Segunda mitad de los años 60 en Reino Unido.

1. SSEEGGUUNNDDAA MMIITTAADD DDEE LLOOSS
AAÑÑOOSS 6600 EENN EELL RREEIINNOO
UUNNIIDDOO

2. SSEEGGUUNNDDAA MMIITTAADD DDEE LLOOSS AAÑÑOOSS 6600 EENN
EELL RREEIINNOO UUNNIIDDOO
DDee llaa mmiissmmaa mmaanneerraa qquuee eenn EEssttaaddoo
UUnniiddooss,, eenn eell RReeiinnoo UUnniiddoo ttaammbbiiéénn ssuurrggiirráá
llaa nneecceessiiddaadd ddee aabbrriirr nnuueevvooss ccaammiinnooss
ppaarraa eell rroocckk.. EEssttaa bbúússqquueeddaa ccoonndduucciirráá aall
nnaacciimmiieennttoo ddee eessttiillooss ccoommoo eell rroocckk
ssiinnffóónniiccoo,, eell rroocckk pprrooggrreessiivvoo,, yy eell hhaarrdd
rroocckk..

3. EEll rroocckk ssiinnffóónniiccoo
IInntteennttaa eennssaanncchhaarr llooss llíímmiitteess ddeell rroocckk--rreeccuurrrriieennddoo aa llaa
ttrraaddiicciióónn cclláássiiccaa.. EEss uunnaa mmúússiiccaa qquuee uuttiilliizzaa llaa oorrqquueessttaa,,
yyaa nnoo ccoommoo ssiimmppllee ffoonnddoo ddee aaccoommppaaññaammiieennttoo,, ssiinnoo
ccoommoo uunn iinnssttrruummeennttoo mmááss eenn ppllaannoo iigguuaallddaadd ccoonn llooss
iinnssttrruummeennttooss ddeell rroocckk..
EEnnttrree ssuuss rreepprreesseennttaanntteess ddeessttaaccaann PPrrooccooll HHaarruumm ccoonn
tteemmaass ccoommoo AA wwhhiitteerr sshhaaddee ooff ppaallee (( iinnssppiirraaddoo eenn eell aarriiaa
ddee llaa SSuuiittee nn º 33 ddee JJ.. SS.. BBaacchh ))..
TThhee MMooooddyy BBlluueess ccoonn DDaayyss ooff ffuuttuurree ppaasssseedd (( iinnfflluuiiddoo
ppoorr llaa SSiinnffoonnííaa ddeekk NNuueevvoo MMuunnddoo ddee DDvvoorraakk))

4. PPiinnkk FFllooyydd..

5. EEll rroocckk pprrooggrreessiivvoo
RReeccooggee llaa iiddeeaa ddeell rroocckk ssiinnffóónniiccoo ddeessaarrrroollllaannddoo aall eexxttrreemmoo llaa
eexxppeerriimmeennttaacciióónn.. IInntteeggrraa eell rroocckk ccoonn aammbbiicciioossaass ppuueessttaass eenn eesscceennaa
ddee lluucceess,, pprrooyyeecccciioonneess,, eeffeeccttooss ddee hhuummoo,, eettcc..,, eenn bbuussccaa ddee llaa oobbrraa
ddee aarrttee ttoottaall..
PPrrooppoonnee uunnaa mmúússiiccaa ppaarraa ppeennssaarr,, mmuuyy iinngglluuiiddaa ppoorr llaa vvaanngguuaarrddiiaa
cclláássiiccaa,, qquuee ssee ccaarraacctteerriizzaa ppoorr llaass iimmpprroovviissaacciioonneess vviirrttuuoossííssttiiccaass,, llaa
ccoommppoossiivviióónn ddee llaarrggooss tteemmaass ffoorrmmaaddooss ppoorr vvaarriiaass sseecccciioonneess,, eell uussoo
ddee llaa mmoodduullaacciióónn yy eell ccrroommaattiissmmoo pprrooppiiooss ddee llaa mmúússiiccaa cclláássiiccaa,, llaa
eexxpplloorraacciióónn ddee eeffeeccttooss iinnuussuuaalleess eenn llaa gguuiittaarrrraa yy llaa uuttiilliizzaacciióónn ddee
ssiinntteettiizzaaddoorreess ppaarraa oobbtteenneerr ttiimmbbrreess nnuueevvooss yy uunn ddiissttiinnttoo eeffeeccttoo
““ccóóssmmiiccoo””..
EEnnttrree ssuuss pprriinncciippaalleess rreepprreesseennttaanntteess ddeessttaaccaann llooss ggrruuppooss KKiinngg
CCrriimmssoonn yy,, ssoobbrree ttooddoo,, PPiinnkk FFllooyydd ccuuyyoo áállbbuumm DDaarrkk ssiiddee ooff tthhee
mmoooonn hhaa ssiiddoo uunnoo ddee llooss mmááss vveennddiiddooss ddee ttooddaa llaa hhiissttoorriiaa ddeell rroocckk..

6. EEll rroocckk pprrooggrreessiivvoo

7. EEll hhaarrdd rroocckk
EEss uunn eessttiilloo aa mmeeddiioo ccaammiinnoo eennttrree eell rroocckk
pprrooggrreessiivvoo yy eell hheeaavvyy mmeettaall.. SSee ccaarraacctteerriizzaa ppoorr
eell ssoonniiddoo aattrroonnaaddoorr ddee llaa bbaatteerrííaa,, uunn bbaajjoo ddee
rriittmmoo iinnssiisstteennttee,, eell pprreeddoommiinniioo ddee llaass gguuiittaarrrraass
ssaattuurraaddaass,, uunnaa vvoozz rruuggiiddaa yy bbaarrrrooccooss ppuunntteeooss
ssoolliissttaass eenn llaa gguuiittaarrrraa..
TTiieennee ccoommoo pprriinncciippaalleess rreepprreesseennttaanntteess aa LLeedd
ZZeeppppeelliinn ccoonn ccaanncciioonneess ccoommoo SSttaarr wwaayy ttoo
hheeaavveenn,, yy DDeeeepp PPuurrppllee,, qquuee pprraaccttiiccaa uunnooss tteemmaass
llaarrggooss yy ddeennssooss ccoonn ssoollooss vviirrttuuoossooss yy rriiffffss mmuuyy
ppeeggaaddiizzooss ccoommoo eenn SSmmookkee oonn tthhee wwaatteerr..

8. EEll hhaarrdd rroocckk
((LLeedd--ZZeeppppeelliinn))