apa saja masalah pertanian? bagaimana cara mengatasinya? simak dan cermati!!!

1. MMAASSAALLAAHH PPEERRTTAANNIIAANN &&
LLAANNGGKKAAHH
MMEENNGGAATTAASSIINNYYAA
OOlleehh ::
PPRROOFF.. SSUUNNTTOORROO

2. 1. KETAHAN PANGAN
2. LINGKUNGAN
5. STABILITAS
EKONOMI
4. NILAI BUDAYA 3. TENAGA KERJA

3. PPEETTAANNII IINNDDOONNEESSIIAA DDAAPPAATT
DDIIGGOOLLOONNGGKKAANN MMEENNJJAADDII
 GGoolloonnggaann mmaassyyaarraakkaatt ppeeddeessaaaann yyaanngg sseellaalluu bbeerroorriieennttaassii
mmeemmaakkssiimmaallkkaann kkeeuunnttuunnggaann ((pprrooffiitt mmaaxxiimmiizzaattiioonn))
ddeennggaann cciirrii--cciirrii ::
 CCeeppaatt mmeennggaaddooppssii--iinnoovvaassii..
 DDeerraajjaatt kkoossmmooppoolliittaannnnyyaa ttiinnggggii..
 BBeerraannii mmeennaanngggguunngg rreessiikkoo..
 MMaammppuu && mmaauu mmeennccoobbaa hhaall--hhaall aattaauu tteekknnoollooggii yyaanngg
bbaarruu..
 PPeettaannii yyaanngg bbeerroorriieennttaassii ppaaddaa mmeemmaakkssiimmuummkkaann
kkeeppuuaassaann ((uuttiilliittyy mmaaxxiimmiizzaattiioonn)) ddeennggaann ddiikkeennaall ppeettaannii
ssuubbssiisstteenn ddeennggaann cciirrii--cciirrii ::
 KKeemmaauuaann mmeerreekkaa uunnttuukk mmeemmaakkssiimmuummkkaann kkeeppuuaassaann
 SSiiffaattnnyyaa ppeettaannii yyaanngg llaammbbaann tteerrhhaaddaapp aaddooppssii tteekknnoollooggii bbaarruu
 MMaassyyaarraakkaattnnyyaa aaggaakk tteerrttuuttuupp
 MMoobbiilliittaass uunnttuukk mmeennccaarrii iiffoorrmmaassii aaddaallaahh lleemmaahh

4. SEKTOR PERTANIAN MASIH MEMEGANG
PERANAN PENTING
• Sektor pertanian masih menyumbang sekitar 22.3 %
dari Produk Domestik Bruto (PDRB)
• Sektor pertanian masih mampu menyediakan sekitar
25 % dari angkatan kerja yang ada
• Sektor pertanian mampu menyediakan keragaman
menu pertanian dan karenanya sektor pertanian
sangat mempengaruhi konsumsi dan gizi masyarakat
• Sektor Pertanian mampu mendukung sektor industri
• Exspor hasil pertanian yang semakin meningkat
menyumbang devisa yang semakin besar
– Data Rata-Rata Export 10 th terakhir :
• Produk Olahan $ 4.638.200 US
• Produk Segar $ 119.200 US
– Data Rata-Rata Import 10 th terakhir
• Produk Olahan $ 1.894.700 US
• Produk Segar $ 1.358.900 US

5. WUJUD PERTANIAN YANG
DIKEHENDAKI
• Pertanian yang modern, tangguh dan
efesien
– Optimasi pemanfaatan sumberdaya
domestik
– Perluasan spektrum pembangunan
pertanian melalui diversifikasi, teknologi,
sumberdaya, produksi dan konsumsi
– Pemanfaatan Iptek secara intensip guna
mencapai Produktivitas yg tinggi
– Penerapan teknologi pertanian spesifik

