Indonesia on Kaakkois-Aasian ja ASEANin maiden lupaavimpia talouksia. Uusi Team Finland Future Watch -selvitys luo katsauksen Indonesian markkinoiden tulevaisuuden näkymiin. Maassa on 250 miljoonan ihmisen nopeasti kasvavat sisämarkkinat, jota vauhdittaa erityisesti keskiluokan nopea nousu ja kasvava kysyntä. Indonesian hallituksen tulevat miljardi-investoinnit luovat suomalaisillekin merkittävän kasvupotentiaalin. Team Finland Future Watch -raportti. Huhtikuu 2015.

1. Indonesia
Mahdollisuudet ja riskit
Huhtikuu 2015

2. Kannen kuva: Wikipedia
Maaprofiili 2013
Team Finland Future Watch
TEKES AASIA, huhtikuu 2015
Sari Arho Havrén Teppo Turkki
sari.arhohavren@tekes.fi teppo.turkki@sitra.fi
Lähteet: IMA Asia, ADB Indonesia, Economist Corporate Network, asiantuntijahaastat-
telut, BPPT, UN tilastot, OECD, Suomen Jakartan suurlähetystö, Finpro Jakarta,
työvierailu Indonesiassa huhtikuussa 2015.
Tekes – the Finnish Funding Agency for Innovation
Tekes is the main public funding organisation for research, development and innovation in Finland.
Tekes funds wide-ranging innovation activities in research communities, industry and service sectors
and especially promotes cooperative and risk-intensive projects. Tekes’ current strategy puts strong
emphasis on growth seeking SMEs.

3. 2
Lähde: © OECD, 2015, s. 7

4. 3
250 miljoonan
ihmisen nopeas-
ti kasvavat si-
sämarkkinat,
nuori väestö ja
terve demogra-
fiakehitys
Yleiskuva
Indonesia on yksi ASEANin lupaavimmista talouksista. Vuoden 2015 aikana alueen
kasvun odotetaan edelleen kiihtyvän. Aasian keskeiset maat tuottavat tällä hetkellä jo
60 prosenttia maailman BKT:n kasvusta. Aasia on myös maailman nopeitten kasvava
manner. Indonesia kuuluu myös niihin kehittyviin talouksiin, joka on tehnyt talousre-
formeja.
Aasia tuottaa tänään 60 % maailman bruttokansantuotteesta.
Lähde: ADB Indonesia 2015
Kesällä 2014 demokraattisissa ja hyvin sujuneissa avoimissa vaaleissa valittu uusi
presidentti Joko ”Jokowi” Widodo isännöi huhtikuun 2015 lopussa Aasia-Afrikka -
konferenssia Jakartassa, johon osallistui 34 valtionpäämiestä ja edustajat 77 eri
maasta. Presidentti Widodo on maan ensimmäinen presidentti, joka on tullut johtoon
poliittisen tai armeijan eliittien ulkopuolelta. Indonesia pyrkii nyt nostamaan profiiliaan
ja asemaansa laajemmin Aasiassa ja kansainvälisesti.
Indonesia on luonnonvaroiltaan ja resursseiltaan rikas maa, jossa ovat 250 miljoonan
ihmisen nopeasti kasvavat sisämarkkinat, nuori väestö ja terve demografiakehitys.
Presidentti Widodo on ilmoittanut tähtäävänsä 7 % vuosittaiseen kasvuun. Keskeinen
elementti kasvun luomisessa ovat maahan houkuteltavat ulkomaiset investoinnit.
Indonesian lähihistoria on Suharton jälkeiset puolitoista vuosikymmentä ollut jatku-
vasti vakauttavaa. Indonesia on tänään maailman kolmanneksi suurin demokratia,
Kaakkois-Aasian suurin talous sekä G20-ryhmän jäsen, sekä maailman suurin
muslimimaa, joka on uskonnossaan tolerantti. Kansainvälisesti Indonesiaa voi pitää
myös poliittisena esimerkkinä miten siirtyä demokratiaan. Indonesia on ottamassa
myös suurempaa vastuuta globaaleilla foorumeilla.
Vuosien 2005-2012 aikana Indonesian talous kasvoi vuosittain 6 %. Nyt kasvua
vetävät erityisesti keskiluokan nopea nousu, sisämarkkinoiden kasvu ja dynamiikka
sekä tavara- ja tekniikkatuotteiden kasvava kysyntä maan sisällä.

