Mitä rekisteriaineistot ja laadulliset nalyysit kertovat irtisanottujen 45 vuotta täyttäneiden / Postissa työskennelleiden henkilöiden myöhemmästä työurasta ja elämästä? Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 18.2.2016 Pertti Koistinen ja Pirjo Nikander (Tampereen yliopisto)

1. Laadullinen seuranta
tutkimusevidenssin tuottajana:
Postista irtisanottujen
elämäntilanne
PhD, dos. Pirjo Nikander
Tutkijakoulu/Institute for Advanced Social Research,
Tampereen yliopisto
Pirjo.Nikander@uta.fi

2. Puheenvuoron lähtökohdat:
• Ilmiöpohjainen tutkimus?
• Monimenetelmäisyys ja ajalliset prosessit osana laajaa ymmärrystä?
• Ei metodifetisismiä tai metodipolariteetteja, vaan toisiaan täydentäviä
tutkimusperspektiivejä ja lähestymistapoja
• ”Killer stats” tai ”Big data” – laadullinen ymmärrys?
• Paremmat ja huonommat menetelmät: menetelmähierarkiat- ja toteemit
• Laadullinen evidenssi osana policy-päätöksentekoa ja ikääntyvän
yhteiskunnan tulevaisuuden ymmärrystä?

3. Näin etenen:
• Mitä laadullinen seuranta- tai pitkittäistutkimus on?
• Miten se eroaa numeerisesta (seuranta)tutkimuksesta
• Mitä annettavaa laadullisella seurantatutkimuksella on
työelämän/työurien ja eläköitymisen tutkimukselle?
• Kohti Kaksitahti-Suomea -hanke
• Mikä tekee laadullisen seurantatutkimuksen keinoin tuotetusta
evidenssistä erityisen ajankohtaisen?
Nikander 18.2.2016

4. Mitä laadullinen seuranta- tai pitkittäis-
tutkimus on?
• Laadullinen lähestymistapa, joka huomioi ajallisuuden, jatkuvuuden ja muutoksen sekä näille
kulloinkin annetut tulkinnat
• Soveltuu erityisesti elämänkulullisten siirtymien, elämäntyylien, ”urien”, ratkaisujen ja
riskikäyttäytymisen tutkimukseen
• ”Rinnalla kulkemisen” menetelmä, jonka kautta on mahdollista tavoittaa yksilöiden, ryhmien tai
yhteisöjen ”ajassa rakentuva ja muuttuva habitus” sekä muutokselle annetut merkitykset ja
tulkinnat (habitus-in-process, McLeod 2003).
• Ei uusi, vaan pikemminkin udelleen löydetty, ja uudelleen nimetty lähestymistapa
• Meillä kenties harvemmin nähty omana traditionaan (~etnografia).
• ESRC-kartoitus Britanniassa ja Timescapes-hanke
http://www.timescapes.leeds.ac.uk/
Nikander 18.2.2016

5. Mitä se on:
• Perustuu ihmisten, yhteisöjen tai
organisaatioiden seurantaan
tyypillisesti havainnointia, uusinta-
haastatteluja ja erilaisia visuaalisia ja
tekstuaalisia metodeja käyttäen.
• Aineistokeruun aallot suunnitellaan
tutkittavan kohteen logiikan
mukaisesti
• Ei yksinkertaisia nyrkkisääntöjä
seurantajaksojen määrälle tai niiden
aikavälille.
Nikander 18.2.2016

6. Tutkimusasetelmat: (Neale 2012)
• Prospektiivinen tutkimusasetelma:
• Yksilöitä tai ryhmiä seurataan reaaliajassa (oma hankkeeni)
• Retrospektiivinen tutkimusasetelma: jo tapahtuneen jäsennykset
tämän päivän perspektiivistä
• aina osa prospektiivista asetelmaa myös
• Sekundääriaineistolle rakentuvat tutkimusasetelmat
• Monimenetelmäinen, mixed methods asetelma
Nikander 18.2.2016

