Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjuna kasvinsuojelussa. Professori Heikki Hokkanen. SML Talvipäivät 2015

1,450 views

Published on

Professori Heikki Hokkasen esitys mehiläisten hyödyntämisestä harmaahomeen torjunnasta Mehiläishoitajain Liiton Talvipäivillä 2015.

Published in: Environment
  • Be the first to comment

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjuna kasvinsuojelussa. Professori Heikki Hokkanen. SML Talvipäivät 2015

  1. 1. Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta kasvinsuojelussa Suomen Mehiläishoitajain Liiton Talvipäivät 24.1.2015 Heikki M.T. Hokkanen Helsingin yliopisto Maataloustieteitten laitos
  2. 2. Esityksen sisältö 1.Täsmätorjunnan käsite ja pilottitutkimus 2.Eurooppalainen yhteistutkimus ‘BICOPOLL’ 3.Käyttämisen ja onnistumisen pullonkauloja 4.Tulevaisuudennäkymiä
  3. 3. Hyönteislevitteinen biologinen täsmätorjunta Karvaiset hyönteiset kuten pölyttäjät voivat helposti levittää suuria määriä hyötymikrobeja, samalla tavoin kuin kasvien siitepölyä Esimerkkejä - kasvitautien aiheuttajia torjuvia sieniä tai bakteereita - hyönteisiä torjuvia pieneliöitä (sieniä, bakteereita, viruksia) Tavallisesti levityskohde on kasvin kukka, mutta myös lehdille hyöty- mikrobeja voidaan levittää
  4. 4. Ylivoimaisesti eniten on tutkittu mehiläisten käyttöä täsmälevittäjinä Muitten pölyttäjähyönteisten kuten kimalaisten ja erakkomehiläisten käyttöä on myös selvitetty
  5. 5. Muurarimehiläisiä (Osmia spp.) käytetään jo pölyttäjinä mm. Italiassa ja USA:ssa, ja niitten sopivuutta täsmätorjuntaan kehitetään Erakkomehiläi- sille (Osmia) tarkoitettu levitin
  6. 6. Ensimmäinen tutkittu torjuntakohde: mansikan harmaahome (Peng & Sutton 1992) Muita kasvitautikohteita: • tulipolte omenalla ja päärynällä • rypsin pahkahome • muumiotauti (Monilinia) pensasmustikalla ja kirsikalla • omenan tuppilohome
  7. 7. Pilottihanke Suomessa: mansikan harmaahome harmaahome kolonisoi mansikan heteet Kuva: M-L Lahdenperä, Verdera Oy Mansikalla harmaahome aiheuttaa vuosittain 10- 20 % sadonmenetyksen ja ≈ 5 milj. euron tappiot
  8. 8. Biotorjuntamikrobi Kotimainen valmiste, hyväksytty luomukäyttöön Esiintyy luonnostaan kaikilla marjapelloilla Täysin haitaton ihmisille, mehiläisille, ja muulle luonnolle Läpäissyt EU:n tiukan turvallisuusseulan
  9. 9. Biologisen torjunnan haaste: Harmaahomeen biologisessa torjunnassa on kyse siitä, miten hyötymikrobi saadaan mansikan tai vadelman kukkaan (i) ennen kuin harmaahome ehtii kukkaa kolonisoimaan, ja (ii) kukkaan toimitettavan itiömäärän tulee olla niin suuri, että tasapaino taudinaiheuttajan kanssa on varmasti oikein päin. Vaihtoehdot: 1.Ruiskutuslevitys 2.Täsmälevitys mehiläisten avulla
  10. 10. Kertaluonteinen hajatorjunta vai jatkuva täsmätorjunta?
  11. 11. Mehiläisten vierailutiheys mansikan kukissa 5 tilaa 35 laskenta- jaksoa >11 tuntia tarkkailua 445 mehiläis- vierailua 10-20 kukkaa tarkkailussa kerrallaan
  12. 12. Levitetävässä jauheessa on n. 107 -109 itiötä (pmy)/g Pesästä lähtevä mehiläinen kantaa n. 103 -104 itiötä (pmy) Kukista on mitattu keskimäärin n. 103 itiötä (pmy)/kukka Torjuntaan tarvitaan muutama sata itiötä (pmy)/kukka ...
  13. 13. Vektorilevitin eli ’Vekotin®’ Mehiläisten ulostulo plexilevyn alta Mehiläisten sisäänkäynti plexilevyn päältä
  14. 14. Jauhekenttä Lisätietoja levittimestä, Prestopista, ja menetelmästä: www.aasatek.fi sekä www.biotus.fi
