Tarja Haaranen: Maatalouden ravinteet kiertoon

1. Maatalouden ravinteet kiertoon
29.1.2016 Hämeenlinna
Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Luonnonvarakeskus
Sivu 1 2.2.2016

2. Sivu 2 2.2.2016

3. Kiertotalous
Sivu 3 2.2.2016

4. Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee
aikaisemmin
• Maailman ylikulutuspäivänä
ihmiskunnan tarpeet ylittävät
ekosysteemien kyvyn
tuottaa luonnonvaroja,
käsitellä jätteitä ja ihmisen
tuottamia päästöjä.
Loppuvuosi eletään velaksi.
• Maailmanlaajuisesti
tarvitsemme puolitoista
maapalloa tuottamaan sen,
minkä ihmiset vuodessa
kuluttavat.
Sivu 4 2.2.2016

5. Kiertotalous
• Kiertotaloudessa jätettä ei synny,
vaan ylijäämämateriaalit ovat raaka-
ainetta.
• Tuotteet suunnitellaan uudelleen
käytettäviksi ja kierrätettäviksi.
• Uusiutumattomia luonnonvaroja
korvataan uusiutuvilla, tuotteita
korvataan palveluilla
• Energia tuotetaan uusiutuvilla
energialähteillä.
• Esineitä ja palveluja jaetaan
omistamisen sijaan.
Sivu 5 2.2.2016

6. Edelläkävijä vai perässähiihtäjä?
• Luonnonvarojen niukkuus nostaa
tulevaisuudessa raaka-aineiden
hintoja ja heikentää niiden
saatavuutta. Kiertotalous auttaa
suojautumaan tältä kehitykseltä.
• Edelläkävijämaat, jotka siirtyvät
kiertotalouteen ennakoivasti,
saavuttavat suurimmat taloudelliset
hyödyt.
• Nämä maat pystyvät luomaan uusia
työpaikkoja ja ratkaisuja vientiin sekä
lisäämään omavaraisuuttaan raaka-
aineiden suhteen.
Sivu 6 2.2.2016

7. Ravinteiden kierrätyksestä
Sivu 7 2.2.2016

8. Ravinteiden kierrätys
• Maailman louhittavissa olevat
fosforivarannot ovat rajalliset
ja niiden sijainti geopoliittisesti
herkkä.
• EU lisäsi fosforin 20 kriittisen
raaka-aineen listalle 2014.
• Turvataan kotimaisen
ruoantuotannon edellytyksiä
hyödyntämällä
kierrätysfosforia
Sivu 8 2.2.2016

9. Sivu 9 2.2.2016

10. Ravinteiden kierrätys
• Typpilannoitteiden valmistus vie
paljon energiaa ja aiheuttaa
kasvihuonekaasupäästöjä
• Ravinteiden kierrätyksellä
suojellaan vesistöjä.
• Ravinteiden kierrätyksellä
luodaan uutta liiketoimintaa.
Kotimaisilla ja kansainvälisillä
markkinoilla on kysyntää
ravinteiden kierrätystä edistäville
teknologioille.
Sivu 10 2.2.2016

11. Sivu 11 2.2.2016

12. Kotieläintuotannossa syntyy vuodessa
20 milj. tn lantaa, jossa fosforia…
…17, 5 milj. kg.
• Nautaeläimet 9,8
• Siat 3,6
• Kanat 1,5
• Turkiseläimet 1,8
• Muut 0,8
Sivu 12 2.2.2016
Lehmänlanta kuutioksi puristettuna,
vertailukohtana Stadionin torni.
PILKE 3/2008
http://www.helsinki.fi/foodwebs/lantakuoriaiset/4H/Pilke.pdf

13. Lanta on arvokas raaka-aine
• Kotieläintuotannon lannan
fosfori riittäisi teoriassa
kattamaan koko maan
kasvien fosforitarpeen.
• Lantafosforista 42 % syntyy
Pohjanmaalla ja 17 %
Lounais-Suomessa.
Sivu 13 2.2.2016
Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil and in
animal manure as compared to P requirement of plants in Finland.
MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf

14. Fosforilannoituksen satovaste
Sivu 14 2.2.2016
Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil
and in animal manure as compared to P requirement of plants in
Finland. MTT:n reports 124.
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf

15. Kotieläin- ja kasvinviljelytilojen
yhteistyö
• Kotieläin- ja
kasvinviljelytilojen lanta- ja
rehuyhteistyön
kehittäminen.
• Lantaurakoinnin
kehittäminen tilaajan ja
urakoitsijan näkökulmasta.
• Lannan
hyödyntämisosaamisen
kehittäminen erityisesti
kasvinviljelytiloilla.
Sivu 15 2.2.2016

16. Lannan käsittelymenetelmät
• Lannan käsittely, jotta lantaa olisi kannattavampaa
kuljettaa sinne, missä ravinteiden tarvetta on.
• Yksi menetelmä ei sovi kaikille, teknologiavaihtoehtoja
tarvitaan.
• Separointi, kompostointi, rakeistus, biokaasutus,
pyrolyysi…
• Pelkkä jakeistus tai biokaasutus ei takaa tehokkaampaa
lantaravinteiden kiertoa, vaan tarvitaan myös markkinat
ja työnjakoa lannan ravinteiden ja orgaanisen aineksen
levittämiseen kauemmas.
Sivu 16 2.2.2016

17. Puhdistamoliete
• Vuosittain syntyvässä puhdistamolietteessä noin 2,8 milj. kg
fosforia.
• Metallit ja taudinaiheuttajat eivät ongelma. Orgaanisia haitta-
aineita tutkittu paljon, mutta kaikkia ympäristövaikutuksia ei
tunneta. Fosfori usein tiukasti sidottu alumiiniin tai rautaan,
käyttökelpoisuus kasveille voi olla heikko.
• Nykyiset puhdistamolieteperäiset lannoitevalmisteet ovat
maaperälle hyviä, koska sisältävät paljon orgaanista ainesta.
Sivu 17 2.2.2016

18. Viljelyn ja lannoituksen vaikutus
maan hiilipitoisuuteen
Hiilen määrän muutos
-0,5 %
-0,2 %
-0,2 %
+0,2 %
+0,3 %
+0,4 %
+0,9 %
Sivu 18 2.2.2016
Menetelmä
• Mineraalilannoitus
• Lannan käyttö (5 t/ha)
• Olkien lisäys (3 t/ha)
• Aluskasvit
• Olkien lisäys (12 t/ha)
• Lannan käyttö (35 t/ha)
• Yhdyskuntaliete
Lähde: Policy brief from the Soilservice project www.lu.se/soil-ecology-

19. Kierrätyslannoitteiden valmistus
• Markkinat kehittymättömät.
• Lisää panoksia tuotteistukseen, jotta
saadaan aikaan tasalaatuisia,
kustannustehokkaita, ei haitta-
aineita sisältäviä sekä
helppokäyttöisiä tuotteita.
• Osaavia yrittäjiä.
Sivu 19 2.2.2016

20. Yritysyhteistyötä
• Yritysyhteistyötä, jossa
tavoitteena energia- ja
ravinneomavarainen,
taloudellisesti kannattava
integroitu paikallinen
tuotantoyhteistyö, joka
perustuu mahdollisimman
pitkälle vietyyn
kierrätykseen.
Sivu 20 2.2.2016

21. Sivu 21 2.2.2016

22. Tyrnävän biopilotti
Sivu 22 2.2.2016

23. Kiitos!
Tarja.haaranen@luke.fi
Sivu 23 2.2.2016
Kiitos!
tarja.haaranen@luke.fi