Yritysten kokemuksia hankinnoilla työllistämisestä
•
0 likes•559 views
Hankinnoilla duunia -hankkeessa (2015-2017) on koottu 22 haastattelua yritysten kokemuksista työllistämisestä julkisten hankintojen yhteydessä. Esityksessä tiivistetään haastatteluiden tuloksia. Lisää aiheesta osoitteessa www.thl.fi/hankinnoistaduunia
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Yritysten kokemuksia hankinnoilla työllistämisestä
Similar to Yritysten kokemuksia hankinnoilla työllistämisestä (20)
More from THL
More from THL (20)
Yritysten kokemuksia hankinnoilla työllistämisestä
- 1. Yritysten kokemuksia hankinnoilla työllistämisestä 14.8.2017
- 2. Sisältö 1. Taustaa 2. Työllistämisehto tarjouspyynnössä 3. Työllistäminen julkisen hankinnan yhteydessä 4. Yhteistyö työllisyyspalveluiden kanssa 5. Rekrytointiprosessi 6. Yhteiskuntavastuu 7. Työllistämisehdon vaikutus hinnoitteluun 8. Työntekijän perehdyttäminen, työpanos ja mahdollisuus jatkaa työssä sopimuksen jälkeen 9. Suhtautuminen työllistämisehtoon jatkossa 10. Lopuksi 22.8.2017Etunimi Sukunimi2
- 3. 1. Taustaa • Yritysten kokemuksia hankinnoilla työllistämisestä on koonti osana THL:n koordinoimaa Hankinnoista duunia –hanketta • Hankkeessa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun kaupungit pilotoivat julkisilla hankinnoilla työllistämistä vuosina 2015-2017 • Tämän koonnin aineisto koostuu 22:sta hankinnoilla työllistäneen yrityksen edustajan haastattelusta vuosina 2015-2017 • Haastattelijoina toimivat Hankinnoista duunia -hankkeen työntekijät • Mukana on ainoastaan tarjouskilpailun voittaneita yrityksiä • Tarkoituksena on ollut kartoittaa työllistäneiden yritysten kokemuksia työllistämisehdon soveltamisesta ja siitä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia he näkevät hankinnoilla työllistämisessä jatkossa • Tarkoituksena on myös kehittää sosiaalisesti kestävien hankintojen edistämistä yritysten näkökulmaa hyödyntämällä 22.8.2017Etunimi Sukunimi3
- 4. 2. Työllistämisehto tarjouspyynnössä Mitä ajatuksia työllistämisehto julkisessa hankinnassa herätti kun huomasitte sen tarjouspyynnössä? • 20 vastaajaa totesi suhtautuneensa työllistämisehtoon joko neutraalisti tai positiivisesti jo tarjouspyynnön kohdalla. • Näistä vastaajista muutamat kertoivat ihmetelleensä asiaa aluksi, mutta perehtymisen myötä totesivat työllistämisehdon positiiviseksi asiaksi. Työllistämisehtoon suhtauduttiin varsin pragmaattisesti • Osa mainitsi, että työllistämisehto on hyvä tapa toteuttaa yritysten yhteiskuntavastuuta ja helpottaa yksittäisten henkilöiden pääsyä työmarkkinoille • Asia oli monelle tuttu jo aiemmista tarjouspyynnöistä ja yritykset olivat toteuttaneet sosiaalista työllistämistä aiemminkin yrityksen arvojen mukaisesti. 22.8.2017Etunimi Sukunimi4
- 5. 2. Työllistämisehto tarjouspyynnössä ”Työllistämisehto on jo ennestään tuttua ja se on (organisaation) arvojen mukaista. Haluamme tukea omalta osaltamme sitä, että osatyökykyiset pääsevät työelämään. On ihan myönteistä ja on hienoa olla mahdollistamassa työllistämistä.” ”Aluksi vähän ihmettelin työllistämisehtoa, mutta kun asiaa vähän mietti niin se tuntui hyvältä ja järkevältä.” ”Ehto kannattaa pitää mukana, koska se edistää yhteiskunnallista vastuuta. Vaikeasti työllistettävillä enemmän mahdollisuuksia päästä mukaan” 22.8.2017Etunimi Sukunimi5