6. AAGGRRIIBBIISSNNIISS
TToottaall ssiissttiimm PPeemmbbaanngguunnaann PPeerrttaanniiaann yyaanngg ddiimmuullaaii ddaarrii OOnn FFaarrmm ss//dd OOffff FFaarrmm
yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii 44 SSuubb SSiissttiimm YYaaiittuu ::
SSuubb SSiisstteemm AAggrroo
IInnppuutt
• LLaahhaann
• BBiibbiitt
• PPuuppuukk
• PPeessttiissiiddaa // OObbaatt
SSuubb SSiisstteemm AAggrroo OOuuttppuutt
• PPrroodduukkssii PPrriimmeerr
• PPeennaannggaannaann PPaassccaa
PPaanneenn
• SSoorrttaassii // GGrraaddiinngg
• KKeemmaassaann
• PPeennyyiimmppaannaann
SSeemmeennttaarraa
SSuubb SSiisstteemm AAggrroo PPrroo
cceessssiinngg
• PPeemmiilliihhaann AAllaatt &&
MMeettooddee PPeennggoollaahhaann
• PPeennggoollaahhaann
• KKeemmaassaann
SSuubb SSiisstteemm AAggrroo MMaarrkkeettiinngg ::
• PPeemmiilliihhaann PPrroodduukk &&
SSeeggmmeennttaassii ppaassaarr
• DDiissttrriibbuussii // TTrraannssppoorrttaassii
• PPrroommoossii,, LLaabbeelliinngg

7. IINNPPUUTT
SSaarraannaa,,
PPrraassaarraannaa,
TTeekknnoollooggii
KKeelleemmbbaaggaaaa
nn,, SSDDMM
• PPrroodduukkssii
• PPaassccaa PPaanneenn
• PPeennggoollaahhaann
• PPeennyyiimmppaannaann
• DDiissttrriibbuussii
• PPeemmaassaarraann
KKEEBBIIJJAAKKAANN PPEEMMPPRROOPP JJAATTEENNGG
KKEETTEERRSSEEDDIIAAAANN
Kestabilan &
Kesinambungan,
Penyediaan
Pangan yg berasal
dari Produk Lokal.
FFaassiilliittaassii
RReegguullaassii
PPeemmbbeerrddaayyaaaann
DDIISSTTRRIIBBUUSSII
KKeessttaabbiillaann
hhaarrggaa PPaannggaann &&
AAkksseessiibbiilliittaass
PPaannggaann
KKOONNSSUUMMSSII
• KKeeccuukkuuppaann
KKoonnssuummssii
ddllmm jjuummllaahh
KKeerraaggaammaann
,, GGiizzii
• MMuuttuu ddaann
KKeeaammaannaann
PPaannggaann
OOUUTTPPUUTT
 PPeemmeennuuhhaann
HHaakk AAzzaassii
aattaass
PPaannggaann.
 KKeettaahhaannaann
EEkkoonnoommii
 SSDDMM yygg
bbeerrkkuuaalliittaass
 KKeettaahhaannaann
SSoossiiaall
 KKeettaahhaannaann
BBuuddaayyaa
 KKeettaahhaannaann
NNaassiioonnaall
PPEENNDDEEKKAATTAANN :: KKoooorrddiinnaassii && SSiisstteemm AAggrriibbiissnniiss

8. PPEERRMMAASSAALLAAHHAANN DDAANN UUPPAAYYAA
PPEEMMEECCAAHHAANNNNYYAA
PPeerrmmaassaallaahhaann UUppaayyaa PPeemmeeccaahhaann
AAssppeekk KKeetteerrsseeddiiaaaann ::
• KKaappaassiittaass PPrroodduukkssii mmaakkiinn
tteerrbbaattaass ddssoo :: AAlliihh FFuunnggssii LLaahhaann,,
KKeetteerrsseeddiiaaaann aaiirr tteerrbbaattaass,, ssaarraannaa
iirriiggaassii rruussaakk,, ppeerrmmiinnttaaaann aaiirr
mmeenniinnggkkaatt,, PPeennuurruunnaann kkuuaalliittaass
bbiibbiitt,, ddssbb..
• TTiinnggggiinnyyaa pprrooppoorrssii kkeehhiillaannggaann
hhaassiill
• DDeevviissaa iimmppoorr sseemmaakkiinn tteerrbbaattaass
• AAnnoommaallii IIkklliimm
AAssppeekk DDiissttrriibbuussii ::
• KKeelleemmbbaaggaaaann ppeemmaassaarraann bbeelluumm
ooppttiimmaall ddllmm mmeemmffaassiilliittaassii
ssiisstteemm ddiissttrriibbuussii..
• PPeemmaannffaaaattaann TTeekknnoollooggii,,
RRUUTTRR,, PPeerrbbaaiikkaann
LLiinnggkkuunnggaann,, PPeemmbbuuaattaann
eemmbbuunngg,, ppoommppaanniissaassii
• PPeennggeemmbbaannggaann bbiibbiitt uunngggguull
• PPeerrbbaaiikkaann ssaarraannaa iirriiggaassii
• PPeerrbbaaiikkaann TTeekk.. PPaassccaa
PPaanneenn
• PPeennggaanneekkaarraaggaammaann PPaannggaann
• PPeerrbbaaiikkaann PPoollaa TTaannaamm
• MMeenncciippttaakkaann bbeerrbbaaggaaii
aalltteerrnnaattiiff ppaassaarr

