KSL-opintokeskuksen luento uudesta osuuskuntaliikkeestä. Luennon fokus on kansainvälisissä esimerkeissä ja malleissa ja erityisesti työosuuskuntia ja sosiaalisia osuuskuntia koskevissa näkymissä. Luento pidettiin Tampereen Kulttuuritalo Telakalla 3.2.2015.
Osuuskunnan yleisiä ja erityisiä piirteitä. Miksi perustaisin osuuskunnan ja miten osuuskunnassa työllistytään? Millaisia osuuskuntia on? Mitä kulttuuri- ja taidealan osuuskunnat ovat?
Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki, Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus & Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
Esitys Yhdessä huipulle eAMK-hankkeen päätöstilaisuudessa 16.1.2020. Esityksessä tutustutaan oppimisen ekosysteemeihin: mitä ne ovat, mistä ne ovat kotoisin ja mitä virkaa niillä on ammattikorkeakouluille.
KSL-opintokeskuksen luento uudesta osuuskuntaliikkeestä. Luennon fokus on kansainvälisissä esimerkeissä ja malleissa ja erityisesti työosuuskuntia ja sosiaalisia osuuskuntia koskevissa näkymissä. Luento pidettiin Tampereen Kulttuuritalo Telakalla 3.2.2015.
Osuuskunnan yleisiä ja erityisiä piirteitä. Miksi perustaisin osuuskunnan ja miten osuuskunnassa työllistytään? Millaisia osuuskuntia on? Mitä kulttuuri- ja taidealan osuuskunnat ovat?
Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki, Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus & Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
Esitys Yhdessä huipulle eAMK-hankkeen päätöstilaisuudessa 16.1.2020. Esityksessä tutustutaan oppimisen ekosysteemeihin: mitä ne ovat, mistä ne ovat kotoisin ja mitä virkaa niillä on ammattikorkeakouluille.
Kulttuuriympäristöpäivät 2018. Innovaatiot ja muutos. Järjestäjä Museovirasto / Kulttuuriympäristöpalvelut.
https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/kulttuuriymparistopalvelut-tehtavat-ja-yhteistyo/kulttuuriymparistopalveluiden-tilaisuudet-ja-tapahtumat/kulttuuriymparistopaivat
Tapani Sainion esitys
Suomen eOppimiskeskus ry aloitti yhteistyössä Aalto-yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Otavan Opiston kanssa lokakuussa 2012 Työelämä oppimisympäristönä (TYYNE) -selvityshankkeen. Selvitys on tehty osana Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ja Lapin Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion toimintalinja 3:n ”Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittämisen toimintalinjaa” ja sen osana olevaa ”Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi” -kehittämisohjelmaa 1.9.2012-31.5.2013 välisenä aikana.
TYYNE-selvityshanke koostaa asiantuntijapaneeleilla, kirjallisuuskatsauksella ja esiselvityksellä tietämystä työssä ja työn ohessa tapahtuvan oppimisen ja yhteisöllisen tekemisen mahdollisuuksista muuttuvissa työympäristöissä ja liikkuvassa työssä. Näillä osallistavilla työtavoilla tuotetaan arvioitua ja validoitua tietämystä tulevista trendeistä ja kehityssuunnista.
Helsingin yliopisto osallistuu World Design Capital Helsinki 2012 -vuoteen laajaalaisesti kattoteemalla ”University of Helsinki – Designing the Future”. Tavoitteena on tehdä näkyväksi yliopiston toimintaa, jolla kehitetään kulttuurillisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti metropolialuetta ja elinympäristöä kaiken kaikkiaan.
www.helsinki.fi/wdc2012
Ison pajan seminaari 2013, esitys Osaavat verkostot -hankkeestaAnki Mölläri
Ison pajan seminaarissa 12.10.2013 pidetyssä esityksessä pääpaino oli Osaavat verkostot -hankkeen yhteistyökuvioissa, vertaisoppimisessa sekä mediakasvatuksessa.
The potential and bottlenecks of bicycle commuting in JoensuuJuhana Venäläinen
Presented at the Pecha Kucha session of the Winter Cycling Congress 2020 (https://www.wintercyclingcongress2020.fi/). With Jani Lukkarinen & Virpi Ansio.
Between exchange and gift-giving? Economic moralities of self-organised long-...Juhana Venäläinen
Presented at the 13th European Sociological Association conference, RN05 & RN09 joint session "Re-thinking market capitalism: the rise of alternative forms of economic exchange", 31 Aug 2017.
Kulttuuriympäristöpäivät 2018. Innovaatiot ja muutos. Järjestäjä Museovirasto / Kulttuuriympäristöpalvelut.
https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/kulttuuriymparistopalvelut-tehtavat-ja-yhteistyo/kulttuuriymparistopalveluiden-tilaisuudet-ja-tapahtumat/kulttuuriymparistopaivat
Tapani Sainion esitys
Suomen eOppimiskeskus ry aloitti yhteistyössä Aalto-yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Otavan Opiston kanssa lokakuussa 2012 Työelämä oppimisympäristönä (TYYNE) -selvityshankkeen. Selvitys on tehty osana Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ja Lapin Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion toimintalinja 3:n ”Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittämisen toimintalinjaa” ja sen osana olevaa ”Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi” -kehittämisohjelmaa 1.9.2012-31.5.2013 välisenä aikana.