- 6. 2. Työllistämisehto tarjouspyynnössä ”Tämä oli positiivinen huomio jo tarjouspyynnön yhteydessä. Jos sellaista pystytään tekemään niin mikä ettei. Sehän on meillekin itse asiassa hyvä asia. Tämä on hyvä asia, koska yleensä työllistyminen ja talouden kierto investointipuolen ja saneerauspuolen hankkeissa on meillekin hyvä. Kun talous kiertää hyvin niin kouluja pidetään kunnossa ja niin edelleen. Kyllä myös me pienyrittäjät näemme laajemmat vaikutukset ja yhteiskunnallisen suuremman kuvan.” ”Oli hyvä, että tarjouspyynnön mukana oli esimerkkilaskelma siitä, mitä palkkatuettu työntekijä maksaa yritykselle.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi6
- 7. 2. Työllistämisehto tarjouspyynnössä • Yksi vastaaja jätti vastaamatta kysymykseen ja ainoastaan yksi vastaaja suhtautui työllistämisehtoon kielteisesti: ”Ne jotka on pitkäaikaistyöttömiä tai muuten pitää työllistää jotenkin tai tarvitsee tukea niin heillä on usein niin paljon omia vaikeuksia, että vaikka me yritetään ottaa heitä tänne se ei usein tahdo onnistua. Siinä on usein syy, että he ovat pitkäaikaistyöttömiä, ikinä en ole löytänyt sellaista, että olisi onnistunut tuella, ei olla ikinä löydetty yhtäkään. (--) Pelkkä työpaikka ei riitä, tarvitaan tukea työpaikalle.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi7
- 8. 3. Työllistäminen julkisen hankinnan yhteydessä Millaiseksi koitte työllistämisen julkisen hankinnan yhteydessä? • 14 vastaajaa kertoi kokeneensa työllistämisen neutraalisti tai positiivisesti • Myönteiseksi koettiin erityisesti joustava menettelytapa, tasavertaisuus, realistiset lähtökohdat työllistämiselle sekä ajatus siitä, että molemmat osapuolet hyötyvät. ”Suhtaudutaan myönteisesti. Oli osa normaalia työllistämisprosessia. Tietysti koulutusvaatimukset pitää ottaa huomioon, mutta osa työtehtävistä voidaan tätä kautta teettää. Työllistettävien avulla loppusilaus sujuu paremmin, kun he ovat avustavissa tehtävissä.” ”Teksti oli hyvin laitettu tarjouspyyntöön ja siitä selvisi kaikki olennainen. Hyvää on myös se, että menettely oli joustava.” ”Molemmat osapuolet hyötyvät. Saimme hyötyä palkkatuen muodossa vaikka on riski työllistää pitkäaikaistyötön. Riskiä pienentää se, että työnantaja voi itse valita työllistettävän.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi8
- 9. 3. Työllistäminen julkisen hankinnan yhteydessä • 8 vastaajaa kertoi kohdanneensa haasteita työllistämisessä • Haasteeksi esitettiin ennen kaikkea sopivan rekrytoitavan henkilön löytyminen ja tähän kuluvat aika. • Ratkaisuja on löydetty sosiaali- ja työllisyyspalveluiden joustavasta yhteistyöstä. • Muita haasteita olivat työllistämisestä koituva paperityö ja työntekijän mahdollinen tuen tarve työpaikalla. 22.8.2017Etunimi Sukunimi9
- 10. 3. Työllistäminen julkisen hankinnan yhteydessä ”On vähän kankea, koska työllistää hieman enemmän kuin normaali rekry. Aiheuttaa paperityötä palkkatuen hakemiseen ja raportointiin.” ”Oli haastavaa löytää sopivat yli 6 kuukautta työttömänä olevat henkilöt. Ei voitu työllistää henkilöitä, jotka olivat olleet työttömänä alle 6 kuukautta. Lisäksi palkkatukiehdot ovat varsin tiukat, joten päätettiin työllistää ilman sitä.” ”Kesti odotettua kauemmin, että TE-toimiston kautta saatiin sopiva työntekijä.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi10
- 11. 4. Yhteistyö työllisyyspalveluiden kanssa Miten yhteistyö kaupungin työntekijöiden kanssa on sujunut työllistämisehdon toteuttamiseksi? Minkälaista apua ja tukea olisitte kaivanneet, jos ette sellaista saaneet? • Lähes kaikki vastaajat kertoivat, että yhteistyö kaupungin työntekijöiden ja TE-palveluiden kanssa on sujunut hyvin ja apua on saatu, kun sitä on tarvittu • Haasteeksi koettiin se, ettei sopivia ja kriteerit täyttäviä työnhakijoita löydy. • Vastauksissa korostui yhteistyön ja tuen merkitys, kun työllistämisehto on asetettu. Positiiviseksi asiaksi koettiin, että on yksi työntekijä, joka tarjoaa tietoa ja tukea ja toimii yhteyshenkilönä. 22.8.2017Etunimi Sukunimi11
