Avoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimana

Avoimet innovaatiot
Tietoyhteiskunnan
eteenpäinvievä voima
Otto Kekäläinen @ottokekalainen
ITIP3-kurssin luento
Tampeen yliopisto 27.11.2014

Sisällys
Avoimen lähdekoodin määritelmä
Historia
Nykytilanne
Yhteiskunnallinen merkitys (globaalisti)
Merkitys Suomelle
Avoimen datan, standardin ja rajapinnan
määritelmät

Kuka Otto?
15 vuoden kokemus kaupallisista
avoimen lähdekoodin ratkaisuista
2010 Vuoden Linux-tekijä
2012 Nordic Free Software Award
Seuraa Twitterissä @ottokekalainen

LINUX-JÄRJESTELMIEN
ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT

Avoin
data
Avoimuus
arkkitehtuuri
Avoin
innovaatio
Avoin
standardi
Avoin
Avoin
lähdekoodi
Vapaus

Avoimen lähdekoodin määritelmä

lähdekoodi → binäärikoodi
100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100
111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111
110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110
100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100
001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001
010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010
011100111110100001010011100111110100101010100010101010111101110010

1. Vapaus käyttää
2. Vapaus tutkia
3. Vapaus parannella
4. Vapaus jakaa

Avoimen vastakohta on suljettu
(kaupallinen ei ole vastakohta)
Avoin ei ole sama kuin ilmainen
(vrt. Internet Explorer)
Avoin lähdekoodi ei ole piratismia,
päin vastoin se ehkäisee piratismia

Onko ohjelmisto julkaistu aidosti avoimella
lisenssillä? Katso Open Source Initiativen
virallinen luettelo sivulla
http://opensource.org/licenses

Avoimen lähdekoodin historia
..alussa kaikki ohjelmat olivat
lähdekoodimuodossa ja tiedemiehet
jakoivat niitä toisilleen vapaasti..

1970-luvulla yleistyi ohjelmien
jakaminen binäärimuodossa. MIT:n
tekoälylaboratorion Richard
Stallman alkoi puolustaa vapautta.
Vuonna 1983 kokopäiväiseksi
GNU-projektiin.
"Richard Stallman 2005 (chrys)" by chrys, Stuttgart, Germany (= Chrys, [1])
- http://flickr.com/photos/chrys/5592199/ (cropped). Licensed under
Creative Commons Attribution 2.0 via Wikimedia Commons -
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Richard_Stallman_2005_(chrys
).jpg#mediaviewer/File:Richard_Stallman_2005_(chrys).jpg

Vuonna 1985 perustettiin Free Software
Foundation USA:ssa.
Vuonna 1989 GNU-projekti julkaisi
General Public License (GPL) version 1.

Vuonna 1991 Linus Torvalds aloitti
Linux-ytimen kehittämisen opiskellessaan
Helsingin yliopistossa. GNU-projektissa oli
tehty kaikki muut käyttöjärjestelmän osat
paitsi ydin, joka on vaikein tehdä.

Vuonna 1998 Eric Raymond, Bruce Perens
ja kumppanit kehittivät termin ”open
source” ja perustivat Open Source
Initiativen.
OSI:n ja FSF:n lista hyväksytyistä
lisensseistä sekä termit ”open” ja ”free”
merkitykseltään ovat käytännössä samat.

The Story of Linux (2011)
http://www.youtube.com/watch?v=5ocq6_3-nEw

IDC 2008: 100% yrityksistä käyttää tietoisesti
avoimen lähdekoodin ohjelmistoja

WWW-palvelinten yleisyys maailmanlaajuisesti

WWW-selainten yleisyys maailmassa 2009-2014
Microsoft Internet Explorer
Mozilla Firefox
Google Chrome

Kuka kehittää avointa koodia ja miksi?