TYYNE-selvityshanke koostaa asiantuntijapaneeleilla, kirjallisuuskatsauksella ja esiselvityksellä tietämystä työssä ja työn ohessa tapahtuvan oppimisen ja yhteisöllisen tekemisen mahdollisuuksista muuttuvissa työympäristöissä ja liikkuvassa työssä. Näillä osallistavilla työtavoilla tuotetaan arvioitua ja validoitua tietämystä tulevista trendeistä ja kehityssuunnista.
Helsingin yliopisto osallistuu World Design Capital Helsinki 2012 -vuoteen laajaalaisesti kattoteemalla ”University of Helsinki – Designing the Future”. Tavoitteena on tehdä näkyväksi yliopiston toimintaa, jolla kehitetään kulttuurillisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti metropolialuetta ja elinympäristöä kaiken kaikkiaan.
www.helsinki.fi/wdc2012
Ison pajan seminaari 2013, esitys Osaavat verkostot -hankkeestaAnki Mölläri
Ison pajan seminaarissa 12.10.2013 pidetyssä esityksessä pääpaino oli Osaavat verkostot -hankkeen yhteistyökuvioissa, vertaisoppimisessa sekä mediakasvatuksessa.
The potential and bottlenecks of bicycle commuting in JoensuuJuhana Venäläinen
Presented at the Pecha Kucha session of the Winter Cycling Congress 2020 (https://www.wintercyclingcongress2020.fi/). With Jani Lukkarinen & Virpi Ansio.
Between exchange and gift-giving? Economic moralities of self-organised long-...Juhana Venäläinen
Presented at the 13th European Sociological Association conference, RN05 & RN09 joint session "Re-thinking market capitalism: the rise of alternative forms of economic exchange", 31 Aug 2017.
Sensory commons: scenting the air for a political economy of the sensoryJuhana Venäläinen
Presented at the Sensotra pre-seminar "Sensory Transformation" at Stara elektrarna, Ljubljana, Slovenia. Sensotra has received funding from the European Research Council (ERC) under the European Union’s Horizon 2020 research and innovation program (grant agreement No 694893). See http://www.uef.fi/en/web/sensotra.
Abstract: In this talk, I will attempt to conceptualise the sensory realm as a ”commons” – as something that is produced, managed, and consumed by multiple actors simultaneously – and as a space where many kinds of seemingly incommensurable interests and valuations converge. Historically, the commons referred to shared natural assets such as grazing lands and community forests. The concept was translated into modern political theory in the 1960s, when ecologist Garrett Hardin described the looming ecological catastrophe as ”a tragedy of the commons”, a situation where practically unlimited access is granted to essentially limited resources. Later, with the emergence of the digital infosphere, the scope of inquiry was extended from natural resources to human-made resources such as knowledge and cultural artefacts. The research on commons has emphasised factors such as the dynamics of social interaction, the institutions of decision-making and the practices of sharing. Now, to depict the sensory as a commons can be seen as a performative that unveils profound ontological and onto-political implications. In particular, it begs questions of the accepted uses of the sensescapes, of the conditions of their sustainability, and of the asymmetrical agencies and power structures in ”appropriating” the sensory.
"Where the Internet lives" – performing the material spaces of the "immateria...Juhana Venäläinen
In this presentation, I will examine the discursive space where the underlying materialities of data centers are performed. Since large-scale data centers are typically not accessible to the public, images of what happens "under the hood" are mostly based on eyewitness accounts and photographs by few privileged visitors. The different performances of materiality have manifold ethico-political implications: they can do justice to the formidable agency of the technologies sustaining our digital landscape, but they might as well raise concerns of the deepening dependence of ICT on scarce natural resources. Presented at New Materialism Conference 2016: "Performing Situated Knowledges: Space, Time, Vulnerability", Warsaw, Poland, Sept 21-23 2016.
Political ecologies of immaterial commoning: data storage, digital waste, and...Juhana Venäläinen
Presented at the Commons Convivium, University of East London, Centre for Social Justice and Change, 29th April 2015. See https://sustainabilityandthecommons.wordpress.com/2015/04/13/3078/
ABSTRACT: Networked commons-based peer production, as in Wikipedia or in open source communities, has occasionally been depicted as a revolutionary socio-economic system with fundamental consequences for the future of capitalism. These conceptions are, however, often prone to neglecting the material boundaries of the economy. In a "digitalist" utopia (Pasquinelli 2008), production is portrayed as a pure symbolic exchange, independent of the physical, biological, financial or socio-cultural conditions for its reproduction. With the current growth in the networking infrastructures, it is becoming more obvious that the so-called immaterial economy is tightly connected to the constraints of the finite planet. In my presentation, I will examine the political ecologies of immaterial commoning by focusing on one of its material boundaries: data storage capacity. By following the events and discourses unfolding from the 2011 Thailand floods that caused an unforeseen shock in the data storage markets, I seek to illuminate some more general interlinkages between the practices of immaterial commoning and its material underpinnings.
