SlideShare a Scribd company logo
1 of 17
Download to read offline
BIOKAASUSTA KASVUA
BIOKAASULIIKETOIMINNAN
EKOSYSTEEMIEN MAHDOLLISUUDET
MIRJA MUTIKAINEN 13.5.2016
1
• Liiketoiminnan ekosysteemi on laajempi käsite kuin arvoketju tai arvoverkko
• perusarvoketju : alihankkijat, tavarantoimittajat, tuotanto, suorat asiakkaat
• laajennettu arvoketju: asiakkaiden asiakkaat ja toimitusketjut laajemmin
• ekosysteemi: edellä mainittujen lisäksi toimijat jotka vaikuttavat liiketoiminnan
menestymiseen, kuten viranomaiset, toimialajärjestöt , TKI-toimijat ym.
• Selvityksen tavoitteena oli kuvata ekosysteemien mahdollisuuksia edistää
biokaasuliiketoimintaa Suomessa
• tavoitteeseen liittyen tunnistettiin laaja toimenpiteiden kirjo lähtien
lopputuotteiden kysynnän edistämisestä ja päätyen kansallisiin poliittisiin linjauksiin
ekosysteemien mahdollistajana
2
TAVOITE: BIOKAASULIIKETOIMINTA KASVUUN
EKOSYSTEEMEJÄ EDISTÄEN
Biokaasu Suomessa 2015
• Biokaasua tuotetaan noin 180
miljoonaa m3/a (850 GWh/a)
• Vrt. Ruotsi: yli 1800 GWh/a
• Liikennebiokaasu: 24 tankkausase-
maa
• Vrt. Ruotsi: 161 julkista tankkaus-
asemaa, liikennekäyttö 1600 GWh
• Energiakäyttö: 600-700 GWh, alle 1
% uusiutuvasta energiasta
• Vrt. Saksa 41 000 GWh, biokaasu-
sähkö n. 5 % kokonaiskulutuksesta
• Tuotantoa n. 15 maatilalla
• Vrt. Ruotsi n. 50, Saksa yli 8000
SUOMESSA BIOKAASUN TUOTANTO KASVUSSA
JA EKOSYSTEEMEISTÄ LÖYTYY ESIMERKKEJÄ
3
Ekosysteemiesimerkkejä
Suomesta
• Envi Grow Park Forssassa
• Jepuan Biokaasu Oy
• Ab Stormossen Oy Vaasan seudulla
• Kalmarin maatila Laukaalla
• Ekokemin kiertotalouskylä
Riihimäellä (rakenteilla)
Ruotsi
• Julkisten toimijoiden laaja yhteinen ponnistus
biokaasutuotannon ja –käytön lisäämiseen
• Aktiiviset toimialajärjestöt (biokaasuyhdistys)
ja lobbarit
• Biokaasun liikennekäytön tavoitteellinen
lisääminen ja tukeminen yhteiskunnan
varoista
• Biokaasun tuotannon keskittyminen Skåneen –
laajan alueellisen ekosysteemin syntyminen
Saksa
• Kehityksen ajurina “Energiewende” ja
lisääntyneet tuet erityisesti biokaasusähkön
tuotannolle
• Maatalouden uusi elinkeino: paljon erikokoisia
maatilakohtaisia laitoksia, kasvatettu
biomassa (maissi) raaka-aineena
• Omavaraisten biokaasua tuottavien ekokylien
lisääntyminen – irti kalliiksi koetusta
kansallisesta energiainfrasta
Hollanti
• Ajurina maatalouden jätevirtojen ja
ravinnetalouden haasteet - paljon maataloutta
pinta-alaltaan pienehkössä maassa
• Vahva maakaasun tuotannon ja käytön