Tampereen yliopiston tutkimuksia
Vadén Tere, Ulvila Marko, Mäkinen Maarit, Rantanen Tiina-Riitta, Vainio Niklas. (2006). Freedom
and Sharing in the Global Network Society: digital resources and artificial scarcity. E-Learning
3 (3), 265-270
Vadén Tere. (2006). Intellectual Property and Knowledge Creation in Disorganisations.
E-Learning 3 (3), 428-433
Vainio Niklas, Oksanen Ville, Vadén Tere. (2006). Company Participation in Open Source
Software Communities: Measuring Sustainability. Teoksessa Maula Marjatta; Hannula Mika;
Seppä Marko; Tommila Johanna (toim.) Proceedings of Frontiers of e-Business Research 2006.
Tampere
Vainio Niklas, Vadén Tere, Oksanen Ville. (2006). Sustainability of open collaboration
communities: five aspects. First Monday FM 10 (FM10 Openness: Code, Science and Content)

How Linux is built (2012)
http://www.youtube.com/watch?v=yVpbFMhOAwE

So what?
En minä ymmärrä
lähdekoodeista mitään!

Vapaat ohjelmistot,
vapaa tietoyhteiskunta?
Kirjapainon keksiminen
ei todellakaan ollut
”pelkkä nörttien juttu”

Avoimet innovaatiot ovat
tietoyhteiskunnan
eteenpäin vievä voima!

Avoimuus on mahdollisuus Suomelle

Tehtävä Suomelle
Maabrändiraportti 25.11.2010
Torvaldsin luomassa Linuxissa ja muissa avoimen
lähdekoodin järjestelmissä yhdistyvät suomalaisen
toimivuuden parhaat hyveet: yhteisoman onnistunut
vaaliminen ja inhimillisten resurssien viisas käyttö. Ei siis
liene sattumaa, että avoin lähdekoodi sai
merkittävimmän sysäyksensä Suomesta, maasta, jossa
toimivuus on paras suositus lähes kaikkeen.

Miksi liikevaihto vain 60 miljoonaa?
Minne menee lisenssimaksut, kun yksinomaan
julkishallinnon työasemista maksetaan 180 miljoonaa?

Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen
julkishallinnossa Suomessa

Kaikki julkishallinnon IT-hankkeet eivät ole fiaskoja!

10 myyttiä avoimesta lähdekoodista
myytti: Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei tueta
myytti: Avoin lähdekoodi tarttuu tietojärjestelmiin
myytti: Tehdyt muokkaukset pitää julkaista
myytti: Suljetut järjestelmät pitää julkaista, jos käyttää avointa lähdekoodia
myytti: Freeware ja shareware ovat avointa lähdekoodia
myytti: Avoimen lähdekoodin lisensiointi on sekavaa ja aiheuttaa riskejä
myytti: Julkaisemalla avointa lähdekoodia luopuu tekijänoikeudestaan ja patenttioikeuksistaan
myytti: Avoin lähdekoodi on tietoturvatonta
myytti: Isot yritykset eivät käytä open sourcea
myytti: Julkisena hankintana ei voi hankkia avointa lähdekoodia
Lisätietoja
http://martinvonwillebrand.net/2011/04/27/10-myyttia-avoimen-lahdekoodin-juridiikasta-ja-riskeista/

Avoin
data
Avoimuus
Avoin
rajapinta
Avoin
innovaatio
Avoin
standardi
Avoin
lähdekoodi
Vapaus

Avoimen datan määritelmä
Open Knowledge Foundation
http://opendefinition.org/licenses/
Esimerkki datasta: ajoneuvojen tiedot Suomessa

Avoimen standardin määritelmä
Free Software Foundation Europe
https://fsfe.org/activities/os/def.html
Esimerkki standardista: HTTP, HTML
(HyperText Transfer Protocol,
HyperText Markup Language)

Avoimen rajapinnan määritelmä
Open Knowledge Finland ry
COSS ry
API Suomi -yhteisö
http://avoinrajapinta.fi/
Esimerkki rajapinnasta: paikkatietojärjestelmissä WMS
(Web Map Service)

