Tomi Maki-Opas: Liikkumista tukevan ympäristön merkitys kävelylle ja pyöräilylle Suomessa ja Hollannissa

Liikkumista tukevan ympäristön
merkitys kävelylle ja pyöräilylle
Suomessa ja Hollannissa
(BEGACYS)
Tomi Mäki-Opas, Dosentti, FT
ja tutkimusryhmä
Terveyden seuranta –yksikkö (TESE)
Terveys-osasto
10.2.2016

TAUSTA
29.3.2016 Suomi Pyöräilee -työvaliokunta/ Tomi Mäki-Opas

Vähäinen liikkuminen on
kansanterveydellinen ja -taloudellinen
haaste!
• Joka kolmas aikuisista ei liiku riittävästi terveytensä
kannalta maailmanlaajuisesti
• Yksi kymmenestä suomalaisista liikkuu terveytensä
kannalta riittävästi
• 6-10% keskeisistä kansantaudeista aiheutuu
vähäisestä liikkumisesta
• 2.3-5.6 mrd euroa terveydenhuollon
kokonaiskustannuksina on arviolta seurausta vähäisestä
liikkumisesta
(WHO 2008, Mäki-Opas T 2011, Lee ym. 2012, Kolu ym 2014)

Tilanne on pysynyt samankaltaisena jo pitkään…
Borodulin et
al SJMSS
2015

• Tämän hetkinen poliittinen
agenda on edistää liikuntaan
kannustavia ympäristöjä
– Kaikissa sosioekonomisissa
ryhmissä!
• Arkiliikunta (mm. kävely ja
pyöräily) on hyvä tapa lisätä
liikunta ja on usein
– Ympäristöystävällisiä,
– Helppo tapa lisätä arjen
liikuntaa
– Periaatteessa helposti
saavutettavissa kaikille
Liikkumisen edistäminen on
maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ja -
taloudellinen haaste!

Ympäristötekijöiden merkitys
liikkumiselle
• Ympäristöllä voi olla
merkitystä liikkumiselle
 Läheisyys
 Yhteydet
 Etäisyydet
 Muotoilu
• Tieteellinen tutkimustieto
on epäjohdonmukaista
Lisätutkimusta tarvitaan
ennen
yhteiskuntapoliittisia tai
kaupunkipoliittisia toimia!

Sosioekologinen malli liikkumiselle
(Sallis et al 2006, muokattuna)
YKSILÖN SISÄISET
Ikä, terveys, taidot,
motiivit, mieltymykset,
yhteiskuntaluokka
SOSIAALINEN
YMPÄRISTÖ
FYYSINEN
YMPÄRISTÖ
Sosiaalinen
tuki
Etnisyys/kult
tuuriset
normit
MAKROTASO
Aikarajoitteet
(työ, perhe)
Muotoilu
(metsät,
kadut,
puistot,
paikat)
Yhteydet
(kadut, tiet,
verkostot)
Läheisyys
(tiheys,
maankäyttö,
saavutettavu
us)
Politiikat
Säädökset
Lait
Kansainväli-
nen
Paikalli-n
en
VerotusKaupunki
suunnitte
lu
Kansallin
-en
Elämänkulku & valikoituminen
Etäisyydet

AINEISTOT JA MENETELMÄT

THL:n väestöaineistojen yhdistäminen
paikkatietoihin – Terveys 2000 ja 2011 -
tutkimukset
• Yksilötason tietojen yhdistäminen
– Liikuntatottumuksista
– Taustatiedot
– Sosiaalinen ympäristö/kulttuurilliset tekijät
– Kokemukset elinympäristöstä
– Terveydestä ja hyvinvoinnista
• Yksilön asuinpaikan sijainnin mukaan
• www-sivut:
– www.terveys2011.info
– www.terveys2000.fi

Vapaa-ajan liikunta ja työmatkaliikunta
(Terveys 2011 -aineistossa)

Paikkatieto on tietoa,
johon liittyy sijainti
1) Paikkatieto sisältää tiedon sijainnista
(missä jotakin on) ja ominaisuuksista
(mitä jossakin on)
2) Sijainti voidaan kertoa koordinaateilla,
osoitteella, tienumerolla, paikkakuntana
tai postinumerona
3) Paikkatietojärjestelmä on
kokonaisuus, joissa näitä kerätään,
ylläpidetään, tallennetaan ja jaetaan

Liikuntapalvelut (LIPAS)

The green space suitable for recreation in Helsinki Metropolitan Area,
Finland, Corine 2006

