Gizi Seimbang sangat penting untuk mendukung kesehatan keluarga Balanced nutritition is very important for family healthy

1. GGIIZZII
SSEEIIMMBBAANNGG
UUNNTTUUKK
KKEELLUUAARRGGAA
BByy :: MMaarriiaa DDeewwii,, AAmmGG
DDiissaammppaaiikkaann ddaallaamm UUllttaahh WWKKRRII ccaabbaanngg SSaannttaa MMaarriiaa 2266 JJuunnii 22001111

2. MMAASSAALLAAHH GGIIZZII
GIZI LEBIH
GIZI KURANG

3. GGIIZZII
SSEEIIMMBBAANNGG
44 SSEEHHAATT
55 SSEEMMPPUURRNNAA

4. AAPPAA BBEEDDAANNYYAA????
44 SSEEHHAATT 55 SSEEMMPPUURRNNAA
 PPrriinnssiipp 44 sseehhaatt 55
sseemmppuurrnnaa
mmeennyyaammaarraattaakkaann
kkeebbuuttuuhhaann ggiizzii sseemmuuaa
oorraanngg yyaanngg bbeerruussiiaa ddii
aattaass 22 ttaahhuunn....
GGIIZZII SSEEIIMMBBAANNGG
 bbeerrpprriinnssiipp,, ttiiaapp
ggoolloonnggaann uussiiaa,, ssttaattuuss,,
kkeesseehhaattaann ddaann aakkttiivviittaass
ffiissiikk mmeemmeerrlluukkaann
PPeeddoommaann GGiizzii
SSeeiimmbbaanngg bbeerrbbeeddaa yyaanngg
sseessuuaaii

5. 1133 PPEESSAANN
DDAASSAARR GGIIZZII
SSEEIIMMBBAANNGG

6. 1. MMAAKKAANNLLAAHH AANNEEKKAA RRAAGGAAMM
MMAAKKAANNAANN
MMEENNGGAAPPAA ????????????

7. TTIIDDAAKK AADDAA SSAATTUU JJEENNIISS
MMAAKKAANNAANN YYAANNGG SSEEMMPPUURRNNAA
 SSeeccaarraa aallaammii kkoommppoossiissii sseettiiaapp jjeenniiss mmaakkaannaann
mmeemmiilliikkii kkeeuunngggguullaann ddaann kkeelleemmaahhaann tteerrtteennttuu

8. GGUUNNAA MMAAKKAANNAANN
 UUnnttuukk ppeemmeelliihhaarraaaann ddaann ppeerrbbaaiikkaann
sseell--sseell ttuubbuuhh ddaann pprroosseess kkeehhiidduuppaann
sseerrttaa ppeerrttuummbbuuhhaann ddaann
ppeerrkkeemmbbaannggaannnnyyaa..

9. TTRRII GGUUNNAA MMAAKKAANNAANN
11.. MMAAKKAANNAANN SSEEBBAAGGAAII
SSUUMMBBEERR ZZAATT TTEENNAAGGAA
NNaassii,, mmiiee,, bbiihhuunn,, ssiinnggkkoonngg,,
jjaagguunngg,, rroottii,, uubbii,, kkeennttaanngg

10. 22.. MMAAKKAANNAANN SSEEBBAAGGAAII
SSUUMMBBEERR ZZAATT
PPEEMMBBAANNGGUUNN
DDaaggiinngg ssaappii,, aayyaamm,, iikkaann,,
tteelluurr,, ttaahhuu,, tteemmppee,, ssuussuu ssaappii,,
ssuussuu kkeeddeellaaii

11. 33.. MMAAKKAANNAANN SSEEBBAAGGAAII
SSUUMMBBEERR ZZAATT
PPEENNGGAATTUURR
SSaayyuurraann,, bbuuaahh--bbuuaahhaann

12. 22.. MMAAKKAANNLLAAHH MMAAKKAANNAANN
UUNNTTUUKK MMEEMMEENNUUHHII
KKEEBBUUTTUUHHAANN EENNEERRGGII
 EEnneerrggii ddiippeerrlluukkaann uunnttuukk mmeellaakkssaannaakkaann
kkeeggiiaattaann sseehhaarrii--hhaarrii
 KKeeccuukkuuppaann eenneerrggii ddiittaannddaaii ddeennggaann BBeerraatt
BBaaddaann yyaanngg NNoorrmmaall
 BBAALLIITTAA :: KKMMSS
 DDeewwaassaa :: IIMMTT ((iinnddeekkss MMaassssaa TTuubbuuhh))

