Twitter viestintänä -seminaari, Tampereen yliopisto 29.1.2016. Tulokset osin alustavia. Seuraa tagia digivaalit2015 Rajapinta-blogissa uusimmista tuulista: http://rajapinta.co/tag/digivaalit2015/
Digivaalit 2015 on monitieteinen tutkimushanke, jossa on selvitetty isojen datamassojen ja laskennallisen yhteiskuntatieteen menetelmien avulla verkkojulkisuuden vaikutusta median agendaan viime eduskuntavaaleissa. https://www.hiit.fi/digivaalit-2015
Avoimen tieteen osaajakoulutus – 29.2.2016
KOLME SYYTÄ KERTOA TUTKIMUKSESTAAN
• Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Oma tutkijabrändi – tieteessä ja sen ulkopuolella
• Tieteellisen maailmankuvan ja faktojen puolustaminen
+1 Se on ennen kaikkea kivaa ja antoisaa!
Digivaalit 2015 - Mitä isot digitaaliset aineistot kertovat yhteiskunnasta ja...Salla-Maaria Laaksonen
Luento Helsingin yliopisto Studia Generalia -sarjassa 6.10.2016, teemalla Tiede ratkaisee: big data. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/big-data-aloittaa-studia-generalian-tiede-ratkaisee-luentosarjan
Final presentation of #DHH16 YLE team: studying national tv broadcasting metadata as an index of the national mediatized history. Group members: Anu Koivunen, Emily Öhman, Gizem Yaman, Matti Lassila and Salla-Maaria Laaksonen.
Twitter viestintänä -seminaari, Tampereen yliopisto 29.1.2016. Tulokset osin alustavia. Seuraa tagia digivaalit2015 Rajapinta-blogissa uusimmista tuulista: http://rajapinta.co/tag/digivaalit2015/
Digivaalit 2015 on monitieteinen tutkimushanke, jossa on selvitetty isojen datamassojen ja laskennallisen yhteiskuntatieteen menetelmien avulla verkkojulkisuuden vaikutusta median agendaan viime eduskuntavaaleissa. https://www.hiit.fi/digivaalit-2015
Avoimen tieteen osaajakoulutus – 29.2.2016
KOLME SYYTÄ KERTOA TUTKIMUKSESTAAN
• Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Oma tutkijabrändi – tieteessä ja sen ulkopuolella
• Tieteellisen maailmankuvan ja faktojen puolustaminen
+1 Se on ennen kaikkea kivaa ja antoisaa!
Digivaalit 2015 - Mitä isot digitaaliset aineistot kertovat yhteiskunnasta ja...Salla-Maaria Laaksonen
Luento Helsingin yliopisto Studia Generalia -sarjassa 6.10.2016, teemalla Tiede ratkaisee: big data. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/big-data-aloittaa-studia-generalian-tiede-ratkaisee-luentosarjan
Final presentation of #DHH16 YLE team: studying national tv broadcasting metadata as an index of the national mediatized history. Group members: Anu Koivunen, Emily Öhman, Gizem Yaman, Matti Lassila and Salla-Maaria Laaksonen.
Osuvat taidot digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
Osaamismerkistö sisältää viisiportaisen mallin digiosaamisen todentamiseen. Osaamismerkit on tarkoitettu yhtälailla eri oppilaitosten opiskelijoiden, opetushenkilöstön, työelämän, vapaan sivistystyön henkilöstön ja asiakkaiden tai kenen tahansa kansalaisen suoritettaviksi.
AVO2 Nettikansa : sosiaalinen media järjestön organisoinnissaKari A. Hintikka
AVO2 Nettikansa -hankkeen esitys järjestökoulutuksessa 27.3.1012 Jyväskylässä yhdessä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen kanssa. Oppaana Kari A. Hintikka (JY).
Kouluttajakoulutuksen osa 3 esittelee digitaitojen osaamismerkistön osaamiskuvauksineen ja kriteereineen sekä opastaa toimimaan merkkihakemusten arvioijana.
