Erikoistutkija Jukka Teräksen esitys Maaseutuja tulevaisuudessa - maaseutupolitiikan 30-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla 29.11.2018.
Artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan tältä: http://www.mua-lehti.fi/alykas-erikoistuminen-ja-maaseutupolitiikka/
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Esitys on koulutusaineistoa 13.3. 2014 järjestetystä infotilaisuudesta, joka kertoi Etelä-Karjalan osuudesta alkavalla ohjelmakaudella.
Maaseutupolitiikan Harvaan asutun maaseudun verkosto kutsui 4.5. kansanedustajia ja heidän avustajiaan mukaan suunnittelemaan parlamentaarista harvaan asutun maaseudun työryhmää Suomeen.
Tämä diaesitys on tilaisuuden asiantuntija-alustus.
Diaesitys: Jukka Teräs, Nordregio
Essi Mäki-Hallila ja Mari Patronen: Ikäneuvo - Kotona asumisen arvoa neuvonna...THL
Projektipäällikko Essi Mäki-Hallilan ja Pirkanmaan muutosagentti Mari Patrosen esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Joensuussa 27.10.2016.
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Järjestyksessä neljäs Maaseutubarometri on jatkumoa Maaseutubarometrille 2013 (julkaistu 2014) ja Maamerkit-barometrille (2009 ja 2011). Tutkimuksen on tilannut Maaseutupolitiikan neuvosto maa- ja metsätalousministeriöstä ja sen on tuottanut Luonnonvarakeskus. Vastausten keruun on toteuttanut Taloustutkimus Oy.
Maaseutubarometrin 2020 tulokset julkaistaan kolmessa osassa. Ensimmäinen osa, joka julkistettiin 17.6.2020, käsittelee suomalaisten mielikuvia maaseudusta, heidän kokemaa aluetyyppi-identiteettiä sekä näkemyksiä maaseudun tulevaisuudesta että maaseudun kehittämisestä.
Keskeisiä havaintoja / Maaseutubarometri osa 1:
Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista.
Maaseutubarometri 2020 paljastaa, että maaseutu latautuu myönteisillä mielikuvilla kuten luonto, aitous ja vapaus. Myös avoimuus ja kulttuuritekijät liitetään maaseutuun, joka nähdään myös modernimpana kuin ennen. Ympäristöystävällinen elämäntapa liitetään huomattavasti enemmän maaseutuun (52 prosenttia) kuin kaupunkiin (kymmenen prosenttia).
Suomen kaupungistumisaste on 72 prosenttia, mutta kaupunkilaiseksi itsensä kokee vain 40 prosenttia suomalaisista. Sen sijaan 37 prosenttia kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Maalaisiksi itsensä kokee 20 prosenttia. Maalaisidentiteetti koetaan tärkeämpänä ja vahvempana kuin kaupunkilaisidentiteetti koetaan. Kaupunkilaisidentiteetti on yleisempi nuoremmilla vastaajilla.
Tuoreen barometrin mukaan lähes 25 prosenttia ison kaupungin keskustassa tai laidoilla asuvista haluaisi asua ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. Kyseisillä alueilla asuvat ovatkin tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa. Muuttoaikeissa kaupunkimaisempaan ympäristöön on viisitoista prosenttia suomalaisista ja saman verran miettii muuttoa maaseutumaisempaan ympäristöön. Suurta muuttoaalto ei ole näköpiirissä. Suomalaiset mieltävät itsensä vahvasti monipaikkaisiksi. Neljännes kaupunkilaisista viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Yksitoista prosenttia maaseudulla asuvista viettää vähintään kuukauden kaupungin keskustassa. Monipaikkainen liike on kahdensuuntainen, mutta kaupungista maaseudulle liikkuu suurempia henkilömääriä.
Maaseutubarometri kertoo, että suomalaiset haluavat alueita kohdeltavan yhdenvertaisesti: 85 prosenttia katsoo, että pitäisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa. 63 prosenttia ei pidä sopivana rajoittaa julkisia palveluja syrjäisillä seuduilla. Vain 17 prosenttia on edes osittain sitä mieltä, että haja-asutusalueille rakentamista pitäisi rajoittaa. Maaseutuun välinpitämättömästi suhtautuvien osuus on lisääntynyt; 18 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei maaseudulla ole mitään merkitystä heidän elämäänsä. Kuitenkin yhä useampi suomalainen näkee maaseudun tulevaisuuden voimavarana. Tämä trendi on ollut nouseva jo kymmenen vuoden ajan.