Tie suljetusta avoimeen
1. Käytä Windowsissa avoimia ohjelmia, mm. LibreOffice
2. Asenna Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä rinnalle
3. Kun riippuvuudet purettu, voit käyttää yksinomaan Linuxia

Haluatko ostaa esi-asennetun Linux-kannettavan?
Omani on Dell XPS 13:
https://seravo.fi/2013/dell-xps-13-ubuntu-edition-first-impressions
Ostettu Suomen Dellin yritysmyynnistä. Kuluttaja-asiakkaille Dellin koneita saa
esim. Gigantista (tilaustuote) tai Teraset: https://www.teraset.net/linux.php
Ruotsalaisesta GGS-Datasta saa läppäreitä, joissa oikea näppäimistö:
http://www.ggsdata.se/index-en.php
Kansainvälinen luettelo (mutta tarkista näppisvaihtoehdot ennen tilausta):
http://linuxpreloaded.com/

Avointen ohjemistojen
(Linux, WordPress)
osaajille töitä tarjolla!
Lisätietoja seravo.f

Avoimet innovaatiot
Tietoyhteiskunnan
eteenpäinvievä voima
Otto Kekäläinen @ottokekalainen
ITIP3-kurssin luento
Tampeen yliopisto 27.11.2014
Ei tarvitse tehdä muistiinpanoja, voi vaan keskittyä
kuuntelemaan. Luentomateriaalin voi myöhemmin
ladata netistä (julkaisen linkin twitterissä)

Kuka Otto?
15 vuoden kokemus kaupallisista
avoimen lähdekoodin ratkaisuista
2010 Vuoden Linux-tekijä
2012 Nordic Free Software Award
Seuraa Twitterissä @ottokekalainen
Esittely: Aloitin työurani jo vuonna 1999, yrityksessä
joka teki yhdisti asiakasyritysten toimipisteet
eräänlaisella yksityisellä internetillä ja siellä
teknologia perustui Linuxin hyödyntämiseen. Siitä
lähtien käyttänyt Linuxia, sekä myös osallistunut
monen avoimen lähdekoodin ohjelmiston
kehittämiseen ja ennen kaikkea myös ollut avoimen
lähdekoodin puolestapuhujana.
Syy: koska näin että avoin lähdekoodi on kuin
demokratia – ei aina täydellistä, mutta en haluaisi
elää diktatuurissa.
Päätyön ohella aktiivinen eri järjestöissä, mm.
COSS ry ohjausryhmän jäsen ja Free Software
Foundation Europen Suomen
paikalliskoordinaattori.

LINUX-JÄRJESTELMIEN
ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT
Nykyisin Seravo Oy:n palveluksessa

Parhaat ohjelmat helposti
Esimerkki markkinoinnista: VALO-CD eli Vapaat ja
Avoimen Lähdekoodin Ohjelmat (Windowsille)

Yksi avoimen lähdekoodin edistämismuotoja on ollut
VALO-CD-projekti vuosina 2008-2013

Avoin
data
Avoimuus
arkkitehtuuri
Avoin
innovaatio
Avoin
standardi
Avoin
Avoin
lähdekoodi
Vapaus
-- käsi ylös kuka tietää mitä avoin data tarkoittaa
jne
- VALO-CD-projektin aikana 2010 tehtiin TTY:n
kanssa markkinatutkimus, jossa (n≃100) saatiin
tietää, että 30% ei ole kuullut avoimesta koodista,
30% on kuullut mutta ei tiedä mitä se tarkoittaa,
30% luulee tietävänsä
- tämän luennon jälkeen tiedätte varmasti mitä yllä
olevat termit tarkoittavat
-- avoimuus on erittäin laaja asia ja se ilmenee
monella tapaa monessa paikkaa
-- tieteessä on open access, kulttuurissa creative
commons, journalismissa open data ja tuossa
kalvolla muutamia muita esimerkkejä
-- monella elämänalueella on oivallettu, että on
olemassa asioita joiden arvo ei laimene
jakamisesta vaan päin vastoin arvo kasvaa mitä
enemmän ja laajemmin sitä hyödynnetään

