2. • Liiketoiminnan ekosysteemi on laajempi käsite kuin arvoketju tai arvoverkko
• perusarvoketju : alihankkijat, tavarantoimittajat, tuotanto, suorat asiakkaat
• laajennettu arvoketju: asiakkaiden asiakkaat ja toimitusketjut laajemmin
• ekosysteemi: edellä mainittujen lisäksi toimijat jotka vaikuttavat liiketoiminnan
menestymiseen, kuten viranomaiset, toimialajärjestöt , TKI-toimijat ym.
• Selvityksen tavoitteena oli kuvata ekosysteemien mahdollisuuksia edistää
biokaasuliiketoimintaa Suomessa
• tavoitteeseen liittyen tunnistettiin laaja toimenpiteiden kirjo lähtien
lopputuotteiden kysynnän edistämisestä ja päätyen kansallisiin poliittisiin linjauksiin
ekosysteemien mahdollistajana
2
TAVOITE: BIOKAASULIIKETOIMINTA KASVUUN
EKOSYSTEEMEJÄ EDISTÄEN
3. Biokaasu Suomessa 2015
• Biokaasua tuotetaan noin 180
miljoonaa m3/a (850 GWh/a)
• Vrt. Ruotsi: yli 1800 GWh/a
• Liikennebiokaasu: 24 tankkausase-
maa
• Vrt. Ruotsi: 161 julkista tankkaus-
asemaa, liikennekäyttö 1600 GWh
• Energiakäyttö: 600-700 GWh, alle 1
% uusiutuvasta energiasta
• Vrt. Saksa 41 000 GWh, biokaasu-
sähkö n. 5 % kokonaiskulutuksesta
• Tuotantoa n. 15 maatilalla
• Vrt. Ruotsi n. 50, Saksa yli 8000
SUOMESSA BIOKAASUN TUOTANTO KASVUSSA
JA EKOSYSTEEMEISTÄ LÖYTYY ESIMERKKEJÄ
3
Ekosysteemiesimerkkejä
Suomesta
• Envi Grow Park Forssassa
• Jepuan Biokaasu Oy
• Ab Stormossen Oy Vaasan seudulla
• Kalmarin maatila Laukaalla
• Ekokemin kiertotalouskylä
Riihimäellä (rakenteilla)
4. Ruotsi
• Julkisten toimijoiden laaja yhteinen ponnistus
biokaasutuotannon ja –käytön lisäämiseen
• Aktiiviset toimialajärjestöt (biokaasuyhdistys)
ja lobbarit
• Biokaasun liikennekäytön tavoitteellinen
lisääminen ja tukeminen yhteiskunnan
varoista
• Biokaasun tuotannon keskittyminen Skåneen –
laajan alueellisen ekosysteemin syntyminen
Saksa
• Kehityksen ajurina “Energiewende” ja
lisääntyneet tuet erityisesti biokaasusähkön
tuotannolle
• Maatalouden uusi elinkeino: paljon erikokoisia
maatilakohtaisia laitoksia, kasvatettu
biomassa (maissi) raaka-aineena
• Omavaraisten biokaasua tuottavien ekokylien
lisääntyminen – irti kalliiksi koetusta
kansallisesta energiainfrasta
Hollanti
• Ajurina maatalouden jätevirtojen ja
ravinnetalouden haasteet - paljon maataloutta
pinta-alaltaan pienehkössä maassa
• Vahva maakaasun tuotannon ja käytön
tausta; ja laajat kaasuverkot (low/high
quality gas)
• Jätteiden kierrätyksen mallimaa
Itävalta
• Vahva tausta uusiutuvissa (hydro, biomassat)
• Energiantuotanto biokaasulla CHP-laitoksissa,
taustalla syöttötariffit biokaasusähkölle ja
investointituet laitoksille
• Tavoite: maakaasuriippuvuuden vähentäminen
• Alueellisia voimakkaita kehitystoimenpiteitä,
esim. ÖkoEnergiland-alue
4
BENCHMARK-TARKASTELU PALJASTI
ERILAISET KEHITYKSEN AJURIT ERI MAISSA
5. 5
SELVITYKSESSÄ TARKASTELLUT KANSAINVÄLISET
EKOSYSTEEMI-ESIMERKIT
Ruotsi Skånen alue
Jordberga Biogas
Lidköping Biogas
Biogas Brålanda
Saksa Flintenbreitenin alue Lübeckissä
Ekokylät: Mauenheim, Bechstedt
Hollanti Bieleveld Bio-Energie B.V.
