1. AA EENNXXEEÑÑAARRÍÍAA
XXEENNÉÉTTIICCAA

2.  AA eennxxeeññaarrííaa xxeennééttiiccaa aaggrruuppaa uunn ccoonnxxuunnttoo
ddee ttééccnniiccaass qquuee ppeerrmmiitteenn rreettiirraarr,,mmooddiiffiiccaarr oouu
aaggrreeggaarr xxeenneess aa uunnhhaa mmoollééccuullaa ddee AADDNN dduunn
oorrggaanniissmmoo,, ccoo ffiinn ddee ccaammbbiiaarr aa iinnffoorrmmaacciióónn
qquuee ccoonnttéénn..OOss xxeenneess iinnccoorrppoorraaddooss ppooddeenn
pprroocceeddeerr dduunn oorrggaanniissmmoo ddaa mmeessmmaa eessppeecciiee
oouu ddoouuttrraa ddiiffeerreennttee..

3.  AA eennxxeeññaarrííaa xxeennééttiiccaa iinnccllúúee uunn uunn
ccoonnxxuunnttoo ddee ttééccnniiccaass bbiiootteeccnnoollóóxxiiccaass ,,eennttrree
aass qquuee ddeessttaaccaann::
 --AA tteeccnnoollooxxííaa ddoo AADDNN rreeccoommbbiinnaannttee,,ccooaa qquuee ss
eeppooddee iillllaarr ee mmaanniippuullaarr uunn ffrraaggmmeennttoo ddee AADDNN
ppaarraa iinnttrroodduucciilloo nnoouuttrroo..
 ..AA sseeccuueenncciicciióónn ddoo AADDNN,, qquuee ppeerrmmiittee ssaabbeerr aa
sseeccuueenncciiaa ddee nnuucclleeóóttiiddooss dduunn xxeenn..
 --AA rreeaacciióónn eenn ccaaddeeaa ddaa ppoolliimmeerraassaa(( PPCCRR)) qquuee
ppeerrmmiittee aauummeennttaarr oo nnúúmmeerroo ddee ccooppiiaass dduunn
ffrraaggmmeennttoo ddee AADDNN,, ccoo qquuee ccuunnhhaa mmíínniimmaa mmoossttrraa
ddee AADDNN ppooddeemmooss oobbtteerr ccaannttiiddaaddeess ssuuffiicciinneetteess
ppaarraa uunn ddeetteerrmmiinnaannddoo eessttuuddoo..

4.  ÁÁbbrreessee aassíí uunn mmuunnddoo ddee nnoovvaass
ppoossiibbiilliiddaaddeess;;ddeennddee aa oobbtteenncciióónn ddee
oorrggaanniissmmooss
ttrraannssxxéénniiccooss,,mmiiccrroooorrggaanniissmmooss oouu
aanniimmaaiiss qquuee pprroodduucceenn ffáárrmmaaccoossoouu
oouuttrrooss pprroodduuttooss ffaarrmmaaccééuuttiiccooss,, ccoommoo
iinnssuulliinnaa,, hhoorrmmoonnaa ddoo
ccrreecceemmeennttoo,,oobbtteenncciióónn ddee nnoovvaass vvaaccuunnaass
oouu aa cclloonnaacciióónn ddee aanniimmaaiiss