5. 4
Kasvua vetävät
keskiluokan
nopea nousu,
sisämarkkinoi-
den kasvu sekä
tavara- ja tek-
niikkatuotteiden
kasvava kysyn-
tä.
Indonesia on asettanut erittäin kunnianhimoisen kasvutavoitteen.
Lähde: MP3EI 2015
Nouseville talouksille odotetaan kuitenkin jossain määrin kovia aikoja. Yhdysvaltojen
syksyllä odotettavissa oleva korkojen nousu tullee vetämään pääomia kehittyviltä
markkinoilta ja vähentämään investointihalukkuutta. Vuonna 2014 talouskasvu hyytyi
prosentin, ja Indonesia kohtasi uusia ongelmia talouden kehityksessä: budjettivaje
kasvoi, laajan maan hyvin kehittymätön infrastruktuuri ei tukenut kasvua.
Maan vaurastuessa tulonjako kansalaisten keskuudessa on nopeasti huonontunut.
GINI-indeksi on noussut kolmessa vuodessa arvoon 0.41 vuoden 2010 luvusta 0.38.
Indonesian talous on vahvasti riippuvainen ulkomaisesta pääomasta ja sijoituksista.
Ulkomaiset sijoittajat pitävät hallussaan 37 % valtion velkakirjoista, ja ulkomaisten
pääomasijoittien transaktiot muodostavat 40 % Indonesian pörssissä käytävästä
kaupasta.
Presidentti Widodon uusi strategia
Indonesian ongelmina ovat olleet vuosittainen budjettivaje ja liian alhaiset verotulot.
Hallitukset ovat poliittisista syistä pitäneet polttoaineiden ja energian hintoja
markkinahintaa alhaisempina julkisten tukien viedessä jopa viidenneksen valtion
koko budjetista.
Yllä olevat kolme tekijää ovat rajoittaneet Indonesian kykyä käynnistää laajoja
investointiohjelmia, joita maan infrastruktuuri kipeästi tarvitsee.
Presidentti Widodon käynnistämän strategian on tarkoitus aloittaa maassa laajat
rakenteelliset uudistukset. Tärkeimpänä ensi askeleena ovat valtion halvalle
energialle antamien tukien leikkaamiset. Tästä säästyvät resurssit suunnataan
ensisijaisesti infrastruktuuri-investointeihin – erityisesti satama- ja meriväylien
kehittämiseen. Hallitus tulee panostamaan myös merkittävästi indonesialaisten
terveydenhuollon, kansallisen terveysvakuutuksen ja koulutuksen kehittämiseen.

6. 5
20 mrd euron
hankkeet: 24
uutta satamaa,
15 lentokenttää,
2650 km uusia
pääteitä, 49
uutta patoa.
Indonesia
kiinnostaa glo-
baaleja yrityk-
siä ja kevyen
teollisuuden
kokoonpano-
tuotantoa
vaihtoehtona
Kiinalle.
Keväällä annettujen tietojen mukaan Indonesian hallitus on toukokuussa 2015
avaamassa kilpailullle lähes kymmenen tuhatta (9578 kpl) erilaista infrastruktuuri- ja
rakennusprojektia tarkoituksenaan vahvistaa ison maan infran laatua ja määrää. Nyt
avoimeen kilpailuun tulevat hankkeet ovat noin 70 % kaikista suunnitelluista.
Kyseessä on yli 20 miljardin euron kokonaishankinta.
Investoinneilla on tarkoitus rakentaa 1000 km uusia teitä (joissa käytössä tietulli),
2650 km uusia valtakunnallisia pääteitä, 49 uutta patoa eri puolille Indonesiaa
(seuraavan viiden vuoden aikana). Investointeja ollaan kohdentamassa erityisesti
satamiin ja maan eri osia sekä saaria yhdistäviin meriväyliin. Uusia satamia
rakennetaan 24, ja uusia lentokenttiä 15.
Lähde: Manajemen Proyek Indonesia, 2015
Teollisena ja ulkomaankaupan strategiana Indonesian hallituksella on vahvistaa ja
kasvattaa maan ulkomaanvientiä sekä kehittää omaa valmistusteollisuutta ja sen
osuutta viennistä. Toisena merkittävänä strategisena painopisteenä on Indonesian
omien raaka-ainevarojen prosessoiminen ja jalostus Indonesiassa sekä pelkän
raaka-aineviennin rajoittaminen (muodostaa tällä hetkellä Indonesian ulkomaan-
viennin tärkeimmän sektorin).

