Alustus Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston tilavalvonta- ja lupafoorumissa Kurikassa 4.9.2018

1. © Luonnonvarakeskus
Hyönteiskasvatus
Jarkko Niemi ja Maija Karhapää
Luonnonvarakeskus
Alustus Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston
tilavalvonta- ja lupafoorumissa Kurikassa 4.9.2018

2. © Luonnonvarakeskus
Taustaa
• Hyönteisten tuottaminen rehuksi ja elintarvikkeeksi on
varteenotettava keino tuottaa proteiinia
– Täydennysproteiinista noin 85 % tuodaan (70 milj. €)
– Korkea proteiinipitoisuus, jopa 50-70 %
• Kaupallinen tuotanto sallittiin Suomessa viime syksynä
• Uuselintarvikeasetus ja rehulaki
• Hyönteisissä on potentiaalia myös kiertotalouden vauhdittajaksi,
esim. jätteenkäsittelyn prosesseissa ja vähempiarvoisten
biomassojen jalostuksessa
• Tarvitaan tietoa mm. elintarviketurvallisuudesta,
kasvatusprosessin toteutuksesta, hyönteisten suojelusta,
hyvinvoinnista ja terveydestä, ja uusista mahdollisuuksista
2 5.9.2018

3. © Luonnonvarakeskus
Mitä hyönteislajeja voidaan kasvattaa
• Kasvatettavat hyönteiset ovat maatalouseläimiä
• Uhanalaisia, haitallisia tai vaarallisia lajeja (ml.
tunnetut taudinvälittäjälajit ja tulokaslajit) ei saa
kasvattaa tai tuoda Suomeen
• Ympäristönsuojelusta pidettävä huolta
• Eläinsuojelun yleiset periaatteet koskevat myös
hyönteisiä
• HUOM! Myös sairauksien ja tuholaisten hyönteisille
itselleen aiheuttamat riskit on hallittava!
3

4. © Luonnonvarakeskus
Maailmassa tunnetaan noin 2000 syötäväksi
kelpaavaa hyönteislajia, 2 mrd. ihmistä syö hyönteisiä
4
Kovakuoriaiset;
31 %
Perhosen
toukat; 18 %
Mehiläiset,
ampiaiset,
muurahaiset;
14 %
Heinäsirkat,
sirkat; 13 %
Nivelkärsäiset;
10 %
Termiitit; 3 %
Sudenkorennot;
3 %
Kärpäset; 2 % Muut
hyönteiset; 5 %

5. © Luonnonvarakeskus
Mitä hyönteislajeja voidaan syödä
• Euroopassa päähuomio on noin 10 lajissa
• Suomessa markkinoilla saavat elintarvikkeena
olla siirtymäaikana kaikki sellaiset hyönteislajit, jotka ovat olleet
elintarvikkeena markkinoilla Suomessa tai muussa EU-maassa
ennen 1.1.2018. Näistäkin tulee jättää uuselintarvikelupahakemus
komissiolle, jotta ne saavat olla markkinoilla 1.1.2019 jälkeen.
• Suomessa sallisttyja hyönteislajeja ovat ainakin
– Acheta domesticus (kotisirkka)
– Apis mellifera (mehiläinen, kuhnuritoukka)
– Tenebrio molitor (jauhopukki, jauhomato)
– Gryllodes sigillatus (trooppinen kotisirkka)
– Alphitobius diaperinus (buffalomato)
– Locusta migratoria (idänkulkusirkka)
– Gryllus bimaculatus (kaksitäpläsirkka)
5

6. © Luonnonvarakeskus
Miten suomalaiset suhtautuvat hyönteisruokaan?
6 5.9.2018
• 70 % suomalaisista koki hyönteisruoan kiinnostavana ja
puolet oli valmis ostamaan sitä
• Kuluttajien ostohalukkuuteen vaikuttavat (Piha ym. 2017)
– Subjektiivinen ja objektiivinen tieto Asenteet
– Kokemukset tuotteista
– Ruokaan liittyvät pelot

7. © Luonnonvarakeskus
Hyönteisten kasvatus ja kasvatusolosuhteet
7 5.9.2018

8. © Luonnonvarakeskus
Hyönteisten kasvatusprosessi yleisellä tasolla
8 5.9.2018
Lähde: Heiska & Huikuri (2017)
Käsittely
Esikäsittely Prosessointi Varastointi Pakkaus
Lopetus
Pakastus Muu käsittely
Kasvatus (1-2 kk)
Ruokinta Juotto
Lopetettavien
keruu
Erottelu Puhtaanapito
Munien tuotanto
Aikuisten tuottaminen Munitus, paritus Inkubaatio Toukkien/nymfien keruu