5. TECNOLOXÍA DDOO AADDNN RREECCOOMMBBIINNAANNTTEE
 PPeerrmmiittee oobbtteerr AADDNN eenn ccaannttiiddaaddeess iilliimmiittaaddaass,, qquuee
aaddeemmááiiss,, lleevvaarráá oo xxeenn oouu xxeenneess qquuee ssee ddeesseexxee..EEssttee
AADDNN ppooddee iinnccoorrppoorraarrssee ááss ccéélluullaass ddoouuttrrooss oorrggaanniissmmooss
(( aanniimmaaiiss,, vveexxeettaaiiss,, bbaacctteerriiaass……)) ,, ee oobblliiggaallaass aassii aa
eexxpprreessaarr aa iinnffoorrmmaacciióónn ddeesseess xxeenneess..
PPoorr eexxeemmpplloo,, ppooddeemmooss ““ccoorrttaarr”” uunn ffrraaggmmeennttoo ddee AADDNN
hhuummaannoo,,ppppoorr eexxeemmpplloo oo xxeenn ddaa iinnssuulliinnaa,, ee ““ppeeggaarrlllloo”” óó
AADDNN dduunnhhaa bbaacctteerriiaa,,ddee ttaall xxeeiittoo qquu eeeessttaa ffaabbrriiccaarráá
iinnssuulliinnaa..EE ddiicciirr,, oo AADDNN RREECCOOMMBBIINNAANNTTEE éé uunn AADDNN
qquuee lleevvaa uunn ffrraaggmmeennttoo ddoouuttrroo AADDNN ..

6. Na tecnoloxía do ADN recombinante ddiiffeerreenncciiaammooss
vvaarriiaass eettaappaass::
 11)) LLooccaalliizzaacciióónn nnoo AADDNN ddaass
ccéélluullaass dduunn oorraaggaanniissmmoo ddoo xxeenn
qquuee nnooss iinntteerreessaa..
 22)) CCoorrttee eessppeeccííffiiccoo ddeessee xxeenn ccoonn
eennzziimmaass ddee rreessttrriicccciióónn,, qquuee
aaccttúúaann ccoommoo ““ tteessooiirraass
mmoolleeccuullaarreess”” ccoorrttaannddoo oo AADDNN
eenn sseeccuueenncciiaass ccoonnccrreettaass ddee
nnuucclleeóóttiiddooss,, ccrreeaannddoo eexxttrreemmooss
ppeeggaajjoossooss qquuee ppeerrmmiittiirráánn qquuee
eessttee ffrraaggmmeennttoo ssee uunnaa aa oouuttrrooss
ccoorrttaaddooss ccooaa mmeessmmaa eennzziimmaa..

8. 3) Inserción ddoo xxeennee nnoouuttrroo
sseeggmmeennttoo ddee AADDNN
 RReeaallíízzaassee mmeeddiiaannttee vveeccttoorreess ddee cclloonnaacciióónn:: ssoonn
ppeeqquueennaass mmoollééccuullaass ddee AADDNN ccaappaacceess ddee iinnttrroodduucciirrssee
nnaass ccéélluullaass hhoossppeeddaaddoorraass ee aauuttoorrrreepplliiccaarrssee nneellaass..
 Úsanse dous tipos: plásmidos e virus.
 Os plásmidos son moléculas de ADN circular de
pequeño tamaño que poden entrar dentro das
bacterias e replicarse no seu interior.
 Os virus para reproducirse , tamén infectan outras
células, intruducindo nela so seu ADN.

9. Inserción do xene nun plásmido: o ADN rreessuullttaannttee éé uunn
AADDNN rreeccoommbbiinnaannttee..

10. Inserción do xene nnoo AADDNN dduunn vviirruuss ((
nneessttee ccaassoo ,,uunn bbaacctteerriióóffaaggoo,,vviirruuss qquuee iinnffeeccttaa
bbaacctteerriiaass))

11. 44 )) IInnttrroodduucciirr oo AADDNN rreeccoommbbiinnaannttee nnaa ccéélluullaa
receptora (( aa mmeennuuddoo ,, uunnhhaa bbaacctteerriiaa))..
AA eessqquueerrddaa ,,uussaannddoo uunn bbaacctteerriióóffaaggoo,, ee áá
ddeerreeiittaa uunn pplláássmmiiddoo..