Sustainability of soundscape tourism: a commons-based approachJuhana Venäläinen
This document discusses soundscape tourism and the role of silence within it. It defines soundscape tourism as capitalizing on experiences of the acoustic environment and its cultural interpretations. Silence is identified as a key aspect, including the silence of nature, silence for listening, and silence to escape busy lives. The document also discusses soundscapes as "commons" that are shared heritage for both locals and tourists. It explores how soundscapes can be both non-consumptively listened to and consumptively used by making sounds, with noise pollution representing an appropriation of the aural commons. Justified temporary appropriations of the commons for economic benefit are proposed, requiring balance between noise-making and noise-avoiding economies through local
This document provides an overview of peer-to-peer (P2P) infrastructure and characteristics according to researcher Juhana Venäläinen. It discusses five components of P2P infrastructure including technological, communication, software, legal and cultural infrastructure. It also lists six characteristics of P2P including distributed networks, inclusive communities, horizontal process management, flexible hierarchies, distributed leadership and a non-reciprocal gift economy. Finally, it examines issues around the production and measurement of value in networking commons and sharing cultures.
New Commons 5/6: Peer Production and the Networking CommonsJuhana Venäläinen
This document discusses Juhana Venäläinen's research on networking commons and peer production. It summarizes Venäläinen's areas of focus, which include the idea of networking commons and how it relates to examples like Wikipedia and open source software. It also outlines some of the key technological, organizational, cultural and economic aspects involved in sustaining networking commons and peer production systems.
New Commons 4/6: Authorship and the Cultural CommonsJuhana Venäläinen
Este documento discute los conceptos de propiedad intelectual, bienes comunes y recursos compartidos. Explica que los bienes culturales e información pueden considerarse bienes privados, de club, recursos compartidos o bienes públicos dependiendo de si son excluyentes, rivales o no. También analiza los diferentes regímenes de propiedad y formas de organización social relacionadas con los bienes comunes.
This document provides information about an upcoming course on commons research. It lists the class schedule, locations, and topics that will be covered. Requirements for the course include attending lectures, completing readings and summaries, writing a short essay on a commons-related topic, and participating in seminar discussions. The document provides guidance on assignments and access to course materials through the instructor's website. It also outlines the institutional, physical, educational, cultural and communicative contexts in which the commons aspects of the university environment will be examined.
El documento analiza los procesos de "cercamiento" de los bienes comunes que ocurren en diferentes partes del mundo como resultado de la globalización y las políticas neoliberales. Describe cómo las medidas de austeridad y la privatización de recursos como la tierra y los servicios públicos han desplazado a las comunidades y forzado la migración laboral. El autor argumenta que estos nuevos cercamientos buscan eliminar el control comunal sobre los medios de subsistencia y capitalizar los bienes comunes para pagar deudas, lo que expande el á
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
Kirjasto yhteiskäytön instituutiona
1. UEF // University of Eastern Finland
FT Juhana Venäläinen, Itä-Suomen yliopisto
juhana.venalainen@uef.fi
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 1/2017, Joensuu 21.4.2017
Kirjasto yhteiskäytön instituutiona
2. UEF // University of Eastern Finland
Yhteisen talous. Tutkimus
jälkiteollisen kapitalismin
kulttuurisesta
sommittumasta (2015).
Juhana Venäläinen.
Joensuu: Itä-Suomen
yliopisto.
Prekarisaatio ja affekti
(2015). Eeva Jokinen &
Juhana Venäläinen (toim.).
Jyväskylä: Nykykulttuurin
tutkimuskeskus.
Elämykset kulttuurinaja
kulttuuri elämyksinä.
Kulttuurintutkimuksen
näkökulmia
elämystalouteen (2016).
Sanna Karkulehto, Tuuli
Lähdesmäki & Juhana
Venäläinen (toim.).
Jyväskylä: Nykykulttuurin
tutkimuskeskus.
3. UEF // University of Eastern Finland
Tämänhetkisiä tutkimushankkeita
•Digitaalisen talouden ympäristökytkökset (AlfredKordelinin säätiö
2016–2017)
– Osatutkimus: ”Digitalisaatio poliittisena performatiivina”
•Oikeudet, ulossulkevuus ja sosiaalinen arvontuotanto uuden talouden
malleissa (Koneen Säätiö 2016–2018)
– Osatutkimus: ”Sosiaalisen median kimppakyytiyhteisöt
jakamistalouden rajapintoina”
4. UEF // University of Eastern Finland 21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 6
5. UEF // University of Eastern Finland
Esityksen rakenne
•1. Kirjaston jakamistalouden kentällä
•2. Digitalisaatio sisällöllisenä
mahdollisuutena ja ulkoisena paineena
•3. Polkuja tulevalle kirjastolle
6. UEF // University of Eastern Finland
1. Kirjasto jakamistalouden kentällä
7. UEF // University of Eastern Finland
Jakamistalous?