7. 6
Strategiassa kehitetään Indonesiaa liiketoimintaympäristönä. Tavoite on helpottaa
lupa- ja lisenssi- sekä rekisteröimisprosesseja, jotka ovat tänään merkittävä
pullonkaula ulkomaisten yritysten toiminnalle.
Tänään Indonesian valmistusteollisuus vetää investointeja kv. yritysten etsiessä vaih-
toehtoja kallistuneelle Kiinalle. Kokonaistalouteen tämä tulee kuitenkin vaikuttamaan
viiveellä. Myös vahva kotimainen kysyntä on vahvistanut valmistusteollisuutta
viimeisen viiden vuoden aikana. Tulevien vuosien aikana etenkin kevyen teollisuu-
den, vaate-valmistuksen, kenkien, elektronikkan ja elektronikkan kokoonpanon
näkymät pysyvät hyvinä. Tätä tukee myös Rupiahn arvo, joka ei ole lähtenyt nousuun
ja on näin tasapainottanut palkkojen nousua (15-20% pa, 2013-2015).
Toisaalta näyttää siltä, että hallituksen fokusoidessa Indonesian oman teollisuuden ja
talouden kehittämiseen erinäiset monimutkaiset rajoitukset maahantuonnin suhteen
ja ulkomaisten investointien kanssa tulevat jatkumaan.
Poliittinen ja yhteiskunnallinen näköala
Poliittisesti Indonesian näkymät ovat positiiviset. Presidentti Widodo näyttää saaneen
enemmistön lainsäädäntöelimissä. Widodo on luvannut kansalaisille lähes ilmaisen
terveydenhuollon ja koulutuksen, sekä luopua polttoaineiden tuista. Poliittinen
epävarmuus on vähentynyt mutta kasvua tukeviin ratkaisuihin tarvitaan edelleen
poliittista tahtoa. Leikkaukset energiatukiin ovat herkkä ja poliittisesti vaikea
manööveri. Vahva nationalismi ja valtio-omistuksen suosiminen voivat olla jossain
määrin esteenä/riskeinä, kun hallintoa pyritään uudistamaan.
Ympäristöjärjestöt kiittävät uutta presidentiä tämän aloitettua uuden politiikan
Indonesian metsien ja sademetsien suojelemiseksi. Jos Widodo voittaa seuraavan
viisivuotiskauden nykyisen jälkeen, on mahdollista, että parannuksia saadaan vietyä
eteenpäin erityisesti vuosien 2019-2024 aikana.
Koruptoitumattomana tunnettu ja kansan luottama Widodo on aloittanut kuitenki
varovaisesti. Hän ei ole useiden maiden hallitusten vastalauseista huolimatta
keskeyttänyt kuolemantuomioita saaneiden teloituksia. Tammikuussa 2015 teloitettiin
viisi ulkomaalaista huumeista tuomittua ulkomaalaista. Tämän johdosta Brasilian ja
Hollannin hallitukset vetivät lähettiläänsä Jakartasta. Tällä hetkellä tuomion
täytäntöönpanoa odottaa 10 huumeista tuomittua, mukana Australian, Brasilian,
Ranskan, Filippiinien ja Nigerian kansalaisia.
Indonesia oli ensimmäisiä Aasian maita ja viides maa maailmassa, joka ratifioi ILO:n
kansainvälisten sopimusten keskeiset osat. Tänään kaikki 18 sopimusta on ratifioitu.
Vuonna 2007 Indonesiassa säädettiin laki yrityksille, jotka ovat suoraan tai
epäsuoraan tekemisissä luonnonvarojen hyödyntämisessä sekä tiukat säädökset
pyrkimyksenä rajoittaa luonnonvariojen hyödyntämisestä syntyviä haitallisia
vaikutuksia niin ympäristöön kuin eri alueiden ihmisille, yhteisöjen sosiaaliseen
elämään ja paikallisien kulttuurien elinolosuhteisiin.
Yritystoimintaan liittyvät tärkeimmät viime vuosien kiistat ovat koskeneet ihmisoike-
uksia, maan hallinnan ja kiinteistöjen omistuksen kiistoja, alkuperäiskansojen ja -
asukkaiden oikeuksia, ympäristökysymyksiä, terveyteen, veden käyttöön sekä