CSC:n ja Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen pääsihteeri Pirjo-Leena Forsström kertoo tutkijan tiedonhallinnan ja -tallentamisen käytännöistä. Hän valottaa, miten tutkija huolehtii VN TEAS -hankkeessa käytettävän ja syntyvän aineiston omistus-, hallinta- ja tekijänoikeuskysymyksistä, säilytyksestä ja saatavuudesta. Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
Tutkijoiden käyttämät datarepositoriot: MILDRED-projektin kyselytutkimus Hels...Anna Salmi
Esitelmä Informaatiotutkimuksen päivillä Tampereen yliopistossa 4.11.2016. Helsingin yliopiston tutkimusdatainfrastruktuurin kehittämishanke MILDRED toteutti kesällä 2016 esiselvityksen ja tutkijakyselyn Helsingin yliopiston tutkijoiden tutkimusdatan tallentamisesta ja säilyttämisestä digitaalisissa repositorioissa. Esiselvityksen ja kyselyn pohjalta toteutettiin jatkoselvitys tutkimusdatan metadatasta. Esitelmässä kuvaillaan selvityksen päälöydöksiä.
Case: Verkostot ja muutos StatsterverkkopalvelussaYleisradio
Hypermedialaboratorio/TTY järjestämän Verkostoanalyysi jatko-opintoseminaarin esityskalvot.
Aiheena visualisoinnit Statster verkkopalvelussa (http://statster.info). Visualisoinnit tehtiin Gourcella ja Gephillä.
Kuinka hallita hallitsematonta – sosiaalisen median etiikan tarve ja mahdolli...Salla-Maaria Laaksonen
Esitys Webinaarissa 26.4.2021:" SOME HYVÄSSÄ JA PAHASSA – sosiaalisen median etiikka ja standardit" Webinaarin järjesti Viestinnän eettinen neuvottelukunta.
Osuvat taidot digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
Osaamismerkistö sisältää viisiportaisen mallin digiosaamisen todentamiseen. Osaamismerkit on tarkoitettu yhtälailla eri oppilaitosten opiskelijoiden, opetushenkilöstön, työelämän, vapaan sivistystyön henkilöstön ja asiakkaiden tai kenen tahansa kansalaisen suoritettaviksi.
AVO2 Nettikansa : sosiaalinen media järjestön organisoinnissaKari A. Hintikka
AVO2 Nettikansa -hankkeen esitys järjestökoulutuksessa 27.3.1012 Jyväskylässä yhdessä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen kanssa. Oppaana Kari A. Hintikka (JY).
Kouluttajakoulutuksen osa 3 esittelee digitaitojen osaamismerkistön osaamiskuvauksineen ja kriteereineen sekä opastaa toimimaan merkkihakemusten arvioijana.
CSC:n ja Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen pääsihteeri Pirjo-Leena Forsström kertoo tutkijan tiedonhallinnan ja -tallentamisen käytännöistä. Hän valottaa, miten tutkija huolehtii VN TEAS -hankkeessa käytettävän ja syntyvän aineiston omistus-, hallinta- ja tekijänoikeuskysymyksistä, säilytyksestä ja saatavuudesta. Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
Tutkijoiden käyttämät datarepositoriot: MILDRED-projektin kyselytutkimus Hels...Anna Salmi
Esitelmä Informaatiotutkimuksen päivillä Tampereen yliopistossa 4.11.2016. Helsingin yliopiston tutkimusdatainfrastruktuurin kehittämishanke MILDRED toteutti kesällä 2016 esiselvityksen ja tutkijakyselyn Helsingin yliopiston tutkijoiden tutkimusdatan tallentamisesta ja säilyttämisestä digitaalisissa repositorioissa. Esiselvityksen ja kyselyn pohjalta toteutettiin jatkoselvitys tutkimusdatan metadatasta. Esitelmässä kuvaillaan selvityksen päälöydöksiä.
Case: Verkostot ja muutos StatsterverkkopalvelussaYleisradio
Hypermedialaboratorio/TTY järjestämän Verkostoanalyysi jatko-opintoseminaarin esityskalvot.
Aiheena visualisoinnit Statster verkkopalvelussa (http://statster.info). Visualisoinnit tehtiin Gourcella ja Gephillä.
Kuinka hallita hallitsematonta – sosiaalisen median etiikan tarve ja mahdolli...Salla-Maaria Laaksonen
Esitys Webinaarissa 26.4.2021:" SOME HYVÄSSÄ JA PAHASSA – sosiaalisen median etiikka ja standardit" Webinaarin järjesti Viestinnän eettinen neuvottelukunta.
Faktat nettiin -kirjan esittelykalvot
Faktat nettiin! on käytännönläheinen sosiaalisen median opaskirja asiantuntijatyötä tekevälle. Verkossa aktiivisten asiantuntijoiden haastatteluiden ja konkreettisten esimerkkien avulla teos johdattaa kattavasti niin sosiaalisen median eri alustojen piirteisiin ja sisältösuunnitelmien laatimiseen kuin vetävien sisältöjen kirjoittamiseen, henkilöbrändin rakentamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseenkin.
