Tutkittua tietoa alkoliveron vaikutuksesta ja matkustajatuonnista Suomessa.

1. Tiedote 17.1.2014 Alkoholiverokeskustelussa unohtuu veronmaksajan näkökulma
Hartwall ilmoitti yhtenä syynä YT-neuvotteluihinsa alkoholiveronkorotukset.
Alkoholiverokeskustelussa unohtuu usein veronmaksajan ja kansantalouden näkökulma. Veronkorotukset
tukevat myös Suomen kilpailukykyä. Alkoholivero on laajalti tunnetusti tehokkain keino vähentää
alkoholinkulutusta ja sitä kautta haittoja. Hinnansäätelyllä voidaan myös ehkäistä alaikäisten juomista sekä
rajoittaa suurkuluttajien haitallista juomista[i]. Viron viinaralli - debatti palvelee alkoholiteollisuuden etua,
joka tietää veronnoston vähentävän alkoholinmyyntiä. Esimerksi THL:n kokoneet tutkijat ovat kritisoineet
tämän keskustelun tarkoitusperiä[ii].
Vuoden 2007 jälkeen alkoholiveroja on korotettu neljästi. Tänä aikana alkoholin kokonaiskulutus on
laskenut runsas 6 % ja myös alkoholihaitat ovat vähentyneet. Viiden vuoden aikana esimerkiksi
rattijuopumusten määrä on vähentynyt noin kolmanneksen ja alkoholikuolemat n. 16 %. Veronkorotukset
lisäävät alkoholiverontuottoa: alkoholijuomaveron kertymä kasvoi vuonna 2012 edellisvuodesta vajaa
kahdeksan prosenttia 1 381 miljoonaan euroon (esim vuonna 2007 valtion alkoholiverotuotot olivat noin
miljardi euroa)[iii].
Tilastoimaton alkoholinkulutus, johon alkoholintuontikin kuuluu, oli vuonna 2012 kokonaiskulutuksesta 19
% (vuonna 2012 määrä 18 %)[iv]. Matkustajatuonti koskee ennen kaikkea väkeviä juomia, joista
kokonaiskulutuksessa lähes neljäsosa on tuotu verottomasti matkustajatuontina. Oluen
kokonaiskulutuksessa osuus on kuitenkin vain noin 6 %[v]. Uusin veronkorotus nostaa arvioiden mukaan
pienen oluttölkin hintaa vain 4 senttiä. Tämä ei nosta ns. olutkeissin (24 oluen pakkausta) edes kokonaista
euroa[vi]. Näin pieni korotus ei aja ketään Viroon, mutta sen arvioidaan lisäävän valtion verotuottoa 63
miljoonalla eurolla[vii].
Alkoholinsidonnainen työllisyys ei ole suoraan verrannollinen kokonaiskulutukseen. Esimerkiksi v1996–
2005 alkoholin tilastoitu kulutus nousi selvästi 22 % ja samalla alkoholisidonnainen kokonaistyöllisyys
laski 7 % [viii].
EU:n sisälläkin on mahdollista rajoittaa alkoholihaittoja- ja kulutusta hintasäätelyllä. Ruotsi ei ole EU:n
sisäisten tuontikiintiöiden purkamisen yhteydessä alentanut korkeaa alkoholiverotustaan. Tämän
seurauksena matkustajatuonti kasvoi Ruotsissa jo 2000-luvun ensimmäisinä vuosina merkittävästi, mutta
tuonti on sittemmin vähentynyt. Ruotsissa alkoholin kokonaiskulutuksen taso on lähes 30 % pienempi kuin
Suomessa [ix].
Yksittäisiin suurin alkoholintuontieriin voidaan puuttua ottamalla käyttöön usean kansanedustajan
kannattama ilmoitusvelvollisuus. Tämän avulla voidaan paremmin varmistaa, ettei alkoholi päädy eteenpäin
myyntiin.
STM:n on esittänyt että kansanterveyden edistämiseksi joissakin tapauksissa alkoholielinkeinon intressejä
on rajoitettava [x]. Alkoholiteollisuus kokee tällä hetkellä asemansa uhatuksi. Estääkseen tehokasta säätelyä
se pyrkii hämäämään julkista keskustelua erilaisilla ei- tietoon perustuvilla väitteillä. [xi] Valtion toimien
tulee edistää työllisyyttä ja ehkäistä irtosanomisia, mutta se on tehtävä kansantaloutta ja –terveyttä tukevalla
tavalla.
Lisätietoja: Anki Sirola, Kännikapina, hankevastaava,puh 0440 266358, anki.sirola@raitis.fi,
www.kannikapina.fi, www.facebook.com/Kannikapina

2. [i] THL: Alkoholi Suomessa Raportti 13/2013, WHO: Global strategy to reduce harmful use of alcohol 2010
[ii] THL.n tiedote 25.9.2013
[iii] HE 151/2013
[iv] Päihdetilastollinen vuosikirja 2013
[v] HE 151/2013
[vi] http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/veronkorotuksen-astuvat-pian-voimaan---mehut-ja-alkoholit-kallistuvat/2471194
[vii] Valtiovarainministeriön Tiedote 218/2013
[viii] STM Selvityksiä 2007:57
[ix] Pohjoismainen alkoholitilasto 2011
[x] STM: arviomuistio alkoholilain uudistamistarpeista 2013
[xi] Seven key messages of the alcohol industry, Eucam 2011, Käännös: Alkoholiteollisuuden seitsemän avainviestiä, Elämäntapaliitto 2011.