Very short presentation with screencaptures of Cycling Channel in Helsinki.
Cycling Channel is a open feedback- and collaboration format for the municipalities. The format includes a web based tool and developed practices for interaction between citizens and municipal administration.
Working implementation in Helsinki: http://www.fillarikanava.fi
20110815 co creation-in_urban_planning_case_kangasAntti Poikola
This document discusses co-creation in urban planning, using a case study from Kangas, Jyväskylä, Finland. Over 600 people participated in the two-month planning process through various methods. Methods included wiki planning, digital storytelling, online forums, and workshops. The goal was to involve citizens, businesses, politicians and others earlier in the planning process to improve quality and reduce complaints. The results included 10 citizen visions, 63 ideas on an online forum, and over 300 people creating 31 visions.
20121211 open cities_open_organizationsAntti Poikola
This document discusses open cities and open organizations. It describes three projects involving crowdsourcing for cycling infrastructure, participatory urban planning, and an open knowledge festival. It also lists publications on open data and social media for citizen participation. Examples are provided of transparency, participation and collaboration in open cities. Open government data is defined and its social and economic benefits outlined. Examples are given of city data and civic applications using city data. Internet tools for collaboration are discussed, including motivations for participation and different participation methods like meetings, commenting, and mapping applications.
Very short presentation with screencaptures of Cycling Channel in Helsinki.
Cycling Channel is a open feedback- and collaboration format for the municipalities. The format includes a web based tool and developed practices for interaction between citizens and municipal administration.
Working implementation in Helsinki: http://www.fillarikanava.fi
20110815 co creation-in_urban_planning_case_kangasAntti Poikola
This document discusses co-creation in urban planning, using a case study from Kangas, Jyväskylä, Finland. Over 600 people participated in the two-month planning process through various methods. Methods included wiki planning, digital storytelling, online forums, and workshops. The goal was to involve citizens, businesses, politicians and others earlier in the planning process to improve quality and reduce complaints. The results included 10 citizen visions, 63 ideas on an online forum, and over 300 people creating 31 visions.
20121211 open cities_open_organizationsAntti Poikola
This document discusses open cities and open organizations. It describes three projects involving crowdsourcing for cycling infrastructure, participatory urban planning, and an open knowledge festival. It also lists publications on open data and social media for citizen participation. Examples are provided of transparency, participation and collaboration in open cities. Open government data is defined and its social and economic benefits outlined. Examples are given of city data and civic applications using city data. Internet tools for collaboration are discussed, including motivations for participation and different participation methods like meetings, commenting, and mapping applications.
Jane Jacobs: 4 edellytystä elävälle kaupunkialueelle.
1. alueella pitää olla useampi kuin yksi ja mielellään useampi, kuin kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta
esim. asuminen + kaupallinen + työpaikat tai toimistot + iltaharrastukset. Tämä takaa sen, että alueella on tasaisesti ihmisvirtaa eri vuorokauden aikoihin, koska tasainen ihmisvirta on se, mikä luo mahdollisia kaupallisille palveluille. Jos on esim valtava toimistoalue, niin siellä ei pysy hengissä mikään muu, kuin teolliseen tuotantotahtiin pystyvä lounasravintola, joka on tyhjillään suurimman osan päivästä. Jos taas on palkkä asuinalue, niin se kannattelee ehkä pitseriaa. Näiden ensisijaisten käyttötarkoitusten yhdistäminen on kaupallisten palveluntuottajien näkökulmasta enemmän kuin 1+1, sillä se takaa ihmisvirtaa eri kellonaikoihin.
Keskustassa esim. kulttuuri- harraste, vapaa-aika, viihdetilat tuovat paljon kaivattua vilinää ilta-aikaan. Olennaista on, että eri toimintoja ei väkisin pyritä erottelemaan toisistaan, luomalla lisää Ylistönmäkiä työpaikoiksi, Seppälänkankaita kaupalle ja Lutakkoja asumiselle. Terveempää olisi, että kaikilla alueilla olisi sekaisin kaikenlaisia toimintoja.
