Toksikologinen riskinarviointi -seminaari. Tutkimusprofessori Hannu Komulaisen läksiäisseminaari. Torstaina 18.2.2016 Kuopiossa

1. Teollisuuden tarve
toksikologiselle riskinarvioinnille
Juha Pyötsiä
Kemianteollisuus ry
24.8.2017 1

2. No Data – No market
• Yritystoiminnan lähtökohta on täyttää lainsäädännön velvoitteet
(luokitus noin 120 000 aineesta, noin 2 milj. tutkimustiivistelmää ja 15
000 rekisteröityä ainetta)
• REACH-asetuksen toimeenpano tullut maksamaan EU-tasolla
yrityksille arviolta noin 5 - 10 miljardia euroa
• Lisäksi yritysten vapaaehtoisissa vastuullisuusohjelmissa mennään
vielä paljon yli lainsäädännön vaatimusten
24.8.2017 2

3. • Aineiden toksikologista arviota edellyttävä EU-lainsäädäntö: REACH-
asetus, CLP-asetus, Biosidit
• Lainsäädäntö vaikuttaa säätämistarkoituksensa ja tavoitteidensa lisäksi
myös siihen miten kemikaaleihin suhtaudutaan ja mitä asioita tutkitaan
• EU-lainsäädännön valmistelu (komissio, neuvosto, parlamentti)
• Poliittisuus ja vahvat kansalliset prioriteetit korostuvat kaikilla tasoilla
• Asetusten toimeenpanoon ja mm. liitteiden täydentämiseen on erittäin
vaikea vaikuttaa, vaikka käytössä olisi tärkeää riskinhallintaan
vaikuttavaa tietoa
• ECHA:n toimintamalli on rakennettu hyvin ”suljetuksi”
24.8.2017 3

4. • Kemikaalien vaaraominaisuuksien merkitys on kasvanut (sekä NGO:den
että REACH-asetuksen vuoksi)
R -> E x H on muuttumassa
”R -> n x H”
• Riskien vertailu muuttuu erittäin vaikeaksi
• Samalla myös riskien vähentämiskeinot vähenevät!
• Käytössä olevia SVHC-aineita on jo vaikea löytää(?), uusia vaaraluokkia
mukaan erityistä huolta aiheuttamaan
24.8.2017 4

5. • Luokitus => kandidaattilista => lupalista –automaatti aineiden valintaan on
liian karkea ja kaukana reaalimaailmasta
• Esim. katalyytit (Natriumdikromaatti), lääkeaineiden valmistus (aproottiset liuottimet)
• Korvaamisen (substituution) merkitys korostuu (vaihtelevia kokemuksia)
• Esim. Parabeenit/MIT (korvaamiseen liittyy usein riski)
• Lupamenettely on raskain (ja yleensä kallein) REACH-menettely
• Vaikeuttaa yleensä EU-yritysten kilpailukykyä maahantuojiin verrattuna
• Turvallisuuden paraneminen vai komiteoiden tiedontarpeiden täyttäminen?
• kyselyt korvaavista aineista (esim. lupa-aika 1.5 a ja kyselyt 3 kk välein)
• Perinteinen riskinhallinta (altistuksen poistaminen) ei kelpaa ratkaisuksi
lupamenettelyssä, koska tavoitteena on aineen korvaaminen
• Esim. (ADCA) (boorihappo ja boraatit), SE (ehdotus): D3-vitamiini??
• Muut riskitekijät kuin (synteettiset) kemikaalit unohtuvat
• Muut kemialliset tekijät, mikrobit, valo jne.
24.8.2017 5
Esimerkkejä toimeenpanon ongelmista

6. • Aiempaa kovemmat julkisuuspaineet (erityisesti SOME!), kohdistuvat sekä yrityksiin että
viranomaisiin (esim. PHMB)
• Lehdet viittaavat yllättävän usein aktiivisiin bloggaajiin
• Toimijat leimataan ennakkokäsitysten mukaan ”hyviksiin ja pahiksiin”
• Vain ”hyviksien” tiedot kelpaavat
• Taitamaton riskiviestintä voi johtaa esim. ei-toivottuun kuluttajakäyttäytymiseen
• REACH:in yhtenä tavoitteena oli saada luottamus kemikaaliriskien hallintaan, mutta
vaikuttaa siltä, että kohu vain kasvaa
• REACH-, CLP- ja biosidiasetusten toimeenpanon myötä syntynyttä tilannetta ei useinkaan
julkisessa keskustelussa huomioida
• Valtava määrä tietoa kemikaalien ominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä
• Lisäksi:
• Haitallisten kemikaalien korvaamista tehdään yrityksissä jatkuvasti (helpot tapaukset)
• Lisäksi päästöjen ja altistumisen riskit ovat usein hallinnassa jo muiden säädösten perusteella ja
nekin pienenevät jatkuvasti (esim. työsuojeluraja-arvojen tiukentuminen)
24.8.2017 6
Vaikuttaa myös julkiseen keskusteluun

7. Toksikologisen riskinarvioinnin tarve
• Kokonaisnäkemystä ja tasapainottavaa, harkitsevaa, asiantuntemusta
kaivataan (erityisesti riskien arviointiin ja hallintaan)
• Erilaisten koulukuntien/käsitysten määrä lisääntyy ( Onko näin?)
• ECHA edellyttää asiantuntijoilta niin vahvaa riippumattomuutta, että
pelkkä keskustelukin on hyvin vaikeaa (mistä asiantuntijat saavat
tietoa?)
• Valtion tutkimuslaitosten rooli olisi tärkeä, mutta onko entiseen enää
paluuta? Onko uusi massiivinen ylikansallinen EU-järjestelmä ajanut ohi
kansallisten asiantuntijalaitosten?
24.8.2017 7

8. KEMIANTEOLLISUUS LUOTTAA HYVÄÄN
LAADUKKAASEEN TUTKIMUKSEEN JA
RISKINARVIOINTIIN.
MUUTA VAIHTOEHTOA EI OLE.
KIITOS
24.8.2017 8