Kirjan ovat kirjoittaneet Petro Poutanen ja Salla-Maaria Laaksonen. Gaudeamus, 2019.
http://faktatnettiin.fi/
Esitys Tieteiden talon tieteiden yössä 10.1.2019. Tykkäysten kyttäystä -tapahtumassa tutkijat kertoivat miten sosiaalisen median dataa käytetään tutkimuksessa ja kävijät saivat myös kokeilla itse. Tapahtuman järjestivät Mevi ry (mediaviestinta.fi) & Rajapinta ry (rajapinta.co / @RajapintaCo).
Puheenvuoro Media2030-tilaisuudessa teknoymmärryksestä ja algoritmilukutaidosta: minkälaisia tietoja ja taitoja tulevaisuuden tutkijoita ja kansalaisilta vaaditaan julkisuudessa navigointiin.
Social media analytics is still mostly done using keyword monitoring. How could recent developments in text analytics and computational methods take the process further to understand the context and semantics of the conversations? How are social media discussions related to actual consumer trends? These questions will be addressed in the final seminar of the Tekes-funded research project Smarter Social Media Analytics May 29th at the University of Helsinki.
The seminar is mostly held in Finnish, but the opening presentation and the keynote from professor Stieglitz will be in English.
Puheenvuoro viestinnän tulevaisuus -työpajassa 26.9.2017, järjestäjinä HY+ (Helsingin yliopisto) ja Viesti ry. // A presentation on the technological logics of the hybrid media system using the concept of "technological unconscious" (Thrift, 2005), given in a "Future of Communication" workshop for communication professionals.
Kansalaisliikkeen organisoituminen Facebookin admin-keskusteluissa: case Lisa...Salla-Maaria Laaksonen
Esitys tutkimuksesta, jossa tarkastellaan sosiaalisen liikeen rakentumista viestinnällisenä ilmiönä. Tutkimusaineistona käytämme Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän admin-keskusteluja, jotka käsitteellistämme johdon keskusteluiksi. Kysymme, miten verkostomainen Facebook-ryhmä muovautuu kohti kokonaista organisaatiota.
Sosiaalinen media elämäntapaohjauksessa ja tupakasta vieroituksessaSalla-Maaria Laaksonen
Esitys Hämeen ammattikorkeakoululla Koukuttava kohtaaminen tupakasta vieroituksen ohjauksessa -seminaarissa
16.9.2016. Miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää vaikuttavassa viestinnässä ja valistamisessa?
Luento Valtiotieteellisen yhdistyksen luentosarjassa "The 2016 presidential elections: a vantage point to comprehend U.S. politics and political system"
Data augmented ethnography: using big data and ethnography to explore candi...Salla-Maaria Laaksonen
In this paper we propose data augmented ethnography as a novel mixed methods approach to combine ethnographic, qualitative, observations with social media data collection and computational analysis. Using two brief studies on online interaction as examples we discuss the benefits and challenges of the combination of these two perspectives. We posit that the observations made in the qualitative phase can be quantified and hypothesized together with the data collected later during the analysis stage. Through our case studies we aim to shed light to the differences apparent on the party level and seek to understand how candidates, based on their parties political standing, differ in terms of interactivity. We ask, what insights does a mixed-method approach combining ethnographic observations to computational social science offer to the study of interactivity and its many pregnant forms? To answer this question, we use a large data set collected from different social media platforms before and during the 2015 Parliament Election in Finland. This data consists of both textual data including all candidate updates and the conversations they elicited, as well as field notes written and collected during ethnographic field work period before the elections.
Several statistics show that the general public holds a wide interest on scientific issues. However, the public rarely finds their way to academic arenas. It has been estimated that every year over two million scientific articles and reports are published, but roughly half of them are read only by the author and the editors.
Public discussions are increasingly taking place in social media. Different online media are reported as central information sources when searching for scientific information. What can we do as researchers to help people to find the information they look for? How to make a researcher's voice heard online?
Communicating about one's research in social media means creating societal impact and defending a scientific worldview. In this workshop we will focus on practical tips and good examples on how to engage in different social media services as a researcher.