tausta; ja laajat kaasuverkot (low/high
quality gas)
• Jätteiden kierrätyksen mallimaa
Itävalta
• Vahva tausta uusiutuvissa (hydro, biomassat)
• Energiantuotanto biokaasulla CHP-laitoksissa,
taustalla syöttötariffit biokaasusähkölle ja
investointituet laitoksille
• Tavoite: maakaasuriippuvuuden vähentäminen
• Alueellisia voimakkaita kehitystoimenpiteitä,
esim. ÖkoEnergiland-alue
4
BENCHMARK-TARKASTELU PALJASTI
ERILAISET KEHITYKSEN AJURIT ERI MAISSA
5
SELVITYKSESSÄ TARKASTELLUT KANSAINVÄLISET
EKOSYSTEEMI-ESIMERKIT
Ruotsi Skånen alue
Jordberga Biogas
Lidköping Biogas
Biogas Brålanda
Saksa Flintenbreitenin alue Lübeckissä
Ekokylät: Mauenheim, Bechstedt
Hollanti Bieleveld Bio-Energie B.V.
Itävalta Güssing-Ökoenergieland
Grazin biokaasuohjelma
Norja Greve biogass “Den magiske
fabrikken”
Tanska REnescience-laitos
Kööpenhaminassa
6
KOKONAISEKOSYSTEEMISSÄ USEITA RAAKA-AINE-
LÄHTEITÄ , LOPPUTUOTTEITA JA KÄYTTÖTAPOJA
Biokaasun
kasvava
liikennekäyttö
Biokaasun
kasvava energia-
ja teollisuus-
käyttö
Lisääntyvä
ravinnekierto ja
jätteiden
hyötykäyttö
Maatilat
biokaasu-
tuotannon
lisääjänä
7
TARKASTELU RAKENNETTIIN NELJÄN
KASVUPOLUN (SKENAARION) POHJALTA
Kaasu-
ajoneuvojen
läpimurto
Biokaasu
palaa
Ravinnekierron
mallimaa
Maaseudun
tulevaisuus
TAVOITETILA / KASVUPOLKU
KEHITYKSEN TÄRKEIN MOOTTORI
• Biokaasuyhdistys: Maataloudesta voitaisiin teknis-taloudellisesti tuottaa noin 2 –
10 TWh energiaa (sisältää sekä lannat että kasvibiomassan).
• Tähti, Rintala: Biokaasun teoreettinen tuotantopotentiaali Suomessa on 24,4 TWh,
teknis-taloudellinen 9,2 TWh
• Gasum: Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali on ainakin 15 TWh
(joissakin lähteissä 18 TWh), kolmannes maakaasun käytöstä
• Pitkän aikavälin ilmasto- ja energia-strategia: Tavoitteena 4 – 5 TWh taso
8
KOKONAISUUDEN LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI
ON SATOJA MILJOONIA EUROJA VUODESSA
+5 TWh/a lämpöä loppukäyttäjähinnalla 30-50 eur/MWh
150 – 250 miljoonaa euroa
TAI
+5 TWh/a sähköenergiaa loppukäyttäjähinnalla 70 – 90 eur/MWh
350 – 450 miljoonaa
TAI
+5 TWh /a liikennebiokaasua loppukäyttäjähinnalla 90 eur/MWh
450 miljoonaa
KAASUAJONEUVOJEN LÄPIMURTOA EDISTÄVÄT
JULKISET HANKINNAT JA JAKELUN EKOSYSTEEMIT
BIOKAASU PALAA – KASVUA INTEGROITUMISESTA
ENERGIAJÄRJESTELMÄÄN JA TEOLLISUUTEEN
RAVINNEKIERRON MALLIMAA – EDELLYTYKSENÄ
TKI-HANKKEET JA KASVAVA LANNOITEKÄYTTÖ
MAASEUDUN TULEVAISUUS - LUVITUS- JA INVES-
TOINTIKYNNYS MATALEMMAKSI, “ALAVIRTAA”
TYÖSSÄ TUNNISTETTIIN NOIN 80 MAHDOLLISTA-