- 12. 4. Yhteistyö työllisyyspalveluiden kanssa ”Tietoja ja apua sai hyvin, mutta potentiaalisia työntekijöitä ei meinannut heti löytyä.” ”Yhteistyö on toiminut hyvin TE-toimiston suuntaan, mikä onkin monesti välttämätöntä silloin kun kriteerinä on löytää työllistämisehdon täyttävä henkilö.” ”Yhteistyö on ollut erittäin onnistunutta (kaupungin työntekijän) kanssa, eikä ole ollut muita yhteyshenkilöitä kaupungilta. Tämän kaltainen yksi selkeä yhteyshenkilö kaupungilla on aivan ehdoton asia tällaisessa prosessissa ja työllistämisehdon onnistumisessa.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi12
- 13. 5. Rekrytointiprosessi Minkälainen rekrytointiprosessi on mielestänne ollut? • Valtaosa yrittäjistä koki rekrytointiprosessin olleen sujuva. • Tätä on edistänyt se, että työllistämisehdon soveltaminen on ollut jo valmiiksi tuttua yritykselle tai tilanteeseen on saatu työllisyyspalveluilta tietoa ja tukea. • Rekrytoinnin sujuvuutta on edistänyt myös se, että prosessi on valmisteltu erityisen huolellisesti ja esimerkiksi tehtävänkuva on mietitty sopivaksi. • Joillain yrityksillä on omat rekrytointimenettelynsä, joiden myötä on helppo löytää sopiva työntekijä ilman lisätyötä. 22.8.2017Etunimi Sukunimi13
- 14. 5. Rekrytointiprosessi ”Prosessit ovat olleet hyviä, työttömän ihmisen asioita hoitaneet ihmiset ovat soittaneet ja olleet hyvin yhteydessä. Myös ihmiset suoraan ovat tulleet kysymään töitä. Monipuolisia tapoja, yhtä rekrytointimallia ei ole, vaan työntekijät tulevat eri instansseja pitkin. Asiakaslähtöinen toimintatapa, ei rutiinityönhakua vaan yhteispeliä, jossa vastapuoli ja työntekijä.” ”Vaikeasti työllistyvien henkilöiden osalta olemme muokanneet haettavana olevaa työtä hakijan mukaisesti niin, että työtä tarvinnut henkilö on voinut työllistyä.” ”Rekrytointiprosessi sujui hyvin ja suoritettiin moniportaisesti: alkukysymykset (soveltuvuus/mahdolliset rajoitukset), cv, taustaselvitys työnhakijasta (suosittelijat), haastattelu ja työsopimus. Työllistettäviin ollaan oltu tyytyväisiä ja molempien työsuhde jatkui koeajan jälkeen.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi14
- 15. 5. Rekrytointiprosessi • Rekrytointiprosessin haasteeksi nostettiin jälleen sopivien työntekijöiden löytämiseen kuluneet resurssit ”Sinänsä toimii, mutta hallinnointi työllistää organisaatiota ja ei ole hoivapalveluyritysten ydintoimintaa- ja osaamista hallinnoida tämänkaltaista työllistämistä” ”Toivoisi, että olisi enemmän vaihtoehtoja mistä valita. Välillä on vaikea löytää sopivaa henkilöä ja tässä esimerkissä ei ollut kuin pari työnhakijaa.” ”Haastavaa on ollut löytää sellaiset ihmiset, jotka täyttävät sopimuksen kriteerit ja on mahdollisuus palkata pidemmäksikin aikaa.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi15
- 16. 6. Yhteiskuntavastuu Onko työttömien työllistäminen julkisen hankinnan avulla mielestäsi hyvä tapa toteuttaa yritysten yhteiskuntavastuuta? • 17 vastaajaa totesi, että työllistäminen on hyvä tapa toteuttaa yritysten yhteiskuntavastuuta ”Kyllä. Tässä on nimenomaan win-win -tilanne, kunnat antaa yrityksille töitä ja yritykset työllistävät pitkäaikaistyöttömiä.” ”On hyvä tapa toteuttaa. Yksi positiivinen asia tulee siinä sivussa. Tämä voi olla mahdollisuus, kun on paljon työttömiä. Lisäksi tämä voi hälventää työnantajien ennakkoluuloja ja saada ne myös jatkossa työllistämään ko. kohderyhmään kuuluvia henkilöitä.” ”Tällaista toimintamallia pitäisi hyödyntää enemmän. Voisi olla jopa laissa velvoite, kuten joissain maissa on.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi16
