Osaamiskeskusjohtajan puheenvuoro Etelä-Savon matkailufoorumissa 2013.

1. Onko aika ponnistaa matkakohdekehittämisestä kansainväliseen liiketoimintaan?
Kommenttipuheenvuoro Etelä-Savon matkailufoorumissa 22.8. Mikkelissä
Panostuksilla matkailuosaamiseen on Etelä-Savossa onnistuttu luomaan yhteinen tulevaisuuskuva Saimaan alueesta
kansainvälisenä järvimatkailukohteena. Matkailuhankkeet voidaan jakaa yleishyödyllisiin hankkeisiin, matkakohteen
kehittämishankkeisiin ja liiketoiminnan kehittämishankkeisiin. Näistä kaksi ensimmäistä kategoriaa ovat olleet
enemmistönä rahoituksen volyymillä ja hankkeiden määrällä mitattuna. Suurempien matkailun kehittämishankkeiden
missiona on ollut tuon tulevaisuuskuvan toteuttaminen ulkomaan myynnin ja markkinoinnin toteuttamisen osalta.
Toiminta on ankkuroitu matkailuorganisaatioihin, jotka toimivat matkailun myynnin ja markkinoinnin kentässä ja
luovat yrityskentässä valmiuksia kansainvälistymiseen.
Paljon parjattu hanketoiminta on ollut tehokas väline sellaisten uusien avausten tekemiseen, joihin yritysten rahkeet ja
kentällä operatiivisessa toiminnassa syntynyt näkemys eivät ole riittäneet. Hankkeiden avulla on syntynyt uutta
verkostoyhteistyöstä, jota ilman suuri osa matkailun kasvusta olisi jäänyt toteutumatta Etelä-Savossa. Julkisen sektorin
panos matkailun kehittämiseen toteutuu rahoituksena matkailuyritysten toimintaympäristön kehittämiseen ja
kehittämishankkeisiin. Lisäksi yritykset voivat suoraan hyödyntää yritysrahoitusta.
Savonlinnassa matkailuyrittäjien omistama Savonlinnan Seudun Matkailu Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä ja
merkittäviä avauksia verkkokaupan kehittämisessä, sosiaalisen median markkinoinnissa ja tukenut yritysten
tuotekehitystä kansainvälisille markkinoille. Hyvän mediatyön ja yleismarkkinoinnin tulokset ovat vaikeasti
mitattavissa ja toteutuvat pitkällä aikavälillä. Tapahtumia kehittämällä sesonkien vetovoimaa on pystytty vahvistamaan
ja osittain myös pidentämään sesonkia. Kokonaisuutena tehdyn työn ansiosta Etelä-Savon matkailullinen vetovoima on
vahvistunut ja matkailijamäärät ovat kasvaneet. On kuitenkin myös kiistämätön tosiasia, että Etelä-Savon suhteellinen
asema Suomen matkakohteiden joukossa on heikentynyt ja matkailijamäärä pysynyt lähes muuttumattomana.
Myöskään taloudelliset mittarit eivät ole matkailuelinkeinon kannalta mairittelevia. Kehitys heijastaa yrityskentän
rakennetta: laajamittaisia investointeja ja panostuksia kansainvälisen tason matkailutarjontaan uupuu.
Toiminnan laatu on selvästi parantunut ja rahoitusta saaneissa kärkihankkeissa yritysten sitoutuminen on parantunut.
Kaikkia kiinnostavaan kysymykseen hankkeiden vaikuttavuudesta on vaikea vastata. Periaatteessa on luotu paljon
kontakteja ja kuva Saimaasta vetovoimaisena kohteena on tarkentunut. Yöpymistilastojen kautta tarkasteltuna,
nimenomaan ulkomainen matkailu on kasvanut. Venäläismatkailun kasvu kuitenkin on piilottanut sen karun tosiasian
että merkittävät päämarkkinat Euroopassa polkevat paikallaan ja globaalisti merkittävillä uusilla markkinoilla kuten
Aasiassa ei ole päästy vielä edes kunnolla alkuun. Varmasti emme voi luoda Saimaasta kestävää matkailukohdetta
ilman Keski- ja Länsi-Euroopan ja esimerkiksi Japanin ja Kiinan markkinoiden jonkinasteista hallintaa.