VAA TAI EDISTÄVÄÄ TOIMENPIDETTÄ
s
Informaation ja
tiedonkulun
prantaminen
Lopputuotteen
kilpailukyvyn
parantaminen
Kehityshankkeet ja
niiden rahoitus
Toimijoiden
yhteistyömallit ja -
rakenteet
Ratkaisu- ja
teknologiakehitys, pilotit
Osaamisen kehittäminen
Poliittiset tavoitteet ja
päätöksenteko
Luvituksen, säädösten ja
määräysten muutokset
Yhteiskunnan ja
asenteiden muutokset
Markkinoiden ja
kysynnän luonti
PRIORISOITUJA TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIA
• TKI-hankkeet raaka-ainepohjan
laajentamiseksi
• Kierrätyslannoitteiden
täsmäkehitys
• Uudet kaupalliset ravinnekierron
toimintamallit
• Normiston helpottaminen
• Osaamisen lisääminen
• Uudet toimintamallit
kannattavuuden parantamiseksi
• Biokaasulla tuotetun energian
laajempi käyttö
energiajärjestelmän osana
• Uudentyyppiset kiinteämmät
teolliset symbioosit
yrityspuistoissa ja alueelisesti
• Jakeluverkoston laajentaminen
pääväylien varrelle
• Julkisten hankintojen
hyödyntäminen
kaasuajoneuvokannan
lisäämiseen
Kaasu-
ajo-
neuvojen
läpimurto
Biokaasu
palaa
Ravinne-
kierron
mallimaa
Maa-
seudun
tulevai-
suus
Viestintä ja vaikuttaminen
Kansalliset strategiat ja linjaukset
Säädösten ja tukimekanismien muokkaus
LOPUKSI KITEYTIMME VIESTEJÄ ERI TOIMIJOILLE
16
VIIME VIIKKOJEN JA TÄMÄN PÄIVÄN KEHITYSTÄ
Suomen suurimman biokaasutuottajan Gasumin tavoitteena on
laajentaa kiertotalousmalliaan orgaanisia lannoitteita tuottavan
suomalaisen startupin Soilfoodin kanssa. Yhteistyömallissa
biokaasutuotannossa syntyvästä ravinnejäännöksestä jalostetaan
ravinnerikasta täsmälannoitetta pääosin maanviljelijöiden tarpeisiin.
Toimintatapa tehostaa arvokkaiden ravinteiden kierrättämistä
EcoEnergy SF:n Äänekoksen biokaasutuslaitos valmistaa sellutehtaan
lietteestä bioenergiaa ja tähtää demonstraatiolaitoksen jälkeen
kansainvälisille markkinoille. Valmistuttuaan laitos tuottaa sellutehtaan
lietteistä kahta lopputuotetta. Ajoneuvojen polttoaineeksi jalostettavaa
biokaasua käytetään aluksi teollisuudessa ja tehdas- ja talousalueen
liikenteessä Toisella lopputuotteella, pellettimäisellä kiinteällä
biopolttoaineella, voidaan korvata fossiilisia polttoaineita.
Keski-Suomella on edellytyksiä luoda kattava ja toimiva
biokaasuekosysteemi, sillä alueella on paljon osaamista ja toimintaa
biokaasusektorilla. Sitra tukee Keski-Suomen liiton työtä
maakunnallisen biokaasuekosysteemin luomiseksi. Aluelähtöinen työ
toimii myös esimerkkinä muille Suomen maakunnille
KIITOS!
17