13. IIMMTT
KKuurruuss KKeekkuurraannggaann BBBB ::
TTiinnggkkaatt bbeerraatt
TTiinnggkkaatt rriinnggaann
<< 1177
1177 –– 1188,,55
NNoorrmmaall 1188,,55 -- 2255
GGeemmuukk KKeelleebbiihhaann BBeerraatt
BBaaddaann ::
TTiinnggkkaatt rriinnggaann
TTiinnggkkaatt bbeerraatt
>2255 –– 2277
>2277

14. AAnnggkkaa KKeeccuukkuuppaann GGiizzii
 AAKKGG :: WWiiddyyaakkaarryyaa NNaassiioonnaall PPaannggaann ddaann GGiizzii
11999988
CCoonnttoohh ::
 UUssiiaa 44--66 ttaahhuunn:: kkeebbuuttuuhhaann eenneerrggii 11775500 KKaalloorrii
 PPrriiaa uussiiaa 2200 --4455 ttaahhuunn :: 22..880000 KKaalloorrii
 WWaanniittaa uussiiaa 2200 –– 4455 :: 22220000 KKaalloorrii

15. 33.. MMAAKKAANNLLAAHH MMAAKKAANNAANN SSUUMMBBEERR
KKAARRBBOOHHIIDDRRAATT ½ DDAARRII KKEEBBUUTTUUHHAANN
EENNEERRGGII
 SSuummbbeerr kkaarrbboohhiiddrraatt
5500 --6600%% ttoottaall
kkeebbuuttuuhhaann eenneerrggii
 SSuummbbeerr eenneerrggii uuttaammaa ::
KKHH KKoommpplleekkss
 GGuullaa ccuukkuupp 55%% ssaajjaa
ppeerrhhaarrii ((33--44 ssddmm))

16. 44.. BBAATTAASSII KKOONNSSUUMMSSII LLEEMMAAKK
DDAANN MMIINNYYAAKK ¼ DDAARRII
KKEECCUUKKUUPPAANN EENNEERRGGII
 LLeemmaakk :: ssuummbbeerr vviitt AA,,DD,,EE,,KK
 LLeemmaakk :: AAssaamm LLeemmaakk TTaakk JJeennuuhh GGaannddaa,,
AAssaamm LLeemmaakk TTaakk JJeennuuhh TTuunnggggaall,, AAssaamm
LLeemmaakk JJeennuuhh
 SSuummbbeerr lleemmaakk nnaabbaattii::lleemmaakk hheewwaannii == 22::11

17. 55.. GGUUNNAAKKAANNLLAAHH GGAARRAAMM
BBEERRYYOODDIIUUMM
 GGAAKKYY :: ggoonnddookk ddaann kkrreettiinn,, ppeennuurruunnaann
kkeecceerrddaassaann
 KKoonnssuummssii ggaarraamm bbeerryyooddiiuumm 66 ggrr//hhaarrii
 GGaarraamm bbeerryyooddiiuumm ddiissiimmppaann ddii tteemmppaatt
kkeerriinngg,, tteerrhhiinnddaarr ddaarrii ppaannaass ddaann ssiinnaarr
mmaattaahhaarrii

18. 66.. MMAAKKAANNLLAAHH MMAAKKAANNAANN SSUUMMBBEERR
ZZAATT BBEESSII
 BBeerrgguunnaa uunnttuukk ppeemmbbeennttuukkaann sseell ddaarraahh mmeerraahh
 BBeerreessiikkoo aanneemmiiaa :: bbuummiill,, bbuussuuii,, wwaanniittaa uussiiaa
ssuubbuurr,, bbaalliittaa,, uussiiaa sseekkoollaahh,, tteennaaggaa kkeerrjjaa
bbeerrppeenngghhaassiillaann rreennddaahh
 TTaannddaa aanneemmiiaa ::ppuuccaatt,, lleemmaahh lleessuu,, ppuussiinngg,,
bbeerrkkuunnaanngg--kkuunnaanngg
 SSuummbbeerr :: ddaaggiinngg,, iikkaann,, tteelluurr,, ssaayyuurraann hhiijjaauu,,
bbiijjii--bbiijjiiaann ddaann hhaassiill oollaahhaannnnyyaa