Tieto ei käyttämällä kulu
-- tieto ei käyttämällä kulu
-- tiedon vapauttaminen lisää tietoa, tieto jalostuu
jalostuu ja tieto menee uusiin käyttökohteisiin
-- erityisesti Internetin myötä tiedon jakamisesta on
tullut käytännössä ilmaista
-- avoin koodi ei ole pelkkä ”tekninen juttu”
-- kun Time-lehti listasi 60-vuotisjuhlansa kunniaksi
nykyhistorian 60 vaikutusvaltaisinta ihmistä, niin
listalla oli (ainoana suomalaisena muuten) Linus
Torvalds. Perusteena oli, että hänen kehittämä
Linux on teknologiana levinnyt kaikkialle
maailmaan, ja hänen toteuttama kehitystapansa on
ideana levinnyt kaikille yhteiskunnallisille aloille
-- Millennium-palkinto Torvaldsille 2013

lähdekoodi → binäärikoodi
100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100
111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111
110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110
100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100
001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001
010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010
011100111110100001010011100111110100101010100010101010111101110010
Lähdekoodi on ihmisten kielellä, binäärikoodi on
koneen (mikroprosessorin) kielellä.

1. Vapaus käyttää
2. Vapaus tutkia
3. Vapaus parannella
4. Vapaus jakaa
Avoimen lähdekoodin ohjelma on sellainen, jonka
lisenssi takaa käyttäjälle rajoittamattomat oikeudet
käyttää, tutkia, muokata ja jakaa ohjelmistoa
parannuksineen eteenpäin. Lisenssimaksullisissa
ohjelmissahan lisenssi yleensä sanoo mitä kaikkea
käyttäjä ei saa tehdä kun avoin lisenssi
nimenomaan takaa käyttäjälle tietyt
peruuttamattomat oikeudet. Lisenssihän on
asiakirja, jossa tekijänoikeuden haltija määrittelee
miten teosta saa käyttää. Vapaalla lisenssillä
julkaiseva haluaa, että ohjelmasta olisi
mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman
monelle.
Käytännössä nämä vapaudet edellyttävät myös
lähdekoodin saatavuutta, koska ilman sitä ohjelman
toiminnan tutkiminen ja muokkaaminen on melkein
mahdotonta.

Avoimen vastakohta on suljettu
(kaupallinen ei ole vastakohta)
Avoin ei ole sama kuin ilmainen
(vrt. Internet Explorer)
Avoin lähdekoodi ei ole piratismia,
päin vastoin se ehkäisee piratismia
Pääasia on toimittajariippumattomuus, ei hinta.

- tässä muutamia alan järjestöjä, joilla keskeinen
rooli
- yksi logoista on Free Software Foundation
Europe, amerikkalaisen vastineen eurooppalainen
sisarjärjestö, joka on mm. ollut mukana EU vs.
Microsoft oikeudenkäynneissä jotka johtivat
muutama vuosi sitten mittaviin sakkotuomioihin ja
IE-selaimen pakkojakelun kieltämiseen Windowsin
mukana EU-alueella
- Suomessa toimii avointen tietojärjestelmien
keskus COSS
-- vaikka yhteistyön keskipisteessä on monesti
säätiöitä ja yhdistyksiä, niin järjestöt eivät ole
olemassa hyväntekeväisyyssyistä
-- ne ovat olemassa edistääkseen vaan
edistääkseen jäsentensä eli avoimen lähdekoodin
käyttäjien etuja, eli toteuttamaan mahdollisimman
tehokkaalla tavalla yritysten rajat ylittävää
ohjelmistokehitystä