7. Empiirinen esimerkki:
Inventing Adulthoods
• 10-vuotisseuranta 1996-2006, 100 nuorta, 5 maantieteellis-
taloudellis-kulttuurista ympäristöä
• 11-17 – 21-27 –vuotiaat
• Laadullinen monimenetelmäinen hanke: toistetut yksilöhaastattelut,
ryhmähaastatteluja, ”memory-books”, reflektoivat päiväkirjat
• Kokonaisuudessaan noin 500 haastattelua, 68 ryhmähaastattelua ja
laaja kirjo muuta tutkimusmateriaalia.
Nikander 18.2.2016

8. Paneeli- ja surveyseuranta Laadullinen pitkittäistutkimus
Tuottaa numeerisen, aikasarjoille pohjaavan
ja vertailun mahdollistavan kuvan
muutoksesta.
Tarjoaa tilastoille perustuvan ”pysäytyskuvan”
ihmisten ja yhteisöjen rakenteesta, liikkeestä
ja muutoksesta luokan, sukupuolen ja muiden
muuttujien valossa.
”Jäädytetty”, lintuperspektiivistä otettu kuva
käynnissä olevasta muutoksesta ja
laajemmista yhteiskunnan muutostrendeistä.
”Mitä” tapahtuu?
Rakentaa laadullisen ”rinnalla kulkemiseen”
perustuvan kuvan muutoksesta ja sen
tulkinnasta ja merkityksestä.
Tarjoaa elokuvan kaltaisen ”lähikuvan”
muutoksesta, ihmiselämän juonenkäänteistä,
siirtymistä, tärkeistä hetkistä ja niiden
merkityksistä.
Nyansoidumpi kuva, joka kertoo paitsi ”mitä”
tapahtuu, myös ”miksi” ihmiset valitsevat ja
”miten” he muutoksen tulkitsevat ja miten he
siihen orientoituvat tai mukautuvat.
(Neale & Flowerdew 2003: 192)
Nikander 18.2.2016

9. Kohti kaksitahti-Suomea: Hankkeen lähtökohtia
• Keskiössä ikääntyneiden työttömien arki
• Paradoksi: halutaan pidempiä työuria, mutta vallitseva taloustilanne
pakottaa yhä useammat yritykset mittaviin irtisanomisiin
• Ikääntyneet työntekijät, jotka voivat tulla työnantajalle kalliiksi, ovat
erityisen haasteellisessa asemassa mm. uudelleentyöllistymisen suhteen.
• Kaksitahtisuus viittaa yhtäältä tähän eriarvoistumiskehitykseen ja toisaalta
valko- ja sinikaulusammattien tunnistettuun eroon työurien rytmeissä ja
pituuksissa.
• Koneen säätiön rahoittama kolmivuotinen projekti (Jakautuuko Suomi –
ohjelma) vuosina 2015-2018. www.uta.fi/yky/2ts

10. Kohti kaksitahti-Suomea: Tutkimuskysymyksiä
• Miten eläköitymisen todellisuus rakentuu nykyisessä mediajulkisuudessa ja
miten ikääntyvät työntekijät itse jäsentävät omaa työuraansa ja
työssäjaksamistaan?
• Mitkä mukaan ottamisen ja poissulkemisen, myös ikäsyrjintään liittyvät
mekanismit koskevat ikääntyneitä työntekijöitä ja miten he itse eläkkeelle
siirtymisen, sen ajoittamisen ja oman hyvinvointinsa ja työkykynsä
mieltävät?
• Miten rikkoa työuran loppupuolelle sijoittuva työttömyysjakso ja selvitä
takaisin työelämään?
• Keillä lopulta on mahdollisuus pidentää työuraansa ja mitä työelämän
ulkopuolelle ja työttömyyskortistoon päätyminen tarkoittaa arkipäivän
selviytymisen, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden eläkeläisyyden näkökulmasta?

