Maaseutupolitiikan Harvaan asutun maaseudun verkosto kutsui 4.5. kansanedustajia ja heidän avustajiaan mukaan suunnittelemaan parlamentaarista harvaan asutun maaseudun työryhmää Suomeen. Tämä diaesitys on tilaisuuden asiantuntija-alustus. Diaesitys: Jukka Teräs, Nordregio

1. Harvaan asuttujen alueiden kehittäminen
Pohjoismaissa
JukkaTeräs
Nordregio
Helsinki 4.5.2017

2. Nordregio
www.nordregio.se
Pohjoismainen aluetutkimusinstituutti
Perustettu vuonna 1997
Toimipaikka Tukholma
37 työntekijää

3. Pohjoismaiden väestö
 Pohjoismaiden väestö lisääntyi
viimeisimmän 20 vuoden aikana 2,7
miljoonalla - yhteensä 26,5
miljoonaan

4. Kaupunki-maaseutu –luokitus
(Helminen 2014)
Suomi: 68 % HAMA-aluetta
 Suomessa harvaan asuttu
maaseutu kattaa 68 % pinta-
alasta ja 5,3 % väestöstä
 293 442 henkilöä vuonna 2015

5. Harvaan asutut alueet
(Sparsely populated regions, Gloersen 2006)
 alhainen väkiluku, vain pieniä asutuskeskuksia (small settlement
structures)
 “suuria maa-alueita, avoimia maisemia”
 pitkät välimatkat suurempiin asutuskeskuksiin
 usein ankarat ilmasto-olosuhteet yhdistyneenä rikkaisiin luonnonvaroihin

6. (Muut) Pohjoismaat ja harvaan asuttujen
alueiden kehittäminen
 Ruotsi (24 asukasta/km2): Parlamentaarisen maaseutukomitean mietintö
2017, 75 ehdotusta ”
 Norja (16 as. /km2): KMD 2017 White paper: ”Berekraftige byar og sterke
distrikt”
 Tanska (133 as./km2, mutta Grönlanti 0.03 as./km2)
 Islanti ( 3 as./km2): “Iceland 2020” ohjelma v. 2011. Ministry of Industries and
Innovation &Ministry of Fisheries & Agriculture maaseutupolitiikan johtavat
ministeriöt. Icelandic Regional Development institute – tuki maaseutualueille
(Suomi: 18 asukasta/km2)

7. Pohjoismaisten alueiden
työllisyys
 Pohjoismaiden keskimääräinen
työllisyysaste vuonna 2014 73.4 %
(15-64 vuotiaat), EU keskiarvo 64.9
%

8. Norja

9. Norjan aluekehitys 2005-2015
 Vahva talouskasvu liittyy usein taloudelliseen keskittämiseen
 Norjassa 2005-2015 vahva talouskasvu, vahva väestökehitys –
mutta samanaikaisesti varsin tasapainoinen aluekehitys eri puolilla
maata

10. 2010-2014:Väestönkasvua lähes kaikkialla Norjassa
(Aalbu 2017)
2000-2004 2010-2014

11. Vanhushuoltosuhde
Number of persons 20-66 years of age per number of persons over 67 years
(Aalbu 2017, KMD 2017)
2016 2030

12. Norja: tulevaisuuden näkymiä
alueiden näkökulmasta (Aalbu 2017)
 Työpaikat vähenevät öljy- ja kaasusektorilla
 Valuuttakurssit vaikuttavat (Norjan kruunun kurssi heikentynyt)
 Väestö vanhenee
 Ainoastaan maahanmuuton kautta uutta työvoimaa
 Enemmän pakolaisia, vähemmän työperusteista maahanmuuttoa
 Rakennemuutos, tarve innovaatioihin

13. Norja KMD White Paper 2017: Kestävää
kaupunkikehitystä ja vahvoja alueita

14. Syrjäisten alueiden erityisohjelmat/Norja
(The rural and regional policy of Norway 2016)
 Local industrial development funds – joillakin syrjäisillä
kunnilla omat rahastot, tai alueen kuntien yhteinen rahasto
 “Housebuilding in rural areas» (2012-2014)” : käynnistettiin
lisäämään talonrakennustarjontaa syrjäisten alueiden
kunnissa, joissa pienet ja riskipitoiset alan markkinat.
Keskeisiä aktiviteetteja tiedonjako ja asumistuet.
 MERKUR-ohjelma: Uusia palveluja ja koulutusta
syrjäseutujen kauppojen elvyttämiseen
 (Finnmark ja Pohjois-Tromssa: erityistukialueet vuodesta 1990)

15. 1
5
Työnantajamaksujen
porrastus
• Maantieteellinen
porrastus
o Alkaen 0% pohjoisessa
(zone 5)…
o 14,1% tasoon etelän
kaupunkialueilla (zone 1)
Aid map
2014-
2020

16. Ruotsi

17. ”Ruotsin harvaanasuttu alue kuolee - samalla kun
Norjan harvaanasuttu alue kukoistaa”
(SVT Nyheter 26.9.2016)
 ”Samtidigt som delar av den svenska glesbygden håller på att dö ut så är
situationen helt annorlunda i Norge. I vårt västra grannland har man anpassat
politiken så att folk bor kvar, även i små glesbygdskommuner.”
 Forskarna: ”I Norge styr kommunerna över sina naturtillgångar. Det betyder
att Lierne, som är en vattenkraftskommun, får behålla en stor del av
intäkterna från kraftproduktionen. I Strömsund, med 19 vattenkraftsdammar,
hamnar intäkterna hos staten och kraftbolagen.”
 ”Och när Eirin Holand i Lierne ska anställa folk till sin chokladfabrik, då är
arbetsgivaravgiften bara en bråkdel av vad den är i Oslo, 5,5 procent. I
Strömsund, liksom i övriga Sverige, ligger arbetsgivaravgiften runt 30
procent.”