More Related Content

What's hot (7)

EU:n metsäkatolakialoite 17.11.2021
EU:n metsäkatolakialoite 17.11.2021 EU:n metsäkatolakialoite 17.11.2021
EU:n metsäkatolakialoite 17.11.2021
 
Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014
Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014
Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014
 
Kommenttipuheen-vuoro: Kaupan alan näkökulma
Kommenttipuheen-vuoro: Kaupan alan näkökulmaKommenttipuheen-vuoro: Kaupan alan näkökulma
Kommenttipuheen-vuoro: Kaupan alan näkökulma
 
Espoo kuutoskunnat indikaattorit
Espoo kuutoskunnat indikaattoritEspoo kuutoskunnat indikaattorit
Espoo kuutoskunnat indikaattorit
 
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihinKatsaus päästöoikeusmarkkinoihin
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin
 
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinotKiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
 
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
 

Viewers also liked

Viewers also liked (20)

Harri Leppänen: SSAB reducing carbon emissions
Harri Leppänen: SSAB reducing carbon emissionsHarri Leppänen: SSAB reducing carbon emissions
Harri Leppänen: SSAB reducing carbon emissions
 
Robert Rosenberg: Climate Impact Screening of Nasdaq Helsinki 2015
Robert Rosenberg: Climate Impact Screening of Nasdaq Helsinki 2015Robert Rosenberg: Climate Impact Screening of Nasdaq Helsinki 2015
Robert Rosenberg: Climate Impact Screening of Nasdaq Helsinki 2015
 
Outi Pakarinen: Biokaasun tuotanto ja käyttö maaseutumaisella alueella
Outi Pakarinen: Biokaasun tuotanto ja käyttö maaseutumaisella alueellaOuti Pakarinen: Biokaasun tuotanto ja käyttö maaseutumaisella alueella
Outi Pakarinen: Biokaasun tuotanto ja käyttö maaseutumaisella alueella
 
Outi Pakarinen: Biokaasun liikennekäyttö
Outi Pakarinen: Biokaasun liikennekäyttöOuti Pakarinen: Biokaasun liikennekäyttö
Outi Pakarinen: Biokaasun liikennekäyttö
 
Scientific support for sustainable development policies
Scientific support for sustainable development policiesScientific support for sustainable development policies
Scientific support for sustainable development policies
 
Tiina Kähö: Smart Water and Marine
Tiina Kähö: Smart Water and MarineTiina Kähö: Smart Water and Marine
Tiina Kähö: Smart Water and Marine
 
James Magness: CDP Investor Research on chemicals
James Magness: CDP Investor Research on chemicalsJames Magness: CDP Investor Research on chemicals
James Magness: CDP Investor Research on chemicals
 
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
 
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaan
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaanEeva Furman: Tavoitteista toimintaan
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaan
 
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital Region
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital RegionTiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital Region
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital Region
 
Kari Kankaanpää: Managing Climate Risks
Kari Kankaanpää: Managing Climate RisksKari Kankaanpää: Managing Climate Risks
Kari Kankaanpää: Managing Climate Risks
 
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
 
Kohti hiilineutraalia Suomea
Kohti hiilineutraalia SuomeaKohti hiilineutraalia Suomea
Kohti hiilineutraalia Suomea
 
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in Marrakech
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in MarrakechOras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in Marrakech
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in Marrakech
 
Nordic Green to Scale at Nordregio 2016
Nordic Green to Scale at Nordregio 2016Nordic Green to Scale at Nordregio 2016
Nordic Green to Scale at Nordregio 2016
 
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environmentJarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
 
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruokaJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
 
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
 
Jarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step IT
Jarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step ITJarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step IT
Jarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step IT
 
Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...
Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...
Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...
 

Similar to Biokaasusta kasvua

Similar to Biokaasusta kasvua (20)

Ekologinen kestävyys Sitran aiheet
Ekologinen kestävyys  Sitran aiheetEkologinen kestävyys  Sitran aiheet
Ekologinen kestävyys Sitran aiheet
 
Vilja Varho, Luonnonvarakeskus: Miten biotalous näyttäytyy EU:n eri strategio...
Vilja Varho, Luonnonvarakeskus: Miten biotalous näyttäytyy EU:n eri strategio...Vilja Varho, Luonnonvarakeskus: Miten biotalous näyttäytyy EU:n eri strategio...
Vilja Varho, Luonnonvarakeskus: Miten biotalous näyttäytyy EU:n eri strategio...
 