Kolme muuta Jacobsin pointtia ovat:
2. Riittävän lyhyet korttelipituudet (oikopolkuja kävelijöille)
3. Eri ikäisiä ja kuntoisia rakennuksia, sillä halvemmille ja huonokuntoisemmille rakennuksille on myös kysyntää, joka tuottaa alueelle monipuolisuutta
4. riittävä ihmistiheys (ei vain asukastiheys, vaan tiheys ihmisiä, jotka tulevat alueelle eri syistä)
Avoin data ja avoin kaupunkiorganisaatio, Antti Poikola, HUB Jyväskylä
Avoimen datan avulla kaupunkilaisille tarjottavia digitaalisia palveluita voidaan kehittää kenen tahansa toimesta joustavasti ja tarvelähtöisesti. Mitä tämä tarkoittaa osallistumiselle ja demokratialle? Voisiko myös valmistelu- ja päätöksentekoprosessi olla avoin ja vuorovaikutteinen? Esimerkkejä avoimen datan ja avointen toimintamallien vaikutuksesta asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja yhteistuotantoon kunnissa ja kaupungeissa.
Datan siivousta tehokkaasti – Google RefineAntti Poikola
Tutoriaali http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/
Haaste: Mitkä ovat yleisimpiä ammatteja eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa?
Vaaditut ohjelmat / työkalut:
Google Refine -ohjelma asennettuna
Sisältö tiivistetysti:
- Miten siivotaan Oikeusministerion ehdokasdatan sarake, jossa on ehdokkaiden itse ilmoittama arvo/ammatti/asema -tieto?
- Datan tuominen Google refineen
- Facet text facet
- Samankaltaisten klusterointi ja yhdistäminen
- Edit cells / split multi-valued cells
- Datan vieminen Refinesta exceliin
Tutoriaalissa käytettävä data:
Lataa data osoitteesta http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/kokomaa.htm
Suora linkki taulukkoon on http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/e2011ehd.xls
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#A
Lyhyt johdattelu datajournalismiin: mitä uutta on datajournalismissa, millainen työprosessi siihen liittyy ja muutamia esimerkkejä. Luennon sisältöä päivitetään säännöllisesti ja sovelletaan eri kohderyhmille, täällä julkaistu versio on yleinen "peruspaketti".
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#B
Neljä datajournalistille tärkeää tapaa datan hankkimiseen – avoin data, tietopyynnöt, ruudunraaputus ja joukkoistaminen.
Jane Jacobs: 4 edellytystä elävälle kaupunkialueelle.
1. alueella pitää olla useampi kuin yksi ja mielellään useampi, kuin kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta
esim. asuminen + kaupallinen + työpaikat tai toimistot + iltaharrastukset. Tämä takaa sen, että alueella on tasaisesti ihmisvirtaa eri vuorokauden aikoihin, koska tasainen ihmisvirta on se, mikä luo mahdollisia kaupallisille palveluille. Jos on esim valtava toimistoalue, niin siellä ei pysy hengissä mikään muu, kuin teolliseen tuotantotahtiin pystyvä lounasravintola, joka on tyhjillään suurimman osan päivästä. Jos taas on palkkä asuinalue, niin se kannattelee ehkä pitseriaa. Näiden ensisijaisten käyttötarkoitusten yhdistäminen on kaupallisten palveluntuottajien näkökulmasta enemmän kuin 1+1, sillä se takaa ihmisvirtaa eri kellonaikoihin.
Keskustassa esim. kulttuuri- harraste, vapaa-aika, viihdetilat tuovat paljon kaivattua vilinää ilta-aikaan. Olennaista on, että eri toimintoja ei väkisin pyritä erottelemaan toisistaan, luomalla lisää Ylistönmäkiä työpaikoiksi, Seppälänkankaita kaupalle ja Lutakkoja asumiselle. Terveempää olisi, että kaikilla alueilla olisi sekaisin kaikenlaisia toimintoja.