12. 5) Comprobamos que a célula receptora éé ccaappaazz ddee
ffaabbrriiccaarr aa pprrootteeíínnaa ccoorrrreessppoonnddeennttee (( SSee oo xxeenn qquuee
iinnttrroodduucciimmooss ffooii oo ddaa iinnssuulliinnaa ,,eessttaa sseerráá aa pprrootteeíínnaa
qquuee ssee pprroodduuzzaa))

13. 6) CLONACIÓN DO XENE: ó multiplicarse aass bbaacctteerriiaass ,,
oobbttééññeennssee ccllóónnaassee oo xxeenn ee ppooddeemmooss oobbtteerr ggrraann ccaannttiiddaaddee
ddaa pprrootteeíínnaa ccoorrrreessppoonnddeennttee..

14. VISIÓN XXEERRAALL DDOO PPRROOCCEESSOO

15. AA BBIIOOTTEECCNNOOLLOOXXÍÍAA..
 AA BBIIOOTTEECCNNOOLLOOXXÍÍAA éé aa uuttiilliizzaacciióónn ddooss sseerreess
vviivvooss oouu ddooss sseeuuss pprroodduuttooss ccoonn ffiinneess ccoommeerrcciiaaiiss oouu
iinndduussttrriiaaiiss.. AA bbiiootteeccnnoollooxxííaa ttrraaddiicciioonnaall tteenn uunnhhaa lloonnggaa
hhiissttoorriiaa,, rreepprreesseennttaaddaa ppoorr eexxeemmpplloo nnaa ffaabbrriiccaacciióónn ddee
ppaann,, vviiññoo oouu qquuiieexxooss nnaa qquuee ssee uussaann mmiiccoooorrggaanniissmmooss
 AA bbiiootteeccnnoollooxxííaa ,, aaccttuuaallmmeennttee eessttáá mmooii uunniiddaa áá
eennxxeeññaarrííaa xxeennééttiiccaa

16. APLICACIÓNS DA
ENXEÑARÍA
XENÉTICA
APLICACIÓNS EN
MEDICINA.
OBTENCIÓN DE
PLANTAS TRANS-XÉNICAS
OBTENCIÓN DE
ANIMAIS TRANS-XÉNICOS

17. APLICACIÓNS EENN MMEEDDIICCIINNAA..
 11)) OObbtteenncciióónn ddee pprrootteeíínnaass ddee mmaammííffeerrooss
:: iinnssuulliinnaa,, hhoorrmmoonnaa ddoo ccrreecceemmeennttoo,, ffaaccttoorreess ddee
ccooaagguullaacciióónn ssaanngguuíínneeooss……rreevviisstteenn uunnhhaa ggrraann
iimmppoorrttaanncciiaa mmééddiiccaa ee ccoommeerrcciiaall..
 AAnntteess hhaabbííaa qquuee oobbtteerr eessttaass pprrootteeíínnaass dduunn ddoonnaannttee oouu
ddoouuttrroo mmaammííffeerroo..
 AAccttuuaallmmeennttee ,, ggrraacciiaass aa tteeccnnoollooxxííaa ddoo AADDNN
rreeccoommbbiinnaannttee,, ccllóónnaannssee oo xxeenn ddaa pprrootteeíínnaa qquuee ssee qquueerree
oobbtteerr eenn mmiiccrroooorrggaanniissmmooss aaxxeeiittaaddooss ppaarraa aa ssúúaa
ffaabbrriiccaacciióónn ccoommeerrcciiaall..OO eexxeemmpplloo mmááiiss ttííppiiccoo éé aa
ccllóónnaacciióónn ddoo xxeenn ddaa iinnssuulliinnaa nnaa lleevvaadduurraa SSaacchhaarroommyycceess
cceerriivviissiiaaee

18. 2) OBTENCIÓN DDEE VVAACCUUNNAASS
RREECCOOMMBBIINNAANNTTEESS

19. 3) DIAGNÓSTICO DDEE EENNFFEERRMMIIDDAADDEESS
XXEENNÉÉTTIICCAASS

20. 4) Obtención ddee óórrggaannooss ppaarraa
ttrraannssppllaanntteess
 OObbttééññeennssee ddee aanniimmaaiiss ttrraannssxxéénniiccooss..NNoonn
pprreesseennttaann pprroobblleemmaass ddee rreexxeeiittaammeennttoo..