19. 77.. BBEERRIIKKAANN AASSII SSAAJJAA PPAADDAA BBAAYYII
SSAAMMPPAAII UUMMUURR 66 BBUULLAANN DDAANN
TTAAMMBBAAHHKKAANN MMPP AASSII SSEESSUUDDAAHHNNYYAA
 AASSII :: aassppeekk ggiizzii,, aassppeekk
kkeekkeebbaallaann,, aassppeekk kkeejjiiwwaaaann
 UUssiiaa 00 --66 bbuullaann :: AASSII
 UUssiiaa 66--1122 :: MMaakkaannaann
LLeemmbbiikk//LLuunnaakk
 UUssiiaa 1122--2244 :: MMaakkaannaann KKeelluuaarrggaa

20. 88.. BBIIAASSAAKKAANN MMAAKKAANN PPAAGGII
 MMaannffaaaatt ::
11.. MMeemmeelliihhaarraa kkeettaahhaannaann ffiissiikk
22.. MMeemmppeerrttaahhaannkkaann ddaayyaa ttaahhaann ssaaaatt bbeekkeerrjjaa
33.. MMeenniinnggkkaattkkaann pprroodduukkttiiffiittaass kkeerrjjaa
44.. MMeenniinnggkkaattkkaann kkoonnsseennttrraassii bbeellaajjaarr
55.. MMeemmuuddaahhkkaann mmeennyyeerraapp ppeellaajjaarraann
66.. PPrreessttaassii aannaakk lleebbiihh bbaaiikk

21. 99.. MMIINNUUMMLLAAHH AAIIRR
BBEERRSSIIHH YYAANNGG AAMMAANN DDAANN
CCUUKKUUPP JJUUMMLLAAHHNNYYAA
 AAiirr mmiinnuumm hhaarruuss bbeerrssiihh ddaann aammaann
 22 lliitteerr // 88 ggeellaass ppeerr hhaarrii
 Fuunnggssii aaiirr ::
11.. MMeellaannccaarrkkaann ttrraannssppoorrttaassii zzaatt ggiizzii ddaallaamm ttuubbuuhh
22.. MMeennggaattuurr kkeesseeiimmbbaannggaann ccaaiirraann ddaann ggaarraamm mmiinneerraall
33.. MMeennggaattuurr ssuuhhuu ttuubbuuhh
44.. MMeellaannccaarrkkaann BBAAKK ddaann BBAABB

22. 1100.. LLAAKKUUKKAANN AAKKTTIIFFIITTAASS FFIISSIIKK
SSEECCAARRAA TTEERRAATTUURR
 MMaannffaaaatt ::
11.. MMeenniinnggkkaattkkaann
kkeebbuuggaarraann
22.. MMeenncceeggaahh oovveerrwweeiigghhtt
33.. MMeenniinnggkkaattkkaann ffuunnggssii
jjaannttuunngg,, ppaarruu,, oottoott
44.. MMeemmppeerrllaammbbaatt pprroosseess
ppeennuuaaaann

23. 1111.. HHIINNDDAARRII MMIINNUUMMAANN
BBEERRAALLKKOOHHOOLL
 AAkkiibbaatt ::
11.. TTeerrhhaammbbaattnnyyaa ppeennyyeerraappaann zzaatt ggiizzii
22.. HHiillaannggnnyyaa zzaatt ggiizzii yyaanngg ppeennttiinngg
33.. KKuurraanngg ggiizzii
44.. PPeennyyaakkiitt ggaanngggguuaann HHaattii
55.. KKeerruussaakkaann ssyyaarraaff oottaakk ddaann jjaarriinnggaann
66.. KKeettaaggiihhaann ddaann ppeenncceettuuss ttiinnddaakkaann kkrriimmiinnaall