Kolme muuta Jacobsin pointtia ovat:
2. Riittävän lyhyet korttelipituudet (oikopolkuja kävelijöille)
3. Eri ikäisiä ja kuntoisia rakennuksia, sillä halvemmille ja huonokuntoisemmille rakennuksille on myös kysyntää, joka tuottaa alueelle monipuolisuutta
4. riittävä ihmistiheys (ei vain asukastiheys, vaan tiheys ihmisiä, jotka tulevat alueelle eri syistä)
Avoin data ja avoin kaupunkiorganisaatio, Antti Poikola, HUB Jyväskylä
Avoimen datan avulla kaupunkilaisille tarjottavia digitaalisia palveluita voidaan kehittää kenen tahansa toimesta joustavasti ja tarvelähtöisesti. Mitä tämä tarkoittaa osallistumiselle ja demokratialle? Voisiko myös valmistelu- ja päätöksentekoprosessi olla avoin ja vuorovaikutteinen? Esimerkkejä avoimen datan ja avointen toimintamallien vaikutuksesta asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja yhteistuotantoon kunnissa ja kaupungeissa.
Datan siivousta tehokkaasti – Google RefineAntti Poikola
Tutoriaali http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/
Haaste: Mitkä ovat yleisimpiä ammatteja eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa?
Vaaditut ohjelmat / työkalut:
Google Refine -ohjelma asennettuna
Sisältö tiivistetysti:
- Miten siivotaan Oikeusministerion ehdokasdatan sarake, jossa on ehdokkaiden itse ilmoittama arvo/ammatti/asema -tieto?
- Datan tuominen Google refineen
- Facet text facet
- Samankaltaisten klusterointi ja yhdistäminen
- Edit cells / split multi-valued cells
- Datan vieminen Refinesta exceliin
Tutoriaalissa käytettävä data:
Lataa data osoitteesta http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/kokomaa.htm
Suora linkki taulukkoon on http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/e2011ehd.xls
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#A
Lyhyt johdattelu datajournalismiin: mitä uutta on datajournalismissa, millainen työprosessi siihen liittyy ja muutamia esimerkkejä. Luennon sisältöä päivitetään säännöllisesti ja sovelletaan eri kohderyhmille, täällä julkaistu versio on yleinen "peruspaketti".
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#B
Neljä datajournalistille tärkeää tapaa datan hankkimiseen – avoin data, tietopyynnöt, ruudunraaputus ja joukkoistaminen.
2. 1
TALOYHTIÖN HALLITUS PÄÄTTÄÄ PIHA-ALUEEN
JA PYÖRÄVARASTON SIIVOAMISESTA
Päätöksessä hyväksytään myös toimintatapa, jolla
siivous suoritetaan. Esimerkiksi tämän ohjeistuksen voi
liittää päätöspöytäkirjan liitteeksi. Aiheesta voidaan
alustavasti kertoa jo vuosikokouksen yhteydessä,
tarkkaa ajankohtaa ei silloin tarvitse ilmoittaa.
Pyöräsiivous kannattaa toteuttaa säännöllisesti vuoden
tai kahden välein.
3.
4. 2
TIEDOTETAAN SIIVOUKSESTA ASUKKAILLE JA
OSAKKEENOMISTAJILLE
Tiedotteeseen laitetaan mahdollisimman selkeä toimintaohje ja
yksiselitteinen määräpäivä. Toimintaohje kannattaa kirjoittaa myös
ruotsiksi ja englanniksi ja mahdollisesti muillakin kielillä, mikäli on
epäilystä, että taloyhtiössä asuu huonosti suomea taitavia
asukkaita.
Jotta ilmoitus tavoittaa kaikki asukkaat, tulee siivoustiedotteita
lähettää vähintään kaksi kertaa. Suositeltavaa on myös kiinnittää
siivousilmoitus taloyhtiön porraskäytävien ilmoitustauluille.
Asukkaiden lisäksi siivouksesta on tiedotettava myös niitä
osakkeenomistajia, jotka eivät asu talossa. Sähköpostitse tai
tekstiviesteillä voidaan tehokkaasti tavoittaa esimerkiksi toisella
toisella paikkakunnalla olevat asukkaat tai osakkaat.
5.