21. ORGANISMOS TRANSXÉNICOS:INTRODUCIÓN
 Os organismos cuxo xenoma ffooii mmooddiiffiiccaaddoo ppoorr
ttééccnniiccaass ddee eennxxeeññaarrííaa xxeennééttiiccaa ddeennoommíínnaassee
oorrggaanniissmmoo xxeennééttiiccaammeennttee mmooddiiffiiccaaddoo((OOXXMM))..
 Os organismos transxénicos son aqueles OXM ós que
se lles incorporou algún xen de outra especie.Por
exemplo ,podemos facer que o salmón común medre
máis rápidamente introducíndolle o xen da hormona do
crecemento do salmón real.Ou conseguir que o millo
sexa resistente a unha praga das larvas da bolboreta
do trade, introducíndolle un xen bacteriano que fabrica
un veleno para estas larvas. ( Ver exemplos do libro).

22. A produción de organsimos transxénicos suele
darse en dúas etapas:
1ª) Introdúcese o xene desexado no xenoma dunha
célula do organismo que se desexa modificar.Por
exemplo o xene da hormona do crecemento do
salmón real no cigoto do salmón común.
Faise por microinxeccción do xen no óvulo
fecunadado.

23. 2ª ETAPA: Obter uunnhhaa ppllaannttaa oouu
aanniimmaall aa ppaarrttiirr ddeessaa ccéélluullaa qquuee ffooii
mmooddiiffiiccaaddaa..
 HHaaii qquuee iinnttrroodduucciirr oo eemmbbrriióónn ccoo xxeenn
iinnccoorrppoorraaddoo nnuunnhhaa ffeemmiiaa ddaa eessppeecciiee
(( ssee éé uunn mmaammííffeerroo)) oouu ccoonnsseegguuiirr qquuee ddee
lluuggaarr aa uunnhhaa nnoovvaa ppllaannttaa..

24. AS PLANTAS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCAASS
AAss pprriimmeeiirraass ppllaannttaass ttrraannssxxéénniiccaass ffoorroonn uunnss ttoommaatteess qquuee
ttaarrddaabbaann mmááiiss eenn mmaadduurraarr..
PPoosstteerriioorrmmeennttee oobbttiivveerroonnssee mmooiittaass oouuttrraass ppllaannttaass
ttrraannssxxéénniiccaass ..AAllggúúnnss eexxeemmppllooss ssoonn ooss sseegguuiinntteess..
 OOuuttrrooss eexxeemmppllooss::
 PPaattaaccaass ccoonn mmaaiioorr
ccoonnttiiddoo eenn aammiiddóónn..
 TToommaatteess oouu lleeiittuuggaass ccoonn
ssaabboorr mmááiiss ddooccee..
 FFrreessaass rreessiisstteenntteess ááss
xxeeaaddaass..

25. PARA QUE SSEERRVVEENN AASS PPLLAANNTTAASS
TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCAASS??
 PPaarraa oobbtteerr ccuullttiivvooss rreessiisstteenntteess aa
pprraaggaass,,oouu áá aacccciióónn ddooss hheerrbbiicciiddaass,,aass
ccoonnddiicciióónnss aammbbiieennttaaiiss……mmeelllloorraannddoo aassíí oo
rreennddeemmeennttoo ddaa ccoolllleeiittaa..
 MMeelllloorraarr aallgguunnhhaa ccuuaalliiddaaddee dduunn pprroodduuttoo
vveexxeettaall :: oo ssaabboorr,, oo ccoonnttiiddoo eenn nnuuttrriieenntteess....