More Related Content
Similar to Älykäs erikoistuminen ja maaseutupolitiikka
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Esitys on koulutusaineistoa 13.3. 2014 järjestetystä infotilaisuudesta, joka kertoi Etelä-Karjalan osuudesta alkavalla ohjelmakaudella.
Maaseutupolitiikan Harvaan asutun maaseudun verkosto kutsui 4.5. kansanedustajia ja heidän avustajiaan mukaan suunnittelemaan parlamentaarista harvaan asutun maaseudun työryhmää Suomeen.
Tämä diaesitys on tilaisuuden asiantuntija-alustus.
Diaesitys: Jukka Teräs, Nordregio
Essi Mäki-Hallila ja Mari Patronen: Ikäneuvo - Kotona asumisen arvoa neuvonna...THL
Projektipäällikko Essi Mäki-Hallilan ja Pirkanmaan muutosagentti Mari Patrosen esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Joensuussa 27.10.2016.
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Järjestyksessä neljäs Maaseutubarometri on jatkumoa Maaseutubarometrille 2013 (julkaistu 2014) ja Maamerkit-barometrille (2009 ja 2011). Tutkimuksen on tilannut Maaseutupolitiikan neuvosto maa- ja metsätalousministeriöstä ja sen on tuottanut Luonnonvarakeskus. Vastausten keruun on toteuttanut Taloustutkimus Oy.
Maaseutubarometrin 2020 tulokset julkaistaan kolmessa osassa. Ensimmäinen osa, joka julkistettiin 17.6.2020, käsittelee suomalaisten mielikuvia maaseudusta, heidän kokemaa aluetyyppi-identiteettiä sekä näkemyksiä maaseudun tulevaisuudesta että maaseudun kehittämisestä.
Keskeisiä havaintoja / Maaseutubarometri osa 1:
Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista.
Maaseutubarometri 2020 paljastaa, että maaseutu latautuu myönteisillä mielikuvilla kuten luonto, aitous ja vapaus. Myös avoimuus ja kulttuuritekijät liitetään maaseutuun, joka nähdään myös modernimpana kuin ennen. Ympäristöystävällinen elämäntapa liitetään huomattavasti enemmän maaseutuun (52 prosenttia) kuin kaupunkiin (kymmenen prosenttia).
Suomen kaupungistumisaste on 72 prosenttia, mutta kaupunkilaiseksi itsensä kokee vain 40 prosenttia suomalaisista. Sen sijaan 37 prosenttia kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Maalaisiksi itsensä kokee 20 prosenttia. Maalaisidentiteetti koetaan tärkeämpänä ja vahvempana kuin kaupunkilaisidentiteetti koetaan. Kaupunkilaisidentiteetti on yleisempi nuoremmilla vastaajilla.
Tuoreen barometrin mukaan lähes 25 prosenttia ison kaupungin keskustassa tai laidoilla asuvista haluaisi asua ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. Kyseisillä alueilla asuvat ovatkin tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa. Muuttoaikeissa kaupunkimaisempaan ympäristöön on viisitoista prosenttia suomalaisista ja saman verran miettii muuttoa maaseutumaisempaan ympäristöön. Suurta muuttoaalto ei ole näköpiirissä. Suomalaiset mieltävät itsensä vahvasti monipaikkaisiksi. Neljännes kaupunkilaisista viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Yksitoista prosenttia maaseudulla asuvista viettää vähintään kuukauden kaupungin keskustassa. Monipaikkainen liike on kahdensuuntainen, mutta kaupungista maaseudulle liikkuu suurempia henkilömääriä.
Maaseutubarometri kertoo, että suomalaiset haluavat alueita kohdeltavan yhdenvertaisesti: 85 prosenttia katsoo, että pitäisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa. 63 prosenttia ei pidä sopivana rajoittaa julkisia palveluja syrjäisillä seuduilla. Vain 17 prosenttia on edes osittain sitä mieltä, että haja-asutusalueille rakentamista pitäisi rajoittaa. Maaseutuun välinpitämättömästi suhtautuvien osuus on lisääntynyt; 18 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei maaseudulla ole mitään merkitystä heidän elämäänsä. Kuitenkin yhä useampi suomalainen näkee maaseudun tulevaisuuden voimavarana. Tämä trendi on ollut nouseva jo kymmenen vuoden ajan.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen -hanke
Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen –hankkeen tuloksia.
