excelente material

1. CCLLAASSIIFFIICCAACCIIÓÓNN DDEE LLAA
MMAATTEERRIIAA

2. CCllaassiiffiiccaacciióónn ddee llaa mmaatteerriiaa..
SSisistetemmaass m maateteriraialeless
SSuusstatanncciaiass p puurarass Mezclas Mezclas
UUnn s soololo c coommppoonneenntete DDooss o o m maass c coommppoonneenntetess
SSimimppleless CCoommppuueesstatass Homogénas Homogénas HHeeteteroroggéénnaass
Un solo tipo de átomo.
Cl,Fe, O2 ,Ca,Na…
Un solo tipo de átomo.
Cl,Fe, O2 ,Ca,Na… Dos o mas tipos de átomos.
Dos o mas tipos de átomos.
H 2O , CH4 , NH3
H 2O , CH4 , NH3
Una sola fase:
Sal+agua
Azucar+agua
Alcohol+agua
Una sola fase:
Sal+agua
Azucar+agua
Alcohol+agua
Dos o mas fases:
Arena+agua
Aceite+agua
Dos o mas fases:
Arena+agua
Aceite+agua

3. SSUUSSTTAACCIIAACCIIAASS PPUURRAASS
SSIIMMPPLLEESS
UUNN SSOOLLOO TTIIPPOO DDEE ÁÁTTOOMMOO
MMeerrccuurriioo ((ll)) CClloorroo((gg))
ááttoommoo ddee HHgg ááttoommoo ddee CCll

4. SUSTANCIA PPUURRAA CCOOMMPPUUEESSTTAA
SS OO
CC ZZnn
 UUnn ssoolloo ttiippoo ddee ccoommppoonneenntteess ..PPEERROO HHAAYY
ÁÁTTOOMMOOSS DDIIFFEERREENNTTEESS EENN CCAADDAA
CCOOMMPPOONNEENNTTEE!!!!
 FFiigguurraa aa:: EEll úúnniiccoo ccoommppoonneennttee eess eell CCSS22
 FFiiffuurraa bb::EEll úúnniiccoo ccoommppoonneennttee eess ZZnnOO..

5. MMEEZZCCLLAASS
 FFoorrmmaaddaa ppoorr ddooss oo mmaass ccoommppoonneenntteess..
 EEnn eessttee ccaassoo ffoorrmmaaddaa ppoorr mmoollééccuullaass ddee
hhiiddrróóggeennoo yy ooxxííggeennoo..

6. I DENTI FI CACI ÓN DE SUSTANCI AS
MATERIA
¿COMPOSICIÓN UNIFORME?
NO SI
¿PUEDE SEPARARSE POR
MÉTODOS FÍSICOS?
SI
SISTEMA
HOMOGÉNEO
¿PUEDE DESCOMPONERSE
EN OTRAS SUSTANCIAS
POR MÉTODOS QUÍMICOS?
SISTEMA
HETEROGÉNEO
SUSTANCIA MEZCLA
PURA
ELEMENTO COMPUESTO
NO
MÉTODO QUÍMICO
NO
SI
MÉTODOS FÍSICOS

7. DIFERENCIAS SSUUSSTTAANNCCIIAASS
PPUURRAASS YY MMEEZZCCLLAASS..
MMeezzccllaa ddee HH22 yy OO22 ggaasseeoossooss GGaass ffoorrmmaaddoo aall hheerrvviirr HH22OO
HH22 HH22OO
OO22

8. METODOS DDEE SSEEPPAARRAACCIIÓÓNN DDEE
MMEEZZCCLLAASS
 MMEEZZCCLLAASS HHEETTEERROOGGÉÉNNEEAASS
11..--MMEEZZCCLLAASS SSOOLLIIDDOO--LLÍÍQQUUIIDDOO::
FFiillttrraacciióónn..
SSeeddiimmeennttaacciióónn..
CCeennttrriiffuuggaacciióónn..
22..--MMEEZZCCLLAASS SSÓÓLLIIDDOO--SSÓÓLLIIDDOO::
SSeeppaarraacciióónn mmaaggnnééttiiccaa..
33..--MMEEZZCCLLAASS LLÍÍQQUUIIDDOO--LLIIQQUUIIDDOO
DDeeccaannttaacciióónn..