9. Lanj ut a
n : PPeerrmmaassaallaahhaann UUppaayyaa PPeemmeeccaahhaann
• KKeemmaammppuuaann pprroodduukkssii
tteerrbbaattaass && bbeerrvvaarriiaassii
aannttaarr ddaaeerraahh
• KKeeaammaannaann jjaalluurr ddiissttrriibbuussii
ddaann ppuunngguuttaann iilleeggaall
• TTeerrbbaattaassnnyyaa pprraassaarraannaa
ddiissttrriibbuussii
AAssppeekk KKoonnssuummssii
•TTiinnggggiinnyyaa kkoonnssuummssii bbeerraass
ppeerrkkaappiittaa ppeerrttaahhuunn
•TTeerrbbaattaassnnyyaa kkeessaaddaarraann
mmaassyy.. aakkaann ppaannggaann yygg
sseehhaatt && aammaann
•BBeelluumm bbeerrhhaassiillnnyyaa uuppaayyaa
ddiivveerrssiiffiikkaassii PPaannggaann
•MMeenncciippttaakkaann KKeesseeppaakkaattaann
kkuuoottaa llaahhaann ppeerrkkoommooddiittii
•DDeerreegguullaassii mmeennuujjuu
tteerrcciippttaannyyaa ppaassaarr
ppeerrssaaiinnggaann sseemmppuurrnnaa
•PPeerrbbaaiikkaann pprraassaarraannaa oolleehh
PPeemmeerriinnttaahh
•PPeerrbbaaiikkaann ppoollaa kkoonnssuummssii
&& ppeennggaanneekkaarraaggaammaann
ppaannggaann
•SSoossiiaalliissaassii PPaannggaann SSeehhaatt
ddaann aammaann aall.. ppeerrccoonnttoohhaann
mmooddeell WWaarruunngg sseehhaatt,, LLoommbbaa
CCiippttaa MMeennuu
•PPeenniinnggkkaattaann mmoottiivvaassii &&

10. PPeerrmmaassaallaahhaann UUppaayyaa PPeemmeeccaahhaann
•BBeelluumm aaddaannyyaa ppeemmeerraattaaaann
ppaannggaann bbeerrggiizzii aannttaarr iinnddiivviidduu
ddaann kkeelluuaarrggaa
AAssppeekk KKeewwaassppaaddaaaann PPaannggaann
•BBeelluumm ooppttiimmaallnnyyaa ssiisstteemm
ppeennaannggaannaann kkeerraawwaannaann ppaannggaann
•BBeelluumm ooppttiimmaallnnyyaa ssiisstteemm
ppeerrlliinndduunnggaann kkoonnssuummeenn
tteerrhhaaddaapp mmuuttuu,,ggiizzii && kkeeaammaannaann
ppaannggaann
• SSoossiiaalliissaassii PPaannggaann 33 BB
((BBeerraaggaamm,, BBeerrggiizzii &&
BBeerriimmbbaanngg))
• PPeennggeemmbbaannggaann SSiisstteemm IInnffoorr..
KKeewwaassppaaddaaaann PPaannggaann ((EEaarrllyy
WWaarrnniinngg SSyysstteemm)),, PPeenniinngg--
kkaattaann KKoooorrdd.. PPeennaannggaannaann
KKeerraawwaannaann PPaannggaann
• RReegguullaassii ppeerrlliinndduunnggaann
kkoonnssuummeenn ddaann kkaammppaannyyee
tteennttaanngg mmuuttuu,, ggiizzii &&
kkeeaammaannaann ppaannggaann,,
ppeemmbbiinnaaaann ppeennyyuulluuhhaann
PPrroodduusseenn// KKoonnssuummeenn
Lanj ut a
n :