8. 7
Tulevaisuus-
kehityksen
avainsanoja
ovat ”kestävä”,
”Smart” ja
”paikallistalous”.
työoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Rikkomuksista jätettiin viranomaisille vuonna 2012
yli tuhat valitusta. Tilanne on nyttemin rauhoittunut ja valitusten määrä ollut laskussa.
Indonesia on sitoutunut estämään ja rajoittamaan lapsityövoiman käyttöä. Tilanne on
kuitenkin edelleen lasten työn teon suhteen vaikea - etenkin maaseudulla ja
kotitalouksissa, joissa tavataan etenkin alle 15-vuotiaita tyttöjä työskentelemässä
vaikeissa ja raskaissa olosuhteissa.
Panostuksia paikalliseen T&K -toimintaan
Keskusteluissani Indonesian tärkeimän innovaatio- ja teknologiaorganisaatio
BPPT:ssä (Agency For The Assessment And Application Of Technology)1
nousi esiin
kuinka Indonesian hallituksella on menossa infrainvestointien lisäksi kunnianhimoi-
nen suunnitelma avata seuraavien vuosien aikana 100 uutta tiede- ja teknologia-
keskusta sekä ”Centre of Exellence” -puistoa eri puolille Indonesiaa.
T&K -investoinnin strategisena kärkenä on vahvistaa eri maakuntien ja alueiden
paikallista osaamista, innovaatio- ja teollista kehitystä sekä paikallistaloutta. Tähän
mennessä on aloitettu jo 77 keskuksen rakennustyöt. Puistoihin on tarkoitus keskittää
kv. tutkimushankkeita, teknologia- ja innovaatio-osaamisen kehittämistä - sekä
korkeampaa laatua ja osaamista vaativia teollisia sekä tuotannollisia fasiliteetteja.
BPPT:n mukaan keskuksien yhteyteen on halu rakentaa myös paikalliseen
kiertotalouteen (circular economy) liittyviä energia- ja raaka-aineratkaisuja. Mukaan
hankkeisiin olisivat tulossa mm. Japani ja Etelä-Korea.
Fokukset:
· Paikallinen osaaminen ja kapasiteettin rakentaminen
· Paikallisten resurssien kehittäminen
· Kestävät paikalliset ratkaisut ja kehitys
· Paikalliset energiaratkaisut.
Strateginen avainsana oli BPPT:n keskusteluissa ”smart”, joka liitettiin erityisesti
urbaanikehitykseen ja Indonesian kaupungistumiseen sekä erilaisiin uusiin
palveluihin, joissa yhdistyy älykkään ympäristön rakentaminen sosiaalisen ja
kulttuurisen ulottuvuuden rinnalla. Uusien tiedepuiston rakentamisessa on kuitenkin
alkuvaiheessa ollut hitauselementtejä ja haasteita, jotka liittyvät kokonaisuuksien
hallinnointiin, eri maakunnissa valittujen paikkojen maankäytön käyttöön ja
rahoitukseen sekä lupiin.
Indonesian hallituksen keskeinen tavoite on investoida ja vahvistaa seuraavien
vuosien aikana maan tietoverkkojen ja ICT-palvelujen ulottamista mahdollisimman
laajalle Indonesian valtavalle saarialueelle, ja yhdistää eri alueet nopeilla yhteyksillä
toisiinsa. Tämä mahdollistaisi verkottuneen yhteistyön ja alueiden rikkaammat
tuotannolliset ja palvelumarkkinat, tuottavuuden kasvun ja kehittyneemmän
yhteistyön.
1
http://www.bppt.go.id/english/

