Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Ácidos Nucleicos 2014

238 views

Published on

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Ácidos Nucleicos 2014

  1. 1. AACCIIDDOOSS NNUUCCLLEEIICCOOSS
  2. 2. LLooss áácciiddooss nnuucclleeiiccooss ssoonn llaass bbiioommoollééccuullaass ppoorrttaaddoorraass ddee llaa iinnffoorrmmaacciióónn ggeennééttiiccaa..
  3. 3. El papel ddeell AADDNN eenn llaa ccéélluullaa eess llaa ddee ccoonntteenneerr llaa iinnffoorrmmaacciióónn ggeennééttiiccaa ddeell iinnddiivviidduuoo yy eell AARRNN iinntteerrvviieennee ddiirreeccttaammeennttee eenn llaa ssíínntteessiiss pprrootteeiiccaa..
  4. 4.  LLaa hhiissttoorriiaa ddeell AADDNN  EEll AADDNN ffuuee aaiissllaaddoo ppoorr pprriimmeerraa vveezz ppoorr eell cciieennttííffiiccoo aalleemmáánn FFrriieeddrriicchh MMiieesscchheerr eenn 11886699.. DDeebbiiddoo aa qquuee lloo eennccoonnttrróó eenn llooss nnúúcclleeooss ddee llaass ccéélluullaass,, ddeennoommiinnóó aa eessttee ccoommppuueessttoo nnuucclleeíínnaa.. AA mmeeddiiddaa qquuee ssee ffuuee ccoonnoocciieennddoo llaa eessttrruuccttuurraa qquuíímmiiccaa ddee eessttaa mmoollééccuullaa,, ssee lloo llllaammóó áácciiddoo nnuucclleeiiccoo yy ppoorr úúllttiimmoo áácciiddoo ddeessooxxiirrrriibboonnuucclleeiiccoo ((AADDNN))..  EEnn 11991144,, eell qquuíímmiiccoo aalleemmáánn RRoobbeerrtt FFeeuullggeenn ddeessccrriibbiióó uunn mmééttooddoo ppaarraa tteeññiirr eell AADDNN ppoorr mmeeddiioo ddee uunn ccoolloorraannttee llllaammaaddoo ffuuccssiinnaa.. UUttiilliizzaannddoo eessttee mmééttooddoo,, ddeessccuubbrriióó qquuee eell AADDNN ssee eennccoonnttrraabbaa ffoorrmmaannddoo ppaarrttee ddee llooss ccrroommoossoommaass..  SSeeiiss aaññooss mmááss ttaarrddee,, eell bbiiooqquuíímmiiccoo PP..AA.. LLeevveennee ,, aannaalliizzóó llooss ccoommppoonneenntteess ddeell AADDNN.. EEnnccoonnttrróó qquuee ccoonntteennííaa ccuuaattrroo bbaasseess nniittrrooggeennaaddaass:: cciittoossiinnaa,, ttiimmiinnaa,, aaddeenniinnaa yy gguuaanniinnaa;; eell aazzúúccaarr ddeessooxxiirrrriibboossaa;; yy uunn ggrruuppoo ffoossffaattoo.. PPoorr mmeeddiioo ddee ssuu ddeessccuubbrriimmiieennttoo ccoonncclluuyyóó qquuee ccaaddaa uunniiddaadd bbáássiiccaa ddeell AADDNN,, llllaammaaddaa nnuucclleeóóttiiddoo,, eessttáá ccoommppuueessttaa ddee uunnaa bbaassee nniittrrooggeennaaddaa uunniiddaa aa uunn aazzúúccaarr yy ééssttaa uunniiddaa aa ssuu vveezz aa uunn ggrruuppoo ffoossffaattoo..
  5. 5. LLooss áácciiddooss nnuucclleeiiccooss ffuueerroonn ddeessccuubbiieerrttooss ppoorr FFrreeiiddrriicchh MMiieesscchheerr eenn 11886699,, aall eessttuuddiiaarr llaass ccéélluullaass ccoonn ppuuss..
  6. 6. Hay 22 ttiippooss ddee áácciiddooss nnuucclleeiiccooss ((AANN))::  eell áácciiddoo ddeessooxxiirrrriibboonnuucclleeiiccoo ((DDNNAA))  eell áácciiddoo rriibboonnuucclleeiiccoo ((RRNNAA)),, yy eessttáánn pprreesseenntteess eenn ttooddaass llaass ccéélluullaass..
  7. 7. SSuu ffuunncciióónn bbiioollóóggiiccaa nnoo qquueeddóó pplleennaammeennttee ddeemmoossttrraaddaa hhaassttaa qquuee AAvveerryy yy ssuuss ccoollaabboorraaddoorreess ddeemmoossttrraarroonn eenn 11994444 qquuee eell DDNNAA eerraa llaa mmoollééccuullaa ppoorrttaaddoorraa ddee llaa iinnffoorrmmaacciióónn ggeennééttiiccaa..