9. © Luonnonvarakeskus
Energia ja ympäristövaikutukset
• Esim. Jauhomadot käyttävät vähemmän viljelysmaata ja tuottavat
vähemmän CO2 kuin perinteinen karja, mutta energian menekki voi olla
suurempi (Oonincx ja de Boer, 2012).  Rehu ja lämmitys aiheuttavat
jopa 95 % ilmastovaikutuksesta (Joensuu & Silvenius 2017).
• Ympäristön ja talouden näkökulmasta olisi tärkeää löytää rehuja, joita ei
vielä hyödynnetä muuten
• Trooppinen lämpötila: vaihtolämpöisillä hyönteisillä kasvu ja
lisääntyminen edellyttää riittävää lämpötilaa energiankulutus
• Suurimmat tuotantokustannuserät ovat työ, rakennus, rehu ja energia
• Ala kehittyy nopeasti - tuotteistaminen, myyntihinta ja tuotannon
tehokkuus vaikuttavat kannattavuuteen
9 5.9.2018
Joensuu & Silvenius (2017) Journal of Insects as Food Aand Feed Jansson & Berggren (2015)

10. © Luonnonvarakeskus10

11. © Luonnonvarakeskus
Kasvatusolosuhteet
• Kotisirkat selviävät ja lisääntyvät huoneenlämmössäkin, mutta
optimaalinen lämpötila on noin 30 C tienoilla
• Ilmankosteus aikuisilla sirkoilla 55 % riittävä, muissa
kehitysvaiheissa 60-75 %
• Mustasotilaskärpäset pärjäävät melko samanlaisissa
olosuhteissa
• Jauhomadoilla hieman alempi lämpötila, ilmankosteus
vaikuttaa jauhomadon kasvuun merkittävässä määrin
• Vettä (sellaisenaan tai hedelmistä/kasviksista)
• Ravinnoksi soveltuvat mm. normaalit rehut (jos sallittu
hyönteisille) ja rehunvalmistuksessa käytettävät aineet (kuten
vilja, soija), sivuvirrat (kuten perunan kuoret, siementen
”lajittelujäte”, muotonsa tai kokonsa puolesta
kauppakelvottomat kasvikset)
11 5.9.2018

12. © Luonnonvarakeskus
Mahdollisia ravinnonlähteitä
• Rehupartikkelien on oltava pieniä, max. 0,8 mm.
• Valmis rehusekoitus parempi kuin komponentit erillisinä
• Kotisirkkayksilön tilantarve on noin 2,5 cm2. Kasvatustiheys
vaikuttaa rehumuuntosuhteeseen ja kuolleisuuteen.
• Optimaalinen sirkan rehu: 20-30% proteiinia, 32-47 %
hiilihydraatteja ja 3,2-5,2 % rasvoja (Patton, 1967)
• 8-10 välttämätöntä aminohappoa, aminohappotasapaino on
todettu (toistaiseksi) tärkeäksi vain muutamilla eläinlajeilla
• Kivennäisten ja vitamiinien tarpeesta tiedetään melko vähän,
muutamia tärkeitä kivennäisaineista
• Hiilihydraatteja rakennus- ja polttoaineeksi
• Hyönteiset tarvitsevat streroleja
• Hygienia tärkeää
12 5.9.2018

13. © Luonnonvarakeskus
Hyönteiset voivat hyödyntää rehua tehokkaasti
Kotisirkan, jauhomadon ja broilerin tuotannon tunnuslukuja
13
Kotisirkka
(PF-FW1) Jauhomato Broileri
Rehuhyötysuhde (elopaino) 1,3-1,8 2,2 1,7-2,3
Rehuhyötysuhde (syötävä paino) 1,7-2,3 2,4-4,2
Proteiinimuuntosuhde 35-23 33-25
Lähde: Lundy ja Parrella (2015), Oonincx ym. (2015)
• Esimerkiksi sirkoista jopa 80 % voidaan hyödyntää ruoaksi
• Rehun laadulla on selvä vaikutus kasvuun

14. © Luonnonvarakeskus
• Entolab testasi kotisirkkojen kasvatusta eri rehuilla  Sirkat
pystyvät muuntamaan kasvibiomassaa melko tehokkaasti. Rehun
hävikkiin ja kuolleisuuden minimointiin kiinnitettävä huomiota.
• Rehun laadulla ja koostumuksella voi olla suuri vaikutus
hyönteisten elinvoimaan. Tämä on havaittu myös jauhomadoilla,
agrentiinantorakalla ja kotisirkoilla (Oonincx ym. 2015)
Kotisirkkojen rehumuuntosuhde
Teollinen
rehu
Peruna-
härkäpapu-
pohjainen rehu
Peruna-
härkäpapu-
pohjainen rehu
(vähproteiininn)
Rehua, kg/kg sirkkoja 1.23a 1.20a 1.78b
Kurkkua, kg/kg sirkkoja 2.73c 4.31d 5.81e
Lanta, rehu, kuolleet sirkat, kg/kg
sirkkoja 2.13f 3.19g 3.46h
14 5.9.2018
Ero on tilastollisesti merkitsevä, jos sarakkeissa on er kirjaimet, p<0.05.
N=6 kasvatuslaatikkoa per käsittelu.

