1910 – Strömbergin tallit, KONEen ensimmäinen koti
KONE aloitti toimintansa A/B Gottfr. Strömberg Oy:n tytäryhtiönä vuonna 1910 ja valmisti sähkömoottoreita ja koneita. KONEen ensimmäisenä pajana toimi vanha tallirakennus, mutta vuonna 1914, kun yritys alkoi toimittaa kalustoa Venäjän armeijan sotatarpeisiin, se siirtyi suurempiin tiloihin Antinkadulle Helsingin keskustaan (kuva).
1930 – Sähköisten nostinten kehittely
KONE esitteli ensimmäiset sähkötoimiset nostimet 1930-luvun loppupuolella ja aloitti massatuotannon vuonna 1939. Kuvassa näkyy KONEen ensimmäinen sähkötoiminen MT-nostin vuodelta 1936.
1940 – Toiminnan laajentaminen Hyvinkäälle
KONE siirsi nostureiden kokoonpanon Hyvinkäälle jatkosodan aikana vuonna 1943. Kuvassa oikealla näkyvä rakennus on edelleen käytössä Hyvinkäällä.
1950 – Sotakorvaukset
Sodan loputtua rauhansopimus saneli, että Suomen on maksettava 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset Neuvostoliitolle pääomatuotteiden muodossa. KONEen oli toimitettava 100 tavarahissiä, 200 nosturia ja 72 sähkötoimista nostinta osana sopimusta. Kasvaneen kysynnän myötä KONEen oli päivitettävä tuotantokapasiteettiaan merkittävästi. SN-nostolaitemallisto esiteltiin vuonna 1953. KONE aloitti satamanostureiden valmistuksen vuonna 1950. Kuvassa Heikki H. Herlin kättelee asiakasta menestyksekkään satamanosturitoimituksen jälkeen 1950-luvulla.
1930 – Huoltostrategian määrittäminen
Vuonna 1960 KONE perusti erillisen nosturihuolto-osaston, jonka johdossa toimi Åke Gagneur. Ensimmäinen huoltosopimus allekirjoitettiin myöhemmin samana vuonna. KONE ymmärsi, että epäkuntoiset nosturit kuluttivat omistajiensa resursseja ja että laitteita on huollettava hyvin vikatilanteiden estämiseksi. Vuonna 1962 KONE allekirjoitti ensimmäisen ennaltaehkäisevän huollon sopimuksen Suomen ulkopuolella. Aluksi KONE käytti huoltotoiminnassaan Citroen 2CV -autoja, jotka kuitenkin pian osoittautuivat liian pieniksi. Kuvassa on yrityksen ensimmäinen moderni huoltoauto, Peugeot vuodelta 1963.
1970 – Nosturiliiketoiminnan uranuurtaja
1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkupuolella KONE laajensi toimintaansa näkyvästi kappaletavaroiden käsittelyyn toimittamalla avaimet käteen -projekteja useille ulkomaisille asiakkaille. KONEesta tuli johtava paperitehdasnostureiden toimittaja, joka voitti käytännössä kaikki tilaukset vaativilla Kanadan ja Euroopan markkinoilla. KONEesta tuli myös johtava tärkeiden puunjalostusteollisuuden prosessilaitteiden (kuva) toimittaja 1970-luvulla. Vuonna 1975 KONE osti pienen haarukkatrukkipajan Hämeenlinnasta ja siirsi UN-nostinten valmistuksen Hyvinkäältä Hämeenlinnaan.
1980 – Visionäärijohtaja Stig Gustavson tuli töihin KONEelle vuonna 1982 ja johti KONEen Roxon- ja puunkäsittely-yksiköitä ennen siirtymistään nosturiyksikön johtoon vuonna 1988. Hänen johdossaan se kasvoi yhdeksi Suomen tuottavimmista ja kansainvälisimmistä konealan yrityksistä. Dynaamisena, eteenpäin katsovana johtajana Gustavson laajensi liiketoimintaa menestyksekkäästi useiden yritysostojen myötä. Gustavson palveli toimitusjohtajana vuoteen 2005 asti, jolloin hän siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi.
1990 – Toimintojen tehostaminen
KONE Oy muutti strategiaansa vuonna 1994 ja päätti keskittyä hissinvalmistustoimintaan ja luopua muista toiminnoistaan. Tämän seurauksena KONEen nosturiyksikkö erotettiin samana vuonna itsenäiseksi yritykseksi, joka tunnettiin nimellä PLC KCI Konecranes International Oy. Maaliskuussa 1996 KCI Konecranes International vaihtoi nimekseen KCI Konecranes. Kilpailukykyisellä ja tuottoisalla toiminnallaan sekä vakaalla kasvustrategiallaan yritys listautui Helsingin pörssiin. Ensimmäinen KCI Conference järjestettiin Hyvinkäällä vuonna 1994 osana yrityksen tehostustoimintaa.
2000 – Huipputeknologiaa
KCI Konecranes lanseerasi uuden köysinostinmalliston tuotemalliston alkupäähän vuonna 2000. Mallistosta tuli välittömästi koko teollisuudenalan kansainvälinen mittapuu. Malliston täysin uusi suunnittelukonsepti johti aseman vahvistumiseen vakionostureiden korkean volyymin markkinoilla, parantaen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä tehostaen tehdaspinta-alan käyttöä.
2001 – Uusien standardien asettaminen
KCI Konecranes on toimittanut konttienkäsittelylaitteita Yhdysvaltain itä- ja etelärannikolla toimiviin APM-terminaaleihin vuodesta 2001 alkaen. Vuonna 2005 KCI Konecranes sai 30 RMG-nosturin tilauksen APM-terminaaleihin. Tilaus oli suurin yksittäinen yksityinen konttiterminaali-investointi Yhdysvalloissa. Terminaali toimi uutena esikuvana konttienkäsittelyteollisuudessa, ja se loi uudet suorituskykystandardit ja toimintamenetelmät.
2002 – Onnistunut avaus Kiinan markkinoilla
KCI Konecranes avasi oman nostinten kokoonpanotehtaan Shanghaihin marraskuussa vuonna 2002. Tämän jälkeen avattiin satamanosturitehdas Dalianiin vuonna 2004 ja trukkitehdas Shanghaihin vuonna 2007. Konecranes-konsernilla on myös myyntikonttoreita ja huoltotoimipaikkoja noin 20 kaupungissa ympäri Kiinaa. Konecranes muodosti yhteisyrityksen huhtikuussa 2009 Jingjiangissa toimivan, koko maahan köysinostimia toimittavan Sanma Hoists & Cranesin kanssa. Yhteisyrityksen myötä Konecranes on päässyt Kiinan keskikokoisten nostinten ja nostureiden markkinoille.
2004 – Kilpailuedun saavuttaminen
Ruotsalaisen SMV Lifttrucks AB:n osto vuonna 2004 lisäsi konttikurottajat ja trukit tuotemallistoon. Tänä päivänä Konecranes on yksi johtavista haarukkatrukkien, konttitrukkien ja konttikurottajien (kuva) valmistajista. Nostinten nostokapasiteetti on 10–60 tonnia.
2006 – Lifting BusinessesTM
Yritys pudotti nimestään KCI-etuliitteen osana konsernin uutta, globaalia brändistrategiaa ja -identiteettiä vuonna 2006. Lisäksi Konecranes otti myös käyttöön uuden konserninlaajuisen sloganin – Lifting BusinessesTM – korostaakseen konsernin keskittymistä tuottavuutta parantaviin nostotuotteisiin ja palveluihin.
2010 Konecranes laajentaa toimintaansa kehittyville markkinoille