11. Aineistot ja menetelmät
• Hankkeessa kerätään laadullinen pitkittäisaineisto. Kohderyhmänä
ovat postista erilaisten menettelyjen kautta eläköityvät tai irtisanotut
yli 50-vuotiaat työntekijät
• N. 40 ihmistä rekrytoidaan mukaan, ja heitä seurataan hankkeen
puitteissa jopa useita vuosia
• Media-aineisto: 3400 artikkelia Helsingin Sanomista vaalivuosilta
2003, 2007, 2011 ja 2014.
• Kyselyaineisto yli 50-vuotiaille Postin työntekijöille, N noin 3500
• Erillinen rahoitus TSR

12. Pitkittäistutkimuksen aineistot
• Mukaan rekrytoitavien ihmisten alkuhaastattelut
• Seurantahaastattelut
• Videopäiväkirjat osalta
• Tyytyväisyys- ja talouskäyrien piirto yhdessä tutkijan kanssa
• Mahdollisuus halutessaan myös sähköpostiviestintään tutkijoiden kanssa
• Kontaktit ainakin parin-kolmen kuukauden välein.
• Mahdollisuus seurata työttömyys- uudelleentyöllistymis ja
eläköitymiskokemusten etenemistä ja näille annettujen merkitysten
muutosta hyvin läheltä

16. Videot
• Päiväkohtaiset
tapahtumat
• Ajatuksia maailman
muuttumisesta ja
työelämästä
• Muutokset ja
konkreettiset
muutokset elämässä

17. Yksittäisen haastateltavan seuranta:

18. Analyysisyklit ja teemat:
• Poikkileikkausanalyysit ja seuranta-analyysit (diakroninen ja
synkroninen)
• Caseseurannat
• Metodologinen intressi: virikehaastattelu, videopäiväkirjat?
• Moraali, työ ja kohortit
• Resilienssi?
• Postin tarjoamat paketit ja niiden vaikuts/tulkinnat
• Etc.

19. Mies, 55-60 vuotta
• ”V: Ja nyt kymmenestä paikkaa olen kysynyt, monessa paikassa ihan
sanotaan suoraan, sä olet liian vanha, et me halutaan nuorempi.
• K: Suoraan sanotaan?
• V: Ihan suoraan sanotaan. Että nyt mulla on yksi paikka tuossa,
tavallaan jo lupasivat mulle, vuoden vaihteessa alkaa. Mutta sekään ei
oo vielä varmaa.
• K: Ei oo nimiä.
• V: Ei oo nimiä paperissa.”

20. Mies, 55-60 vuotta
• ”V: Joo, ja mä täytän helmikuus 62 niin mä reilun vuoden joudun olemaan siinä liiton
rahalla. Sitten mä saan tai pitäis saada-.
• K: Tulee eläke.
• V: Eläke.
• K: No ni elikä homma on, se on saletti jo.
• V: No se on mä oon sen näin laskenu että, oli järkevin temppu täs hetkes jäädä pois, kun
kattoo mihinkä malliin tää systeemi täs nyt menee. Ei se ainakaan parempaan malliin
tässä meidänkään alalla mee.
• K: Sitä moni sanoo.
• V: Oon ollu tyytyväinen olemiseen nyt. Monihan sitä peljätteli että, siitä tulee hirvee se,
muutos elämään kun sä jäät nyt vuorotöistä pois ja sä jäät kotia, niin mitä sä teet
kauanko sulla menöö se, aika siinä että sä palaudut normaaliksi ja mulla siinä meni tasan
päivä.”