9. METODOS DDEE SSEEPPAARRAACCIIÓÓNN DDEE
MMEEZZCCLLAASS
 MMEEZZCCLLAASS HHOOMMOOGGÉÉNNEEAASS::
11..--MMEEZZCCLLAASS SSÓÓLLIIDDOO--LLÍÍQQUUIIDDOO::
CCrriissttaalliizzaacciióónn..
CCaalleennttaammiieennttoo aa sseeqquueeddaadd..
22..--MMEEZZCCLLAASS LLIIQQUUIIDDOO--LLIIQQUUIIDDOO
DDeessttiillaacciióónn..

10. CCOOLLOOIIDDEESS
 LLooss ccoollooiiddeess ssoonn ssuussttaanncciiaass iinntteerrmmeeddiiaass eennttrree
llaass ddiissoolluucciioonneess yy ssuussppeennssiioonneess,, yy ccoonnssttiittuuiiddaass
ppoorr ddooss ffaasseess:: llaa ddiissppeerrssaa yy llaa ddiissppeerrssaannttee..
 LLaass ppaarrttííccuullaass ccoollooiiddaalleess ssoonn ttaann ppeeqquueeññaass qquuee
nnoo ppuueeddeenn oobbsseerrvvaarrssee eenn eell mmiiccrroossccooppiioo
oorrddiinnaarriioo yy rreepprreesseennttaann uunnaa ttrraannssiicciióónn eennttrree llaass
ddiissoolluucciioonneess ((hhoommooggéénneeaass)) yy llaass ssuussppeennssiioonneess
((hheetteerrooggéénneeaass))..
 EEjjeemmpplloo:: EEssppuummaa ddee aaffeeiittaarr ,, ssaannggrree ,, aarrcciillllaa eenn
aagguuaa……..

11. MMEEZZCCLLAASS
HHOOMMOOGGEENNEEAASS..DDIISSOOLLUUCCIIOONNEESS
 UUnnaa ddiissoolluucciióónn eess uunnaa mmeezzccllaa hhoommooggéénneeaa
llííqquuiiddoo--llííqquuiiddoo,, qquuee llaa ttrraattaammooss eenn bbaassee aa
ddooss ccoommppoonneenntteess::
11..--DDIISSOOLLVVEENNTTEE oo ccoommppoonneennttee eenn mmaayyoorr
pprrooppoorrcciióónn..
22..--SSOOLLUUTTOO ,, ccoommppoonneennttee eenn mmeennoorr
pprrooppoorrcciióónn eenn llaa mmeezzccllaa..
vveerr vvííddeeoo

12. CCllaassiiffiiccaacciióónn ddee llaass ddiissoolluucciioonneess
 SSeeggúúnn eell eessttaaddoo ddee aaggrreeggaacciióónn ddee ssuuss
ccoomm ppoonneenntteess::
SSoolliiddoo--llííqquuiiddoo:: ssaall++aagguuaa..
LLííqquuiiddoo--llííqquuiiddoo::vviinnoo((aallccoohhooll++aagguuaa))..
LLííqquuiiddoo--ggaass:: ggaasseeoossaa((aagguuaa ++CCOO22))..
SSóólliiddoo--ssóólliiddoo::aalleeaacciioonneess..
GGaass--ggaass:: aaiirree..

13. CCOONNCCEENNTTRRAACCIIÓÓNN DDEE UUNNAA
DDIISSOOLLUUCCIIÓÓNN..
EEss LLaa pprrooppoorrcciióónn eenn llaa qquuee ssee eennccuueennttrraann eell
ssoolluuttoo eenn uunnaa ddiissoolluucciióónn..
MMaatteemmááttiiccaammeennttee::
--ggrraammooss ddee ssoolluuttoo ppoorr ccaaddaa lliittrroo ddee
ddiissoolluucciióónn:: ((gg//ll))..
--ggrraammooss ddee ssoolluuttoo eenn ccaaddaa 110000gg ddee
ddiissoolluucciióónn((%% eenn ppeessoo))..

14. FFoorrmmaass ddee eexxpprreessaarr llaa
ccoonncceennttrraacciióónn..
CC((gg//ll))== ggrraammooss ddee ssoolluuttoo//VVoolluummeenn ddiissoolluucciióónn((ll))
CC((%%))==((mmaassaa ssoolluuttoo//mmaassaaddiissoolluucciióónn))xx110000..
EEjjeemmppllooss,,ccaassooss pprrááccttiiccooss..