15. © Luonnonvarakeskus
Esimerkkejä maailmalla olevista
”kasvatusautomaateista”
15 5.9.2018

16. © Luonnonvarakeskus16
Kuva. Heiska & Huikuri (2017)
Tuotannon automatisointi ja teolllinen mittakaava
ovat mahdollisuus
Saatavuus
Tuotantokustannukset

17. © Luonnonvarakeskus
Elintarviketurvallisuus
• Ruokakäytössä elintarviketurvallisuus on etusijalla ja rehu on
olennainen osa sen varmistamista
• HACCP, omavalvonta, jäljitettävyys
• Allergeenit
• Homemyrkyt/mykotoksiinit
• Pestisidit
• Raskasmetallit ja alkali
• Patogeeniset mikro-organismit
(esim. Staphylococcus and Bacillus, Campylobacter, Enteroba
cteriaceae; sienet Aspergillus, Fusarium ym)
• Myös väärä käsittely voi aiheuttaa patogeeneja
• Huomioitava tuotantoprosessissa ja esim. allergeenit
pakkausmerkinnöissä
17

18. © Luonnonvarakeskus
Hyönteiskasvatuksen mahdollisuuksia
• Tehokkuus- ja ekologisuus-näkökulman korostuminen
• Kuluttajien kokeilunhalu
• Hukkalämpö esim. kotieläinrakennuksesta
• Hyönteisten tuottaman metabolisen lämmön hyödyntäminen
• Uusia innovaatioita: Kasvatus maatilan sivuelinkeinona
• Sopivien, muualla käyttämättömien rehulähteiden löytäminen
• Hyönteisten perimän jalostaminen
• Hyönteiset jätteenkäsittelyn prosesseissa
• Non-food-käyttö
• Teknologia- ja tuotekehityksessä paljon mahdollisuuksia
18 5.9.2018

19. © Luonnonvarakeskus
Lopuksi
• Hyönteiskasvatuksessa on monia
mahdollisuuksia
• Haasteena on lainsäädännön lisäksi tuotannon
automatisointi, kustannusten pitäminen kurissa ja
tuotteistaminen
• Tutkimuksella ja tuotekehityksellä on
todennäköisesti saatavissa vielä merkittäviä
parannuksia
• Mietittävä, mikä on yrityksen tuotevalikoima ja
ydinbisnes – Ruoka, rehu vai joku muu?
19 5.9.2018

20. © Luonnonvarakeskus
Lisää hyönteistuotannosta
• Niemi, J. & Karhula, T. (2018). Hyönteisistä uusi suunta maatilojen
tuotantoon? Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2018-
julkaisun erityisteema. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-600-1
• Mäki, M. (2018) Hyönteiset ruokaketjussa : Hygieniariskien
hallinta rehuntuotannon kannalta https://jukuri.luke.fi/handle/10024/541780
• Heiska, S. & Huikuri, N. (2018). Hyönteistuotannon esiselvitys:
Hankkeen loppuraportti http://jukuri.luke.fi/handle/10024/540921
• ENTOLAB-hanketilaisuuksien materiaalia Internetissä:
https://www.slideshare.net/LukeFinland/clipboards/entolab
+ hyönteiskasvatusopas tulossa tämän vuoden lopussa
• Entolab-hankkeen tapahtumia
– Hyönteiskasvatus-työpaja Ilmajoella 26.9
– Hyönteisalan markkinat ja kuluttajat, opintomatka pk-seudulle 7.11
– Opintomatka Belgiaan 30-31.10 (ohjelma ja ilmoittautumisohje)
– Hankkeen päätösseminaari ja hyönteistapaaminen Seinäjoella 4-
5.12.2018
20 5.9.2018

21. © Luonnonvarakeskus
Entolab-hankkeen keskeisimpiä toimenpiteitä
21 5.9.2018
Tuotannonhallinta ja –talousselvitys.
Kootaan yhteen olemassa oleva tieto
hyönteisten ravinto- ja
olosuhdevaatimuksista. Selvitetään
tuotannon automatisointiprosessia ja
taloudellisia mahdollisuuksia.
Kotisirkkojen kasvatusta testataan
erilaisilla rehuvaihtoehdoilla, jotta
saataisiin selville tuotantotulokset eri
rehuilla ja tietoa tuottavuudesta ja
tuotantokustannusten.
Tuote- ja tuotantoturvallisuuden
varmistaminen. Keskeisimmät hygieniaan
ja tuoteturvallisuuteen liittyvät riskit
selvitetään (hyönteisten rehu, hyönteiset
rehu- tai ruokakäytössä).Laaditaan Best
practice-ohjeet, joiden avulla voidaa
täyttää vähintään lakisääteiset
velvollisuudet.
Sarja työpajoja, joissa pohditaan ja
ratkotaan erilaisia tapoja käyttää
hyönteisiä (ruoka, rehu, non-food) sekä
itse kasvatukseen liittyviä haasteita.
Lisäksi järjestetään pienryhmätyöpajoja.
Menestyvä
hyönteistalous