26.  IDENTIFICA AALLGGUUNNHHAASS DDAASS
CCAARRAACCTTEERRÍÍSSTTIICCAASS DDOOSS
CCUULLTTIIVVOOSS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS
NNOOSS EEXXEEMMPPLLOOSS AANNTTEERRIIOORREESS

27. CULTIVOS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS:: SSÓÓ
VVEENNTTAAXXAASS??
 IINNVVEESSTTIIGGAA PPOOLLAA TTÚÚAA CCOONNTTAA OOSS
PPOOSSIIBBLLEESS RRIISSCCOOSS OOUU
IINNCCOONNVVEENNIIEENNTTEESS DDOOSS CCUULLTTIIVVOOSS
TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS..
 FFAARREEMMOOSS UUNNHHAA PPOOSSTTAA EENN CCOOMMÚÚNN
SSOOBBRREE EESSTTEE TTEEMMAA NNAA CCLLAASSEE..

28. ANIMAIS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS..
 EEnn 11998822 PPaallmmiitteerr ee ccooll.. oobbttíívveerroonn oo pprriimmeeiirroo aanniimmaall
ttrraannssxxéénniiccoo ..FFooii uunn rraattoo óó qquuee ssee llllee llooggrroouu iinnttrroodduucciirr oo
xxeenn ddaa hhoorrmmoonnaa ddee ccrreecceemmeennttoo ddaa rraattaa ,, aaddqquuiirriinnddoo
aassíí uunn ttaammaaññoo ccoonnssiiddeerraabblleemmeennttee mmaaooiirr qquuee ooss sseeuuss
ccoonnxxéénneerreess..
 ÓÓ aannoo sseegguuiinnttee,, ooss mmeessmmooss iinnvveessttiiggaaddoorreess llooggrraarroonn
iinnttrroodduucciirr nnoo óóvvuulloo ffeeccuunnddaaddoo ddoo rraattoo oo xxeenn ddaa
hhoorrmmoonnaa ddee ccrreecceemmeennttoo hhuummaannaa,, qquuee ttaamméénn ffaaccííaa qquuee
ooss rraattooss ttiivveerraann uunn mmaaiioorr ttaammaaññoo..

30. OBTENCIÓN DDEE AANNIIMMAAIISS
TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS
 AAccttuuaallmmeennttee eexxiisstteenn xxaa mmooiittooss oouuttrrooss aanniimmaaiiss ttrraannssxxéénniiccooss::rraattaa,,
oovveellllaa,, ccaabbrraa ,,ppoorrccoo,, ccooeelllloo,, vvaaccaa..
 NNooss úúllttiimmooss aannooss ffooii ppoossiibbllee ccrreeaarr ppoorrccooss qquuee ddaann ccaarrnneess ccoonn
mmeennooss ccoonnttiiddoo eenn ggrraaxxaass pprreexxuuddiicciiaaiiss ppaarraa oo ccoorraazzóónn ee mmááiiss
ccoonnttiiddoo eenn ggrraaxxaass ssaauuddaabblleess..
 TTaamméénn ssee llooggrroouu ccrreeaarr ppoorrccooss qquuee ppooddeenn pprroodduucciirr tteecciiddooss ee nnoo
ffuuttuurroo óórrggaannooss ppaarraa ttrraannssppllaanntteess..
 PPooddeeddeess vveerr eessttee vviiddeeoo ssoobbrree iimmpprreessiioonnaanntteess vvaaccaass ttrraannssxxéénniiccaass..
hhttttpp::////wwwwww..yyoouuttuubbee..ccoomm//wwaattcchh??vv==YYNNiiqqgg88qqppbb99gg

31. Salmón transxénico xxuunnttoo aa oouuttrroo ddaa
ssúúaa iiddaaddee..

33. Aplicacións dos animais
transxénicos:
 Obter animais de mayor tamaño, qquuee ddeenn lleeiittee ddee
mmeelllloorr ccaalliiddaaddee oouu eenn mmaaiioorr ccaannttiiddaaddee oouu ccaallqquueerraa
oouuttrraa ccaarraacctteerrííssttiiccaa ddee iinntteerreessee..
 OObbtteerr aanniimmaaiiss qquuee pprroodduuzzaann ccoo sseeuu lleeiittee aallgguunnhhaa
pprrootteeíínnaa hhuummaannaa:: ffaaccttoorr VVIIIIII ddee ccooaagguullaacciióónn ((ppaarraa
hheemmooffíílliiccooss)),, iinnssuulliinnaa,, eettcc..
 CCoonnsseegguuiirr tteecciiddooss ee óórrggaannooss ppaarraa ttrraannssppllaanntteess ccoonn
pprrootteeíínnaass hhuummaannaass ,, ppaarraa eevviittaarr oo rreexxeeiittaammeennttoo..