Elintarviketeollisuuden tiekartta vähähiilisyyteen
Elintarviketeollisuuden tiekartta vähähiilisyyteenElintarviketeollisuuden tiekartta vähähiilisyyteen
Elintarviketeollisuuden tiekartta vähähiilisyyteen
 
Pariisin sopimus ja cleantech
Pariisin sopimus ja cleantechPariisin sopimus ja cleantech
Pariisin sopimus ja cleantech
 
Kuntamarkkinat resurssiviisaus 11092014
Kuntamarkkinat resurssiviisaus 11092014Kuntamarkkinat resurssiviisaus 11092014
Kuntamarkkinat resurssiviisaus 11092014
 
Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016
Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016
Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016
 
Jaana Husu Kallio: maa- ja metsätalousministeriön painopistealueet
Jaana Husu Kallio: maa- ja metsätalousministeriön painopistealueetJaana Husu Kallio: maa- ja metsätalousministeriön painopistealueet
Jaana Husu Kallio: maa- ja metsätalousministeriön painopistealueet
 
Biokaasun energiatehokkaat käyttöratkaisut - Energiatehokas vesihuoltolaitos
Biokaasun energiatehokkaat käyttöratkaisut - Energiatehokas vesihuoltolaitosBiokaasun energiatehokkaat käyttöratkaisut - Energiatehokas vesihuoltolaitos
Biokaasun energiatehokkaat käyttöratkaisut - Energiatehokas vesihuoltolaitos
 
Kimmo Jarva: Lappeenranta - Resurssiviisas 2050
Kimmo Jarva: Lappeenranta - Resurssiviisas 2050Kimmo Jarva: Lappeenranta - Resurssiviisas 2050
Kimmo Jarva: Lappeenranta - Resurssiviisas 2050
 
Kiinteistöjen energiatehokkuusratkaisut
Kiinteistöjen energiatehokkuusratkaisutKiinteistöjen energiatehokkuusratkaisut
Kiinteistöjen energiatehokkuusratkaisut
 
Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...
Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...
Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...
 
Mari Pantsar-Kallio: Vähähiilinen kiertotalous
Mari Pantsar-Kallio: Vähähiilinen kiertotalousMari Pantsar-Kallio: Vähähiilinen kiertotalous
Mari Pantsar-Kallio: Vähähiilinen kiertotalous
 
Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteen
Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteenJyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteen
Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteen
 
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
 
07032014 messman raksa_foorumi
07032014 messman raksa_foorumi07032014 messman raksa_foorumi
07032014 messman raksa_foorumi
 
Energiatehokkuus Suomessa 2018 Tomi Kiuru Motiva Oy 23.10.2018
Energiatehokkuus Suomessa 2018 Tomi Kiuru Motiva Oy 23.10.2018Energiatehokkuus Suomessa 2018 Tomi Kiuru Motiva Oy 23.10.2018
Energiatehokkuus Suomessa 2018 Tomi Kiuru Motiva Oy 23.10.2018
 
Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014
Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014
Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014
 
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijanaMaa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
 
Rikkonen pasi, esitys 25.10.2017, tilaisuus: EU:n maatalouspolitiikka uudistu...
Rikkonen pasi, esitys 25.10.2017, tilaisuus: EU:n maatalouspolitiikka uudistu...Rikkonen pasi, esitys 25.10.2017, tilaisuus: EU:n maatalouspolitiikka uudistu...
Rikkonen pasi, esitys 25.10.2017, tilaisuus: EU:n maatalouspolitiikka uudistu...
 
Mari Pantsar-Kallio 26.3.2014: Teolliset symbioosit ja menestyvä Suomi
Mari Pantsar-Kallio 26.3.2014: Teolliset symbioosit ja menestyvä Suomi Mari Pantsar-Kallio 26.3.2014: Teolliset symbioosit ja menestyvä Suomi
Mari Pantsar-Kallio 26.3.2014: Teolliset symbioosit ja menestyvä Suomi
 

More from Sitra / Ekologinen kestävyys

More from Sitra / Ekologinen kestävyys (20)

Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutionsOuti Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutions
 
Jyri Arponen: Circular economy playbook
Jyri Arponen: Circular economy playbookJyri Arponen: Circular economy playbook
Jyri Arponen: Circular economy playbook
 
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in JapanKari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
 
Ernesto Hartikainen: Future fund Sitra
Ernesto Hartikainen: Future fund SitraErnesto Hartikainen: Future fund Sitra
Ernesto Hartikainen: Future fund Sitra
 