6. 3
MERKITÄÄN KAIKKI POLKUPYÖRÄT (JA MUUT
TAVARAT)
Merkitään kaikki taloyhtiön tiloista ja pihalta löytyvät pyörät
värikkäällä lapulla, jossa lukee i) merkinnän syy ja päivämäärä, ii)
mihin mennessä merkintä tulee poistaa ja iii) yhteystiedot
lisätietojen saamiseksi. Merkintä tehdään hallituksen johdolla ja
esimerkiksi huoltoyhtiön toteuttamana kerralla kaikkiin pyöriin.
Asukkaita pyydetään poistamaan merkintä omista pyöristään.
Sekaannusten välttämiseksi merkintä kannattaa tehdä niin, ettei
sitä voi kiinnittää uudelleen toiseen pyörään.
7. Verrattuna tapaan, jossa asukkaita pyydetään merkitsemään oma
pyöränsä, on tällä merkintätavalla kolme etua:
1. Merkintöjen poistamiseen voidaan
antaa runsaasti aikaa.
Perinteisessä merkintätavassa on
se riski, että kerran tehty
merkintälappu ehtii kadota, kun
pyörää käytetään.
2. Merkintälapun poistaminen on
helppo tehdä heti ensimmäisen
kerran, kun pyörää käytetään.
3. Vältetään mahdollisuus, että
taloyhtiössä siivouspäivänä
vierailulla olevan siivouksesta
tietämättömän polkupyöräilijän
pyörä tulkittaisiin hylätyksi ja
siirrettäisiin pois.
8. 4
ODOTETAAN VÄHINTÄÄN KUUKAUSI
Pari kuukautta on yleensä sopiva reagointiaika, mutta ehdoton
minimiaika on yksi kuukausi. Mikäli merkintä on tehty
lomakaudella tai siivouksen kanssa ei ole erityistä kiirettä, niin
kannattaa aikaa merkintöjen poistoon antaa enemmänkin. Pitkän
ajan päähän ilmoitettu aikaraja saattaa johtaa siihen, että asia jää
joiltain hoitamatta ja unohtuu, joten on suositeltavaa toimittaa vielä
muistutusviesti esim. kaksi viikkoa ennen määräajan
umpeutumista.
9. 5
PYÖRÄT, JOISSA ON MERKINTÄ, SIIRRETÄÄN
VÄLIVARASTOON
Vaikka osaan pyöristä jää merkintä (niille ei ole löytynyt
omistajaa), hallituksella ei ole oikeutta heti hävittää näitä
pyöriä. Tällaiset vailla aktiivista omistajaa olevat pyörät voidaan
kuitenkin siirtää pyörävarastosta muuhun paremmin
säilytyspaikaksi soveltuvaan tilaan. Kesällä välivarastointi voidaan
tehdä pihalla, mutta välivarastoinnissa on varmistuttava, etteivät
pyörät altistu varkauksille.
Vastaavalla tavalla kuin kohdassa #2 asukkaille voidaan viestiä,
että vielä löytyy pyöriä vailla aktiivista omistajaa. Ilmoituksessa
tulee olla selkeästi mainittuna, että missä pyörät ovat ja miten
paljon on aikaa toimia. Ohje kannattaa jättää näkyville myös
välivarastoon siirrettyjen pyörien luokse.
11. 7
TEHDÄÄN MAALAISJÄRKITARKASTUS
Jos joukossa on vielä selvästi arvokkaita hyväkuntoisia pyöriä, niin
siirretään ne merkintöineen pyörävarastoon. Jätetään näihin
arvopyöriin merkintälappu paikoilleen. Jos ne ovat vielä
esimerkiksi seuraavien parin vuoden pyöräsiivousten aikana
paikallaan, niin voidaan olettaa, että joku on todella hylännyt
arvokkaan pyörän ja se voidaan toimittaa poliisille.
12. 8
VALOKUVATAAN JA LUETTELOIDAAN
HÄVITETTÄVÄT PYÖRÄT
Hallituksen on hyvä laatia luettelo ja ottaa valokuvat niistä
pyöristä, joista se on hankkiutumassa eroon. [Kiinteistöklubi
27.8.2009]. Samassa yhteydessä kannattaa tarkistaa se, onko
pyörissä poliisin tai vakuutusyhtiöiden tekemiä
runkomerkintöjä (kaiverruksia tai vastaavia).
