Palkansaajat jakamistaloudessa -seminaari Helsingissä 16.11.2016. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n, Akavan ja STTK:n järjestämä seminaari jakamistaloudesta.

1. Palkansaajat jakamistaloudessa –seminaari
Jakamistalous muuttaa työtä – mutta miten?
Anne Kovalainen, professori, Turun yliopisto
SWiPE tutkimushankkeen johtaja
Suomen Akatemia

2. Jakamistalous? … Keikkatalous? …
Alustatalous?
• Perinteinen pysyvä palkkatyösuhde ja työura muutoksessa:
– digitalisaatio
– globaalin talouden keskinäisriippuvuus, ja
– demografisten tekijöiden muutos
• Mikä muuttuu, mikä pysyy, mitä työlle tapahtuu?
• Tarve kehittää ja uudistaa palkkatyösuhteen ympärille ja
pysyvän palkkatyön näkökulmasta rakentuneita järjestelmiä
kuten verotusta ja sosiaaliturvaa.

3. App-talous?
• 1) millaista työtä ’appit’ tarkoittavat,
• 2) missä se työ on,
• 3) mikä työ on mahdollisesti poistunut uuden
työn myötä,
• 4) millaista uutta työtä on syntynyt,
• 5) kuka tuota työtä tekee ja
• 6) mille yritykselle appi kerryttää lisäarvoa.

4. Työn muutosten taustalla:
Digitalisaation myötä työ muuttuu.
Palkkatyön ansaintalogiikka säilyy, työn mosaiikki
koostuu erilaisista - ja useammanlaisista - palasista
kuin aiemmin.
Kyse on paljosta muustakin kuin Uberista tai
Airbnb:sta - alustojen ansaintamallit vaihtelevat.
Digitalisaatio ja sen myötä alustatalouden vaikutus
ja työn muutos ulottuvat laajasti ja syvästi koko
talouteen.

5. GE digital – mekaanikon työn muutos
yhdessä kuvassa
https://cdn2.geready.com/digital/sites/default
/files/Predix-cloud-490x229.jpg

7. Yksinyrittäjien määrä kasvaa
• Yksinyrittäjien määrä kasvanut viime vuosina,
määrä n. 160.000-170.000 – korkeasti
koulutettujen osuus kasvanut.
• Yksinyrittäjät heterogeeninen ryhmä:
ammatinharjoittajat (esim. lakimies), freelancer-
työtä tekevät (”välillä toimittaja, välillä yrittäjä,
välillä opettaja”), yksinyrittäjät (ei palkata muita).
• Kaksi isompaa uutta ryhmää: tekninen ala ja
kulttuuriala.

8. • Yleisin yhtiömuoto on toiminimi
• Yksinyrittäminen on valtaosin päätoimista
• Digitaalisuus on luonut uudenlaisen keinon
markkinoida, toimia ja ajatella omaa yritystä
myös kulttuuri- ja taidealoille.
• Alustojen käyttö kuitenkin vielä vähäistä ja
tarjoaa suuren potentiaalin suomalaisille
kulttuurialan yrittäjille.

9. Digitalisaatio muuttaa työtä
• Hajottamalla toimintoja mm. ajan ja paikan
suhteen - monipaikkaisuus
• Lisäämällä liiketoiminta- ja
ansaintamahdollisuuksia
• Siirtämällä osan työstä näkymättömiin
• Synnyttämällä uutta työtä
• Synnyttämällä uutta mikroyrittäjyyttä
• Lisäämällä muuta kuin markkinavaihdantaa
• Siirtämällä osan työstä verkkoon, alustatalouteen,
myös globaaliksi työksi

10. • Tutkimme työn muutosta, uutta työtä ja yrittäjyyttä digitaalisessa
alustataloudessa ja digitalisaation ja alustatalouden aikakaudella.
• Kysymme miten työ muuttuu digitaalisilla alustoilla globaalissa
markkinatilanteessa ja miten julkinen sektori ja yritykset muokkaavat
työtä digitalisaation myötä.
• Tutkimme työn, yritysten sekä uuden yrittäjyyden ja ansiotöiden muutosta
ja uutta järjestymistä kansainvälisen tutkimusjoukon kanssa.
• Tutkimme myös koulutuksen muutosta ja yhteyttä työn ja talouden
muutoksiin sekä maahanmuuttajien integroimista ansiotyön ja
yrittäjyyden polkujen kautta yhteiskuntaan.
• Tuotamme monitieteistä ja ajankohtaista analyysiä työn ja yrittäjyyden
uusista muodoista ja muutoksista Suomessa ja muualla, osallistumme
tieteelliseen keskusteluun usealla eri tieteenalalla ja kehitämme
tutkimusmenetelmiä ja arviontia koskien digitaalista uutta työtä.

11. Haasteet & Mahdollisuudet
• Koulutuksen ja työn uudenlainen yhteys
tiivistyy.
• Volatiliteetti työmarkkinoilla kasvaa.
• Mahdollisuudet lisääntyvät.
• Individualismi lisääntyy.

12. • Mitä ratkaisuja (materiaalisia, sosiaalisia) pyritte kehittämään?
– Hyviä ja toimivia käytäntöjä koulutuksen ja työelämän välille
– Toimivia yrittämisen ja työn uusia muotoja digitaalisilla alustoilla
– Malleja yritysten ja julkisen sektorin työn kehittämiseksi alustataloudessa
– Keinoja maahanmuuttajien työllistymisen ja yrittäjyyden edistämiseksi
alustatalouden mallien pohjalta
• SWiPEn kannalta keskeiset päättäjät/yhteiskunnalliset toimijat ovat:
– Eduskunta: työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, sivistysvaliokunta,
tulevaisuusvaliokunta
– Poliittiset puolueet: puoluesihteerit
– Valtioneuvoston kanslia: pääministerin valtiosihteeri, erityisavustajat
(poliittinen ja talouspolitiikka)