TERVE-SOS 2019 -tapahtuma, esitys: Mika Ala-Kauhaluoma, yhteyspäällikkö, Kuntoutussäätiö

1. Uusia tuulia kuntoutukseen: sijoita ja valmenna-malli
Mika Ala-Kauhaluoma
Terve Sos 23-24.5, Oulu

2. Työelämän
kunto
Fyysinen
kunto
Psyykkinen
kunto
Jaksaminen
Taitojen
löytäminen
Digitaidot
ja -työkalut
Työelämän
psykologi
Osallistuja
itse
• Itsetunto,
omanarvontunto
• Liikunta ja lepo
• Työllistymisen
mahdollisuudet
• Työnhaun tuki
• Digitaitojen päivitys
• Itseluottamuksen
vahvistaminen
• Unohdetun osaamisen
virkistäminen
• Uusien taitojen
oppiminen
Mentorivalmentaja
Kolme näkökulmaa
Näkökulmat työvalmennuksen lähtötilanteeseen

3. | ©Kuntoutussäätiö
IPS tausta ja tavoitteet
IPS-malli (Individual Placement and Support, suom. sijoita ja valmenna) on näyttöön
perustuva menettelytapa työn löytämiseksi avoimilta työmarkkinoilta eri
kuntoutujaryhmille.
• Näyttöön perustuvan käytännön perusoletuksena on, että tieteellisin menetelmin voidaan
osoittaa palveluita, jotka toimivat asiakkaan tavoitteiden suhteen paremmin kuin samaan
palvelutarpeeseen vastaavat muut käytännöt ja interventiot.
• IPS-malli on osoittautunut useissa maissa tuloksekkaaksi tavaksi vaikeasti työllistyvien ihmisten
työllistämisessä.
• Asiakkaiden oikeus parhaaseen näyttöön perustuvaan palveluun
| 21.5.2019Esityksen nimi Sivu 3

4. | ©Kuntoutussäätiö
IPS toimintamallina
Näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen kulmakiviä ovat:
– Tuettuun työllistymiseen keskittyneet työvalmentajat
– Työllistymistavoitteen asettaminen avoimille työmarkkinoille
– Nopea työnetsintä
– Palveluintegraatio
IPS arviointimenetelmänä
– 25 kohtainen asteikko (pisteytys 1-5)
– Tarkastelukohteena henkilöstöpolitiikka, organisaation toiminta ja asiakaspalvelu
– Erottelu ja ennustevaliditeetti todistettu tutkimuksen avulla
– Arviointi perustuu arviointikäyntiin ja kirjalliseen materiaaliin
| 21.5.2019Esityksen nimi Sivu 4

5. | ©Kuntoutussäätiö
Tuloksellisuus (Harkko Lehto, Pitkänen, Ala-Kauhaluoma 2019)
Systemoitujen kirjallisuuskatsausten mukaan IPS-malliin osallistuneilla on hieman yli
kaksikertainen mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille ammatilliseen
koulutukseen, siirtymätyöllisyysmalleihin tai psykiatriseen hoitoon nähden.
Euroopassa 2010-luvulla toteutettujen satunnaiskontrolloitujen IPS-hankkeissa 37
prosenttia oli työllistynyt.
– Eurooppalaisissa tutkimuksissa IPS-asiakkaiden työllistyminen on vähäisempää verrattuna
Yhdysvalloissa (62 %) ja muualla kuin Yhdysvalloissa (47 %) tehtyihin tutkimuksiin
– Eurooppalaisten kokeilujen tulokset ovat kuitenkin yhdenmukaisia Euroopan ulkopuolisten
kokeilujen kanssa siinä, että IPS-mallin mukaista palvelua saaneet ovat työllistyneet
verrokkiryhmiään paremmin.
| 21.5.2019Esityksen nimi Sivu 5

6. | ©Kuntoutussäätiö
Muu tuloksellisuusnäyttö
• Tutkimuksissa on saatu näyttöä myös tulojen paranemisen, sekä itsetunnon,
elämänlaadun, sosiaalisen osallisuuden ja oireiden hallinnan paranemisen
näkökulmista.
• Tutkimuksissa, joissa verrataan IPS-kustannuksia ja tuloksia muihin ammatillisiin
palveluihin, kustannukset ovat yleensä saman suuntaisia, mutta IPS-ohjelmien
tuloksellisuus on kaksi tai kolme kertaa suurempaa kuin verrokkipalveluissa.
| 21.5.2019Esityksen nimi Sivu 6