- 17. 6. Yhteiskuntavastuu • 5 vastauksessa oli hajontaa. Toisaalta pohdittiin, olisiko kannustimet parempi kuin velvoittava ehto ja toisaalta mietittiin, että yritykset tekevät jo paljon yhteiskuntavastuullista toimintaa. ”Hankintalain henki on tehdä hankinnat mahdollisimman kokonaisedullisesti, joten ydintarkoituksen päälle rakennetut lisävelvoitteet voivat hämärtää tätä tavoitetta. Tämän kaltainen työllistämistoiminta ei ole tarjoajien ydinosaamista, joten panos/hyöty- suhde ei ole paras mahdollinen” ”Työllistäminen on vain pintaraapaisu. Jos aidosti haluttaisiin nostaa esiin yhteiskuntavastuuta, niin kilpailutuksen ei pitäisi olla niin hintavetoinen.” ”Yksi tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta niin julkishallinnolta kuin palveluntuottajilta. Kaikkiin hankintoihin se ei kuitenkaan sovi. Se sopii sellaisiin hankintoihin, joiden toteuttamiseen liittyy myös sellaisia töitä, joiden suorittamiseen ei tarvita suurta ammattitaitoa.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi17
- 18. 7. Työllistämisehdon vaikutus hinnoitteluun Arvioitteko sosiaaliselle työllistämiselle rahallisen hinnan, jonka sisällytitte tarjoukseenne? Jos kyllä, niin minkä? • Suurin osa vastaajista (16) kertoi, että työllistämisehto ei vaikuttanut hintaan • Yksi kertoi työllistämisehdon vaikuttaneen kokonaishinnoitteluun ja yksi totesi kaikkien ehtojen tai lisäysten vaikuttavan tarjoushintaan. • Kaksi kertoi työllistämisehdon alentaneen tarjoushintaa saamiensa tukien vuoksi • Yksi ei osannut vastata kysymykseen ja yksi jätti vastaamatta. • Vastauksissa katsottiin tärkeäksi, että työllistäminen on mitoitettu hankintaan sopivaksi, jolloin hintaa ei tarvitse nostaa. 22.8.2017Etunimi Sukunimi18
- 19. 7. Työllistämisehdon vaikutus hinnoitteluun ”Ei mietitty hintaa, koska oli joka tapauksessa rekrytointitarve. Palkkatukea ei myöskään huomioitu hinnoittelussa.” ”En usko, että mikään yritys pohtii asiaa hinnannostamisen kannalta tai toisaalta palkkatuen kannalta, että pitäisivät hinnat matalammalla. Näen, että tällä toiminnalla on pelkästään positiivinen merkitys. Pöljä ajatelma, että edes nostaisi tarjouksen hintaa.” ”Huomioitiin hinnoissa työnantajan nettokustannus. Eli laskettiin tarjoushintaa, kun työntekijä ei maksa työnantajalle niin paljoa kuin ilman palkkatukea.” ”Vaikuttaa kokonaishinnoitteluun lisäämällä sopimuksen mukaisen palvelun tuottamisen hallinnointikustannusta. Isoilla toimijoilla mahdollisuus paremmin organisoida muun toiminnan ohella, mutta yksittäisillä pienemmillä toimijoilla varmasti enemmän haasteita toiminnallisesti ja taloudellisesti.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi19
- 20. 8. Työntekijän perehdyttäminen, työpanos ja mahdollisuus jatkaa työssä sopimuksen jälkeen • Iso osa vastaajista mainitsi, että perehdyttämiseen on paneuduttu tavallista enemmän ja työtehtäviä on mukautettu rekrytoitavan henkilön perusteella. • Toisaalta osa vastasi, että rekrytoituun työntekijään on alusta asti suhtauduttu samalla tavoin kuin muissakin rekrytoinneissa. • Työllistettävien työpanokseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. • Joissain tapauksissa yritykset ovat jatkaneet työsuhdetta työllistämisjakson jälkeen. • Tyytymättömyys muutamissa tapauksissa on liittynyt enimmäkseen siihen, ettei työllistettävällä ole ollut tehtäviin riittävää osaamista tai työsuorituksessa on ollut haasteita. 22.8.2017Etunimi Sukunimi20