•Tavaroiden ja palvelujen jakamiseen,vaihtamiseen tai vuokraamiseen
perustuva talousmalli, joka mahdollistaa pääsyn tavaroiden tai
palveluiden piiriin omistussuhteista riippumatta. (Botsman 2013)
•Läheisiä käsitteitä:
– yhteisöllinen kulutus (collaborative consumption)
– yhteistuotanto (co-production)
– vertaistuotanto (peer production)
– yhteistekeminen (commoning)
– tuottajakuluttajuus, käyttäjätuotanto (prosumption, produsage)
8. UEF // University of Eastern Finland
Jakamistalous?
•Jakamistalouden malleja (Schor 2014):
– hyödykkeiden kierrätys
– alikäytettyjen resurssientehokkaampi hyödyntäminen
– palvelujen vertaistuotanto ja vaihto
– työkalujen jakaminen
13. UEF // University of Eastern Finland
Jakamistalouden taustavoimat
• Kulttuurinen muutos omistajuuden
arvostamisesta kohti käyttöoikeuden
arvostamista
• Digitaalisten alustojen ja niiden varaan
rakentuvien sosiaalisten verkostojen
kehittyminen
• Kasvava ympäristöhuoli —> pyrkimys
resurssitehokkuuteen ja kierrättämiseen
• Talouskriisien herättämä paine
kulutuskulttuurista irtautumiseen
• Jakamiseen liittyvät uudet
liiketoimintamahdollisuudet
(Lahti & Selosmaa 2013)
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 15
14. UEF // University of Eastern Finland
•”Pääsyn” (access) hypoteesi (esim. Rifkin 2000)
– Yksinomaisen, poissulkevan omistusoikeuden taloudellisen ja kulttuurisen
merkitys pienenee
– Keskiöön kysymys käyttöoikeuksista – niiden oikeudenmukaisesta ja
kestävästä jakamisesta
•Kirjastojen tapauksessa:
– Kirjastot aineistojen yhteiskäyttöyhteisöinä, joissa olennaista ei tietyn
konkreettisen teoskappaleen omistaminen (= yksinoikeudellinen, muut
poissulkeva hallinta) vaan mahdollisuus teoksen kokemiseen (lukemiseen,
katsomiseen, kuuntelemiseen, tuntemiseen…) omistusoikeudesta riippumatta
– Kirjasto tasoittaa taloudelliseen ja kulttuuriseen pääomaan liittyviä eroja
tarjoamalla “pääsyn” myös niille, jotka muuten jäisivät ulkopuolelle (eivät
ostaisi kirjoja, eivät tilaisi sanomalehtiä, jne.)
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 16
15. UEF // University of Eastern Finland
•”Resurssiviisaus on kykyä toimia yhdessä luonnonvaroja säästeliäästi ja
järkevästi käyttäensiten, että samalla lisäämme yhteiskuntamme kestävää
hyvinvointia ja taloudellista vakautta.”
•”Resurssiviisaus on tehokkuutta ja maalaisjärjenkäyttöä materiaalinja
energian, mutta myös ajankäytön ja osaamisenoptimoinnissa.”
•”Resurssiviisaus merkitsee […] kokonaan uudenlaista toimintakulttuuria,
jakamista ja yhteisöllisyyttä[.]”
(Melville 2014, liittyen Sitran ja Jyväskylän kaupungin ”Kohti resurssiviisautta” –yhteishankkeeseen.
https://www.sitra.fi/blogit/mita-resurssiviisaus-merkitsee-jyvaskylalle/ )
Resurssiviisaus
16. UEF // University of Eastern Finland
Resurssi-
viisaus
Tavoitteet
•Luonnonvarojen
säästäminenja järkevä käyttö
•Kestävänhyvinvoinnin ja
taloudellisen vakauden
lisääminen
Sosiaalinen dynamiikka
•Uudenlainen
toimintakulttuuri
•Jakaminen
•Yhteisöllisyys
•Kyky toimia yhdessä
Päätöksentekoa
ohjaavat periaatteet
•Optimointi
•Tehokkuus
•Maalaisjärki
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 18
17. UEF // University of Eastern Finland 21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 19
https://www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous/
18. UEF // University of Eastern Finland
•Sharewashing (Kalamar 2013): kun viherpesu ei enää tehoa, yritykset
ovat alkaneet hyödyntää ”jakamispesua” korostaakseen
yritystoiminnan eettisyyden ja voitontavoittelunyhteensopivuutta
•Vuokraamista, palkkatyötä ja henkilötietojen luovuttamistaon alettu
kutsua ”jakamiseksi” à vesittää jakamistalouden mahdollisuuksia
vaihtoehtoisena talouden järjestämisen tapana
•Jakamisyhteisöt tarjoavat myös prototyyppejäpuhtaasti kaupallisille
palveluille (esim. v. 2000 perustettu Zipcar, josta myöhemmin tuli osa
Avis-autovuokraamoa)
Jakamisen markkinaistumisen kritiikki
19. UEF // University of Eastern Finland 21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 21
20. UEF // University of Eastern Finland
”Jakamisen puolestajapuhujat ovat epäilemättä
sokeita näiden innovaatioiden kääntöpuolille.