34. EXEMPLO DDEE OOBBTTEENNCCIIÓÓNN DDUUNNHHAA
PPRROOTTEEÍÍNNAA HHUUMMAANNAA EENN LLEEIITTEE DDEE
VVAACCAA

35. OUTRAS AAPPLLIICCAACCIIÓÓNNSS DDAA
EENNXXEEÑÑAARRÍÍAA XXEENNEETTIICCAA..
 BBiiooddeeggrraaddaacciióónn ddee rreessiidduuooss:: mmeeddiiaannttee
cclloonnaacciióónn ddee xxeenneess bbaacctteerriiaannooss pprroodduuttoorreess ddee
eennzziimmaass qquuee ddeeggrraaddaann ssuussttaanncciiaass ttóóxxiiccaass oouu
ccoonnttaammiinnaanntteess(( ppoorr eexxeemmpplloo ppeettrróólleeoo nnaass mmaarreeaass nneeggrraass))..
PPooddeerrííaa uussaarrssee ppaarraa oo ttrraattaammeennttoo ddee aauuggaass
rreessiidduuaaiiss,, ttrraannssffoorrmmaacciióónn ddee lliixxoo ddoommééssttiiccoo,,
ddeeggrraaddaacciióónn ddee rreessiidduuooss ppeerriiggoossooss……


36.  Fabricación ddee ccoommppuueessttooss biodegradables:por
exemplo producción de plásticos biodegradables a
partir de certas bacterias que producen uns gránulos
de reserva a base de poli-hidroxialcanoatos,
sustancias que amosan notables propiedades
termoplásticas e elásticas.
 DDeesseeññáárroonnssee cceeppaass ddee bbaacctteerriiaass ccooss xxeenneess ddee
bbiioossíínntteessee ddeessttaass ssuussttaanncciiaass,, ee xxaa hhaaii eemmpprreessaass qquuee
ffaabbrriiccaann eesstteess pplláássttiiccooss bbiiooddeeggrraaddaabblleess ppaarraa uussooss
eessppeecciiaaiiss,, ccoommoo ddiissppoossiittiivvooss mmééddiiccooss ,,xxaa qquuee ddee
mmoommeennttoo éé mmooii ccaarroo pprroodduucciillooss..
 EEss ppoossiibbllee qquuee nnuunn ffuuttuurroo ooss pprreezzooss sseexxaann
ccoommppeettiittiivvooss ee qquuee ssee ppooiiddaann iirr ssuussttiittuuiinnddoo ooss pplláássttiiccooss
ssiinnttééttiiccooss,, ccoonnttaammiinnaanntteess ee ggaassttaaddoorreess ddee
ccoommbbuussttiibblleess ffóóssiilleess,, ppoorr llooss bbiioopplláássttiiccooss,,
bbiiooddeeggrraaddaabblleess ..