Salla-Maaria Laaksonen (@jahapaula) is a PhD Candidate and Researcher in Communication Research Centre CRC and Consumer Society Research Centre in the University of Helsinki. Her research areas are focused on the online public sphere from the perspective of organizations and storytelling. She has trained researchers to communicate and network online in several different research units.
A brown bag session for Helsinki Collegium for Advanced Studies, Novermber 17th 2015.
3. Mitä on verkkotutkimus?
Internet research encompasses inquiry that:
a) utilizes the internet to collect data or information, e.g., through online
interviews, surveys, archiving, or automated means of data scraping;
b) studies how people use and access the internet, e.g., through collecting
and observing activities or participating on social network sites, listservs,
web sites, blogs, games, virtual worlds, or other online environments or
contexts;
c) utilizes or engages in data processing, analysis, or storage of datasets,
databanks, and/or repositories available via the.
d) studies software, code, and internet technologies
e) examines the design or structures of systems, interfaces, pages, and
elements
f) employs visual and textual analysis, semiotic analysis, content analysis,
or other methods of analysis to study the web and/or internet-facilitated
images, writings, and media forms.
g) studies large scale production, use, and regulation of the internet by
governments, industries, corporations, and military forces.
(AOIR: Ethical Decision-Making and Internet Research)
4. • Internet on myös laaja sosiaalinen ilmiö, jossa
tapahtuu sosiaalisia ilmiöitä
• Taustalla viestintäympäristön muutos, mass self-
communication (Castells, 2009)
• “Data is the new Intel inside” : ihmistoiminnan uudet
jäljet
• Digital divide yhä läsnä
(Turtiainen & Östman, 2013)
6. Käytännön haasteita
• Vuorovaikutuksen muuttuvat muodot:
– Synkroninen-asynkroninen
– Tekstuaalinen – visuaalinen: kuvat, videot,
virtuaalimaailmat, reaaliaikaisuus (Pinterest, Vine,
YouTube)
– Reaaliaikaisuus, ”liquidness” (e.g. Snapchat)
– Julkinen – yksityinen (publicly private v. privately
public, Lange 2007)
– Anonyymi – pesudonyymi – identiteetti – brändi
– Datan volyymin kasvu, menetelmälliset ja
laskennalliset haasteet (big data)
– Kvali-kvanti, symbolinen-materialistinen
7. (Verkko)tutkimuksen eettiset ohjeet
• Hyvään tieteelliseen
käytäntöön kuuluu muun
muassa, että tutkijat ja
tieteelliset asiantuntijat [- -] 2.
Soveltavat tieteellisen
tutkimuksen kriteerien
mukaisia ja eettisesti kestäviä
tiedonhankinta-, tutkimus- ja
arviointimenetelmiä ja
toteuttavat tieteellisen tiedon
luonteeseen kuuluvaa
avoimuutta tutkimuksensa
tuloksia julkaistessa.
(Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002)
• “The greater the vulnerability of the
community / author / participant, the
greater the obligation of the researcher to
protect the community / author /
participant.”
• “Because all digital information at
some point involves individual
persons, consideration of principles
related to research on human subjects
may be necessary even if it is not
immediately apparent how and where
persons are involved in the research
data.”
• “In different contexts the rights of
subjects may outweigh the benefits of
research.”
• “Ethical issues may arise and need to be
addressed during all steps of the
research process, from planning,
research conduct, publication, and
dissemination.”
(AOIR: Ethical Decision-Making and Internet
Research)
8. Verkkotutkijan
eettisiä kysymyksiä
• Kuinka julkista aineisto on?
• Mitä tarkoitusta varten aineisto on alun perin syntynyt?
• Kuka sen on tehnyt?
• Mitä johtopäätöksiä siitä voidaan tehdä?
• Miten ihmistoimijat liittyvät aineistoon?
• Miten yhteisössä muodostunut kulttuuri vaikuttaa
sisältöön?
• Mikä aineistossa voi olla arkaluontoista?
• Miten aineiston voi anonymisoida?
• Miten aineisto kerätään ja säilytetään?
9. • Erota tutkimus hypestä
• Tunne käyttäjät ja konteksti
• Tiedosta palvelujen rajat ja
niiden muodostamat
verkostot
• Kerää aineistosi harkiten: ole
eettinen!
• Ole tietoinen lain rajoista
• Ole rohkea ja kokeile, mutta
pidä kiinni tutkijaroolistasi!
• …mitä puuttuu?
Verkkotutkijan
huoneentaulu