Toisaalta kriitikot ovat liian kyynisiä.
[Jakamistalouden] sektorilla on mahdollisuus
luoda uutta liiketoimintaa, joka jakaa arvoa
reilummin, on demokraattisemmin
organisoitua, pienentää ympäristöjalanjälkeä ja
tuo ihmiset yhteen uusin tavoin.” (Schor 2014)
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 22
21. UEF // University of Eastern Finland
Jakamistalouksista ”jakamisen kulttuureihin”?
•Light & Miskelly 2015: [aidossa] jakamistaloudessa ei ole kyse
”taloudesta” sanan tavanomaisessa merkityksessä, vaan luovuutta ja
yhteistyötätukevista kulttuurisista muodoista
•Kun markkinasuhteissa velat ja saatavat ovat ainakin periaatteessa
nollattavissa, jakamisen kulttuureissa korostuu keskinäisriippuvaisuus
ja ”kaikkien velka kaikille”
•Pelkkä ylijäämäkapasiteetin myyminen jälkimarkkinoillaon eri asia
kuin jakaminen, johon liittyy aina yhteisöllinen aspekti (Benkler 2004)
•Jakamisyhteisöissä hinta/rahaei ole ensisijainen periaate,joka liittää
ihmiset yhteen
22. UEF // University of Eastern Finland
Kirjasto jakamisen kulttuureissa
•Yleisten kirjastojen toiminta on edustanut ja edistänyt jakamisen
kulttuureja jo pitkään ennen nykyistä jakamistalous-hypeä
– Toiminnan perustana eettinen ja ”ylitaloudellinen” päämäärä
(sivistyksellisten perusoikeuksienyhdenvertaisen toteutumisen
edistäminen), ei pelkkä pyrkimys resurssien käytön tehostamiseen
– Kirjastot tarjoavat yleisen ja varallisuusasemasta riippumattoman pääsyn
kulttuurisisältöihin
– Kirjasto pitkäikäisenä ja laajalle levittäytyneenä yhteiskäytön instituutiona
tarjoaa mallin ja esimerkin siitä, miten julkinen valta voi tukea jakamisen
kulttuureita
– Kirjasto ”puhtaana jakamistaloutena”, joka on suhteellisen
vastustuskykyinen markkinapaineille (?)
23. UEF // University of Eastern Finland
Kirjasto jakamisen kulttuureissa
• Vaikka kirjaston käyttäjää kutsutaan ”asiakkaaksi”, kirjaston käyttö ei hahmotu
ensisijaisesti markkinamuotoisena suhteena (”maksan rahaa veroina, saan vastineeksi
käyttöoikeuden kirjoihin”)
• Kirjasto on pikemminkin julkisesti tuettu yhteisvaranto (commons), jonka käyttö ja
ylläpitäminen on kaikkien yhteinen asia
– com + munus: ”yhdessä jaettuyhteinen velvollisuus”
• Tähän yhteisvarantoon kuuluu paitsi kirjaston välittömät resurssit (aineistot,
työpanokset), myös sen sisälle, liepeilleja ulkopuolelleleviävä sosiaalinen dynamiikka,
”pöhinä”, yhdessätekemisen ja yhteiskäytön perinteet
• Tässä mielessä individualisoituun tuottaja-kuluttajasuhteeseen perustuvat palvelut
(esim. digitaaliset kirjanvuokrauspalvelut) eivät voi kilpailla kirjaston yhteisöllisen
funktion kanssa
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 25
24. UEF // University of Eastern Finland
2. Digitalisaatio mahdollisuutena ja paineena
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 26
25. UEF // University of Eastern Finland
”Tavoitteena on saada laki vastaamaan
muuttunutta toimintaympäristöä, johon
vaikuttavat muun muassa digitalisaatio
ja julkisen talouden tasapainottamis-
hankkeista aiheutuvat muutokset.”
(https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/kirjastolain-
uudistaminen.aspx)
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 27
26. UEF // University of Eastern Finland
•”Kirjastojen tarve on vähenemässä digitalisaation myötä.”
•”Kirjaston käyttö ja lukuinnostus vähenee koko ajan nuoremman väestön
keskuudessa digitalisaation myötä.”
•”Tänä päivänä digitalisaatio haastaa perinteisen lukuharrastuksen sekä tiedon
hankinnan.”
•”Uskon, että kirjastopalvelut tulevat kokemaan suuren muutoksen lähivuosina
digitalisaation myötä.”
•”Kirjaston tiettyjen palveluiden digitalisoiminen lienee oikeampi tie jos haetaan
kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä.”
(Ylen kuntavaalikone 2017, kommentteja kysymykseen ” Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.”)
