Entä jos Suomi joutuisi maksamaan korvauksia ihmisiä ja luontoa suojaavista uusista laista? Ehkäisevän päihdetyön toimijat ilmaisevat huolensa vapaakauppasopimuksiiin liittyvistä investointisuojasta.

1. 16.9.2014
EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksen investointisuoja uhkana hyvinvoinnille
Tupakkayhtiö Philip Morris vaatii Australian valtiolta korvauksia, koska maan parlamentti sallii
tupakan myynnin ainoastaan sellaisissa pakkauksissa, joiden ainoa kuvitus koskee tupakan
terveyshaittoja. Voimayhtiö Vattenfall puolestaan vaatii Saksalta miljardikorvauksia päätöksestä
luopua ydinvoimasta ja sulkea hiilivoimala Hampurissa.
Edellä kuvatut esimerkit ovat ajankohtaisia ja liittyvät valmistelussa olevaan EU:n ja USA:n
vapaakauppasopimukseen. Sopimuksen on tarkoitus poistaa esteitä kaupan tieltä. Ongelmallinen
kohta liittyy sopimukseen mahdollisesti sisällytettävään investointisuojaan, jonka kautta sijoittajalla
olisi oikeus viedä syrjiväksi katsomansa käytäntö kansainväliseen välitysmenettelyyn. Oikeus ei koske
yksinomaan suoraan ulkomaista sijoittajaa syrjiviä käytäntöjä vaan myös tilanteita, jossa sijoittaja
katsoo, että sille tavalla tai toisella tehdyt lupaukset on petetty. Esimerkiksi kansallisen
lainsäädännön muutos, joka mahdollisesti heikentäisi ulkomaisessa omistuksessa olevan yrityksen
kannattavuutta, avaisi sijoittajalle mahdollisuuden vaatia korvauksia menetetyistä tuotoista.
Kansainväliset yhtiöt seuraavat tarkkaan kansallista lainsäädäntöä ja nostavat herkästi kanteita,
mikäli katsovat lainsäädännön uhkaavan liiketoimintaansa. Vapaakauppasopimuksen
investointisuojaehdotuksen mukaisesti päätökset ratkaistaisiin välimiesmenettelyn kautta.
Käytännössä tämä tarkoittaisi julkisen vallan siirtoa välityselimelle, jossa muutama henkilö saisi
päättää siitä, millaisia lakeja kansallisesti voidaan säätää ja miten lakia tulkitaan. Tämä on vastoin
demokratian pelisääntöjä ja yleistä oikeudentajua.
Terveyden edistämisen näkökulmasta sijoittajasuoja on monessa suhteessa ongelmallinen.
Sijoittajasuoja voi vaikeuttaa esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä lainsäädäntömuutoksia,
jos uhkana on, että sinänsä hyvä ja tarkoituksenmukainen lainsäädäntömuutos voi tuottaa riskin
ulkomaisten sijoittajien korvausvaatimuksista. Jos vapaakauppasopimus olisi jo voimassa, Suomessa
suunnitellut tupakkalain tiukennukset olisivat käytännössä vaarassa ja liikkumavara esimerkiksi
alkoholimainontaa tai rahapelien markkinointia koskeviin rajoituksiin kaventuisi olennaisesti.
Käytännössä bisneksen etu asettuisi päätöksenteossa helposti terveyden ja hyvinvoinnin kysymysten
edelle.
Ehkäisevän päihdetyön verkosto ei vastusta kansainvälisiä investointeja Suomeen. Verkostoon
kuuluvat toimijat toivovat kuitenkin avointa keskustelua sopimusneuvotteluiden sisällöistä ja pitävät
tärkeänä, ettei kuvatun kaltaista, välimieskäsittelyn mahdollistavaa sijoittajasuojaa sisällytetä

2. sopimukseen. On tärkeää muistaa, että suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen
on samalla myös vastuullista taloudenhoitoa.
Lisätietoja:
Kristiina Hannula
Ehkäisevä päihdetyön verkoston puheenjohtaja
puh. 040 701 5207
Ehkäisevän päihdetyön verkosto kokoaa yhteen 35 Suomen merkittävintä päihdetyön asiantuntijajärjestöä.
Verkoston visio on yhteiskunta, jossa on vähemmän päihteitä ja enemmän hyvinvointia. www.ehyt.fi/ept-verkosto