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v220180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
 
120605 kiertotaloutta kantasioille
120605 kiertotaloutta kantasioille120605 kiertotaloutta kantasioille
120605 kiertotaloutta kantasioille
 
Reima responsibility 120618tl
Reima responsibility 120618tlReima responsibility 120618tl
Reima responsibility 120618tl
 
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
 
Around and beyond SHIFT
Around and beyond SHIFTAround and beyond SHIFT
Around and beyond SHIFT
 
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for GoodThe SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
 
Scaling up existing climate solutions in Estonia
Scaling up existing climate solutions in EstoniaScaling up existing climate solutions in Estonia
Scaling up existing climate solutions in Estonia
 
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
 
How to make sustainability tick?
How to make sustainability tick?How to make sustainability tick?
How to make sustainability tick?
 
Aamuharppaus: The end of trash by Repack
Aamuharppaus: The end of trash by RepackAamuharppaus: The end of trash by Repack
Aamuharppaus: The end of trash by Repack
 
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by HeadaiAamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
 
Top tips for Climate Communications
Top tips for Climate CommunicationsTop tips for Climate Communications
Top tips for Climate Communications
 
Climate Change & Public Engagement
Climate Change & Public EngagementClimate Change & Public Engagement
Climate Change & Public Engagement
 
Pieni ilmastosanasto
Pieni ilmastosanastoPieni ilmastosanasto
Pieni ilmastosanasto
 
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattavaKiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
 
