Pasi Pakarinen, Suomen metsäkeskus, Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskuksen vetämä Kuormitus kuriin -hanke.

1. Pintavaluntakentät
ja kosteikot

2. • Alue, jolle metsänkäsittelyalueen valumavedet ohjataan esim.
laskeutusaltaan kautta
• Mitoitus perustuu valuma-alueen kokoon ja vesimäärään
• Alueen tehollinen koko 0,5 – 2 % valuma-alueesta
– Virtaamansäätöä käytettäessä pinta-ala voi olla pienempi
• Vesi tasaisesti koko kentän alalle
• Kenttä mieluiten turvetta
Rakentamisessa huomioitavaa
• Koneilla liikkumista vältetään kentällä
• Toteuttajalla oltava riittävän tarkat suunnitelmat käytössä ja
kulkureitit tiedossa
Pintavaluntakenttä

3. Kosteikko
• kaivamalla tai patoamalla tehty vs.rakenne, jossa on
avovesipintaisia syvän ja matalan veden alueita
• Kosteikon toiminta…
– Veden virtausnopeus pienenee
• Kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita laskeutuu kosteikon
pohjalle
• Pinta-ala minimissä allasmitoituksen mukainen
– Suotuisissa olosuhteissa kosteikkoon pidättyy myös veteen
liuenneita ravinteita
– Kosteikko tasoittaa valuma-alueen ylivirtaamia
– Kosteikkosuunnittelun yleisiä periaatteita
• Veden viipymä vähintään 1 vrk.
• Keskisyvyys yli 0,5 m
• Tulopuolella syvän veden alue

4. Kosteikko…
• Kosteikkona voi toimia esim.
• vesistön esim. puron osa
• umpeenkasvanut lampi
• rakennettu kosteikko voi olla esim. laskeutusaltaan ja
pintavaluntakentän yhdistelmä
– kosteikkoja ja pintavaluntakenttiä ei perusteta metsälain
10§:n erityisen tärkeille elinympäristöille eikä heikennetä
monimuotoisuudelle tärkeiden kohteiden luontoarvoja.

5. Kasvatuskelvoton sarka