9. 8
Suomessa
kiinnostaa
yhteistyö ICT-
sektorilla, ener-
giaratkaisuissa,
Life Science-
alueilla,
biomateriaaleis-
sa ja erilaisten
prosessien
kehittämisessä.
Demografia
Indonesiassa nähdään ehkä maan tärkeimmäksi voimavaraksi, nyt ja tulevaisuu-
dessa, sen erittäin hyvässä vaiheessa oleva dynaaminen demografiakehitys ja nuori
väestö, joiden myötä työelämään olisi tulossa seuraavan vuosikymmenen aikana
merkittävä kohortti nuorta ja koulutettua työvoimaa (ns. Bonusdemografiakehitys).
Yhteistyöalueet Indonesian ja Suomen välillä
Pyysin BPPT:tä tunnistamaan viisi tärkeintä alaa ja kenttää, joilla Indonesia ja Suomi
voisivat tehdä yhteistyötä:
1. ICT ja älykäs teknologia, tietoyhteiskunnan kehittäminen,
2. Energiaratkaisut – uudistuvat ja kestävät sekä paikalliset
energiatuotantoteknologiat; lähienergia,
3. Life science: maatalouden kehittäminen, kalastus, lihatuotannon
kehittäminen (mm. pihvilihan suhteen omavaraisuuden saavuttaminen),
erilainen viljelyosaaminen ja teknologiat, Indonesian valtavan biodiversiteetin
hyödyntäminen,
4. Biomateriaalit ja biomassan hyödyntäminen erilaisina uusina materiaaleina
sekä energiatuotannossa,
5. Paikallistalouksien ja yhteiskunnallisten lähiratkaisujen prosessien
kehittäminen; hallinnollisten ja siviiliprosessien kehittäminen, virkamiesten
kouluttaminen, prosessiosaaminen, uusien digitaalisten palvelujen
kehittäminen, koulutuksen kehittäminen ja hallinnon konsultaatio.
Suomalaisten yritysten kokemuksia
Indonesiassa toimivat suomalaiset yritykset painottivat, että Aasiassa läsnäolo on
heille yhä tärkeämpää sillä alan kaikki keskeiset kilpailijat toimivat alueella jo. Omien
tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Suomessa edellyttää kilpailulle altistumista
Aasiassa. Suomi on kuitenkin lähes koko ajan myöhässä Kaakkois-Aasian
markkinoilla – etenkin investointihyödykkeissä. Suomi vie Indonesiaan vähän.
Pääkohdemaana on ollut enemmänkin Filippiinit.
Tuotantoa siirtyy nyt Kiinasta Indonesiaan. Suomalaisten yritysten mukaan kilpailu
Indonesiassa on kovaa. Mutta jos vertaa Kaakkois-Aasiaa tällä hetkellä Kiinaan, niin
voittomarginaalit ovat Indonesiassa selkeästi suuremmat.
Indonesian hallituksen tulevat miljardi-investoinnit luovat merkittävän kasvupoten-
tiaalin. Kaikkein lupaavimpia aloja ovat suomalaisen teollisuuden kannalta energia-,
biomassa- ja raaka-aineita hyödyntävä ja prosessoiva teollisuus, investoinnit
infrastrukturin rakentamisessa ja logistisissa järjestelmissä, samoin kuin erilainen
prosessi- ja tuotanto-osaaminen sekä konsultointi.
Erään suomalaisen energia-alan asiantuntija- ja PK-yrityksen mukaan Indonesia on
myös pienelle yritykselle toimiva ja hyvä markkina. Keskeistä on tehdä tarkka, laaja