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
 

Biokaasusta kasvua

  • 2. • Liiketoiminnan ekosysteemi on laajempi käsite kuin arvoketju tai arvoverkko • perusarvoketju : alihankkijat, tavarantoimittajat, tuotanto, suorat asiakkaat • laajennettu arvoketju: asiakkaiden asiakkaat ja toimitusketjut laajemmin • ekosysteemi: edellä mainittujen lisäksi toimijat jotka vaikuttavat liiketoiminnan menestymiseen, kuten viranomaiset, toimialajärjestöt , TKI-toimijat ym. • Selvityksen tavoitteena oli kuvata ekosysteemien mahdollisuuksia edistää biokaasuliiketoimintaa Suomessa • tavoitteeseen liittyen tunnistettiin laaja toimenpiteiden kirjo lähtien lopputuotteiden kysynnän edistämisestä ja päätyen kansallisiin poliittisiin linjauksiin ekosysteemien mahdollistajana 2 TAVOITE: BIOKAASULIIKETOIMINTA KASVUUN EKOSYSTEEMEJÄ EDISTÄEN
  • 3. Biokaasu Suomessa 2015 • Biokaasua tuotetaan noin 180 miljoonaa m3/a (850 GWh/a) • Vrt. Ruotsi: yli 1800 GWh/a • Liikennebiokaasu: 24 tankkausase- maa • Vrt. Ruotsi: 161 julkista tankkaus- asemaa, liikennekäyttö 1600 GWh • Energiakäyttö: 600-700 GWh, alle 1 % uusiutuvasta energiasta • Vrt. Saksa 41 000 GWh, biokaasu- sähkö n. 5 % kokonaiskulutuksesta • Tuotantoa n. 15 maatilalla • Vrt. Ruotsi n. 50, Saksa yli 8000 SUOMESSA BIOKAASUN TUOTANTO KASVUSSA JA EKOSYSTEEMEISTÄ LÖYTYY ESIMERKKEJÄ 3 Ekosysteemiesimerkkejä Suomesta • Envi Grow Park Forssassa • Jepuan Biokaasu Oy • Ab Stormossen Oy Vaasan seudulla • Kalmarin maatila Laukaalla • Ekokemin kiertotalouskylä Riihimäellä (rakenteilla)
  • 4. Ruotsi • Julkisten toimijoiden laaja yhteinen ponnistus biokaasutuotannon ja –käytön lisäämiseen • Aktiiviset toimialajärjestöt (biokaasuyhdistys) ja lobbarit • Biokaasun liikennekäytön tavoitteellinen lisääminen ja tukeminen yhteiskunnan varoista • Biokaasun tuotannon keskittyminen Skåneen – laajan alueellisen ekosysteemin syntyminen Saksa • Kehityksen ajurina “Energiewende” ja lisääntyneet tuet erityisesti biokaasusähkön tuotannolle • Maatalouden uusi elinkeino: paljon erikokoisia maatilakohtaisia laitoksia, kasvatettu biomassa (maissi) raaka-aineena • Omavaraisten biokaasua tuottavien ekokylien lisääntyminen – irti kalliiksi koetusta kansallisesta energiainfrasta Hollanti • Ajurina maatalouden jätevirtojen ja ravinnetalouden haasteet - paljon maataloutta pinta-alaltaan pienehkössä maassa • Vahva maakaasun tuotannon ja käytön tausta; ja laajat kaasuverkot (low/high quality gas) • Jätteiden kierrätyksen mallimaa Itävalta • Vahva tausta uusiutuvissa (hydro, biomassat) • Energiantuotanto biokaasulla CHP-laitoksissa, taustalla syöttötariffit biokaasusähkölle ja investointituet laitoksille • Tavoite: maakaasuriippuvuuden vähentäminen • Alueellisia voimakkaita kehitystoimenpiteitä, esim. ÖkoEnergiland-alue 4 BENCHMARK-TARKASTELU PALJASTI ERILAISET KEHITYKSEN AJURIT ERI MAISSA
  • 5. 5 SELVITYKSESSÄ TARKASTELLUT KANSAINVÄLISET EKOSYSTEEMI-ESIMERKIT Ruotsi Skånen alue Jordberga Biogas Lidköping Biogas Biogas Brålanda Saksa Flintenbreitenin alue Lübeckissä Ekokylät: Mauenheim, Bechstedt Hollanti Bieleveld Bio-Energie B.V. Itävalta Güssing-Ökoenergieland Grazin biokaasuohjelma Norja Greve biogass “Den magiske fabrikken” Tanska REnescience-laitos Kööpenhaminassa
  • 6. 6 KOKONAISEKOSYSTEEMISSÄ USEITA RAAKA-AINE- LÄHTEITÄ , LOPPUTUOTTEITA JA KÄYTTÖTAPOJA
  • 7. Biokaasun kasvava liikennekäyttö Biokaasun kasvava energia- ja teollisuus- käyttö Lisääntyvä ravinnekierto ja jätteiden hyötykäyttö Maatilat biokaasu- tuotannon lisääjänä 7 TARKASTELU RAKENNETTIIN NELJÄN KASVUPOLUN (SKENAARION) POHJALTA Kaasu- ajoneuvojen läpimurto Biokaasu palaa Ravinnekierron mallimaa Maaseudun tulevaisuus TAVOITETILA / KASVUPOLKU KEHITYKSEN TÄRKEIN MOOTTORI
