Esitys Luonnonvarapäivillä 6.-7.10.2015

1. Maa- ja metsätalousministeriön
painopisteet 2016
Luonnonvara- ja biotalouspäivät
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio
Seinäjoki 6.10.2015
1

2. Toimialaohjaus on tärkeää
KÄRKIHANKKET
HALLITUSOHJELMAN MUUT
LINJAUKSET
BAU
business as usual
• Pääosa hallinnon työstä
hoidetaan tehokkaasti
resurssien niuketessa
• MMM:lle tärkeää suora
vuorovaikutus ministeriön,
aluehallinnon, virastojen ja
tutkimuslaitosten kanssa
• ELYjen ja AVIen
toimialaohjauksesta ei voida
luopua

3. Kärkihankkeiden organisointi ministeriössä
• Kärkihankkeilla tavoitellaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaista
muutosta vuoteen 2019 mennessä.
• Kullekin toimenpiteelle nimetään päävastuullinen virkamies
• Ministeriö valmistelee vastuullaan olevista toimenpiteistä alaisen hallinnon
kanssa toimenpidesuunnitelman
– tavoitteet, vaikutus hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseen
– vastuut, ohjaussuhteet, toteuttajat ja työnjako
– toteuttamistapa, menetelmät, aikataulu välitavoitteineen
– kustannusarvio, voimavarat
• Toimenpidetason raportointi kvartaaleittain?
• Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kokonaisuuden kärkihankeseminaari
vuodenvaihteessa?
3

4. Kärkihankkeiden etenemisen periaatteet
MMM:n hallinnonalalla
1. Edetään ripeästi konkreettisiin, perinteiset sektorirajat
ylittäviin hankkeisiin
2. Luodaan toimintaa ja tuloksia alueilla, hallinnon panos
vipuna
3. Uskalletaan kokeilla, kestetään riskejä
4. Hyödynnetään hallinnon valmiita prosesseja
5. Kannustetaan asiantuntemuksella toimijoiden laadukkaiden
hankeideoiden kypsymistä toteutus- ja rahoitusvalmiuteen
6. Aktivoidaan toimijat työhön yhdessä yli organisaatio- ja
hallinnonalarajojen
7. Kärkihankerahoitusta ei käytetä hallintomenoihin 4

5. Hankkeet ripeästi toteutukseen lisärahoituksella
• Toimenpidesuunnitelmat esitellään kärkihankeseminaarissa vuodenvaihteessa
• ELYt ja SMK kannustavat alueiden toimijoiden hankeideoita toteutusvalmiuteen ja
avustavat tukiprosesseissa
• Hanke-esitykset ja niistä sopiminen tulos- ja toimialasuunnitelmissa
• Rahoitus ja hankkeiden ohjaus normaaliprosesseissa
Konkreettiset pilotit ja hankkeet
– maatalouden ravinteiden kiertotalous (30.40.22)
– sininen biotalous (30.40.22)
– vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen (30.40.31)
– ruoantuotannon kannattavuutta parantavat maatalousinvestoinnit (Makera)
Tutkimus ja kehittämishankkeet
– metsätietojärjestelmät (30.40.22)
– maatalouden ravinteiden kiertotalous (30.40.22)
– sininen biotalous (30.40.22)
– elintarvikeviennin kilpailukyky (30.20.47)
– elintarviketalouden kauppatase (30.01.01, 30.20.47) 5

6. Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä
Talouskasvua uusista puuperäisistä tuotteista
• Kärkihankerahoitus yht. noin 50 milj. €
• Talouskasvua uusista puuperäisistä tuotteista, kuten
nestemäisistä biopolttoaineista, ympäristöystävällisistä
tekstiileistä, biokomposiiteista ja vaikkapa lannoitteista
– uusien tuotteiden kehitystyö ja kaupallistaminen
– puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja
rakentamismääräyksiä purkamalla
– metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen
metsäteollisuuden edistäminen
– biotalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelma
• Puun markkinoille tulon edistäminen
– metsätilojen keskikoon kasvattaminen ja sukupolven
vaihdosten vauhdittaminen
– yrittäjämäisen metsätalouden harjoittamiseen kannustaminen 6

7. Kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon
Kokeilu-, TK-, ja demonstraatiohankkeita
kiertotalouden edistämiseksi
• Tavoitteena tehostaa ravinteiden siten 50 % lannasta ja
puhdistamoliitteestä on kehittyneen prosessoinnin piirissä
– Kokeilurahoitusta yrityksille uusien teknologioiden ja
logistiikkajärjestelmien markkinoille tuomiseksi
– Vahva panostus maaseutuohjelman tarjoamien
mahdollisuuksien monipuoliseen hyväksikäyttöön
– Hevosenlannan hyötykäytön tehostaminen
• Ripeästi toteutukseen vuoden 2016 alusta
• ELY keskuksilla keskeinen rooli kärkihankkeen toteuttamisessa
7