7. | ©Kuntoutussäätiö
Palvelusta hyötyneet ryhmät
IPS on lähtökohdiltaan epäspesifinen diagnoosien suhteen. IPS:n on osoitettu
tuottavan parempia työllistymistuloksia vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsiville
henkilöille riippumatta demografisista ja kliinisistä tekijöistä tai työllistymishistoriasta
– Esimerkiksi malli on osoittautunut vaikuttavaksi seuraavissa erityisryhmissä: skitsofrenia,
bipolaarinen häiriö ja depressio, persoonallisuushäiriöt, päihdehäiriöt ja autismi.
Ensipsykoosiin sairastuneiden nuorten kohdalla on näyttöä IPS-mallin toimivuudesta
tilanteessa, jossa yhdistyy opiskelutavoitteet.
– Myös muiden kuin mielenterveyden häiriöiden osalta on myönteisiä tuloksia. Esimerkiksi
selkäydinvammoista kärsineet ovat hyötyneet IPS:n mukaisesta palvelusta.
| 21.5.2019Esityksen nimi Sivu 7

8. | ©Kuntoutussäätiö
Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä
Suomalaisten asiantuntijahaastatteluiden mukaan IPS-malli on sovellettavissa jo
nykyisin, sillä sen keskeiset elementit ovat jo olemassa
– IPS-mallia on kokeiltu Suomessa useissa hankkeissa ja se on taustalla tuetun työllistämisen
laatustandardissa.
– IPS-mallin arvioidaan soveltuvan kansainvälisten kokemusten tavoin etenkin
mielenterveyskuntoutujille, mutta myös osatyökykyisille, kehitysvammaisille ja
pitkäaikaistyöttömille sekä niille maahanmuuttajille, joiden heikko kielitaito vaikeuttaa
työllistämistä.
– IPS-mallin käyttöönotto edellyttää laatukriteereitä ja -standardia, jolla voidaan seurata
toiminnan tuloksellisuutta ja toimimista mallin mukaisesti.
| 21.5.2019Esityksen nimi Sivu 8

9. | ©Kuntoutussäätiö
IPS:n juurruttaminen osaksi Suomen SoTe-järjestelmä
• Suomessa työhönvalmennusta on toteutettu 1990-luvulta lähtien sekä Kelan,
työeläkelaitosten että työ- ja elinkeinohallinnon toimintana.
• Lisäksi työhönvalmennusta toteutetaan eri muodoissa mm. kuntien ja
kuntayhtymien toimesta sekä kehitetään ja toteutetaan lukuisissa, erityisesti ESR-
rahoitteisissa projekteissa ja kehittämishankkeissa.
– Suomalaisen työhönvalmennuksen toteutukselle on ollut ominaista, että siinä ei ole sovellettu
IPS:n ydinominaisuuksia kuin osittain.
• Sijoita- ja valmenna tyyppistä työhönvalmennusta suositellaan toteutettavaksi IPS-
laatustandardin määrittelemällä tavalla.
| 21.5.2019Esityksen nimi Sivu 9

10. | ©Kuntoutussäätiö
Kohderyhmät
• Keskivaikeista ja vaikeista mielenterveyden häiriöstä kärsiviin henkilöihin
(kohderyhmä 1).
• Mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyysetuuksia saaville
(kohderyhmä 2).
• Muut sairausryhmät (kohderyhmä 3).
• Muut alipalvellut erityisryhmät (esim. syrjäytysvaarassa oleviin nuoriin,
maahanmuuttajiin ja vapautuviin vankeihin) (kohderyhmä 4).
| 21.5.2019Esityksen nimi Sivu 10

11. | ©Kuntoutussäätiö
Yhteenveto
Kirjallisuuskatsauksien tulokset kuvaavat pääasiallisesti mielenterveyskuntoutujille
suunnattua ja mielenterveyspalveluihin integroitua palvelua.
IPS-malli on ainoa tuetun työllistymisen malli, jonka mukaista toimintaa voi kutsua
näyttöön perustuvaksi.
– IPS:n mukaista palvelua saaneet saavat muita todennäköisemmin töitä avoimilta markkinoilta,
heidän työllistyminen on nopeampaa ja he ovat korkeampituloisia.
– Tuloksellisuudesta yhdensuuntaista näyttöä Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
– Paikalliset tekijät kuten sosiaaliturvan rakenne tai työllisyystilanne vaikuttavat
tuloksellisuuteen.
| 21.5.2019Esityksen nimi Sivu 11

12. | ©Kuntoutussäätiö
Yhteenveto
IPS on käyttökelpoinen menetelmä mielenterveyden häiriöstä kärsivien palvelujen
laadun parantamisessa.
IPS-mallin implementaatiota tukevat tekijät:
– Laatukriteerien tarkkuus ja kattavuus
– Arvioitavissa oleva tuloksellisuus
– Mallin siirrettävyys
IPS-mallin implementaation haasteita:
– Toimijoiden sitouttaminen
– Taloudelliset kannustimet palveluntuottajalle, asiakkaalle ja työnantajalle
| 21.5.2019Esityksen nimi Sivu 12

13. Mika.Ala-Kauhaluoma@Kuntoutussaatio.fi