Pedestrian and cycling networks in Helsinki
Metropolian Area

RESULTS

The role green space and built
environment on commuting physical
activity

The closer the physical activity facilities, the more likely
you are to be physically active among Finns!
Adjusted: age, education, household income, other physical activity, chronic diseases, BMI, smoking
Distance: #=250meters, ##=1000 meters
*Only men, **Women and men together
Ref: Valkeinen H et al., THL 2014
0 0.5 1 1.5 2
Leisure-time physical activity#
Commuting physical activity#
Walking#
Iceskating, roller skating#
Swimming##
Floorball##*
Bowling##*
Golf##**
WOMEN
MEN
OR

Good pedestrian and cycling network as well as high
proportion of green space around your home
neighborhood are positively associated with commuting
physical activity among Finns
Ref: Mäki-Opas ym. 2015, submitted
0.00 0.50 1.00 1.50 2.00 2.50 3.00 3.50 4.00
pedestrian zone of a sub centre
pedestrian zone
public transport zone
car-oriented zone (REF)
TRAVEL-RELATED URBAN ZONES*
>50
30-50
<30
other roads that allow cycling and walking
no cycling or pedestrian roads (REF)
PROPORTION OF CYCLING AND PEDESTRIAN…
PROPORTION OF GREEN SPACE***
*Travel-related urban zones within 500 meter buffer from home, 2010
** Proportion of cycling and pedestrian roads from all roads within 500 meter buffer from home, Digiroad 2014
*** Proportion (%) of recreational green space (min 1.5 ha) within 500 meter buffer from home location, Corine Land Cover
2006
OR

The role of green space and built
environment on the initiation of leisure-
time physical activity

Proportion of green space less than 25 % contributes
1,5 times more likely to the initiation of leisure-time
physical activity in 11 year follow-up among adults
1
1.47
1.13
0.84
0 0.5 1 1.5 2
0 (ref.)
1-24,9
25-49,9
50+
Proportion of green space
OR (for initiation of LTPA)Ref: Mäki-Opas ym. 2016, preliminary results
Adj: age, gender, education, financial sti, other PA, health

The proportion of cycling and pedestrian lanes more
than 50% in living neighborhood contributes to over
times more likely to the initiation of leisure-time
physical activity in 11 year follow-up among adults
1.00
1.31
1.26
0.90
1.90
0.00 0.50 1.00 1.50 2.00 2.50
no cycling or pedestrian networks
(Ref.)
other roads that allow cycling and
walking
cycling and pedestrian lanes <30%
cycling and pedestrian lanes 30-50%
cycling and pedestrian lanes <50%
Cycling and pedestrian networks
Ref: Mäki-Opas ym. 2016, preliminary results
Adj. Age, gender, education and fin.dif.
OR (for initiation of LTPA)

The role of neigborhood safety for
walking and cycling

Neighborhood safety (fear of crime, drugs etc.), area-
level socioeconomic position and population density
are associated with leisure-time walking and cycling
among Dutch
-3
-3
10
-18
-1
7
9
-6
9
26
-30 -20 -10 0 10 20 30
Population density**
Household density**
Households living with minimum income***
Average value of property**
Neighborhood safety**
CYCLING
WALKING
*adjusted: age, gender, education
** distance= 300 meters from home location
*** distance= 500 meters from home location
B= regression coefficient for leisure-time walking or cycling (total minutes per week)
B (total minutes per week)

Neigborhood safety (continuous) & walking
during leisure-time
-14.5
1.98
8.21
2.49
-20 -15 -10 -5 0 5 10
Model 4: Model 3 + population
density & household density
MODEL 3: Model 2 + households
living in minimum income level &
average value of property
MODEL 2: Model 1 + educational
level, occupational level, employment
status, financial difficulties and
ethnicity
Model 1: NBS, age, gender,
ns
B-coefficient for walking (total minutes per week)
*
ns
ns

Neighborhood safety (NBS) & cycling during
leisure-time
33.7
12.9
9.5
0.5
0 10 20 30 40
Model 4: Model 3 + population
density & household density
MODEL 3: Model 2 + households
living in minimum income level &
average value of property
MODEL 2: Model 1 + educational
level, occupational level, employment
status, financial difficulties and
ethnicity
MODEL 1: NBS, age, gender,
*
ns
*
ns
B-coefficient for cycling (total minutes per week)

The role of neighborhood safety and leisure-
time / commuting physical activity, in Finland
0.85 0.9 0.95 1 1.05 1.1 1.15 1.2
Turvallisuus
Rikollisuus
Paljon teiden ylityksia
Kävelyn ja pyöräilyn vaarallisuus
Miellyttävä ympäristö
Sotkuisa ympäristö
Puita ympäristössä
Kunnossapito
Ruma ympäristö
Vapaa-ajan liikunta (kävellen tai pyöräillen)
Tyomatkaliikunta (kävellen tai pyöräillen)