Itävalta Güssing-Ökoenergieland
Grazin biokaasuohjelma
Norja Greve biogass “Den magiske
fabrikken”
Tanska REnescience-laitos
Kööpenhaminassa
8. • Biokaasuyhdistys: Maataloudesta voitaisiin teknis-taloudellisesti tuottaa noin 2 –
10 TWh energiaa (sisältää sekä lannat että kasvibiomassan).
• Tähti, Rintala: Biokaasun teoreettinen tuotantopotentiaali Suomessa on 24,4 TWh,
teknis-taloudellinen 9,2 TWh
• Gasum: Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali on ainakin 15 TWh
(joissakin lähteissä 18 TWh), kolmannes maakaasun käytöstä
• Pitkän aikavälin ilmasto- ja energia-strategia: Tavoitteena 4 – 5 TWh taso
8
KOKONAISUUDEN LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI
ON SATOJA MILJOONIA EUROJA VUODESSA
+5 TWh/a lämpöä loppukäyttäjähinnalla 30-50 eur/MWh
150 – 250 miljoonaa euroa
TAI
+5 TWh/a sähköenergiaa loppukäyttäjähinnalla 70 – 90 eur/MWh
350 – 450 miljoonaa
TAI
+5 TWh /a liikennebiokaasua loppukäyttäjähinnalla 90 eur/MWh
450 miljoonaa
13. TYÖSSÄ TUNNISTETTIIN NOIN 80 MAHDOLLISTA-
VAA TAI EDISTÄVÄÄ TOIMENPIDETTÄ
s
Informaation ja
tiedonkulun
prantaminen
Lopputuotteen
kilpailukyvyn
parantaminen
Kehityshankkeet ja
niiden rahoitus
Toimijoiden
yhteistyömallit ja -
rakenteet
Ratkaisu- ja
teknologiakehitys, pilotit
Osaamisen kehittäminen
Poliittiset tavoitteet ja
päätöksenteko
Luvituksen, säädösten ja
määräysten muutokset
Yhteiskunnan ja
asenteiden muutokset
Markkinoiden ja
kysynnän luonti
14. PRIORISOITUJA TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIA
• TKI-hankkeet raaka-ainepohjan
laajentamiseksi
• Kierrätyslannoitteiden
täsmäkehitys
• Uudet kaupalliset ravinnekierron
toimintamallit
• Normiston helpottaminen
• Osaamisen lisääminen
• Uudet toimintamallit
kannattavuuden parantamiseksi
• Biokaasulla tuotetun energian
laajempi käyttö
energiajärjestelmän osana
• Uudentyyppiset kiinteämmät
teolliset symbioosit
yrityspuistoissa ja alueelisesti
• Jakeluverkoston laajentaminen
pääväylien varrelle
• Julkisten hankintojen
hyödyntäminen
kaasuajoneuvokannan
lisäämiseen
Kaasu-
ajo-
neuvojen
läpimurto
Biokaasu
palaa
Ravinne-
kierron
mallimaa
Maa-
seudun
tulevai-
suus
Viestintä ja vaikuttaminen
Kansalliset strategiat ja linjaukset
Säädösten ja tukimekanismien muokkaus
16. 16
VIIME VIIKKOJEN JA TÄMÄN PÄIVÄN KEHITYSTÄ
Suomen suurimman biokaasutuottajan Gasumin tavoitteena on
laajentaa kiertotalousmalliaan orgaanisia lannoitteita tuottavan
suomalaisen startupin Soilfoodin kanssa. Yhteistyömallissa
biokaasutuotannossa syntyvästä ravinnejäännöksestä jalostetaan
ravinnerikasta täsmälannoitetta pääosin maanviljelijöiden tarpeisiin.
Toimintatapa tehostaa arvokkaiden ravinteiden kierrättämistä
EcoEnergy SF:n Äänekoksen biokaasutuslaitos valmistaa sellutehtaan
lietteestä bioenergiaa ja tähtää demonstraatiolaitoksen jälkeen
kansainvälisille markkinoille. Valmistuttuaan laitos tuottaa sellutehtaan
lietteistä kahta lopputuotetta. Ajoneuvojen polttoaineeksi jalostettavaa
biokaasua käytetään aluksi teollisuudessa ja tehdas- ja talousalueen
liikenteessä Toisella lopputuotteella, pellettimäisellä kiinteällä
biopolttoaineella, voidaan korvata fossiilisia polttoaineita.
Keski-Suomella on edellytyksiä luoda kattava ja toimiva
biokaasuekosysteemi, sillä alueella on paljon osaamista ja toimintaa
biokaasusektorilla. Sitra tukee Keski-Suomen liiton työtä
maakunnallisen biokaasuekosysteemin luomiseksi. Aluelähtöinen työ
toimii myös esimerkkinä muille Suomen maakunnille