  • 8. • Biokaasuyhdistys: Maataloudesta voitaisiin teknis-taloudellisesti tuottaa noin 2 – 10 TWh energiaa (sisältää sekä lannat että kasvibiomassan). • Tähti, Rintala: Biokaasun teoreettinen tuotantopotentiaali Suomessa on 24,4 TWh, teknis-taloudellinen 9,2 TWh • Gasum: Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali on ainakin 15 TWh (joissakin lähteissä 18 TWh), kolmannes maakaasun käytöstä • Pitkän aikavälin ilmasto- ja energia-strategia: Tavoitteena 4 – 5 TWh taso 8 KOKONAISUUDEN LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI ON SATOJA MILJOONIA EUROJA VUODESSA +5 TWh/a lämpöä loppukäyttäjähinnalla 30-50 eur/MWh 150 – 250 miljoonaa euroa TAI +5 TWh/a sähköenergiaa loppukäyttäjähinnalla 70 – 90 eur/MWh 350 – 450 miljoonaa TAI +5 TWh /a liikennebiokaasua loppukäyttäjähinnalla 90 eur/MWh 450 miljoonaa
  • 9. KAASUAJONEUVOJEN LÄPIMURTOA EDISTÄVÄT JULKISET HANKINNAT JA JAKELUN EKOSYSTEEMIT
  • 10. BIOKAASU PALAA – KASVUA INTEGROITUMISESTA ENERGIAJÄRJESTELMÄÄN JA TEOLLISUUTEEN
  • 11. RAVINNEKIERRON MALLIMAA – EDELLYTYKSENÄ TKI-HANKKEET JA KASVAVA LANNOITEKÄYTTÖ
  • 12. MAASEUDUN TULEVAISUUS - LUVITUS- JA INVES- TOINTIKYNNYS MATALEMMAKSI, “ALAVIRTAA”
  • 13. TYÖSSÄ TUNNISTETTIIN NOIN 80 MAHDOLLISTA- VAA TAI EDISTÄVÄÄ TOIMENPIDETTÄ s Informaation ja tiedonkulun prantaminen Lopputuotteen kilpailukyvyn parantaminen Kehityshankkeet ja niiden rahoitus Toimijoiden yhteistyömallit ja - rakenteet Ratkaisu- ja teknologiakehitys, pilotit Osaamisen kehittäminen Poliittiset tavoitteet ja päätöksenteko Luvituksen, säädösten ja määräysten muutokset Yhteiskunnan ja asenteiden muutokset Markkinoiden ja kysynnän luonti
  • 14. PRIORISOITUJA TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIA • TKI-hankkeet raaka-ainepohjan laajentamiseksi • Kierrätyslannoitteiden täsmäkehitys • Uudet kaupalliset ravinnekierron toimintamallit • Normiston helpottaminen • Osaamisen lisääminen • Uudet toimintamallit kannattavuuden parantamiseksi • Biokaasulla tuotetun energian laajempi käyttö energiajärjestelmän osana • Uudentyyppiset kiinteämmät teolliset symbioosit yrityspuistoissa ja alueelisesti • Jakeluverkoston laajentaminen pääväylien varrelle • Julkisten hankintojen hyödyntäminen kaasuajoneuvokannan lisäämiseen Kaasu- ajo- neuvojen läpimurto Biokaasu palaa Ravinne- kierron mallimaa Maa- seudun tulevai- suus Viestintä ja vaikuttaminen Kansalliset strategiat ja linjaukset Säädösten ja tukimekanismien muokkaus
  • 15. LOPUKSI KITEYTIMME VIESTEJÄ ERI TOIMIJOILLE
  • 16. 16 VIIME VIIKKOJEN JA TÄMÄN PÄIVÄN KEHITYSTÄ Suomen suurimman biokaasutuottajan Gasumin tavoitteena on laajentaa kiertotalousmalliaan orgaanisia lannoitteita tuottavan suomalaisen startupin Soilfoodin kanssa. Yhteistyömallissa biokaasutuotannossa syntyvästä ravinnejäännöksestä jalostetaan ravinnerikasta täsmälannoitetta pääosin maanviljelijöiden tarpeisiin. Toimintatapa tehostaa arvokkaiden ravinteiden kierrättämistä EcoEnergy SF:n Äänekoksen biokaasutuslaitos valmistaa sellutehtaan lietteestä bioenergiaa ja tähtää demonstraatiolaitoksen jälkeen kansainvälisille markkinoille. Valmistuttuaan laitos tuottaa sellutehtaan lietteistä kahta lopputuotetta. Ajoneuvojen polttoaineeksi jalostettavaa biokaasua käytetään aluksi teollisuudessa ja tehdas- ja talousalueen liikenteessä Toisella lopputuotteella, pellettimäisellä kiinteällä biopolttoaineella, voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Keski-Suomella on edellytyksiä luoda kattava ja toimiva biokaasuekosysteemi, sillä alueella on paljon osaamista ja toimintaa biokaasusektorilla. Sitra tukee Keski-Suomen liiton työtä maakunnallisen biokaasuekosysteemin luomiseksi. Aluelähtöinen työ toimii myös esimerkkinä muille Suomen maakunnille