8. Kärkihanke 4: Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun
Maatalous ja vienti vauhtiin
• Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi
– Normien purku
• Maatalouden investointien jatkuvuuden turvaaminen
– panostuksella rahoitetaan maatalouden kilpailukykyä ja
kannattavuutta tukevia investointeja
– lisäpanostuksia myös ympäristön ja eläinten hyvinvointia
sekä uusiutuvan energia käyttöä edistävien investointien
tukemiseen
• Avataan vientimarkkinoita suomalaisille elintarvikkeille
– lisätään pk-yrittäjien vientiosaamista
– otetaan käyttöön sähköinen vientitodistusjärjestelmä
– vauhditetaan viennin edellytyksenä olevia
viranomaisselvityksiä, tarkastuksia ja neuvotteluja
lisäresurssien avulla
8

9. Kärkihanke 4: Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun
Veteen liittyvien elinkeinojen ja osaamisen avulla (sininen
biotalous) lisätään kestävää kasvua
Voimavarat:
Toteutus:
1.Laaditaan sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma (valmis 5/2016)
– MMM ohjaa, Luke ja SYKE ”työnyrkkinä”, yritykset, sidosryhmät ja alueiden
toimijat mukaan
2.Hallinnollisten ohjauskeinojen kehittäminen (valmis 12/2016)
– Painopistealueena on kestävän vesiviljelytoiminnan kasvun edellytysten
luonti
3.Konkreettisten toimien toteuttaminen yhteistyössä yritysten, tutkimuksen ja
hallinnon kanssa (toteutetaan 2016-2018)
1. Uuden sukupolven kalanviljelyteknologioiden kehittäminen
2. Vesistöihin joutuneiden ravinteiden hyödyntäminen
3. Vesivientiohjelma 9
2016 2017 2018 Yhteensä
30.40.22 2,0 2,0 1,0 5,0 milj. €

10. Kärkihanke 5: Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen
pilottikohteissa kalatiestrategian toimeenpanolla
Voimavarat:
Toteutus:
• ELY-keskusten toimialaohjauksen puitteissa käynnistetään jo
vuoden 2016 tavoitteissa lisämääräraha-avustusten
suuntaaminen pilottikohteiden, joissa
– alueellisten tahojen rahoitusta, valtion vipurahoitus enintään
puolet
– vahva paikallinen sitoutuneisuus, ei valtion omia hankkeita
– uusien menetelmien pilotointia
– kalatiestrategiaa toteuttavia kohteita
10
2016 2017 2018 Yhteensä
30.40.31 1,5 2,5 3,0 7,0 milj. €

11. Aluehallinnon uudistaminen ja
itsehallintoalueet
• STM ja VM käynnistäneet sote-valmistelun, jonka pohjalta
päätetään itsehallintoalueiden määrä (päätös 10/2015)
• Päätös aluehallinnon ja maakuntahallinnon
yhteensovituksesta päätetyn aluejaon mukaan (1/2016)
• Perustetaan aluehallintouudistusta valmisteleva hanke ja
valmisteluryhmä (selvitysvaihe valmis 4/2016, HE 12/2016)
• Uudistus voimaan vuoden 2019 alusta
11

12. Ajankohtaista ELY-keskusten ohjauksessa
• Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirja 2016-
2019 valmistumassa
12

13. 9.9.2015

14. Ajankohtaista ELY-keskusten ohjauksessa
• Sopeutumistoimien paineessa tärkeät MMM:n tehtävät turvattu
– priorisoitu maataloustukiin ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät
valvonnat sekä Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelman toimeenpanotehtävät (ohjelman
hyväksymisprosessissa)
– vesitaloudessa priorisoidaan vesistötehtäviä
– vesiseurantojen toteuttamisessa siirrytään hankintaan
– kalataloustehtävät koottuna kolmeen ELY-keskukseen
14

15. Ajankohtaista ELY-keskusten ohjauksessa
• Toiminnan kehittäminen jatkuu
– tiettyjen tehtävien keskittäminen Maviin/ELY-keskuksiin
valmistelussa
– maatalous- ja maaseutuhallinnon kehittämisvaihtoehtoja
selvittävän työryhmän työ jatkuu. Sote-ratkaisun vaikutukset.
– maaseutuohjelman muutostarpeet tarkastelussa
– ympäristöterveydenhuollon valtiollistamista koskeva
esiselvitys valmistumassa
– vesitaloustehtävien organisointia kehitetään veto-
hankkeessa
– patoturvallisuuden viranomaisvalvonta keskitetty
Kainuuseen
15

16. Toimialaohjauksessa paneudutaan
hallinnonalan keskeisiin tehtäviin
• Vuorovaikutus ja paneutuminen keskeisiin haasteisiin tärkeintä
• Menettelyt ja asiakirjat tarkoituksenmukaisen keveät
• Toimialaneuvotteluissa valmistellaan ELYn yhteiseen
tulossopimukseen NETRAan vietävät ELYn tavoitteet
– RO, Mavi, Evira ja Tukes käyvät yhteiset videokeskustelut
jokaisen ELYn kanssa
– Luonnonvaratalouden tehtävissä palaverit viitenä ryhmänä,
aikaa tarvittavalle kahdenkeskiselle valmistelulle
16

17. 17
Kuvat: MMM/Mavi