21. Nainen, 55-60 vuotta
• ”Mitä tohon ny ossaat pistää ku silkkaa paskaa se on ollu [naurahtaen] ja pätkä ja paska eli, mitäs
siihen ny sit pistät.
• K: No se oli, siä oli se postihomma ja sitte se yks pidempi suhde että oliko siä jotain oikeen
semmosia pohjanoteerauksia justiin nää ketjutukset ja?
• V: No joo Postin nää ketjutukset tietysti se ensimmäinen, sillon siä 90-luvulla ja kyllähän se oli
sitte viis vuotta sen jälkeenki sillon 2000-luvulla, 2001–2006 koskaha mahto tulla se lopullinen,
oisko se ollu 2006 vasta. Mä en ees muista sitä tarkkaan ku että minä vuonna se on ollu, mutta
että kyllä se on ollu siis sannoo että kuule se on ollu semmosta..
• K: Tasasta..
• V: Tasasen tappavaa ei mitää hääppöstä todellakaa, että millai siihen nyt kuule, sä ossaat piirtää
siihen kuule sä osaat sen piirtää paremmin ku minä.
• K: Mutta tää on korkeemmalla täällä lopussa ny.
• V: No siis se että mä oon sieltä päässy helvetin kuuseen, niin se on juu, et itse asiassa elämänlaatu
on parantunu ku mä oon päässy pois niistä, mä oon päässy pois siitä sotkusta.”

22. Yhteystiedot
• www.uta.fi/yky/2ts
• jari.luomanen(a)staff.uta.fi
• pirjo.nikander(a)staff.uta.fi

23. Erityinen ajankohtaisuus?:
• Auttaa ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä, valintoja,
toimintaa ja tulkintaa (‘habitus-in-process)
• Huomioi toimijuuden ja rakenteiden välisen suhteen ja
voi analyysissään zoomata ja liikkua mikro- ja
makrotason selitysten välillä
• Avaa ja täydentää numeerisen tilastotiedon sokeita
pisteitä ja auttaa kuvaamaan muutoksen, ihmisen ja
instituutioiden monimutkaista dynamiikkaa
• Kulttuurinen ja rakenteellinen viive siinä miten
ikääntyneet työntekijät otetaan osaksi yhteiskuntaa.
• Ajattelutapojen ja käytänteiden muutos tarpeen
Nikander 18.2.2016

24. Laadullisen seurannan tuottaman
evidenssin edut:
• Vahvuutena joustavuus: voidaan suunnitella kulloinkin tutkittavan ilmiön,
tehtävän intervention tai arvioitavan ja/tai ymmärrettävän ajallisen
prosessin mukainen tutkimuslogiikka.
• Otannan, analyysiyksikköjen ja käytössä olevien metodien valintaa voidaan
tarvittaessa tarkastaa, muuttaa ja täydentää tutkimuksen edetessä.
• Aiemmat aineistonkeruuaallot ja niiden pohjalta tehdyt analyysit ohjaavat
ja tarkentavat seuraavan aineistonkeruun yksityiskohtia ja
toteuttamistapaa.
Nikander 18.2.2016

25. Ilmiöpohjainen tutkimus?
”A radical epistemological and methodological
reconceptualization of time ’in’ method is,
therefore, required.”
(Uprichard 2012, 136)
Pirjo.Nikander@uta.fi
Nikander 18.2.2016

26. Lähteitä:
• Holland, J., Thompson, R. & Henderson, S. (2006) Qualitative Longitudinal Research: A
Discussion Paper. London South Bank University, ESRC.
• McLeod, Julie & Thompson Rachel (2009) Researching Social Change. Qualitative Approaches.
London, Sage.
• McLeod, J. (2003) Why we interview now – reflexivity and perspective in a longitudinal study.
Int. J. of Social Research Methodology, 6:3, 201-212.
• Nikander, Pirjo (2013) Sukupuoli, muutos ja ikääntymistutkimuksen metodologiset haasteet.
Kirjassa: Ojala & Pietilä (Toim.) Miehistä puhetta. Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen
kulttuuriset mallit. Tampere University Press. 38-57.
• Nikander Pirjo: (2014) Laadullinen pitkittäistutkimus ja terveys. Sosiaalilääketieteellinen
aikakauslehti, metodinumero.
• Uprichard, Emma (2012) Being stuck in (live) time: The sticky sociological imagination. In Les
Black & Nirmal Puwar (Eds.) Live methods. Blackwell/The Sociological Review.
Nikander 18.2.2016