37. O PROXECTO XXEENNOOMMAA HHUUMMAANNOO
 OO xxeennoommaa dduunn oorrggaanniissmmoo éé oo ccoonnxxuunnttoo ddee xxeenneess qquuee ppoossúúee..OO sseeuu
eessttuuddoo ppeerrssiigguuee llooccaalliizzaarr ee iiddeennttiiffiiccaarr ccaaddaa uunn ddooss sseeuuss xxeenneess..
 OO pprrooxxeeccttoo xxeennoommaa hhuummaannoo ccoommeezzoouu nnoo aannoo 11999900 eenn EEEEUUUU bbaaiixxoo aa
ddiirreecccciióónn ddee JJaammeess WWaattssoonn,,ccuunn pprreessuuppoossttoo ddee 337755..000000 mmiillllóónnss ddee
ppeesseettaass ee uunn ppllaazzoo ddee 1155 aannooss ..
 OO 2266 ddee xxuuññoo ddee 22000000 éé xxaa uunnhhaa ddaattaa hhiissttóórriiccaa ppaarraa aa
hhuummaanniiddaaddee..DDeessppooiiss ddee mmááiiss ddee 1100 aannooss ddee iinnvveessttiiggaacciióónn,,oo xxeennoommaa
hhuummaannoo..oo vveerrddaaddeeiirroo lliibbrroo ddaa vviiddaa,, ííaa sseerr ddeesscciiffrraaddoo..PPaarraa iissttoo ffooii
nneecceessaarriiaa aa ccoollaabboorraacciióónn dduunn pprrooxxeeccttoo ppúúbblliiccoo nnoo qquuee ppaarrttiicciippaabbaann
EEEEUUUU,, RReeiinnoo UUnniiddoo,, JJaappóónn,, FFrraanncciiaa,, AAlleemmaanniiaa,,
CChhiinnaa ee oouuttrrooss ppaaíísseess ee oo pprrooxxeeccttoo pprriivvaaddoo ddaa eemmpprreessaa
nnoorrtteeaammeerriiccaannaa PPEE CCeelleerraa GGeennoommiiccss,,qquuee ppeerrmmiittííuu rreemmaattaarr ccoo
pprroocceessoo aanntteess ddoo eessppeerraaddoo..

38. PRESENTACIÓN DDOO PPRROOXXEECCTTOO
XXEENNOOMMAA HHUUMMAANNOO NNAA CCAASSAA BBLLAANNCCAA..
(( AA ddeerreeiittaa CCoolllliinnss rreepprreesseennttaannttee ddoo pprrooxxeeccttoo ppúúbblliiccoo ,, ee áá eessqquueerrddaa
VVeenntteerr ,, ddaa eemmpprreessaa CCeelleerraa GGeennoommiiccss))

39. OBXECTIVOS DO PXH

40. 11))EELLAABBOORRAARR MMAAPPAASS XXEENNÉÉTTIICCOOSS..
CCoonnssiissttííuu eenn iiddeennttiiffiiccaarr ooss xxeenneess
eexxiisstteenntteess ee ddeetteerrmmiinnaarr eenn qquuee
ccrroommoossoommaa ee eenn qquuee lluuggaarr ddeessee
ccrroommoossoommaa ssee llooccaalliizzaa ccaaddaa uunn ddeelleess..

41. 2)DETERMINAR AA SSEECCUUEENNCCIIAA
EEXXAACCTTAA DDEE NNUUCCLLEEÓÓTTIIDDOOSS ddee ccaaddaa
xxeenn,,ppaarraa ccooññeecceerr aa pprrootteeíínnaa qquuee
ccooddiiffiiccaa ee aass ssúúaass ppoossiibblleess
aalltteerraacciióónnss..

42.  En aabbrriill ddee 22000033 ccoommpplleettoouussee aa sseeccuueenncciiaacciióónn
ddoo AADDNN hhuummaannoo..NNaa aaccttuuaalliiddaaddee xxaa ssee
ccoonnsseegguuííuu sseeccuueenncciiaarr mmooiittooss xxeennoommaass ddoouuttrrooss
oorrggaanniissmmooss..