24. 12. MMAAKKAANNLLAAHH MMAAKKAANNAANN YYAANNGG
AAMMAANN BBAAGGII KKEESSEEHHAATTAANN
 SSeellaaiinn bbeerrggiizzii sseeiimmbbaanngg,, mmaakkaannaann hhaarruuss llaayyaakk
kkoonnssuummssii sseehhiinnggggaa aammaann bbaaggii kkeesseehhaattaann
 MMaakkaannaann yyaanngg aammaann aaddaallaahh mmaakkaannaann yyaanngg bbeebbaass ddaarrii
kkuummaann ddaann bbaahhaann kkiimmiiaa bbeerrbbaahhaayyaa sseerrttaa ttiiddaakk
bbeerrtteennttaannggaann ddeennggaann kkeeyyaakkiinnaann
 TTaannddaa mmaakkaannaann ttiiddaakk aammaann ::
bbeerrlleennddiirr,, bbeerrjjaammuurr,, aarroommaa//rraassaa//wwaarrnnaa bbeerruubbaahh,,
kkaaddaalluuaarrssaa,, ddiittaammbbaahhkkaann bbaahhaann ttaammbbaahhaann bbeerrbbaahhaayyaa
((aassaamm bboorraaxx,, ffoorrmmaalliinn,, zzaatt ppeewwaarrnnaa rrhhooddaammiinn BB,,
mmeetthhaanniill yyeellllooww))

25. 13. BBAACCAALLAAHH LLAABBEELL PPAADDAA
MMAAKKAANNAANN YYAANNGG DDIIKKEEMMAASS

26. SSiinnggkkaattaann ddaallaamm LLaabbeell
 MMDD :: mmaakkaannaann yyaanngg ddiibbuuaatt ddii ddaallaamm nneeggeerrii
 MMLL :: mmaakkaannaann lluuaarr nneeggeerrii ((iimmppoorr))
 EExxpp :: ttaannggggaall kkaaddaalluuaarrssaa aarrttiinnyyaa bbaattaass wwaakkttuu
mmaakkaannaann tteerrsseebbuutt llaayyaakk ddiikkoonnssuummssii
 SSNNII :: SSttaannddaarr NNaassiioonnaall IInnddoonneessiiaa,, yyaakknnii
kkeetteerraannggaann bbaahhwwaa mmuuttuu mmaakkaannaann tteellaahh sseessuuaaii
ppeerrssyyaarraattaann
 SSPP :: SSeerrttiiffiikkaatt PPeennyyuulluuhhaann

27. Bagaimana ddeennggaann ffoooodd ssuupplleemmeenn ??
 SSuupplleemmeenn mmaakkaannaann :: mmaakkaannaann yyaanngg
mmeennggaanndduunngg zzaatt--zzaatt ggiizzii ddaann nnoonn--ggiizzii;; bbiissaa
ddaallaamm bbeennttuukk kkaappssuull,, kkaappssuull lluunnaakk,, ttaabblleett,,
bbuubbuukk,, aattaauu ccaaiirraann yyaanngg ffuunnggssiinnyyaa sseebbaaggaaii
ppeelleennggkkaapp kkeekkuurraannggaann zzaatt ggiizzii yyaanngg
ddiibbuuttuuhhkkaann uunnttuukk mmeennjjaaggaa aaggaarr vviittaalliittaass ttuubbuuhh
tteettaapp pprriimmaa..

28. Food ssuupppplleemmeenntt//SSuupplleemmeenn
MMaakkaannaann
 AAddaallaahh sseebbaaggaaii
ppeelleennggkkaapp
 SSuupplleemmeenn
mmaakkaannaann bbuukkaann
ddiiaarrttiikkaann sseebbaaggaaii
ppeennggggaannttii
((ssuubbssttiittuussii))
mmaakkaannaann kkiittaa
sseehhaarrii--hhaarrii

29. KKaappaann ssuupplleemmeenn mmaakkaannaann
ddiippeerrlluukkaann ??
 SSaaaatt kkoonnssuummssii kkiittaa ttiiddaakk sseeiimmbbaanngg
 SSaaaatt kkeebbuuttuuhhaann ggiizzii ttiiddaakk tteerrppeennuuhhii
 SSaaaatt kkeebbuuttuuhhaann ggiizzii mmeenniinnggkkaatt mmiissaallnnyyaa
ssttrreessss,, ppeennggaarruuhh lliinnggkkuunnggaann ((rraaddiikkaall bbeebbaass)),,
ssaakkiitt ddllll