1970-luvulla yleistyi ohjelmien
jakaminen binäärimuodossa. MIT:n
tekoälylaboratorion Richard
Stallman alkoi puolustaa vapautta.
Vuonna 1983 kokopäiväiseksi
GNU-projektiin.
"Richard Stallman 2005 (chrys)" by chrys, Stuttgart, Germany (= Chrys, [1])
- http://flickr.com/photos/chrys/5592199/ (cropped). Licensed under
Creative Commons Attribution 2.0 via Wikimedia Commons -
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Richard_Stallman_2005_(chrys
).jpg#mediaviewer/File:Richard_Stallman_2005_(chrys).jpg
1970-luvulla alkoi yleistyä
ohjelmien jakaminen
binäärimuodossa. Tuolloin
MIT:n tekoälylaboratoriossa
työskennellyt Richard
Stallman alkoi puolustaa
vapautta. Hän erosi tutkijan
virasta vuonna 1983
työskennelläkseen
kokopäiväisesti
GNU-projektissa.

Vuonna 1998 Eric Raymond, Bruce Perens
ja kumppanit kehittivät termin ”open
source” ja perustivat Open Source
Initiativen.
OSI:n ja FSF:n lista hyväksytyistä
lisensseistä sekä termit ”open” ja ”free”
merkitykseltään ovat käytännössä samat.
Suomessa voidaan käyttää myös
termiä VALO, eli vapaat ja avoimen
lähdekoodin ohjelmat. Siitä
esimerkiksi VALO-CD sai nimensä.

Nykyisin avoimen lähdekoodin ekosysteemi on
valtava. Avoimella lisenssillä julkaistuja ohjelmia on
yli 300 000 ja lisää tulee joka päivä.

Google, Facebook, Twitter, Amazon - kaikki
edelläkävijät ovat rakentaneet tietojärjestelmänsä
Linuxin varaan. Myös Suomessa esimerkiksi Rovio
ja Jolla käyttävät avointa lähdekoodia tuotteidensa
ytimessä.

IDC 2008: 100% yrityksistä käyttää tietoisesti
avoimen lähdekoodin ohjelmistoja
IDG:n vuosittaiset selvitykset osoittivat jo vuonna
2010, että haastatelluista yrityksistä 100% ilmoitti
käyttävänsä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.
Yritykset mainostavat omia tuotteitaan eikä Linuxia,
joten Linuxin levinneisyys ei näy ellei osaa katsoa.

Nyt avoin lähdekoodi monessa yrityksessä
kasvamassa yksittäisistä ratkaisuista strategiseksi
valinnaksi ja ammattimaisen käytön lisääntyessä,
nimenomaan avoimeen lähdekoodiin
erikoistuneiden ammattilaisten tarve kasvaa
jatkuvasti.
Kuinka monella täällä on edes Linux-osaamisen
alkeita? Lähetä työhakemus Seravolle :)

WWW-palvelinten yleisyys maailmanlaajuisesti
Tilastona www-palvelimet: kuka tahansa voi nähdä
ne verkossa ja niistä voidaan selvittää mikä
ohjelmisto on kyseessä
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ovat kaikki paitsi
Microsoft IIS.

WWW-selainten yleisyys maailmassa 2009-2014
Microsoft Internet Explorer
Mozilla Firefox
Google Chrome
Toinen tilasto www-selaimista: palvelimet näkevät
kaikki selaimet ja selaimista voidaan selvittää mikä
selainohjelma on kyseessä
Nykyisinhän EU-alueella Microsoftilta on kielletty
IE:n jakelu Windowsin mukana suoraan, vaan
Windows-käyttäjille näytetään valintaikkuna josta
heidän pitää tietoisesti valita jokin selain, ja IE on
vain yksi vaihtoehdoista.
Tämä graafi lienee mielenkiitoinen myös palvelujen
kehittäjille, ja siitä voi tehdä johtopäätöksen, että
palvelua ei kannata optimoida yksittäistä
selainohjelmaa varten, vaan kannattaa tehdä
koodia joka noudattaa W3C:n standardeja, jotka
puolestaan ovat esimerkki avoimesta standardista.