Tutkimuksen mukaan vaikuttavimmat syyt siihen, että nuoret kokevat yrittäjyyden omaksi ovat yrittäjyyden vetovoimaisuus, nuorten oma osaaminen sekä kynnys aloittaa yrittäjyys tai jatkaa perheyritystä. Ympäristön tarjoamat puitteet ja sparrausmahdollisuudet vaikuttavat sen sijaan paljon vähemmän.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Tilaisuudessa puhuivat lopuksi myös kaksi nuorta maaseudun yrittäjää omasta polustaan yrittäjiksi sekä millaista on toimia nuorena yrittäjänä maaseudulla. Topi Tullan (Tiiholan TOKA Ky, Kangasniemi) puheenvuoron esitysdiat.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Jarna Heinonen esitteli nuorten yrittäjyyspolkuihin ja yrittäjyysopetukseen maaseudulla kohdistunutta tutkimusta. Heinonen myös painotti kuntatoimijoiden yhteistyön tärkeyttä yrittäjyyden edistämiseen maaseudulla.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Nuorten yrittäjämyönteisyys nousussa
Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai piti puheenvuoron nuorten yrittäjien yrittäjyyspolitiikasta.
Manai totesi, että nuorten yrittäjyysmyönteisyys on nousussa ympäri maailmaa. Suomessakin joka kolmatta nuorta kiinnostaa mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi. Nuorille on kuitenkin tehtävä tilaa yhteiskunnassa, esimerkiksi panostamalla heidän mahdollisuuteensa vaikuttaa myös vähemmän virallisia kanavia pitkin siihen, minkälaiseksi suomalainen yrittäjyys muovautuu.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Esitys on Asko Peltolan, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kumppanuuspäivässä 2017.
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Tämä on Briitta Koskiahon esitys Kumppanuuspäivässä 2017.
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Tämä esitys on Eskolan kylän keissistä Kumppanuuspäivässä 2017.
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Tämä esitys on Lapin liitolta Kumppanuuspäivässä 2017.
Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa tehdään yhdessä!
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään Kurikassa 1.-3.10.2020. Tulevaisuus lautasella -otsikon alla heittäydymme rohkeasti luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta. Maaseudut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään yhteiskuntaan, jossa rajat kaupunkien ja maaseutujen välillä hälvenevät. Tapahtuman punaisina lankoina ovat kestävä kehitys ja nuoret.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Mukaan kutsutaan kaikki kylistä kaupunkeihin. Tulkaa tekin kumppaneiksi tekemään kanssamme tapahtumasta huikea! Jokaiselle organisaatiolle löytyy sopiva rooli.
Maaseutuparlamentissa nostetaan maaseutunäkökulmia poliittisen keskustelun ytimeen. Tapahtumassa kirkastetaan yhteiset maaseutujemme tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja muotoillaan yhteinen julkilausuma. Nyt haetaan ratkaisuja koko Suomea koetteleviin muutoshaasteisiin:
- miten maaseutu ja perinteinen tieto ajatellaan uusiksi ja kuinka uudet teknologiat valjastetaan lisäämään kestävää työtä ja yrittäjyyttä maaseuduilla?
- miten kestävä arki ja hyvä elämä varmistetaan ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa?
- miten luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaava hiilineutraali talous, joka tukee paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla?
- miten nuoret ratkaisisivat nämä haasteet kestävällä tavalla?
Huom. Maaseutuparlamentti kumppanikyselyn aikaa on jatkettu: avoinna 15.1.2020 saakka. Tulettehan mukaan! Lue tarkemmin alustavasta ohjelmasta Maaseutuparlamentti.fi-sivuilta: maaseutuparlamentti.fi/kumppaniksi
Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
maaseutuparlamentti[at]mmm[piste]fi
Rural areas cover 95% of Finland's land area but are home to only 31% of the population. The Rural Policy Council was established in 2016 to address structural changes in rural areas and take a holistic, national approach to rural policy aligned with regional and EU policies. The Council is chaired by the Minister of Agriculture and Forestry and includes representatives from various ministries, regional authorities, organizations, and networks focused on issues like sustainable development, regional development, entrepreneurship, and citizens' participation in rural areas. The Council oversees the Rural Policy Programme which funds various projects, events, and research to support rural communities and policymaking.
Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen esitys Maaseutuja tulevaisuudessa - maaseutupolitiikan 30-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla 29.11.2018.
Maaseutukuvat ja -mielikuvat maaseudun kehittämisessä -artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan täältä: http://www.mua-lehti.fi/maaseutukuvat-ja-mielikuvat-maaseudun-kehittamisessa/
2. Sisältö
Miten Euroopan Unionin älykkään erikoistumisen toimintamalli soveltuu maaseutualueille?
Artikkeli esittelee älykkään erikoistumisen (smart specialisation) käsitteen maaseudun
näkökulmasta ja pohtii älykkään erikoistumista maaseutupolitiikan terävöittäjänä
Artikkelin empiirisessä tarkastelussa esitellään ja analysoidaan Lapin maaseutuklusteria, johon on
sovellettu älykkään erikoistumisen toimintamallia
Jukka Teräs on perehtynyt älykkääseen erikoistumiseen etenkin harvaanasutuilla alueilla.
3. Älykäs erikoistuminen:
EU:n innovaatiopolitiikan kulmakivi 2014-2020
EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2014-2020 pohjautuvat älykkään erikoistumisen konseptille
Alueiden liiketoimintamahdollisuuksien yrittäjämäistä etsimistä
Toimialarajat ylittävien toimintojen tunnistamista ja kehittämistä
” Smart Specialisation- the most ambitious regional innovation programme ever introduced in the
European Union” (Morgan 2016)
4. Mitä on älykäs erikoistuminen?
Älykäs erikoistuminen (smart specialisation) - maiden ja alueiden tulee tunnistaa ja valita omat
vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit kohdennetaan
Taustalla Euroopan unionin tavoite vastata etenkin Yhdysvaltojen ja Japanin tutkimus- ja
kehitysinvestointeihin ja innovaatiopolitiikkaan
Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat 2014-2020 laadittiin pohjautumaan älykkään
erikoistumisen käsitteeseen. Käyttöönottoa vauhdittaa ns. ex ante –ehto: alueiden tulee laatia
älykkään erikoistumisen strategia, jotta ne ovat oikeutettuja hyödyntämään EU:n rakennerahasto-
ohjelman varoja (Foray ym. 2012)
Ei rajaudu pelkästään ns. huipputekniikan aloille, vaan tavoitteena on hyödyntää alueen koko
innovaatiopotentiaali kattaen myös mm. palveluinnovaatiot ja sosiaaliset innovaatiot
5. Älykkään erikoistumisen toimintamalli
STEP 1. Alueen lähtötilanneanalyysi
STEP 2. Innovaatiohallinnon kuvaus
STEP 3. Yhteinen tulevaisuuden visio
STEP 4. Erikoistumisalojen tunnistaminen
STEP 5. Politiikkavaihtoehdot ja tiekartta
STEP 6. Arviointi- ja seurantaprosessi
6. Älykäs erikoistuminen ja maaseutualueet
Kykenevätkö älykkään erikoistumisen strategiat, toimintamallit sekä toimenpideohjelmat
tarjoamaan maaseutuympäristöön ja harvaan asutuille alueille uutta kehittämisnäkökulmaa - ja
ennen kaikkea konkreettista lisäarvoa?
8. Älykäs erikoistuminen ja maaseutualueet
(Da Rosa Pires ym. 2014)
Innovaatiopolitiikassa tähän asti käytettyjen toimintamallien puute:
maaseutuinnovaatiot ovat jääneet suurten kaupunkien merkittävien
innovaatiokeskittymien varjoon
Älykkään erikoistumisen toimintamalli vastaa tähän puutteeseen. Älykäs erikoistuminen
saattaa yhteen kansallisen ja alueellisen innovaatiopolitiikan ja innovatiivisen kehityksen
myös maaseutualueilla
Maaseutualueilla yksi painopiste on laajentuminen eli diversifiointi myös perinteisen
maanviljelyksen ulkopuolisille aloille
Toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen sekä toimialarajoja ylittävät hankkeet tärkeitä
maaseutualueilla.