43. ALGUNHAS REVELACIÓNS DDOO XXEENNOOMMAA
HHUUMMAANNOO..
 CCoonnttéénn uunnss 33220000 mmiillllóónnss ddee ppaarreess ddee bbaasseess..
 SSóó oo 33%% ddoo nnoossoo xxeennoommaa ccoonnttéénn iinnffoorrmmaacciióónn ppaarraa
ffaabbrriiccaarr pprrootteeíínnaass..
 CCoonnttéénn uunnss 2255..000000 xxeenneess,, oo ddoobbrree ccaa uunnhhaa mmiiññooccaa oouu
uunnhhaa mmoossccaass..DDeessccooññeecceessee aa ffuunncciióónn ddee ccaassee aa
mmeettaaddee ddeelleess..
 ÉÉ ccaassee oo mmeessmmoo ppaarraa ttooddaass aass ppeerrssooaass,,ssóó oo 00,,11%% nnooss
ddiiffeerreenncciiaa aa uunnhhaass ppeerrssooaass ddoottrraass..

44. AAPPLLIICCAACCIIÓÓNNSS DDOO PPXXHH..
 DDIIAAGGNNÓÓSSTTIICCOO DDEE EENNFFEERRMMIIDDAADDEESS XXEENNÉÉTTIICCAASS..
PPaarraa iissoo nneecceessiittaammooss ccooññeecceerr aa sseeccuueenncciiaa ddee bbaasseess
ddoo xxeenn iimmpplliiccaaddoo..
 FFAABBRRIICCAACCIIÓÓNN DDEE MMEEDDIICCAAMMEENNTTOOSS MMÁÁIISS
PPEERRSSOONNAALLIIZZAADDOOSS,,qquuee ssee aaddaapptteenn ááss ccaarraacctteerrííssttiiccaass
xxeennééttiiccaass ddee ccaaddaa ppeerrssooaa..
 TTEERRAAPPIIAA XXÉÉNNIICCAA:: ccoonnssiissttee eenn ssuubbssttiittuuiirr oo xxeenn
rreessppoonnssaabbllee dduunnhhaa eennffeerrmmiiddaaddee ppoolloo xxeenn
ssaannoo..CCoonnssttiittúúee uunnhhaa ggrraann eessppeerraannzzaa nnaa ccuurraa ddee
mmooiittaass eennffeerrmmiiddaaddeess..

45. ALGÚNS LOGROS DDAA TTEERRAAPPIIAA XXÉÉNNIICCAA
 NNaa ffiibbrroossee qquuííssttiiccaa ,,nnaa hhiippeerrccoolleesstteerroolleemmiiaa,, aallggúúnnss ttiippooss
ddee ccaannccrroo ,,nnaa iinnmmuunnooddeeffiicciieenncciiaa ccoommbbiinnaaddaa sseevveerraa (( ooss
nneennooss bbuurrbbuullllaa))..
 NNeessttaa úúllttiimmaa eennffeerrmmiiddaaddee,, eenn FFrraanncciiaa ssoommeenntteeuussee aa
tteerraappiiaa xxéénniiccaa aa 99 nneennooss ccoonn eessttaa eennffeerrmmiiddaaddee ee 99 aannooss
ddeessppooiiss 88 sseegguuííaann vviivvooss ee ggoozzaabbaann ddee bbooaa ssaaúúddee..
SSiinn eemmbbaarrggoo,, ccaassee aa mmeettaaddee ddeesseennvvoollvveerroonn lleeuucceemmiiaa
aagguuddaa ttrraallaa tteerraappiiaa;; uunn ddeelleess mmoorrrreeuu..

46.  VVIIDDEEOO RREECCOOMMEENNDDAADDOO::
hhttttpp::////wwwwww..eellmmuunnddoo..eess//eellmmuunnddoossaalluudd//22000088//0044//2288//bbiioocciieenncciiaa//11220099338833334477..PPEELLÍÍCCUULLAA RREECCOOMMEENNDDAADDAA::
EEll cchhiiccoo ddee llaa bbuurrbbuujjaa ddee
pplláássttiiccoo..

47.  TTOODDAASS AASS IIMMAAXXEESS FFOORROONN SSAACCAADDAASS
DDEE IINNTTEERRNNEETT EEXXCCLLUUSSIIVVAAMMEENNTTEE
PPAARRAA UUSSOO DDIIDDÁÁCCTTIICCOO NNAA CCLLAASSEE..