Kuka kehittää avointa koodia ja miksi?
Kuka tahansa kehittää: yliopistotutkijat, yritysten
ammattikoodaajat, harrastelijat jne.
Omaan käyttöön, muiden käyttöön..
Liiketoimintamalleja on monia, ainoastaan
käyttöoikeuksien myynti on poissuljettu avoimen
lisenssin takia.
Esimerkki: edellisessä kuvassa mikään ohjelma ei
ollut maksullinen. Liiketoimintamalli joku muu.

Kehittäjistä eturivin esimerkki on Google.
Ei olisi olemassa ilman tiettyjä avoimen
lähdekoodin ohjelmistoja
Google ei olisi mitenkään voinut päästä asemaan,
jossa se uhkaa Microsoftia, jos sen omat
järjestelmät perustuisivat Microsoftin ohjelmistoihin.

Kyse ei ole vain olemassa olevien avointen
ohjelmistojen hyödyntämisestä, vaan myös niiden
kehittämisestä ja julkaisemisesta muiden käyttöön,
koska sitä kautta saa ekosysteemihyödyt.
Muillakin toimialoilla tehdään yhteistyötä ja mm.
julkaistaan tutkimustuloksia, mutta koodin osalta se
on aivan ainutlaatuista, koska koodi on itsessään
sekä tietoa että suoraan käyttökelpoista
käytännössä.

Kaiken tekeminen yksin vain ei vain ole
mahdollista, yhteistyö tuottaa paljon enemmän ja
paljon nopeammin.

Apple on esimerkki yrityksestä, jossa
hyödyntäminen osana tuotetta on
suurta, mutta suljetun
käyttöliittymäkerroksen takia
loppuasiakkaat eivät pääse
hyötymään ainakaan
toimittajariippumattomuuden eduista.

microsoft.com/opensource – nyt jopa Microsoft on
mukana monen avoimen lähdekoodin ohjelmiston
kehittämisessä, esim. Node.js ja Docker.
Koska nyt anno 2014 avoin lähdekoodi on
”voittanut” suljetun koodin ja yritysten
ammattiostajat osaavat vaatia avoimuutta, nähdään
”viherpesua” samalla tavalla kuin mitä on ollut sen
jälkeen kun ympäristöystävällisyys on tullut muotiin.
Muistakaa tarkistaa lisenssit ja onko ohjelmat
oikeasti avoimia vai ei.

Microsoft on käyttänyt omassa toiminnassaan
pitkään Linuxia, jo Hotmail-palvelun alkuajoista
alkaen.
Hyödyt ovat kiistattomat.

How Linux is built (2012)
http://www.youtube.com/watch?v=yVpbFMhOAwE
Linux eturivin esimerkki yhteistyön toiminnasta.
Toimintamalli ja laatu toki vaihtelee projektista
toiseen.

So what?
En minä ymmärrä
lähdekoodeista mitään!
Vaikka ei itse osaa muokata ohjelman lähdekoodia,
niin mahdollisuus siihen pitää silti olla. Silloin voi
tarpeen tulleen opetella ohjelmoimaan tai palkata
jonkun joka osaa. Ei monopoleja!
Ei demokratiassakaan kaikki aina äänestä, mutta jo
pelkkä mahdollisuus siihen on tärkeä, jotta poliitikot
ovat pakotettuja tekemään edes joten kuten
valtaväestölle sopivia päätöksiä.
Ei sananvapauttakaan tarvitse käyttää päivittäin,
mutta jo pelkkä sen olemassaoloa varmistaa, että
mahdollisia yhteiskunnallisia vääryyksiä ei voi
tehdä laajamittaisesti ainakaan salassa.
Ei markkinatalouskaan aina takaa, että tehtaat
tuottaa täydellisiä tuotteita, mutta ainakin se luo
evolutiivisen ympäristön, jossa asiat kehittyvät
kuluttajien valintojen kautta.
Vapaus on arvo itsessään - ehkä jopa arvoista
tärkein.