18. Ruotsin kuntaluokitus
(Tillväxtanalys)
 Mycket glesa landsbygdskommuner – hela befolkningen i
rurala områden och med minst 90 minuters genomsnittlig
resväg till en tätbebyggelse med minst 50 000 invånare (15
kommuner).
 Glesa landsbygdskommuner – minst 50 procent av befolkning i
rurala områden och mindre än 50 procent av befolkningen med
mindre än 45 minuters resväg till en tätbebyggelse med minst
50 000 invånare (45 kommuner)
 Tätortsnära landsbygdskommuner (70 )
 Glesa blandade kommuner (28 )
 Täta blandade kommuner (103 )
 Storstadskommuner (29 ).

19. 75 ehdotusta Ruotsin parlamentaariselta
maaseutukomitealta (2017)
 75 konkreettista ehdotusta maaseudun elinvoiman
kehittämiseksi
 Ruotsin maaseutukomitea on ottanut huomioon Norjan
mallin, jossa on hyvinvoiva maaseutu
 Erityisrahoitus 23 kunnalle (SEK 500 M)

20. OECD ja pohjoisen harvaanasutut alueet

21. Pohjoiset harvaanasutut alueet
(OECDTerritorial Review: Northern
Sparsely Populated Areas 2017) :
politiikkasuosituksia, joilla pyritään
edistämään alueiden hyvinvointia
ja kehitystä.
Raportissa korostuvat
saavutettavuus sekä julkisten
palvelujen saatavuuteen liittyvät
haasteet.

22. OECD-suositukset /NSPA-alueet
 Pohjois- ja Itä-Suomi:
Transport network , service delivery innovation, entrepreneurship and
innovation, policies as part of the regional government reform
 Pohjois-Ruotsi:
Productivity and competitiveness, connectivity and access to services,
governance of regional development
 Pohjois-Norja:
Entrepreneurship and innovation, transport and accessibility, skills and
education, national sectoral policies to support growth in Northern
Norway, governance of regional development

23. Innovaatiopolitiikka, älykäs erikoistuminen
ja pohjoisen harvaanasutut alueet

24. Miten älykäs erikoistuminen sopii harvaanasutuille alueille?
 Älykäs erikoistuminen (smart specialisation): innovaatiostrategia,
jonka mukaan alueiden tulee tunnistaa ja valita omat
vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit
kohdennetaan. EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2014–2020
pohjautuvat älykkääseen erikoistumiseen, ja älykäs erikoistuminen
on yksi rakennerahastovarojen myöntämisedellytyksistä.
 Mutta soveltuuko älykäs erikoistuminen harvaanasutuille alueille,
joilla on usein runsaat luonnonvarat mutta pulaa osaajista?

25. Aliueellisia älykkään erikoistumisen strategioita:
Lappi, Nordland

26. EU JRC ja Nordregio tutkimus: Älykäs erikoistuminen ja
harvaanasutut alueet (2014-2015)
 Lappi,Västerbotten, Nordland,
Highlands & Islands, Aragon
 Älykkään erikoistumisen
soveltamisessa merkittäviä eroja
 Harvaanasutut alueet eivät
automaattisesti ole muita jäljessä
“lagging behind”, vaan niillä on
pikemminkin erityishaasteet ja –
mahdollisuudet
 Harvaanasuttujen alueiden
kannattaa vahvistaa omaa
osaamistaan alueen ulkopuolisella
erityisosaamisella
 Koulutuksen tärkeys painottuu

27. REGINA (EU Northern Periphery & Arctic Programme)
Paikalliset älykkään erikoistumisen strategiat
harvaanasutulle alueelle (2015-2018)
Associated Partners
Highland and Islands Enterprise
Nordlands FylkeKommune
Nordic Council of Ministers
Total Budget
€2 M
Partners:
Nordregio (Lead Partner)
University of Lapland
MidtSkandia Sweden
MidtSkandia Norway
Sodankylä Municipality
Storuman Municipality
Nordland Research Institute
BioForsk
Alstahaug Municipality
Brønnøy Municipality
Kommune Kujalleq
North Highland College

28. Harvaan asuttujen alueiden kehittäminen
Pohjoismaissa – havaintoja
 Muilta kannattaa ottaa oppia - tässä tapauksessa etenkin
Norjasta. Muut Pohjoismaat: Suomelle luonnollinen ja sopiva
vertailualue
 Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden kehittäminen kiinnostaa
myös kansainvälisesti (mm. OECD NSPA –tutkimus, EU älykäs
erikoistuminen)
 Ruotsin parlamentaarisen maaseutukomitean mietintö kokosi alan
osaajia ja on saanut kiinnostuneen vastaanoton

29. Tanskasta mallia harvaanasutun maaseudun
kehittämisen viestintään
(Biotalous maaseudun työllistäjänä, Lange/DTU &
United Federation of Danish Workers)

30. Kiitos!
jukka.teras@nordregio.se
Photo: Kjell Nilsson