  8. 8. EEnn llooss oorrggaanniissmmooss ssuuppeerriioorreess eell AADDNN ssee eennccuueennttrraa eenn eell iinntteerriioorr ddeell nnúúcclleeoo ffoorrmmaannddoo ppaarrttee ddee llooss ccrroommoossoommaass,, aauunnqquuee ttaammbbiiéénn aappaarreeccee eenn aallgguunnooss oorrggáánnuullooss ddeell cciittooppllaassmmaa ccoommoo eenn llaass mmiittooccoonnddrriiaass oo eenn llooss cclloorrooppllaassttooss.. EEll AARRNN ssee eennccuueennttrraa ttaannttoo eenn eell nnúúcclleeoo ccoommoo eenn eell cciittooppllaassmmaa qquuee eess ddoonnddee ttiieennee lluuggaarr llaa ssíínntteessiiss pprrootteeiiccaa..
  9. 9. EEll DDNNAA yy eell RRNNAA ssee ddiiffeerreenncciiaann ppoorrqquuee::  eell ppeessoo mmoolleeccuullaarr ddeell DDNNAA eess ggeenneerraallmmeennttee mmaayyoorr qquuee eell ddeell RRNNAA  eell aazzúúccaarr ddeell RRNNAA eess rriibboossaa,, yy eell ddeell DDNNAA eess ddeessooxxiirrrriibboossaa  eell RRNNAA ccoonnttiieennee llaa bbaassee nniittrrooggeennaaddaa uurraacciilloo,, mmiieennttrraass qquuee eell DDNNAA pprreesseennttaa ttiimmiinnaa  llaa ccoonnffiigguurraacciióónn eessppaacciiaall ddeell DDNNAA eess llaa ddee uunn ddoobbllee hheelliiccooiiddee,, mmiieennttrraass qquuee eell RRNNAA eess uunn ppoollii nnuucclleeóóttiiddoo lliinneeaall,, qquuee ooccaassiioonnaallmmeennttee ppuueeddee pprreesseennttaarr aappaarreeaammiieennttooss iinnttrraaccaatteennaarriiooss
  10. 10. CCOOMMPPOOSSIICCIIOONN QQUUIIMMIICCAA
  11. 11. Están constituidos por un azúcar que eess uunnaa ppeennttoossaa,, llaa ccuuaall ppuueeddee sseerr:: rriibboossaa eenn eell ccaassoo ddeell AARRNN yy llaa ddeessooxxiirriibboossaa eenn eell ccaassoo ddeell AADDNN..
  12. 12. Otro componente de su eessttrruuccttuurraa ssoonn llaass bbaasseess nniittrrooggeennaaddaass,,::  PPúúrriiccaass:: AAddeenniinnaa yy GGuuaanniinnaa  PPiirriimmiiddíínniiccaass:: CCiittoossiinnaa,, ttiimmiinnaa yy uurraacciilloo
  13. 13. EESSTTRRUUCCTTUURRAA AADDNN  EEll AADDNN ssee eennccuueennttrraa eenn llooss sseerreess vviivvooss ccoommoo uunnaa mmoollééccuullaa ddee eelleevvaaddoo ppeessoo mmoolleeccuullaarr.. EEnn llooss oorraaggnniissmmooss ssuuppeerriioorreess eell ppeessoo mmoolleeccuullaarr eess mmaayyoorr.. EEnn ccaaddaa ccéélluullaa hhaayy uunnaa ccaaddeennaa ddee AADDNN ddee uunnooss 11,,77 mmmm..
  14. 14.  El ADN es el archivo en el que eessttáánn aallmmaacceennaaddaass llaass iinnssttrruucccciioonneess qquuee nneecceessiittaa uunn sseerr ppaarraa nnaacceerr yy rreepprroodduucciirrssee..  EEll AADDNN eess uunnaa ddoobbllee ccaaddeennaa.. CCaaddaa ccaaddeennaa eess uunnaa hhiilleerraa ddee ccuuaattrroo bbaasseess oo lleettrraass ((GG::GGuuaanniinnaa,, AA::AAddeenniinnaa,, TT::TTiimmiinnaa yy CC::CCiittoossiinnaa))..  LLaass ccuuaattrroo lleettrraass ddeell AADDNN lllleevvaann llaass iinnssttrruucccciioonneess ppaarraa hhaacceerr ttooddooss llooss oorrggaanniissmmooss.. CCaaddaa bbllooqquuee ddee ttrreess lleettrraass ccoorrrreessppoonnddee aa uunn aammiinnooáácciiddoo..