Vapaat ohjelmistot,
vapaa tietoyhteiskunta?
Kirjapainon keksiminen
ei todellakaan ollut
”pelkkä nörttien juttu”
Gutenberg kehitti kirjapainotaidon 1400-luvun puolivälissä ja 1500-luvun
puoliväliin mennessä tekniikka oli levinnyt koko Eurooppaan. Ei liene
sattumaa, että samaan aikaan keskiaika päättyi ja valistusaika alkoi.
Vuonna 1543 Kopernikus julkaisi kirjan, jossa todisti miten maa kiertää
aurinkoa. Samana vuonna Vesalius julkaisi anatomian kirjan, jossa todisti
miten sydän kierrättää verta suonissamme. Miten olisi käynytkään jos
keskiaikaisella kirkolla olisi ollut painokoneteknologian monopoli? Olisiko
kirkko sallinut Kopernikuksen ja Vesaliuksen teosten julkaisun kun ne
selkeästi murensivat kirkon valtaa?
Oliko Microsoftin monopoli tietoyhteiskunnan pimeä aikakausi? Voiko
Internetistä ja tietotekniikasta saada täysiä hyötyjä ilman vapaita
ohjelmistoja?
Itse uskon ainakin, että vapailla ohjelmilla on positiivinen vaikutus
yhteiskuntaan, ja että ainakin yhteiskunnan kriittisimmät osat tulisi
rakentaa vapailla ohjelmilla ja välttää yksittäisestä ohjelmistotoimittajasta
riippuvaisia, suljettuja ohjelmia.
Yhteiskunnassa, jossa lähes kaikki toimii tietokoneilla, ei ohjelmistojen
vapaus ole pelkästään IT-asiantuntijoiden asia. Jos ohjelmistot ohjaavat
yhteiskunnan toimintaa, kuten verotusta, palkanmaksua, kauppaa,
poliisia, tuomioistuimia, sairaaloja jne niin se, joka ohjaa ohjelmistoja,
ohjaa koko yhteiskuntaa. Valta muokata ohjelmistoja pitää olla sillä jolle
valta oikeasti kuulu, eli ostajalla.

Minitel 1
Tiesittekö, että Ranskassa rakennettiin 80-luvulla
oma Internetin kaltainen järjestelmä nimeltä Minitel,
jossa pystyi mm. selaamaan hakemistopalveluita ja
tietokantoja, tilaamaan tuotteita postimyynnistä,
tekemään lento- ja junalippuvarauksia,
keskustelemaan keskustelupalstoille aivan kuten
Internetissä nykyään? Tietyiltä osin Minitel oli
teknisesti hyvinkin laadukas, mutta se ei ollut
vapaa. Käytännössä France Télécom hallitsi koko
järjestelmää ja Minitel oli laadukas vain niiltä osin,
kun France Télécom halusi sen olevan laadukas ja
siellä oli vain sellaisia palveluita, joiden
olemassaolon France Télécom hyväksyi.
Minitel-päätteitä oli Ranskassa käytössä vielä
vuonna 2010 noin miljoona kappaletta, mutta
Minitel ei lukuisista yrityksistä huolimatta saanut
jalansijaa muissa maissa. Ihmiset valitsivat
mieluummin vapauden - ihmiset valitsivat
Internetin.

Itse asiassa koko Internet on rakennettu VALOn
avulla - ilman vapaita ohjelmistoja, vapaita
tiedostomuotoja ja avoimia standardeja nykyisen
kaltaista laajaa ja innovatiivista Internetiä ei olisi
syntynyt. Onneksi www:n kehittäjä Tim
Berners-Leellä oli tarpeeksi näkemystä
ymmärtääkseen vapauden arvon ja hän julkaisi
omat tuotoksensa vapaasti.
Tässä kuvassa näkyy maailman ensimmäinen
www-sivu sekä tietokone, joka toimi palvelimena.
WWW:n syntymäpaikka on siis CERN.