15. SSOOLLUUBBIILLIIDDAADD..
 SSee ddeennoommiinnaa ssoolluubbiilliiddaadd aall vvaalloorr ddee llaa
ccoonncceennttrraacciióónn mmááxxiimmaa ..
 MMááxxiimmaa ccaannttiiddaadd ddee ssoolluuttoo qquuee ssee ppuueeddee
ddiissoollvveerr eenn 110000 ggrraammooss ddee ddiissoollvveennttee,, aa
uunnaa tteemmppeerraattuurraa ddaaddaa..
SS((TTª))==mmááxxiimmaa ccaannttiiddaadd ddee ssoolluuttoo//110000gg..ddttee..

16. Factores qquuee aaffeeccttaann aa llaa
SSOOLLUUBBIILLIIDDAADD..
TTeemmppeerraattuurraa::
--EEnn ddiissoolluucciioonneess ssoolliiddoo--llííqquuiiddoo yy llííqquuiiddoo--
llííqquuiiddoo,, llaa ssoolluubbiilliiddaadd aauummeennttaa ccoonn llaa
tteemmppeerraattuurraa..((ssiimmiill ccoollaaccaaoo ccaalliieennttee yy ffrriioo))
--EEnn ddiissoolluucciioonneess ggaass--lliiqquuiiddoo llaa ssoolluubbiilliiddaadd
aauummeennttaa aall ddiissmmiinnuuiirr llaa tteemmppeerraattuurraa..((ssiimmiill
ccooccaa--ccoollaa ffrriiaa yy nnaattuurraall))

17. Factores qquuee aaffeeccttaann aa llaa
SSOOLLUUBBIILLIIDDAADD..
 PPuullvveerriizzaacciióónn ddeell ssoolluuttoo:: EEll ssoolluuttoo
ppuullvveerriizzaaddoo mmuueessttrraa mmááss ssuuppeerrffiicciiee ddee
ccoonnttaaccttoo ccoonn eell ddiissoollvveennttee.. SSee ffaacciilliittaa llaa
ddiiffuussiióónn ddee mmoollééccuullaass ddee ssoolluuttoo aa ttrraavvééss
ddeell ddiissoollvveennttee aall aauummeennttaarr llaa ssuuppeerrffiicciiee ddee
ccoonnttaaccttoo..
 AAggiittaacciióónn::LLaa aaggiittaacciióónn hhaaccee aauummeennttaarr eell
ccoonnttaaccttoo eennttrree mmoollééccuullaass ddee ssoolluuttoo ccoonn eell
ddiissoollvveennttee..

18. Tipos de disoluciones en función
de la SOLUBI LI DAD
 DILUIDAS: Baja proporción de soluto disuelto
 CONCENTRADAS: Alta proporción de soluto
disuelto
 SATURADAS: Máxima cantidad de soluto disuelto.
Este límite lo impone la solubilidad de la
sustancia.
Su concentración coincide con la solubilidad.
 SOBRESATURADA: Queda soluto sin disolver.
Forma mezcla heterogénea.
Al filtrarla obtenemos la disolución saturada.

19. Variación ddee llaa ssoolluubbiilliiddaadd ccoonn llaa
tteemmppeerraattuurraa..
 EEnn llaa ggrrááffiiccaa ssee
oobbsseerrvvaa llaa vvaarriiaacciióónn
ddee llaa ssoolluubbiilliiddaadd ccoonn
llaa tteemmppeerraattuurraa ddee
cciieerrttaass ssuussttaanncciiaass..
 LLaa vvaarriiaacciióónn eess mmaass
aaccuussaaddaa eenn eell NNaaNNOO33

20. Variación ddee llaa ssoolluubbiilliiddaadd ccoonn llaa
tteemmppeerraattuurraa..

21. EJEMPLO DDEE VVAARRIIAACCIIÓÓNN DDEE LLAA
SSOOLLUUBBIILLIIDDAADD..
 SSoolluubbiilliiddaadd ((2255º))== 3300 gg//10000 gg ddee aagguuaa..
2255 gg ssuussttaanncciiaa aa 2255º 3355 gg ddee ssuussttaanncciiaa aa 2255º 3355 gg.. ddee ssuussttaanncciiaa aa 5500º
ssee ddiissuueellvvee ttooddoo .. 3300 gg.. ssee ddiissuueellvveenn.. ssee ddiissuueellvvee ttooddoo..
55 gg.. vvaann aall ffoonnddoo..