13. 9
TOIMITETAAN HÄVITETTÄVÄT PYÖRÄT POLIISILLE
Taloyhtiöllä ei ole oikeutta määrätä omaisuudesta, jota se ei
omista. Omaisuuden hävittäminen voi johtaa
vahingonkorvausvelvollisuuteen. Jos pyörän omistajasta ei ole
varmuutta, kannattaa pyörä epäselvässä tilanteessa siksi
mieluummin säilyttää kuin hävittää. Selvästi käyttökelvottomat
romupyörät voidaan hallituksen päätöksellä kuljetuttaa
kaatopaikalle. Käyttökelpoiset ja korjattavissa olevat pyörät, joille
ei ole muutaman kuukauden kuluessakaan tiedoksiannosta
löytynyt omistajaa, tulee viedä poliisille. Näiden polkupyörien
palauttaminen omistajilleen tai niiden alkuperäisten omistajien
selvittäminen kuuluu poliisin tehtäviin [Isännöintiliitto 12/2012].
Joillain paikkakunnilla poliisi on kieltäytynyt ottamasta vastaan
polkupyöriä taloyhtiöistä. Mikäli poliisi tekee näin, kannattaa
kieltäytyminen pyytää kirjallisena.
14. 4.3.2014: Helsingin poliisilaitoksen Päivittäisrikostutkinnan
toimintayksikkö vastaa kysymykseenne seuraavasti:
Taloyhtiöiden tiloihin ja piha-alueille hylätyt esineet, kuten polkupyörät,
eivät ole löytötavaraa. Asian tulkinta Helsingin poliisilaitoksessa perustuu
Löytötavaralain 26.8.1988/778 1 luvun ja 1 §:n yleissäännöksen kohtaan:
Tämä laki koskee löytötavaran talteen ottamista ja käsittelyä.
Laki ei koske:
1) esinettä, jonka omistaja on ilmeisesti hylännyt
Löytö eli löytötavara on esine, jonka omistaja on vahingossa
kadottanut ja jota kukaan ei pidä hallinnassaan. Löydöksi ei kutsuta
esinettä, jonka omistaja on tahallaan hylännyt, eikä anastettua
esinettä.
Yllä olevaan viitaten Helsingin poliisilaitos ei ota vastaan taloyhtiöiden
tiloihin taikka piha-alueille hylättyjä esineitä.
Ystävällisin terveisin, Helsingin poliisilaitos
15. 10
MYYDÄÄN TAI LAHJOITETAAN PYÖRÄT, MIKÄLI
POLIISI EI OTA NIITÄ VASTAAN
Hylätyt mutta käyttökelpoiset tai korjattavissa olevat pyörät
kannattaa myydä esimerkiksi verkkohuutokaupassa, mikäli poliisi
kieltäytyy ottamasta niitä vastaan. Saadut varat voidaan käyttää
taloyhtiön pyöräsäilytystilojen parantamiseen. Vaihtoehtoisesti
voidaan pyytää, että paikallinen kierrätyskeskus tai pyörien
jälleenmyyntiä harjoittava liike hakee pyörät. Pyörät voi lahjoittaa
myös yleishyödylliseen tarkoitukseen.
16. Lehtijuttuja ja muuta taustaaineistoa:
[1] Isännöintiliitto 12/2012 Ohjeistus
polkupyörien säilyttämisestä
[2] Kiinteistöklubi 27.8.2009 Neuvoja
unohtuneiden polkupyörien ”hävittämiseen”
[3] Aamulehti 26.6.2009 Miten saa hylätyn
pyörän pois pihasta?
[4] Jylkkäri 20.11.2011 Löytöpalkkio omasta
pyörästä (artikkeli ja kommentit)
[5] Iltasanomat 22.11.2011 Jylkkäri:
Löytötavarafirma vei pyörät – ja peri
omistajilta löytöpalkkiot (kommentit)
[6] Helsingin Sanomat 30.4.2006
Tarpeettomat pyörät kiertoon pyöräkellarista
[7] Georgetown voice 23.6.2010 University
tagging abandoned bicycles for removal
[8] Fillarifoorumin keskusteluketju
Löytötavaratoimisto – taloyhtiö – polkupyörät