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 28
27. UEF // University of Eastern Finland
10 VUOTTA SITTEN DIGITALISAATIOTA
EI OLLUT EDES ”KEKSITTY”
http://hurstassociates.blogspot.fi/2007/07/digitization-vs-digitalization.html
28. UEF // University of Eastern Finland
GOOGLE-HAKUJEN
MÄÄRÄ:
▪ digitalization
▪ digitalisaatio
(Google Trends)
29. UEF // University of Eastern Finland
Konsultit digitalisaation asialla
•McKinsey & Sons: Minding Your
Digital Business (2012)
– Big data
– Sähköinen markkinointi
– Sosiaalinen media
•Gartner (2012): The Digital Edge
– Digitaalinen
liiketoimintaympäristö
yritysten menestymisen
elinehtona
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 31
30. UEF // University of Eastern Finland
Mitä digitalisaatio tarkoittaa?
"Digitaalisten teknologioiden
integroiminen arkielämään
siten, että kaikki minkä voi
muuttaa digitaaliseksi,
muutetaan digitaaliseksi.”
(HTTP://WWW.BUSINESSDICTIONARY.COM/DEFINITION/DIGITALIZATION.HTML)
"Digitaalisten teknologioiden
käyttäminen bisnesmallien
muuttamisessa sekä uusien
voitontavoittelun ja
arvonluonnin
mahdollisuuksien luomisessa.”
(HTTP://WWW.GARTNER.COM/IT-GLOSSARY/DIGITALIZATION)
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 32
31. UEF // University of Eastern Finland
”Digitaalisen teknologian taikka
tietokoneteknologian
käyttöönotto ja käytön
lisääntyminen tietyssä
organisaatiossa,
tuotannonalalla, maassa jne.”
(HTTP://WWW.OED.COM/VIEW/ENTRY/242061)
”Valtavan datamäärän
muuttamista arvoksi.”
(HTTP://WWW.SIEMENS.COM/DIGITALIZATION)
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 33
33. UEF // University of Eastern Finland
Digitalisaation neljä ulottuvuutta
1. Teknologinen
2. Kulttuurinen
3. Taloudellinen
4. Poliittinen
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 35
34. UEF // University of Eastern Finland
Koti-
tietokoneiden
aika
1980–
Mobiililaitteiden
yleistyminen
2000–
1990–
Internet globaalina
tietoverkkona
2010–
Verkkoteknologian
ubiikkisuus;
pilvipalvelut; esineiden
internet
Teknologinen digitalisaatio
35. UEF // University of Eastern Finland
HTTP://GIPHY.COM/GIFS/3O85XNZEFTJRIOOR9K
36. UEF // University of Eastern Finland
Kulttuurinen digitalisaatio
•”Vapaan kulttuurin” eetos – kulttuurisisältöjen
vapaa jakaminen
•Tekijyyden uudet sääntelymallit (Creative
Commons ym.)
•Avoimen datan liikehdintä
•Datajournalismi
37. UEF // University of Eastern Finland
Taloudellinen digitalisaatio
•Tekijänoikeusalat (peli-,viihde-
ja kulttuuriteollisuus)
talouskasvun vetureina
•Palveluprosessien muuntaminen
digitaalisiksi
itsepalveluprosesseiksi
•Tavaratuotannon ja logistiikan
tehostaminen digitaalisilla
järjestelmillä
38. UEF // University of Eastern Finland
”Jokainen tulevaisuutta ennustava kirjoitus
toistaa digitaalisuuden tuomaa suurta muutosta
yritysten ja yhteisöjen toimintaan ja muistuttaa
sen oikea-aikaisesta hyödyntämisestä.
Yritykset ovat osittain jo väsyneet tähän
mantraan ja vaarana on, että joillekin se jää
pelkäksi hokemaksi.”
PAULI MARTTILA, SITRAN AVAINALUERATKAISUT-YKSIKÖNJOHTAJA
(HTTP://WWW.SITRA.FI/BLOGI/SOTE-PALVELUIDEN-RAHOITUS/DIGI-DIGI-DIGI-HAUKI-KALA)
39. UEF // University of Eastern Finland
•Politiikkaidea: tiettynäajankohtanavaikutusvaltaiseksi nouseva
käsite tai puhetapa, jonka ympärille poliittinen keskustelu kerääntyy
(esim. Mehta 2011)
•Digitalisaation poliittisia konnotaatioita:
– Julkisen palvelutuotannon tehostaminen
– Palvelutuotannon demokratisoiminen
– Työn ja toimeentulon välitysten uudelleen keksiminen
– Hyvinvointivaltion pelastaminen
Poliittinen digitalisaatio –
digitalisaatio politiikkaideana
40. UEF // University of Eastern Finland
”Suomen kilpailukyky rakentuu
korkealle osaamiselle, kestävälle
kehitykselle sekä ennakkoluulottomalle
uudistamiselle
kokeiluja ja digitalisaatiota
hyödyntäen.”
JUHA SIPILÄN HALLITUSOHJELMA, S. 7
41. UEF // University of Eastern Finland
Painottuuko kirjastojen
digitalisaatiossa sisällöllinen
uudistaminen vai toive
kustannussäästöistä?