11. DDEEGGRRAADDAASSII LLAAHHAANN
Bencana banjir
dan longsor
semakin
meningkat 
intensitas dan
daya rusaknya
Degradasi lahan
juga semakin
meningkat dan
meluas (terutama
akibat tingginya
erosi)

12. DDEEGGRRAADDAASSII
LLAAHHAANN
BBAANNJJIIRR &&
TTAANNAAHH LLOONNGGSSOORR
HHIILLAANNGGNNYYAA MMAATTAA AAIIRR
KKEEKKEERRIINNGGAANN
KKEETTAAHHAANNAANN
PPAANNGGAANN NNAASS
TTEERRGGAANNGGGGUU
KESUBURAN &
PRODUKTIVITAS
LAHAN MEROSOT
PPEENNDDAAPPAATTAANN
PPEETTAANNII
MMEENNUURRUUNN
DDAAMMPPAAKK
DDEEGGRRAADDAASSII LLAAHHAANN
EERROOSSII &&
SSEEDDIIMMEENNTTAASSII
KKAAPPAASSIITTAASS TTAAMMPPUUNNGG
SSAARRAANNAA SSDDAA MMEENNUURRUUNN
KANTONG-KANTONG
KEMISKINAN
BERTAMBAH

13. FFAAKKTTOORR PPEENNYYEEBBAABB DDEEGGRRAADDAASSII
DDEEGGRRAADDAASSII
LLAAHHAANN
PPEENNGGAABBAAIIAANN KKAAIIDDAAHH
KKOONNSSEERRVVAASSII TTAANNAAHH DDAANN
AAIIRR DDAALLAAMM BBEERRUUSSAAHHAA
TTAANNII
PPEENNGGAABBAAIIAANN RRTTRRWW &&
PPEERRUUBBAAHHAANN TTAATTAA
GGUUNNAA LLAAHHAANN
EEGGOO SSEEKKTTOORRAALL &&
KKUURRAANNGGNNYYAA
KKOOOORRDDIINNAASSII
PPEENNAANNGGAANNAANN
PENEGAKAN
HUKUM
YANG LEMAH
KKEESSAADDAARRAANN
MMAASSYYAARRAAKKAATT
RREENNDDAAHH
LLAAHHAANN
PPEENNEEBBAANNGGAANN
HHUUTTAANN
KKOONNDDIISSII
LLAAPPAARR LLAAHHAANN
MASALAH SOSIAL
EKONOMI
LAINNYA

14. FFAAKKTTOORR EEXXTTEERRNNAALL
 KKOONNDDIISSII GGLLOOBBAALL
 KKOONNDDIISSII PPEERREEKKOONNOOMMIIAANN DDUUNNIIAA
 BBEENNCCAANNAA AALLAAMM
 PPUUSSOO KKAARREENNAA BBAANNJJIIRR &&
KKEEKKEERRIINNGGAANN

15. KKEESSIIMMPPUULLAANN
11..SSiisstteemm aaggrriibbiissnniiss aakkaann ddpptt mmeemmbbaanngguunn
sseeccaarraa ssiimmuullttaann iinndduussttrrii hhuulluu,, hhiilliirr ddaann
sseekkttoorr ppeenndduukkuunnggnnyyaa ddaann ppaaddaa ggiilliirraannnnyyaa
aakkaann ddpptt mmeenniinnggkkaattkkaann ppeerrttuummbbuuhhaann
eekkoonnoommii ppeeddeessaaaann,, mmeenniinnggkkaattkkaann
ppeennddaappaattaann ddaann mmeemmppeerrkkuuaatt ssiisstteemm
KKeettaahhaannaann PPaannggaann..
22..PPeerrkkeemmbbaannggaann PPrroodduukk OOllaahhaann PPaannggaann
sseellaammaa iinnii tteerrbbuukkttii mmeemmbbeerriikkaann hhaassiill //
SSuummbbaannggaann DDeevviissaa ccuukkuupp bbeessaarr oolleehh kkaarreennaa
iittuu ppeemmaannffaaaattaann tteekknnoollooggii ddii bbiiddaanngg
ppeennggoollaahhaann hhaassiill ppeerrttaanniiaann ppeerrlluu tteerruuss
ddiikkeemmbbaannggkkaann..

16. Terima Kasih