Avoimet innovaatiot ovat
tietoyhteiskunnan
eteenpäin vievä voima!
Minitelin esimerkki todistaa tämän.
Monopolit jarruttaa kehitystä.
Mooren laki ja tietokoneiden hinnan
alentuminen ei yksinään riitä
kehityksen moottoriksi.
Tietokoneiden sydän ja aivot ovat
ohjelmistot, ja ohjelmistojen kehitys
on siksi ratkaisevaa.

Avoimuus on mahdollisuus Suomelle
Avoimuudella on sekä universaali hyöty, mutta
myös erityisesti Suomen kannalta kansallisia
hyötyjä.

Miksi liikevaihto vain 60 miljoonaa?
Minne menee lisenssimaksut, kun yksinomaan
julkishallinnon työasemista maksetaan 180 miljoonaa?
Microsoftilta ostaminen suurta ja silti vain tämän
verran työpaikkoja ja verotettavaa voittoa.

Maksut menee suoraan ulkomaille sopivien
verojärjestelyjen maihin, kuten Irlantiin.
Tarvitaan malli, jossa ostajat saavat enemmän
vastinetta rahoilleen ja joissa raha kiertää
suomalaisessa taloudessa ja tuottaa
kerrannaisvaikutuksia.
Nostetaan avoimen lähdekoodin hankkiminen
strategiseksi valinnaksi!

Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen
julkishallinnossa Suomessa
Seuraavaksi esittelenkin muutamia konkreettisia
esimerkkejä julkishallinnon palvelutyyppisistä
järjestelmistä, joissa avoimen lähdekoodin
hyödyntäminen on ollut tietoinen valinta.

Maanmittauslaitos kilpailutti 2009-2010 ja
2011-2012
Hankintateknisesti oli kyse resurssivuokrauksesta,
MML:llä oma scrum master ja ostettiin kolme
kehittäjää.

Lopputulos näyttää tältä, hyvin monipuolinen
selainpohjainen karttasovellus joka on oikeasti
mukava käyttää.
Esimerkkinä Helsingin kaavoitus ja päällä
Museoviraston kohderekisteri.

Itse sovellus perustuu avoimiin ohjelmakirjastoihin
kuten OpenLayers ja ExtJS
Tuotos kuitenkin muodostaa oman kokonaisuuden,
julkaistu avoimesti oskari.org-sivustolla.
Tekniset syyt, millään olemassaolevalla ei voinut
saada tätä aikaiseksi.

Kartalla lähes täysin avoimeen lähdekoodiin
siirtyneet koulut, ei Windowsia työpöydällä, vaan
enimmäkseen LTSP
Jos kartalla esim Moodle-oppimisympäristön
käyttäjät, olisi se ihan sininen
Onko täällä olevista opiskelijoista joku tälllaisesta
koulusta?

Lisää tapausesittelyjä coss.fi

Avoin
data
Avoimuus
Avoin
rajapinta
Avoin
innovaatio
Avoin
standardi
Avoin
lähdekoodi
Vapaus
Kertausta

Tie suljetusta avoimeen
1. Käytä Windowsissa avoimia ohjelmia, mm. LibreOffice
2. Asenna Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä rinnalle
3. Kun riippuvuudet purettu, voit käyttää yksinomaan Linuxia
Käytännössä oppii parhaiten...

Avoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimana

Recommended

Recommended

More Related Content

Viewers also liked

Viewers also liked (15)

Similar to Avoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimana

Similar to Avoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimana (20)

More from Otto Kekäläinen

More from Otto Kekäläinen (20)

Avoimet innovaatiot tietoyhteiskunnan eteenpäin vievänä voimana