2. Asiakaslähtöisyys SADe-ohjelmassa
SADe-ohjelma -> asiakaslähtöisyyden ja laadun kriteerit täyttyvät
silloin, kun
• palvelukokonaisuus vastaa kokonaisvaltaisesti
palvelutarpeisiin
• palvelukokonaisuuden avulla palvelujen saatavuus ja
löydettävyys paranevat
• palvelut ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita
• palvelukokonaisuus antaa asiakkaalle hyötyä ja vähentää
asiakkaan kokemaa hallinnollista taakkaa
• palvelukokonaisuus lisää asiakkaiden oikeusturvaa ja tasa-
arvoa
TERVESOS-tapahtuma 18.5.2016
Pirkko Hakkarainen 2
3. Kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä
digitalisaatiosta
Koulutetut kokemusasiantuntijat ry:n jäsenten näkemyksiä (n=4)
• Muutoksesta? Hyviä kokemuksia, helpottanut asiointia,
korvannut fyysisiä käyntejä. Ei voi säästösyistä korvata
kasvokkaista palvelua.
• Mahdollisuuksista? Nopeus, helppo saatavuus, tietojen
jakaminen. Voisi hyödyntää vielä enemmän, esim. nettiterapia,
työterveyshuollon rutiinikäynnit. Jäisi enemmän aikaa
haastavampiin tapauksiin, säästyisi rahaa.
TERVESOS-tapahtuma 18.5.2016 :
Pirkko Hakkarainen 3
4. Kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä
digitalisaatiosta
• Riskeistä?
tietoturvaongelmat, palvelujen liian mittava digitalisointi,
syrjäytyneimmät eivät yksin käytä digitekniikkaa, palvelun
henkilökohtaisuus vähenee, henkilökunnalta häviää vastuu palvelun
”persoonattomuuden” takia,
työttömyys kasvaa suorittavalla tasolla ja vain asiantuntijatyölle
kysyntää,
väestön tietoteknisen osaamisen ja laitteiston puutteet saattavat
pudottaa palvelujen ulkopuolelle esim. iäkkäät, vammaiset,
maahanmuuttajat, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät sekä
vähävaraiset
TERVESOS-tapahtuma 18.5.2016 :
Pirkko Hakkarainen 4
5. Kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä
digitalisaatiosta
• OmaKanta? Mahtava, periaatteessa hyvä, vielä suppea
• Vaikutukset palveluihin hakeutumiseen? Helpottaa, pelko
henkilökohtaisen palvelun unohtamisesta säästöjä hakiessa,
saattaisi auttaa sellaisia ihmisiä joilla voimat/jaksaminen vähissä
tai liikkuminen vaikeaa, digitaalisten palvelujen kysyntä tulee
kasvamaan
• Digitalisaatio 10 vuoden kuluttua? Kannustaa esim. liikuntaan,
luontevampaa, paljon enemmän palveluja, voi pitää yhteyttä
lääkäriin ja hoitajiin sähköisesti, lääkäri on tavoitettavissa
sähköisesti 24/7, elintapa- ja terveystietoja kerätään, tietoja
hyödynnetään ennakoiden ongelmia ja sairauksia.
TERVESOS-tapahtuma 18.5.2016 :
Pirkko Hakkarainen 5
6. Tutkittua tietoa
THL/kansalaiskysely/SADe-sote-hanke 2014 (n=4015)
• sähköiset palvelut säästävät kansalaisilta keskimäärin 1,37 sote-
huollon käyntiä vuodessa
• 65 % pitää tärkeänä sähköistä ajanvarausta
• 61 % pitää tärkeänä yleistä terveystietoa
• 59 % pitää tärkeänä palveluhakemistoa
TERVESOS-tapahtuma 18.5.2016
Pirkko Hakkarainen 6
7. Tutkittua tietoa
A-klinikkasäätiö/kansalaiskysely/verkkopalveluiden käyttö 2013 ja 2015
(teemana päihteet ja pelaaminen)
• 59 % olisi itse valmis kokeilemaan internetistä löytyviä itsehoito- tai
oma-apupalveluja omaan ongelmaan liittyen. (2013 sama taso)
• Tietolähteiden arvostus netissä/alkoholinkäytön vaikutukset ja haitat
• 61 % valtiollisen tason toimijat
• 39 % järjestöt
• 25 % tiedotusvälineet
• 14 % yksityinen sektori
• 11 % kunnat
• 9 % kansalaiskeskustelut
(kaikissa laskua vuodesta 2013)
TERVESOS-tapahtuma 18.5.2016
Pirkko Hakkarainen 7
2013 n=1195
2015 n=1089
8. Mahdollisuudet ja riskit A-klinikkasäätiön
näkökulmasta
• Hyvällä suunnittelulla, ennakoivalla tutkimuksella ja kansalaisia
osallistamalla voidaan tuottaa hyviä sähköisiä palveluja sote-alalle.
• Omahoidolliset palvelut tulisi saada luontevaksi osaksi palvelujatkumoa
ja hyödyntää olemassa olevaa aineistoa, missä kolmas sektori on vahva.
• Tarvitaan edelleen myös anonyymejä palveluja (matala kynnys).
• Digitalisaatio edellyttää vastapainoksi vahvaa kansalaisyhteiskuntaa.
Jokaisella pitäisi olla luotettava läheinen, jotta tasa-arvo palveluihin
pääsyssä toteutuu. Onko? Asioinnin kyvykkyys voi polarisoida väestöä.
• Miten ajatellaan stigmatisoinnin näkökulmasta tietojen näkyvyys
Kannassa? Ja tulevaisuudessa ihmisten itsensä keräämän datan osalta?
• Digitalisaatio edellyttää luottamussuhdetta. Mikäli kansalaisten luottamus
järjestelmään kärsii, he voivat rajata tietojensa näkyvyyttä ja silloin
palvelujärjestelmä voi rapautua.
TERVESOS-tapahtuma 18.5.2016
Pirkko Hakkarainen 8
9. Lähteet
• Verkkopalveluiden käyttö 2013. Tilaaja A-klinikkasäätiö, tekijä
Taloustutkimus
• Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kansalaisten
kokemukset ja tarpeet (2014). Hannele Hyppönen, Jaakko Hyry, Kati
Valta, Saija Ahlgren. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti
33/2014.
• Verkkopalveluiden käyttö 2015. Tilaaja A-klinikkasäätiö, tekijä
Taloustutkimus
• SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan sähköiset palvelut.
Loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 7/2016
• Kysely KoKoA:n jäsenille digitalisaatiosta. Tekijä A-klinikkasäätiö,
toukokuu 2016, meneillään)
TERVESOS-tapahtuma 18.5.2016
Pirkko Hakkarainen 9