Anneli Weiste-Paakkasen esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.

1. KULTTUURI-
SENSITIIVINEN
TUTKIMUS
23.5.2018 MONET-
seminaari
23.5.2018 Anneli Weiste-Paakkanen 1

2. LISÄÄNTYNYT MONIKULTTUURISUUS
EDELLYTTÄÄ
KULTTUURISENSITIIVISYYTTÄ
VÄESTÖTUTKIMUKSISSA
 Tietylle väestöryhmälle (esim. kieli- tai kulttuuriryhmä)
kohdennettu tutkimus, jonka menetelminä käytetään yleisissä
laajoissa väestötutkimuksissa käytettyjä tutkimusmenetelmiä
 Kulttuurisensitiivisyys ei ole kulttuurirelativismia, ihmiset ja
ilmiöt ovat samoja ja menetelmät vertailukelpoisia!
23.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 2

3. YHTEISÖJEN OSALLISTUMINEN
 Suunnittelussa
- Fokusryhmähaastattelut, tutkimussisältöjen mielekkyys
 Toteutuksessa
- Kaksikielinen tai yhteisöön kuuluva kenttähenkilöstö,
kumppaniraati, kohtaaminen tutkimustilanteessa
 Raportoinnissa
– Pajatyöskentely: alustavien tulosten tulkinta learning cafe-
menetelmällä avaavien kysymysten avulla,
toimenpidesuositukset
23.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 3

4. KENTTÄHENKILÖSTÖN KOKEMUKSET
 Aineistona kenttähenkilöstön laadulliset haastattelut (Maamu,
UTH, Roosa)
 Kuinka motivoida osallistujia?
 Mikä on syynä osallistumattomuuteen?
tuloksia
Osallistujien heikko luottamus viranomaisiin syynä
tutkimuskielteisyyteen (pelkoa etnisestä profiloinnista)
Henkilöstön ja tutkittavien jaettu kulttuuritausta sekä
edistää, että ehkäisee osallistumista (huolena tiedon
luottamuksellisuus, haasteena yhteisön valtasuhteet)
23.5.2018 4

5. ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS
(ROOSA) 2016-2018
23.5.2018 5
Tietoa Suomen romaniväestön hyvinvoinnista, terveydestä,
toiminta- ja työkyvystä sekä palvelujen käytöstä
Taustalla Romanipoliittinen ohjelma Tutkimukseen kutsuminen
verkostojen perusteella – ei
etnisyyteen perustuvia
henkilötietoja
Kulttuurisensitiivisyys tutkimussisällöissä
– haasteina terveyteen liittyvä viestintä

6. LUOTTAMUS ON TIEDONKERUUN
EDELLYTYS OSALLISTAVASSA
TUTKIMUKSESSA
 Luottamuksen rakentaminen vaatii resursseja
 Yhteistyö paikallisten toimijoiden / yhdistysten kanssa
 Kuulemiset, fokusryhmähaastattelut / pajatyöskentely
…. osallistava tiedonkeruu, mixed methods
 Kieli- ja kulttuurisyhteisötaustainen tutkimushenkilöstö,
toimivat myös kulttuuritulkkeina edistäen kulttuurienvälistä
vuorovaikutusta
 Tutkimuslaitoksen tuki: koulutus, kulttuurien välisen
kompetenssin arvostaminen, tuki, luottamus, avoimuus ja
viestintä
23.5.2018 6

7. KULTTUURISEN VÄLISEN
KOMPETENSSIN KEHITTYMINEN
TUTKIMUSHANKKEESSA
Luottamus,
kahdensuuntainen
integraatio
Aika ja muut
resurssit
Sitoutunut
tutkimushenkilöstö
23.5.2018 7

8. OSALLISUUS ON MUUTAKIN KUIN
MENETELMIÄ
 Tieto on valtaa (M. Foucault)
 Koulutuksen ja tutkimuksen merkitys voimaannuttavana,
sortavia rakenteita murtavana ja oikeudenmukaisuutta
edistävänä voimana (P. Freire)
 Kenen todellisuudella on merkitystä? (R. Chambers)
23.5.2018 8

9. TIEDON TUOTTAMINEN
VOIMAANTUMISENA
 ”Kohteena oleminen” voi vahvistaa epäluottamusta
viranomaisia kohtaan, vaikka tutkimuksen tarkoituksena
olisikin tosiasiallinen yhdenvertaisuus.
 ”Osallistavassa tutkimusotteessa tutkijalla on välitön kontakti
tutkittavien symbolisiin suhteisiin ja sosiaaliseen
todellisuuteen, mikä mahdollistaa sen, että tutkimuksessa
otetaan huomioon näiden suhteiden sisältö ja muut
ulottuvuudet ja tutkijalla on mahdollisuus oppia ja osallistua
tiedonantajien viestinnällisiin tilanteisiin (Swantz 1985)”
 (
23.5.2018 9

10. KULTTUURISENSITIIVISYYS ON
ASENNETTA
 Kaiken toiminnan taustalla on kulttuuri ja siihen kiinteästi liittyvä,
oikeana pidetty tieto.
 Tietojärjestelmissä vaikuttaa valtasuhteet ja tiedon tuottamisella
voidaan vahvistaa, säilyttää tai kumota aiempia valtasuhteita.
 Ns. haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kohdalla oltava
erityisen tietoisia vallankäytöstä.
 Tiedostettava, etteivät esim. tutkimussisällöt ole kulttuurillisesti
neutraaleja vaan käsitteet voidaan ymmärtää monin tavoin.
23.5.2018 10