaukset aina paperille, muuten päässäsi laukkaavat ajatukset syövät harjoituksen tehon ja hyöty jää pieneksi. Pia Fast, Syyskuu 2009

35. Puhuja 31 Rooli Johtaja, esimies, asiantuntija, alainen Asema yhteisössä ja siihen liittyvät käyttäytymisodotukset Ulkoiset tunnusmerkit Lisää ennustettavuutta vuorovaikutukseen Vuorovaikutusvalmiudet: Tiedot – taidot – asenteet – valta? Pia Fast, Syyskuu 2009

36. Esiintymiseen valmistautuminen 32 Tavoite Tietoisia, tiedostamattomia, itseltä salattuja? Tiedon välittäminen, vaikuttaminen, vakuuttaminen, tunnelman luominen, osallistuminen Yleisö, kuulijat Määrä, ominaislaatu Persoonalliset (ikä, koulutus, jne), sosiaaliset (esim. vaikuttajat) ja kulttuuriset (kieli, normit, tavat) tekijät Ennakko-odotukset (oletuksia/tietoa), maine, status? Aika, kesto Vireystila, kilpailevat viestit, edellä tulevat/jäljessä seuraavat tapahtumat, viesti (esim. muutostilanne) Esityspaikka Millaisessa ympäristössä, välineistö (poista häiritsevät tekijät jos mahdollista) Pia Fast, Syyskuu 2009

37. Esityksen rakentaminen 33 Rajattu aihe, näkökulma Asiatietojen hankkiminen (tarkistaminen), havaintomateriaalien valmistaminen, puheen/ esityksen tuottaminen Suunnittelu => Ehjä kokonaisuus joka soveltuu kulloisellekin kuulijaryhmälle, kulloiseenkin tilanteeseen (aloitus – runko – lopetus) Ennakkotyö lieventää esiintymisjännitystä! Pia Fast, Syyskuu 2009