2. Lainaan kirjastosta käyttökirjoja, joita selaan, luen, teen ehkä
muistiinpanoja ja palautan lopuksi kirjan ja siirryn eteenpäin.
Kotikirjastoon hankin teoksia, joihin minun on palattava aina
uudestaan. Käsikirjoja, perusteoksia, minulle tärkeitä klassikoita.
Paperikirjassa on paljon hyviä ominaisuuksia. Mutta myös
huonoja. Paperikirja on yleensä väärässä paikassa. Se on
lainassa, kun minä olen kirjastossa. Se on kotona, kun minä olen
töissä. Se on työpaikan pöydällä kun minä olen kotona tai
bussissa.
Puhelin ei ole paras mahdollinen väline lukemiseen, mutta
puhelin on mukana aina. Jos voisin siirtää minulle tärkeät kirjat
myös puhelimeen, elämäni laatu paranisi selvästi.
3. Tätä kirjaa minä olen lukenut
innokkaimmin puhelimella.
Olen ostanut sen Amazonista.
Voin lukea sitä pc:llä ja
iPadilla. Ja puhelimella.
8. Onko tämä toimivampi suunta lukea kirjaa?
Makuasia. Minun mielestäni kirja on pystysuuntainen.
Mutta suurin osa teksteistä joita luen, on tässä muodossa.
13. Mutta minulle ei riitä, että minulla on paperinen
Juhani Aho kotona hyllyssä ja versiot kirjasta
läppärissä, iPadissa ja puhelimessa.
Minä haluan, että lukemiseni siirtyy luonnollisesti
alustalta toiselle.
14. Kun löydän iPadilla
jotain hauskaa luettavaa,
laitan sen ehkä myös
Instapaperiin.
Joka on minulla myös
puhelimessa.
17. Kun lukemiseni siirtyy puhelimesta iPadiin, kirjanmerkkini
ja kaikki merkintäni kulkevat mukana. Kaiken lukemisen
pitää toimia näin.
18. Paperikirja on yksi kirjan ilmenemismuodoista.
Ehkä kohta tulee aika, jolloin hankkimani kirjan mukana
tulee myös paperivedos.
Kun taitan paperikirjan sivun, taitos tulee myös
puhelimella, tabletilla ja muilla laitteilla lukemaani
kirjaan.
Ja kun kirjoitan kommentin kirjan sivuun puhelimella,
se ilmestyy myös paperikirjan sivun reunaan.
Jaakko Sannemann Entressen kirjasto helmikuu 2011