Sociodemographic differences in the role
of environment to physical activity…

The role of built environment and green space
on commuting PA by age, gender and
environmental factors
OR p-value
agegroup of 45-54 * pedestrian zone of sub centre 0.30 <0.10
women * public transport zone 1.62 <0.05
women * proportion of cycling and pedestrian lanes more than 50% 1.77 <0.10
leisure-time physical activity * proportion of green space is 25-49.9% 1.53 <0.10
travel-related urban zones*proportion of green space% - ns
travel-related urban zones*cycling and pedestrian network - ns
proportion of green space * cycling and pedestrian network - ns
Survey logistic regression, odds ratios (OR) and p-value for statistical sigfinicance (p-
value<0.10).
TABLE 4. Interactions of the individual and environmental factors for commuting physical
activity.
a: The main travel-related urban zone around 500 meter buffer from home location,
Travel-related urban zones 2010
b: Proportion of cycling and pedestrian lanes from all roads around 500 meter buffer from
home location, Digiroad 2014
c: Proportion (%) of green space (min 1.5 ha) around 500 meter buffer from home
location, Corine Land Cover 2006
Commuting physical
activity
Ref: Mäki-Opas ym. 2015, submitted

RESULTS III: The role of neighborhood safety
on Cycling BY GENDER
12
7
24
0 5 10 15 20 25 30
women ## neighborhood safety,
300m buffer (Q1, REF)
300m buffer (Q2)
300m buffer (Q3)
300m buffer (Q4) *

17
46
32
0 10 20 30 40 50
Low education ## neighborhood
safety, 300m buffer (Q1, REF)
safety, 300m buffer (Q2)
RESULTS IV: The role of neighborhood safety
on Walking BY SEP
B-coefficient for walking (total minutes per week)
*

-8
-25
-16
-30 -25 -20 -15 -10 -5 0
Low value of property ##
neighborhood safety, 300m buffer
(Q1, REF)
(Q2)
(Q3)
(Q4)
RESULTS V: The role of neighborhood safety
on Cycling BY SEP
*

Social inequalities in leisure-time walking and
cycling and the role of environment among
Finns
2.23
2.12
0
1
1
2
2
3
high education
(ref.)
Middle
education
Low education
Model 1. Leisure-time physical activity,
education, age, gender and health
Model 2: Model 1 + green space and
water areas
Model 3. Model 1 + cycling and
pedestrian network
Model 4: Model 1 + Noise
Model 5. Model 1 + Environmental
enjoyability
Model 6. Model 1 + Environmental
suitability
Model 7: Model 1 + All environmental
factors
29.3.2016
=> 5 % decrease!
Suomi Pyöräilee -työvaliokunta/ Tomi Mäki-Opas

Environmental barriers and enhancing
factors for physical activity

Viheralueen läheisyys (0-99m) ja asuminen
jalankulkuvyöhykkeellä tarkoittaa kuitenkin yli
5 km pitkää työmatkaa…
29.3.2016
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Yli 5 km Alle 5 km
Viheralueen läheisyys, alle 100m (%)* Urbaani vyöhyke, jalankulkuvyöhyke (%)*
%
Mäki-Opas T et al 2016, preliminary
Suomi Pyöräilee -työvaliokunta/ Tomi Mäki-Opas

 On paljon turvallisia paikkoja ylittää katua
 Liikenteen vaarallisuus ei haittaa kävelyä
 Kadut ovat eivät ole sotkuisia
 Katujen ja teiden varsilla on paljon puita
 Alueella ei ole lainkaan huonosti hoidettuja tai
rumia rakennuksia
VRT henkilöihin jotka asuivat autovyöhykkeellä tai
julkisen liikenteen vyöhykkeellä
 joilla mm. keskimäärin yli 10 km työmatka töihin
Henkilöt, jotka asuivat jalankulkuvyöhykkeellä
kokivat että heidän lähiympäristössä:

Pyöräilyolosuhteet työpaikoilla ja niiden yhteys
kävelyyn ja pyöräilyyn työmatkoilla?
0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2
Hyvät säilytyspaikka pyöräille
Hyvät pysäkointipaikat autolle
Hyvät suihkutilat
Työmatkaliikunnan tuki
Tyomatkaliikunta (kävellen tai pyöräillen)

Conclusions (in progress..)

CONTACT FOR MORE INFORMATION
Tomi Mäki-Opas, Adj.Prof, PhD
Tomi.maki-opas@thl.fi
www.thl.fi/begacys
Publications…

Tomi Maki-Opas: Liikkumista tukevan ympäristön merkitys kävelylle ja pyöräilylle Suomessa ja Hollannissa

Recommended

Recommended

More Related Content

Viewers also liked

Viewers also liked (20)

More from THL

More from THL (20)

Tomi Maki-Opas: Liikkumista tukevan ympäristön merkitys kävelylle ja pyöräilylle Suomessa ja Hollannissa