30. CCoonnttoohh SSuupplleemmeenn

31. SSUUPPEERRGGRREEEENN FOOOODD
 CChhlloorreellllaa ssoorrookkiinniiaannaa :: aallggaa
hhiijjaauu yyaanngg hhiidduupp ddii aaiirr ttaawwaarr,,
ddaann llaauutt,, kkaayyaa nnuuttrriissii
 SSppiirruulliinnaa ppllaatteennssiiss :: aallggaa hhiijjaauu
bbiirruu yyaanngg hhiidduupp ddii aaiirr ttaawwaarr
ddaann aaiirr ppaayyaauu,, kkaayyaa pprrootteeiinn ddaann
nnuuttrriissii llaaiinnnnyyaa

32. KKeeiissttiimmeewwaaaann SSGGFF
 PPrrootteeiinn ((AAssaamm aammiinnoo eesssseennssiiaall)) ::
zzaatt ppeemmbbaanngguunn
 VViittaammiinn ddaann MMiinneerraall :: zzaatt ppeennggaattuurr
 CChhlloorreellllaa GGrroowwtthh Faaccttoorr::
rreeggeenneerraassii sseell,, ppeerrttuummbbuuhhaann,,
ppeerrlliinndduunnggaann sseell tthhdd ttookkssiinn,,
mmeemmppeerrbbaaiikkii DDNNAA ddllll
 PPPPAARRss ((PPeerrooxxiissoommee PPrroolliiffeerraattoorr
AAccttiivvaatteedd RReesseeppttoorr)) :: pprroolliiffeerraassii
sseell,, ddiiffeerreennssiiaassii sseell,, mmeettaabboolliissmmee,,
kkeesseeiimmbbaannggaann gglluukkoossaa ddaarraahh,,
mmeettaabboolliissmmee ddllll..
 SSeennyyaawwaa ffiittookkiimmiiaa ((PPiikkoossiiaanniinn ddaann
PPoolliiffeennooll)) :: aannttii kkaannkkeerr,,
aannttiiookkssiiddaann,, mmeenngghhaammbbaatt
ppeennyyeerraappaann kkoolleesstteerrooll,, mmeerreeddaamm
eeffeekk rraaddiiaassii,, ddllll

34. NNIIWWAANNAA SSOODD
 AAddaallaahh ssuupplleemmeenn
aannttiiookkssiiddaann aannaalloogg
tteerrbbuuaatt ddaarrii ttuummbbuuhhaann
aallaamm ((kkeeddeellaaii,, bbiijjii
wwiijjeenn,, hhaattuummooggii,, kkuulliitt
bbeerraass,, tteehh hhiijjaauu,, jjeerruukk
yyuuzzuu ddaann kkoouujjii))

36. MMAANNFFAAAATT NNIIWWAANNAA SSOODD
 MMeelliinndduunnggii sseell ddaarrii kkeerruussaakkaann oolleehh
rraaddiikkaall bbeebbaass
 MMeenncceeggaahh,, mmeemmuulliihhkkaann ppeennyyaakkiitt
ddeeggeenneerraattiiff ((DDMM,, JJaannttuunngg,, CCVVAA ddllll))
 MMeenncceeggaahh ddaann mmeemmuulliihhkkaann//mmeerriinnggaannkkaann
ppeennyyaakkiitt aauuttooiimmuunn ((ppssoorriiaassiiss,, lluuppuuss ddllll))
 MMeenncceeggaahh ddaann mmeerriinnggaannkkaann ppeennuuaaaann ddiinnii
 MMeenniinnggkkaattkkaann iimmmmuunniittaass (1 Juli 2004) SEBELUM

37. VViittaayyoouunngg Fiisshh OOiill ++
EEPPOO
 DDaarrii MMiinnyyaakk iikkaann ((ssaarrddeenn ddaann aanncchhoovvii))
ddaann bbuunnggaa eevveenniinngg pprriimmrroossee
 SSaajjiiaann ppeerr ssooffttggeell 11000000 mmgg,,
mmeennggaanndduunngg
Fiisshh OOiill 660000 mmgg
-- EEPPAA 110088 mmgg
-- DDHHAA 7722 mmgg
-- EEPPOO 440000 mmgg