Mielestäni kokonaisuutena arvioiden alueella puuttuu kykyä ja halua riskinottoon lähteä kehittämään tavoitteellisesti ja
määrätietoisesti tiettyjä ulkomaan kohdemarkkinoita. Saimaa ja Etelä-Savo sen osana ei ole kansainvälinen
matkakohde, siten, että alueen tuotteet olisivat myynnissä ulkomaisten kohdemarkkinoiden jakelukanavissa.
Vallitsevana toimintamallina ollut matkakohdekehittäminen (tuotekehitys, markkinointi, ympäristön kehittäminen) ei
yksinkertaisesti riitä tuomaan ulkomaisia matkailijoita Saimaalle.
Kasvava Venäjän matkailumarkkina on meille uhka ja mahdollisuus. Pahimmillaan se tuudittaa tyytymään nykyiseen
kysyntään ja ’helppoon’ matkailutuloon venäläisiltä ja lannistaa yritykset löytää asiakkaita myydä esimerkiksi KeskiEuroopan markkinoilta. Mahdollisuutena, joka vaatii jonkin verran määrätietoisuutta ja systemaattisuutta katteiden
parantaminen tarjoamalla nykyistä laadukkaampaa tuotetta nykyistä vielä maksukykyisemmälle venäläiselle

2. asiakaskunnalle. Venäjän markkinoinnin ja myynnin kehittäminen ei saa olla esteenä toimenpiteille muilla
kohdemarkkinoilla.
Tähänastisilla kansainvälistymispanostuksilla saavutettu osaaminen, tunnettuus ja verkostosuhteet pitää nyt pystyä
hyödyntämään määrätietoisella liiketoimintasuhteiden rakentamisella ja myyntikanavien haltuun ottamisella ulkomaan
kohdemarkkinoilla. Kansainvälistyminen on entistä tärkeämpi painopiste, mutta lisäksi toiminnan on painotuttava
yritysten kanssa sovittuihin selkeisiin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin keskittyvien projektien ja kampanjoiden
toteuttamiseen. Sen on oltava suunnitelmallista, systemaattista ja mitattavaa. Etusijalle panisin toimenpiteet, joiden
tulokset voidaan nähdä myyntiraporteissa.
Etelä-Savossa matkailutoimialaa kohtaa kaksi haastetta samanaikaisesti: toimialan yleisen nopean muutoksen ja lisäksi
tarpeen kurottautua toimimaan kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Käytännön tekemistä löytyy kansainvälisten
liiketoimintakumppanuuksien rakentamisessa ja syventämisessä, uusien toimialarajat ylittävien yhteistyömuotojen
etsimisessä erityisesti matkailijoihin vetoavien sisältöjen hyödyntämiseksi, markkinakohtaisten jakelukanava- ja
sisältöstrategioiden luomisessa ja toteuttamisessa sekä uusien sähköisten jakelukanavien systemaattisessa haltuun
ottamisessa.
Kehitysyhtiöiden ja julkisten rahoittajien keskeinen tehtävä on kannustaa yrityksiä kasvua synnyttävien uusien
liiketoiminnallisten avausten tekemiseen pienentämällä ulkomaan markkinoille lähtemisen riskejä yrityksille toiminnan
aloitusvaiheessa. Nykyinen rahoitus ja kehittämistoiminta ei riittävässä määrin kannusta ja mahdollista kansainvälisen
myynnin avausten tekemistä. Jatkossa pitää entistä enemmän panostaa ulkomaankaupasta kasvua hakevien ja
matkakohteen päätuotteiden ympärille rakentuvien yritysverkostojen tukemiseen. Miltä kuulostaisivat lumi- ja
luistelomia sateeseen kyllästyneille hollantilaisille tarjoava charter-lentosarja, Culture & Nature Saimaan kesäcocktail
keskieurooppalaisille tai luonto ja design elämyksien täyteiset viikko-ohjelmat japanilaisille? On jo korkea aika
konkretisoida tavoitteet matkailun kehittämisessä ja kohdennetusti hyödyntää kehitettyä osaamista taloudellisen kasvun
synnyttämiseksi matkailun kautta.
Pellervo Kokkonen
kehitysjohtaja, matkailu
Savonlinnan Yrityspalvelut Oy
Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus, Savonlinna
pellervo.kokkonen@savonlinnaseutu.fi
Puh. 044 758 5472
www.savonlinnanyrityspalvelut.fi
www.soske.fi
www.visitlakesaimaa.fi
www.experiencebusiness.fi
www.facebook.com/SaimaaOske
www.twitter.com/pkokko