42. UEF // University of Eastern Finland
3. Polkuja tulevalle kirjastolle
43. UEF // University of Eastern Finland 21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 45
44. UEF // University of Eastern Finland
1. jakolinja:
kirjaston maksuttomuus
(KirjastoL 12 §: Yleisen kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä
ohjaus ja neuvonta on maksutonta.)
45. UEF // University of Eastern Finland 21.4.2017 47Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen
46. UEF // University of Eastern Finland
täysineri
mieltä
73 %
jokseenkin
eri mieltä
20 %
en osaa
sanoa
1 %
jokseenkin
samaa
mieltä
5 %
täysin
samaa
mieltä
1 %
"Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa
lainausmaksua kunnan taloustilanteen
helpottamiseksi."
(IS:n kuntavaalikone 2017, n=11871)
täysineri
mieltä
64 %
jokseenkin
eri mieltä
24 %
ohita
kysymys
4 %
jokseenkin
samaa
mieltä
6 %
täysin
samaa
mieltä
2 %
"Kirjastojen käytöstä voisi periä
vuosimaksun"
(Ylen kuntavaalikone 2017, n=17677)
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 48
47. UEF // University of Eastern Finland
Perusteluja maksuttomuudelle
(satunnaisotos aineistosta, n=50)
• Kirjastot toteuttavat sivistyksellisiä perusoikeuksia/peruspalveluita (15)
• Maksuttoman kirjasto on tärkeä erityisesti vähävaraisille (9)
• Maksun periminen ei olisi kannattavaa / aiheuttaisi enemmän haittaa kuin
hyötyä (7)
• Lainaustoiminnoista ei maksua, muuten harkittavissa (6)
• Kirjastotoiminta maksetaan jo verovaroin (4)
• Kirjasto on julkisena investointina edullinen / panos-tuotos-suhteeltaanhyvä
(2)
• Maksullisuutta ei voi lain takia toteuttaa (1)
• Ei perustelua / muu perustelu (6)
48. UEF // University of Eastern Finland
Perusteluja maksullisuudelle
(satunnaisotos aineistosta, n=50)
• Maksullisten palveluiden avulla voidaan rahoittaa maksuttomia palveluja /
kattaa kirjaston menoja / pelastaa lähikirjastoja (9)
• Maksulla voitaisiin kehittää kirjastojen toimintaa / pidentää aukioloaikoja /
parantaa palvelutasoa (7)
• Maksun pitäisi joustaa tulotason / iän mukaan (7)
• Muutkin julkiset palvelut (esim. terveydenhuolto) maksavat (6)
• Eniten käyttävien pitää maksaa eniten (5)
• Maksu ilmentäisi / lisäisi palvelun arvostusta (5)
• Mieluummin lainausmaksu kuin vuosimaksu (2)
• Ei perustelua / muu perustelu (9)
49. UEF // University of Eastern Finland
2. jakolinja:
kirjaston tehtäväkentän laajuus
50. UEF // University of Eastern Finland
täysineri mieltä
26 %
jokseenkineri mieltä
42 %en osaa sanoa
3 %
jokseenkinsamaa
mieltä
22 %
täysinsamaamieltä
7 %
"Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää
tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille."
(HS:n kuntavaalikone 2017, n=11871)
21.4.2017Kirjasto yhteiskäytön instituutiona / Juhana Venäläinen 52
51. UEF // University of Eastern Finland
Neljä kirjaston kehityssuuntaa
Tehtäväkenttä
Perinteinen Laaja
Maksullisuus
Maksuton
1. Sivistyskirjasto (24 % *)
• lähtökohtana sivistykselliset perusoikeudet ja
kulttuurinen tasa-arvo
• kirjoihin ja av-aineistoihin perustuvat
maksuttomat ja korkeatasoiset palvelut
2. Yleinen “lainasto” (69 %)
• lähtökohtana resurssien jakaminen niiden
käyttöasteen optimoimiseksi sekä varallisuudesta
riippumattoman “pääsyn” mahdollistamiseksi
• kirjat vain yksi lainattava asia muiden joukossa
Maksullinen
3. Kunnallinen kirjavuokraamo
(2 %)
• kirjasto ”kuin muutkin julkiset palvelut”
à voi periä kohtuullista käyttömaksua
• pienempi käyttäjäkunta ja “sivistyskirjastoa”
suppeammat, entistä asiakaslähtöisemmin
määrittyvät kokoelmat
4. Jakamistalouden alusta ja
hautomo (5 %)
• kirjasto infrastruktuurina, joka kokoaa yhteen
erilaisia maksuttomia ja maksullisia lainaamis-/
vuokrauspalveluita
• kuukausi- tai vuosimaksullinen
kulttuurituotteiden ja tavaroiden “Spotify”
(* osuus kuntavaaliehdokkaista)
52. UEF // University of Eastern Finland
”Uusi kirjasto”
Kohtaamisten,
tapahtumienja oppimisen
mahdollistaja
•olohuone
•kohtaamispaikka
•tapahtumapaikka
•monitoimitalo
•kulttuurialusta
•oppimisympäristö
•elämyskeskus
Aineistojenja
tavaroiden
yhteiskäytönedistäjä
•tavaroiden (esim.