  15. 15. Pilottivaiheesta kattava aineisto: Intensiivitutkimustilat: tiedot keskimäärin neljältä mansikkatilalta neljän vuoden ajalta, => kaikkiaan 16 “tila-vuotta” Lisäksi 5 kpl vadelmatiloja Ekstensiivitutkimustilat: noin 20 kpl eri puolilla Suomea Neljän perättäisen kesän erittäin vaihtelevat sääolot
  16. 16. Pikakooste pilottivaiheen tuloksista 1.Biologinen täsmätorjunta suojasi marjat harmaahomeelta yhtä hyvin kuin kemialliset homeentorjuntaruiskutukset kaikissa sääoloissa 2.Mehiläislevitteisen biotorjunnan avulla saatiin suurempi kauppakelpoinen sato kuin kemiallisella hometorjunnalla (parempi pölytys, ei sadontuottokyvyn alentumista) 3.Homepaineen ollessa alhainen kemiallinen hometorjunta vaikutti alentaneen mansikkasadon märää (sadontuottokyky aleni) 4.Kaikki torjunta paransi marjojen kauppakestävyyttä, biologisen ja kemiallisen torjunnan yhteiskäyttö eniten 5.Biologinen täsmätorjunta oli teknisesti helppoa, vaati vähän työtä, ja oli selvästi halvempaa kuin kemiallinen
  17. 17. Biologinen täsmätorjunta suojasi marjat harmaahomeelta yhtä hyvin kuin kemiallinen homeentorjunta kaikissa sääoloissa
  18. 18. Biologinen täsmätorjunta tuotti suuremman kauppakelpoisen sadon kuin kemiallinen torjunta
  19. 19. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Ei torjuntaa, ei pölytystä Pelkkä pölytys Pölytys + biotorjunta Satog/m Terveitä Homeisia100% 158% 205% Mehiläispölytyksen ja harmaahomeen biologisen täsmähallinnan vaikutus mansikan kauppakelpoisen sadon määrään Hevonniemen luomutila, Vehmersalmi, kesä 2008 http://www.hevonniemi.fi
  20. 20. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Ilman mitään Pelkkä pölytys Pölytys ja biotorjunta Satog/m Terveitä Homeisia Satokäyrät: Ei torjuntaa eikä pölytystä 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 0 2 4 6 8 10 12 grammaa/2vrk Terveet Homeiset Satokäyrät: Biologinen täsmätorjunta + pölytys 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 0 2 4 6 8 10 12 grammaa/2vrk Terveet Homeiset Kauppakelpoisen sadon sekä homemarjasadon kehittyminen satokauden 2008 aikana Hevonniemen luomutilalla kahdessa eri käsittelyssä Tulokset grammoina marjoja metrin matkalta kahden vuorokauden jaksoa kohti. Satokausi: 1 = 16.07.2008, 11 = 06.08.2008 sato alhainen, viivästynyt sato runsas, aikainen
  21. 21. BICOPOLL: yhteisiä kenttäkokeita mansikan harmaahomeen biologisesta täsmätorjunnasta seitsemässä eri maassa
  22. 22. Field test in Italy 2012
  23. 23. Field experiments in Estonia 2010-2012
  24. 24. Turkey 2013 Mouldy berries Yield
  25. 25. Slovenia Bee visits/plot
  26. 26. Slovenia
  27. 27. Rasiakoe huoneenlämmössä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 2 4 6 8 10 Vuorokausia rasiassa Marjojenhomeisuusprosentti K1 K2 K3 K4 K1 = käsittelemätön kontrolli K2 = kemiallinen homeentorjunta kukinta-aikaan K3 = biologinen homeenhallinta K4 = molemmat (K2+K3) Lisähyöty: torjunta paransi marjojen kauppakestävyyttä, biologisen ja kemiallisen torjunnan yhteiskäyttö eniten
  28. 28. Tähän asti kaikki kenttäkokeet kaikissa maissa ovat osoittaneet pölyttäjälevitteisen biologisen täsmätorjunnan Gliocladium catenulatum (Prestop Mix) –valmisteen avulla tuottavan erinomaisen tuloksen mansikan harmaahomeen torjunnassa
  29. 29. Mehiläislevitteisen biologisen täsmätorjunnan käytön yleistyminen suomalaisilla mansikkatiloilla; menetelmä hyväksyttiin käytettäväksi keväällä 2008. Nyt > 10 % viljelyalasta käyttänee menetelmää.