  15. 15.  La mayor parte del ADN (más de un 9955%%)) eenn eell GGeennoommaa HHuummaannoo nnoo ttiieennee ffuunncciióónn ccoonnoocciiddaa yy ssee ccoonnssiiddeerraa AADDNN bbaassuurraa..  EEnnttrree uunnaa ppeerrssoonnaa yy oottrraa eell AADDNN ddiiffiieerree ssóólloo eenn uunn 00..22%%.. •El ADN humano es al menos en un 98% idéntico al de los chimpancés y otros primates, los parientes más cercanos del hombre.
  16. 16. EESSTTRRUUCCTTUURRAA AARRNN  LLlleevvaa uunnaa ssoollaa ccaaddeennaa ddee ppoollii nnuucclleeóóttiiddoo..  EEnn vvaarriiooss ttiippooss ddee AARRNN ssee eennccuueennttrraa uunnaa eessttrruuccttuurraa sseeccuunnddaarriiaa qquuee ssee ppaarreeccee aa uunnaa ccaaddeennaa ddee AADDNN  llaa ccaaddeennaa lliinneeaall ddeell AARRNN ttoommaa ffoorrmmaa ddee hhoorrqquuiillllaa uunniiéénnddoossee llaass bbaasseess mmeeddiiaannttee ppuueenntteess ddee hhiiddrróóggeennoo..
  17. 17.  El ARN se encuentra en la pared ddee llooss rriibboossoommaass..  HHaayy vvaarriiooss ttiippooss yy ccaaddaa uunnoo ddee eellllooss vvaa aa ddeesseemmppeeññaarr uunnaa ffuunncciióónn ddiiffeerreennttee eenn llaa ssíínntteessiiss ddee pprrootteeiiccaass yy ttaammbbiiéénn eenn llaa ttrraannssffeerreenncciiaa ddee iinnffoorrmmaacciióónn ddeell AADDNN..  eell AARRNN ssee ssiinntteettiizzaa eenn eell nnúúcclleeoo,, ccoommoo uunn ffiillaammeennttoo ccoommpplleemmeennttaarriioo aa uunnaa ddee llaass ccaaddeennaass ddeell AADDNN..
  18. 18. CCOODDIIGGOO GGEENNEETTIICCOO
  19. 19.  El código ggeennééttiiccoo ssee ttrraannssffiieerree ddeessddee eell nnúúcclleeoo hhaassttaa eell cciittooppllaassmmaa aa ttrraavvééss ddeell AARRNN yy AARRNNtt ddoonnddee ssee pprroodduucceenn llaass pprrootteeíínnaass eessppeeccííffiiccaass qquuee ddeetteerrmmiinnaann aall oorrggaanniissmmoo..  SSee hhiicciieerroonn mmuucchhaass iinnvveessttiiggaacciioonneess eenn eell aammoo 1199611,, yy ssee ddeessccuubbrriieerroonn ttooddooss llooss ttrriinnuucclleeóóttiiddooss yy ssuu iimmppoorrttaanncciiaa..  FFiinnaallmmeennttee ssee ppuuddoo eessttaabblleecceerr llaa tteeoorrííaa ddee uunn ggeenn –– uunnaa eennzziimmaa qquuee eessttaabblleeccee qquuee ccaaddaa ggeenn eenn ddeetteerrmmiinnaaddoo oorrggaanniissmmoo rreegguullaa llaa pprroodduucccciióónn ddee uunnaa eennzziimmaa eessppeecciiffiiccaa..  DDee aallllíí llaa iimmppoorrttaanncciiaa ddeell ccóóddiiggoo ggeennééttiiccoo eenn llaa ddeetteerrmmiinnaacciióónn ddee ttooddaass llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee llooss oorrggaanniissmmooss..
  20. 20. NNUUCCLLEEOOTTIIDDOO CCaaddaa nnuucclleeóóttiiddoo eess uunn eennssaammbbllaaddoo ddee ttrreess ccoommppoonneenntteess::  BBaasseess nniittrrooggeennaaddaass::  ddeerriivvaann ddee ccoommppuueessttooss hheetteerrooccíícclliiccooss aarroommááttiiccooss,, llaa ppuurriinnaa yy llaa ppiirriimmiiddiinnaa
  21. 21. UUnnoo ddee llooss ccoommppoonneenntteess eessttrruuccttuurraalleess oo uunniiddaaddeess ccoonnssttiittuuyyeenntteess ddeell AADDNN oo ddeell AARRNN.. UUnn nnuucclleeóóttiiddoo ccoonnssttaa ddee uunnaa bbaassee ((aaddeenniinnaa,, ttiimmiinnaa,, gguuaanniinnaa,,uurraacciilloo oo cciittoossiinnaa)),, mmááss uunnaa mmoollééccuullaa ddee aazzúúccaarr yy uunnaa ddee áácciiddoo ffoossffóórriiccoo..

×