10. 9
Sähkönkulutus
kasvaa vuosit-
tain 7 %. Uusin-
kaan kapasiteet-
ti ei riitä lisää-
mään energian
tarjontaa kysyn-
tää vastaavaksi.
taustatyö ja –kartoitus ennen maahan tuloa, rakentaa luotettavat paikalliset kontaktit
niin businesympäristössä kuin viranomaisiin. Ja kyetä sitoutumaan pitkäjänteisesti
asiakkaisiin, joiden kanssa rakennetaan luottamusta.
Riskianalyysia
Maailmanpankin viimeisimmässä eri maita liiketoimintaympäristöinä vertailevassa
Ease of Doing Business –raportissa (2015) Indonesia sijoittuu sijalle 114 suhteessa
189 maahan (nousua 3 pykälää edellisvuodesta).
1. Julkisten viranomaisten lahjominen ja korruptio on Indonesiassa laitonta ja
sitä seurataan. Tästä huolimatta Indonesia sijoittui vuonna 2013 sijalle 114
Transparency International’s Corruption Perception –indeksissä (CPI).
Vuonna 2000 Indonesiassa tehtiin laaja vallan hajauttaminen keskusvallalta
paikallisviranomaisille. Tämä on johtanut siihen, että paikallis- ja maakun-
tahallinnot voivat olla hyvinkin autoritaarisia ja korruptuneita, ja näin ollen
riskitasot eri puolella vaihtelevat. Ongelmina ovat erilaiset tulkinnat
säännöksistä ja laeista sekä erilaiset ja vaihtelevat näkemykset Jakartassa
sijaitsevan keskusvallan määräysten kanssa.
Indonesiassa korruptio, lahjonta, ja alikehittyneet palvelut ovat edelleen
operatiivisen toimintaympäristön ongelmia. Korruptio nähdään ”sosiaalisena
kustannuksena”, joka koskettaa lähes kaikkia Indonesiassa toimivia yrityksiä.
Ei-länsimainen busineskulttuuri huonontaa operatiivista liike-toimintaympä-
ristöä merkittävästi, hidastuttaa projektien etenemistä, ja leikkaa lopulta
yritysten tuottoja.
2. Sopimusten allekirjoittaminen ei välttämättä tarkoita aina vielä käytännön
kaupan syntymistä. Tästä on useita esimerkkejä Japanin, Korean ja Kiinan
hankkeiden osalta. Monia ulkomaisia investointihankkeita myös perutaan,
kun projektit eivät pääse alkamaan. Investoijien luottamus on koetuksella.
3. Monien prosessilaitosten houkuttelu Indonesiaan on ollut tuskallisen hidasta
(esimerkiksi kaivosteollisuudessa). Taustalla vaikuttavat muuan muassa riskit
energiansaatavuudessa.
4. Valmistusteollisuudessa on suuria success caseja, kuten Samsung ja
Foxconn, mutta valmistuksen siirtymistäkin Indonesiaan hillitsevät korkeat
logistiikkakustannukset, jotka nousevat puutteellisen infrastruktuurin takia.
5. Indonesian reformeista ja jonkinlaisen hypestä huolimatta nykyhallinnolla on
myös heikkoja näyttöjä, success caseja, ulkomaisille investoijille. Hallituksen
yritykset suurten infra-struktuurihankkeiden läpiviennneissä ovat epäonnis-
tuneet maanhankinta- ja muihin lupamenettelyihin liittyvän byrokratian
vuoksi. Esimerkiksi Kiinan Indonesia-investoinneista vain yksi kymmenestä
on toteutunut. Japanin osalta suhde on yksi kuudesta.

11. 2
6. Maan sähkönkulutuksen kasvu on vuosittain 7 %. Nykyinen ja rakennettava
kapasiteetti ei riitä lisäämään tarjontaa kysyntää vastaavasti. Kevyen
valmistusteollisuuden kasvu voi törmätä krooniseen energiapulaan.