38. Manfaat VViittaayyoouunngg FFiisshh OOiill ++ EEPPOO
 MMeenncceeggaahh hhiippeerrttrriigglliisseerriiddeemmiiaa ddaann
mmeemmbbaannttuu mmeennggoonnttrrooll kkaaddaarr lleemmaakk ddaarraahh
 MMeemmbbaannttuu mmeennggoonnttrrooll kkaaddaarr kkoolleesstteerrooll
((LLDDLL ddaann VVLLDDLL))
 MMeenncceeggaahh aarriittmmiiaa,, ppeennyyaakkiitt jjaannttuunngg,,
hhiippeerrtteennssii ddaann ssttrrookkee
 MMeemmppeerrbbaaiikkii ssiisstteemm ppeennssyyaarraaffaann oottaakk ddaann
ssiisstteemm ttrraannssmmiissii ssyyaarraaff
 MMeemmbbaannttuu ppeenncceeggaahhaann rreessiikkoo ppeennddaarraahhaann
aakkiibbaatt ssttrrookkee
 Memperbaiki kerusakan rambut, kuku dan
kulit

39. Manfaat VViittaayyoouunngg FFiisshh OOiill ++ EEPPOO
 MMeenncceeggaahh ddaann mmeerriinnggaannkkaann ppaarrkkiinnssoonn,, aallzzhheeiimmeerr
 MMeemmppeerrbbaaiikkii mmeemmoorrii // ddaayyaa iinnggaatt
 MMeenngguurraannggii rreessiikkoo ssttrreessss ddaann ddeepprreessii
 AAnnttii iinnffllaammaassii ((ppeerraaddaannggaann))
 MMeemmbbaannttuu mmeenngguurraannggii nnyyeerrii sseennddii // aasstteeooaarrttiissiiss //
rreeuummaattiikk
 MMeemmbbaannttuu mmeennggoonnttrrooll ssiisstteemm hhoorrmmoonnaall
 Mencegah dan meringankan pre-eklamsia, gejala
pre-menopause seperti hot flashes (panas di dada),
PMS(Pre-Menstrual Syndrome) seperti nyeri haid

40. Manfaat VViittaayyoouunngg FFiisshh OOiill ++ EEPPOO
 Mengurangi dan mencegah risiko tumor pada
payudara
 Membantu mencegah resiko pendarahan akibat stroke
 Salah satu nutrisi penting untuk kulit
 Meringankan kelainan pada kulit seperti alergi, eksim,
dermatitis, jerawat dan psoriasis
 Memperbaiki ketajaman mata
 Membantu mencegah komplikasi syaraf pada penderita
diabetes melitus (neuropati diabetik)
 Mencegah kerusakan hati dan ginjal
 Mengoptimalkan komunikasi antar sel

41. OOGGFF
 Dari bahan-bahan berkategori organik (tidak
mengandung pestisida, herbisida, insektisida,
rekayasa genetik, residu kimia industri, dan lain-lain)
 Mengandung 12 vitamin dan 19 mineral penting
dan 10 gram protein berkualitas tinggi untuk
peremajaan sel dan jaringan.
 Mengandung herbal-herbal alami dilengkapi
dengan serat larut (xanthan gum, apple pectin dan
citrus pectin), serat tak larut (soy fiber, algae
spirulina dan clorella), untuk menjaga
keseimbangan flora/bakteri baik dalam usus serta
memperkuat otot dinding usus.

42. MMaannffaaaatt
OOGGFF
 MMeennggooppttiimmaallkkaann pprroosseess ddeettookkss aallaammii ssaammppaaii ddii
ttiinnggkkaatt sseell
 MMeemmpprrootteekkssii hhaattii ddaann ggiinnjjaall ddaarrii ttookkssiinn
 MMeerreemmaajjaakkaann sseell ttuubbuuhh
 MMeenniinnggkkaattkkaann vviittaalliittaass
 MMeenniinnggkkaattkkaann ppeerriillttaassttiikk uussuuss sseehhiinnggggaa ffeesseess lleebbiihh
mmuuddaahh ddiikkeelluuaarrkkaann
 MMeenncceeggaahh kkoonnssttiippaassii :: mmeenncceeggaahh CCaa uussuuss
 MMeenngghhaallaannggii ppeennyyeerraappaann cchhoolleesstteerrooll