- 21. 8. Työntekijän perehdyttäminen, työpanos ja mahdollisuus jatkaa työssä sopimuksen jälkeen ”Ensimmäinen rekrytoimamme henkilö oli löytö, ja hän on vakituisessa työsuhteessa meillä.” ”Oli jo etukäteen valmiudet ja perehdytysohjelmat olemassa. Jokainen työntekijä kohdataan ihmisenä ja huomioidaan toki erityistarve ja työtehtävät. ”Työsuoriutumisessa on ollut runsaasti vaihtelua riippuen henkilöstä ja tämän elämäntilanteesta. Tilanteen ja suoriutumisen mukaan on mahdollisuus useissa tapauksissa jatkaa työskentelyä.” ”Samalla tavalla perehdytetty kuin kaikki muut työntekijät. Perehtymiselle varattiin riittävästi aikaa. Osalle työyhteisöstä mainittiin, että kyseessä on työllistettävä, mutta ei ole ollut ennakkoasenteita työllistettävää kohtaan. Työllistettävän työpanokseen on oltu tyytyväisiä ja on mahdollista jatkaa puolen vuoden työllistämisjakson jälkeen työsuhdetta.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi21
- 22. 9. Suhtautuminen työllistämisehtoon jatkossa • Yhtä lukuun ottamatta kaikki yritykset totesivat, että voisivat vastata uudelleen tarjouspyyntöön, jossa on huomioitu työllistämisehto • Osa vastaajista näki reunaehtoina työllistämisen kohtuulliset mittasuhteet ja eräs vastaaja pohti myös sitä, että jos kaikki kaupungit edellyttävät samaa niin voisi tulla haasteita • Yksi yritys pohti voiko jatkossa tehdä tarjouksia työllistämisehdon sisältäviin tarjouspyyntöihin, sillä heillä on jo niin paljon palkkatyöllistettyjä, jotka vaikuttavat yrityksen saamaan tukeen 22.8.2017Etunimi Sukunimi22
- 23. 9. Suhtautuminen työllistämisehtoon jatkossa ”Kyllä, pidän työllistämisehtoa hyvänä” ”Kyllä ehdottomasti. Kannattaa jatkaa ja kannustaa siihen, että yhteiskunta suhtautuu tämän asian huomioimiseen myönteisesti. ”Työllistäminen ei ole este tarjoamiselle. Sitten voisi tulla ongelmia, jos kaikki kaupungit edellyttäisivät samaan aikaan työllistämistä. Ei olisi välttämättä mielekkäitä työtehtäviä tarpeeksi tarjolla ja tällöin toivottaisiin joustoja työllistämisen ajankohdan suhteen.” 22.8.2017Etunimi Sukunimi23
- 24. 10. Lopuksi • Kaiken kaikkiaan yritykset suhtautuivat hankinnoilla työllistämiseen pääosin myönteisesti. • Yritysten yhteiskuntavastuu koettiin tärkeäksi asiaksi ja hankinnoilla työllistäminen nähtiin käytännönläheisenä tapana toteuttaa sitä. • Heikossa työllisyysasemassa olevien henkilöiden työllistäminen nähtiin monelle organisaatiolle tärkeänä arvokysymyksenä. • Yritykset toivoivat tukea rekrytointiin ja joustavuutta työllistämisen toteuttamiseen. • Työllistämisehdon toivottiin olevan kohtuullinen ja sopivassa suhteessa hankinnan kokoon. 22.8.2017Etunimi Sukunimi24
- 25. 10. Lopuksi • Erityisesti pienemmillä yrityksillä kului suhteellisesti enemmän resursseja sopivan henkilön löytymiseen ja perehdyttämiseen kuin isommilla yrityksillä, joilla saattoi olla jo runsaasti kokemusta asiasta ja mahdollisesti henkilöstöosasto, joka hoitaa käytännön järjestelyitä • Suurin haaste hankinnoilla työllistämisessä olikin sopivan henkilön löytäminen tehtävään eli työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma • Lisää kokemuksia ja tuloksia julkisilla hankinnoilla työllistämisestä osoitteessa www.thl.fi/hankinnoistaduunia 22.8.2017Etunimi Sukunimi25