harrastusvälineiden)
lainaaja
•digitaalisten sisältöjen ja
palvelujen välittäjä
•laadukkaiden kirjojen ja
äänitteiden kuratoija
Yhteiskunnallinen
vaikuttajaja
muutostentulkki
•digitaalisen kuilun
kaventaja
•kulttuurisen pääoman
tasa-arvoistaja
•syrjäytymisen ja
yksinäisyyden torjuja
•muutoksen ja ajanhengen
aistija
•kulttuurin kehittäjä
kuntavaaliehdokkaiden
vastauksissa HS:n vaalikoneen
kysymykseen ”Kirjastojen
pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä
laajentua enempää tavaroiden
lainaamiseen tai muille
vastaaville uusille alueille”
(otos: 32 ensimmäistä vastausta Google-
haulla ”digitalisaatio site:hs.fi”)
53. UEF // University of Eastern Finland
”Uusi kirjasto”
Kohtaamisten,
tapahtumienja oppimisen
mahdollistaja
•olohuone
•kohtaamispaikka
•tapahtumapaikka
•monitoimitalo
•kulttuurialusta
•oppimisympäristö
•elämyskeskus
Aineistojenja
tavaroiden
yhteiskäytönedistäjä
•tavaroiden (esim.
harrastusvälineiden)
lainaaja
•digitaalisten sisältöjen
välittäjä ja
infrastruktuurin tarjoaja
•laadukkaiden kirjojen ja
äänitteiden kuratoija
Yhteiskunnallinen
vaikuttajaja
muutostentulkki
•digitaalisen kuilun
kaventaja
•kulttuurisen pääoman
tasa-arvoistaja
•syrjäytymisen ja
yksinäisyyden torjuja
•muutoksen ja ajanhengen
aistija
•kulttuurin kehittäjä
kuntavaaliehdokkaiden
vastauksessaHS:nvaalikoneen
kysymykseen”Kirjastojen
pitäisi keskittyäkirjoihin, eikä
laajentuaenempäätavaroiden
lainaamiseentai muille
vastaaville uusille alueille”
”Kirjastossa ei ainoastaan
hankita tietoa, käytetä ja
lainata aineistoja, vaan siellä
myös opitaan, harrastetaan,
kokoonnutaan, työskennellään ja
toimitaan yhdessä. Kirjastoissa
järjestetyt tapahtumat ja tilai-
suudet ovat lisääntyneet vuosi
vuodelta. Kirjastoista on
muodostunut niin sanottu kolmas
tila, fyysinen ja digitaalinen
sosiaalinen areena, jossa luodaan
yhteisöjä.” (HE 238/2016, s. 4)
”Esityksen tavoitteena
on myös vahvistaa
yleisten kirjastojen
toimintaedellytyksiä
sekä edistää aktiivista
kansalaisuutta,
demokratiaa,
sananvapautta ja
elinikäistä oppimista.”
(HE 238/2016, s. 18)
?
55. UEF // University of Eastern Finland
Lähteet
• Benkler, Yochai (2004) Sharing nicely: On shareable goods and the emergence of sharing as a modality of economic production. Yale Law
Journal 273–358.
• Botsman, Rachel (2013) The Sharing Economy Lacks a Shared Definition. http://www.collaborativeconsumption.com/2013/11/22/the-sharing-
economy-lacks- a-shared-definition/
• Gartner (2012): The Digital Edge. http://www.gartner.com/books/digital-edge/
• Kalamar, Anthony (2013) Sharewashing is the New Greenwashing. OpEdNews 13.5.2013.
http://www.opednews.com/populum/printer_friendly.php?content=a&id=166258
• Lahti, Vesa-Matti & Selosmaa, Jenni (2013) Kaikki jakoon! Kohti uutta yhteisöllistä taloutta. Atena Kustannus, Jyväskylä.
• Light, Ann & Miskelly, Clodagh (2015) Sharing Economy vs Sharing Cultures? Designing for social, economic and environmental good.
Interaction Design and Architectures 24, 49–62.
• McKinsey & Sons (2012): Minding Your Digital Business. http://www.mckinsey.com/business-functions/digital-mckinsey/our-
insights/minding-your-digital-business-mckinsey-global-survey-results
• Mehta, Jal (2011) The varied roles of ideas in politics: from ”whether” to ”how”. Teoksessa Béland, Daniel & Cox, Robert Henry (toim.) Ideas
and politics in social science research. Oxford University Press, Oxford & New York, 23–46.
• Melville, Pirkko (2014) Mitä resurssiviisaus merkitsee Jyväskylälle? https://www.sitra.fi/blogit/mita-resurssiviisaus-merkitsee-jyvaskylalle/
• Rifkin, Jeremy (2000) The age of access: the new culture of hypercapitalism, where all of life is a paid-for experience. J.P. Tarcher/Putnam,
New York.
• Schor, Juliet (2014) Debating the sharing economy. Great transition initiative.
http://www.tellus.org/pub/Schor_Debating_the_Sharing_Economy.pdf