  30. 30. Käyttämisen ja onnistumisen pullonkauloja 1.Sopivien pölyttäjähyönteisten saatavuus mehiläispesien saatavuus, luonnonpölyttäjien runsaus ja monipuolisuus 2.Tehokkaitten torjuntapieneliöitten saatavuus rekisteröityjen valmisteiden vähäisyys, hyönteislevityskäyttöön sopivien tuoteformulointien puute 3.Mehiläisten käyttäytymistä ja ohjailua koskevan tiedon puute miten saada vektorihyönteiset vierailemaan kohdekasvustoissa? 4.Torjunnan toteuttajien huolellisuus ja tietotaso menetelmän käyttö vaikuttaa helpolta – mutta se vaatii samaa tarkkuutta, ammattitaitoa ja antaumusta kuin esim. kemiallinen torjunta, sekä hieman tietoa käytettyjen eliöitten vaatimuksista ja toiminnasta
  31. 31. Onnistumisia ja epäonnistumisia torjunnassa: miten saada tarpeeksi valmistetta kukkiin? Muuttujia: ⇒levitinlaite, sen asennus ja toimivuus ⇒torjuntavalmiste ja sen formulointi ⇒pesien lukumäärä ja sijainti ⇒pesien kunto (’vahva pesä’ =?) ⇒ mehiläisten käyttäytymisen ohjailu – haaste tutkimukselle (menetelmän optimointi) ⇒ muun kasvillisuuden säätely? ⇒ muitten pölyttäjien käyttö (kimalaiset)?
  32. 32. Muuttujia: ⇒pesien lukumäärä ja sijainti Paras olla mahdollisimman lähellä kohdepeltoa! - mitä lyhyempi lentomatka, sitä vähemmän valmistetta karisee hukkaan ... - jos houkuttelevampia kasveja lähistöllä, on edullista jos ainakin pitää lentää kohdepellon yli - huonolla ilmalla haetaan siitepölyä lähempää kuin hyvällä ilmalla Pesien määrässä ei kannata kitsastella, eikä sijoittelussa kannata säästää vaivaa ... Muutenkin menetelmä tulee ottaa vakavasti eikä sen toteuttamisessa saa lepsuilla!
  33. 33. Muuttujia: ⇒pesien kunto (’vahva pesä’ =?) Pesässä oltava hyväkuntoinen, ahkera emo Paljon avosikiöitä (toukkia) Paljon kenttämehiläisiä ’Pieni’ pesä parempi kuin iso!
  34. 34. Muuttujia: ⇒mehiläisten käyttäytymisen ohjailu – haaste tutkimukselle (menetelmän optimointi) Keinoja: - pesän avosikiömäärän lisääminen - pesän siitepölymäärän vähentäminen - ruokinta sokeriliuoksella, johon on lisätty kohdekasvin kukkia (kukka-aromeja) - kemiallinen ohjailu (houkuttimet) … ei ole toiminut - lähistön kasvillisuuden säätely … tutkittava vielä - siitepölyn saatavuuden selvittäminen ja hyväksikäyttö - ????
  35. 35. Tulevaisuudennäkymiä Hankkeen tulokset ovat maailmanlaajuisesti sovellettavissa. Meillä on jo konkreettista yhteistyötä näitten menetelmien soveltamisessa Australiaan, ja orastavaa yhteistyötä Kaakkois-Aasiassa, Etelä- Amerikassa, Karibialla, Etelä-Afrikassa, sekä Keski-Aasiassa. Kaupalliset kimalaistuottajat ovat jo tehneet konseptista tuotteen: “Flying Doctors”
  36. 36. Pioneering work in Australia on entomovectoring in grapewine
  37. 37. Botrytis bunch rot on grapewine
  38. 38. Yhteenveto Mehiläislevitteinen biotorjunta yhdistää kaksi tärkeää ekosysteemipalvelua: pölytyksen ja biotorjunnan Monien tärkeitten kasvitautien biotorjunta hedelmä- ja marjakasveilla vaikuttaa mahdolliselta siten, että torjuntatulos on vähintään yhtä hyvä kuin kemiallisella torjunnalla; luomutuotannossa menetelmä on usein ainoa käytettävissä oleva torjuntakeino Tehostunut pölytys voi useilla kasveilla jo yksinään kohottaa satoja 10-50%, tilanteesta riippuen Konseptin täysimääräinen hyödyntäminen vaatii tehostunutta tutkimus- ja kehitystyötä, sekä tiedonsiirtoa ja koulutusta loppukäyttäjille
  39. 39. Huolellisesti suunnitellut yksityiskohdat, houkutteleva pakkaus ...
  40. 40. Tikapuut kimalaisille ulosmenoa varten
  41. 41. bees.mp4
  42. 42. Kiitos SML:lle kutsusta Talvipäiville 2015 sekä mahdollisuudesta esitellä näitä tuloksia

×