10. CASE: Lapin älykkään erikoistumisen strategia
Lapin liitto käynnisti 2012 Lapin älykkään
erikoistumisen ohjelman laatimisen.
Ohjelman avulla haluttiin selvittää, miten
Lappi pääsee ensimmäisten Euroopan
alueiden joukossa hyödyntämään älykkään
erikoistumisen toimintamallia.
Lapin älykkään erikoistumisen strategia
julkistettiin 2013
Lapin älykkään erikoistumisen klusterit
käynnistettiin 2015
12. Älykäs maaseutuklusteri (Lappi)
”Vaikka Lapin maaseudulla on olemassa valtavat luonnonrikkaudet, emme hyödynnä niitä tällä
hetkellä tarpeeksi tehokkaasti ja kestävästi. Lapin maaseutu ei suinkaan ole syrjässä kaikesta,
vaan päinvastoin keskellä mielettömiä raaka-ainevarantoja, mikä takaa lähes rajattomat
käyttömahdollisuudet kiertotalouden periaatteita hyödyntäen.” (JohannesVallivaara,ASE News
2017)
Lapin maaseutuklusteri on noin 100 osaajan verkosto, joka keskittyy elintarvikkeiden
jalostukseen ja hajautetun uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen.Tavoitteena on estää
maaseudun pääomapakoa ja osoittaa Lapin maaseudun toimijoille mahdollisuudet
kannattavaan liiketoimintaan.
Klusterin alaohjelmat: LapinArktisen biotalouden kehittämisohjelma, Lapin
elintarvikeohjelma sekä Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma.
Lapin älykkään maaseutuklusterin kehittämisen osana mm.Vihreän talouden hajautetun,
kestävän ja kilpailukykyisen toimintamallin määrittely ja pilotointihankeVIHTA 2016-2018
13. ADDING VALUE BY PROCESSING
Packed and freezed berries
8 euro / kg
Extract / concentrate
50 euro / kg
Nurturance cream
500 euro / kg
Berries 1 euro / kg
Why are we doing this? Case
(Havukainen 13.4.2018 Rovaniemi)
15. ELMO – älykästä erikoistumista Itä – ja Pohjois-Suomeen
• Euroopan komissio valitsi Itä- ja Pohjois-Suomen alueen mukaan Alueiden elinkeinot
murroksessa –pilottiin (Regions in Industrial Transition 2018)
• Pilottiohjelma tarjoaa kasvuun ja työllisyyteen tähtäävää, älykkääseen erikoistumiseen
perustuvaa asiantuntija-apua ja yhteistyön mahdollisuutta 11 pilot-alueelle Euroopassa.
• Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa (ELMO) -pilotin keskiössä ovat Lapin,
Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-
Karjalan alueiden älykkään erikoistumisen strategiat
• ELMO-projektityö kohdentuu mm. puuteollisuuteen ja puurakentamiseen,
vesiosaamiseen, elintarviketalouteen, biotalouteen, kiertotalouteen ja teollisuuden
sivuvirtoihin, matkailuun ja kaivannaisalaan
16. Älykäs erikoistuminen maaseutupolitiikan terävöittäjänä –
havaintoja
• Toimintamalli avaa kanavan maaseutuinnovaatioiden parempaan hyödyntämiseen ja
näkyvyyteen, ja osaltaan varmistaa koko Suomen innovaatiopotentiaalin hyödyntämisen
• Maaseudulla tarve myös myös älykkäälle diversifioinnille!
• Toimintamalli pitää esitellä selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Tarvitaan
asiantuntijoita, jotka tuntevat sekä maaseutualueen haasteet ja mahdollisuudet että
älykkään erikoistumisen toimintamallin myös käytännön tasolla
• Kansainväliset verkostot, mm. Espanjan Sevillan älykkään erikoistumisen alusta, tarjoavat
yhteistyökumppaneita ja hyviä käytäntöjä sovellettavaksi omalla maaseutualueella
• ”Älykäs erikoistuminen 2.0” - osa myös maaseutualueiden kehittämistä 2021-2027
Suomen maaseudulla on paljon älykästä erikoistumista, jota ei tähän mennessä ole
dokumentoitu älykkään erikoistumisen strategioihin. Nämä ”de facto” älykkään
erikoistumisen menestystarinat kannattaa kaivaa esille ja esitellä kannustamaan uusia
toimijoita ja uusia hankkeita maaseudulla!