1. Saarelan kohteen
kannattavuuslaskenta
osa ”Hybridienergian avaimet
käteen -palvelukonseptin
pilotointi” projektia, Tatu
Leppänen,Feodor Gurvits,
22.12.2011

2. SISÄLTÖ
• Selvityksen tavoite
• Nykyinen energiankäyttö
• Korrelaatio
• Peruslaskenta
• Merkittävät
kustannustekijät
• Lisäpotentiaali
• Sähköisen liitännän
vaihtoehdot

3. SELVITYKSEN TAVOITE
Selvitys on tehty osana ”Hybridienergian avaimet käteen
-palvelukonseptin pilotointi” projektia elo-joulukuussa 2011
Tavoitteena on laskea mahdollisimman tarkasti, miten
kannattava hybridienergiapaketin investointi on ja mitkä
tekijät siihen vaikuttavat
Laskenta tehdään käytössä olevin tiedoin joita tarkennetaan
aina kun on mahdollista
Kohteena Saarelan Puutarha Salossa ei ole paras
mahdollinen johtuen alhaisesta tuulen nopeudesta sekä
kalliista verkkoonliittymismaksuista

4. NYKYINEN ENERGIANKÄYTTÖ
• Saarelan Puutarha Oy:llä on kaksi toimipistettä, toinen Kaarinassa ja
toinen Salossa, Salo on selkeästi pienempi, mutta ympäristö
mahdollistaa tuulivoimalan rakentamisen
• Kohteen energiakulutus on 1 GWh/v luokkaa niin sähkön kuin
lämmönkin osalta
• Sähkö tulee oman 20kV muuntajan kautta Fortumin verkosta
• Lämmitykseen käytetään raskasta polttoöljyä
• Salaatinviljelyssä lämmönsäätö on erittäin yksinkertaisesti toteutettu
– koko hallille säädetään yksi tavoitelämpötila ja termostaatti ohjaa
poltinta ja kuuman veden kiertoa, poltin on on/off tyyppinen,
tuuletusta ei käytetä aktiiviseen lämpötilansäätöön, lämpötilaa ei
muuteta eri vuorokauden aikoihin, lämpövaraajaa ei ole käytössä, eli
polttoaineen kulutus seuraa suoraan ulkoilman lämpökäyrää

5. NYKYINEN ENERGIANKÄYTTÖ

6. NYKYINEN ENERGIANKÄYTTÖ

7. KORRELAATIO
• Tuulivoimalan tuotanto korreloi erittäin hyvin kohteen
energiankäytön kanssa
• Mitä isompi ja korkeampi voimala, sitä enemmän se tuottaa, mutta
vastaavasti nousevat myöskin kustannukset
• Tämänkaltaisessa kohteessa ei kannata sijoittaa voimalaa jonka
tuotanto on samansuuruinen kuin kulutus. Selvästi isompi voimala
jonka ylijäämätuotanto myydään verkkoon on parempi investointi.
• Korrelaatiota tehostaa se, että voimalan tuotanto nousee ilman
tiheyden mukana (kylmä ilma on tiheämpää) ja kovalla tuulella
kasvihuone vaatii enemmän lämmitystä

8. KORRELAATIO

9. PERUSLASKENTA
• Laskennassa on käytetty konservatiivistä arviota HQ2000
tuulivoimalan (2MW, 100 m torni, 93 m roottori) tuotannosta,
toteutuneita kulutusarvoja, 140 kW maalämpöpumppua ilman
varaajaa, olettama on, että lämpökulutuspiikkien aikana
kulutushuiput tasataan öljynpoltolla joka toimii myöskin
varajärjestelmänä
• Mallissa ei huomioitu raskaan polttoöljyn verotuksen muutosta tai
sähkön ja öljyn hintojen kuukausikohtaisia vaihteluita, syöttötariffi
lasketaan keskiarvona korotetusta (2015 saakka) ja tavanomaisesta,
lisäksi huomioidaan muutaman euron häviö joka johtuu 3kk
keskiarvon, markkinahinnan ja kiinteän myyntihinnan keskinäisistä
eroista

10. PERUSLASKENTA
• Voimalan tuotannoksi oletetaan 4.100 MWh/v, sähkön hinnan
vuotuiseksi nousuksi 3,1%/v ja öljyn hinnan nousuksi 5%/v
• Pääoman korkona käytetään korkeata 8% korkoa, eli katsotaan että
kaikki sijoittat näkevät tämän kaltaisen investoinnin riskisijoituksena
• Ylijäämätuotanto lasketaan verkkoon myytäväksi kohtuullisin
siirtokustannuksin
• Kokonaisinvestoinnin ollessa 2,992 Meur takaisinmaksuaika on noin
yhdeksän vuotta
• Vuotuinen energiasäästö on noin 466.000 Eur/v laitteiden toimiesa
yhdistettynä hybridinä. Mikäli laitteet toimisivat erillisinä, olisi säästö
ainoastaan 272.000 Eur/v
• Käytettävyyden vaikutusta ei tässä ole huomioitu, mutta sen sijaan
huollon lisäksi käytetään riskivarausta isoille korjauksille

11. MERKITTÄVÄT
KUSTANNUSTEKIJÄT
• Erittäin merkittävä kustannus (noin 10% investoinnista) on voimalan
verkkoonliittämiskustannus – tämän hinnan sanelee
monopoliasemassa oleva verkon haltija, mikäli liitäntä onnistuu
nykyisen muuntajan kautta (Liitäntävaihtoehto 1) laskee kustannus
jopa 200.000 eur
• Pääoma on laskettu 8%:n mukaan, mikäli se on jaettavissa (esim.
60% 4% korolla ja 40% 8% korolla) tulee koroksi 5,6%,
investoinnin takaisinmaksu lyhenee noin vuodella ja vuotuinen
investoinnin säästö nousee noin 50.000 eurolla
• Maalämpöpumpun rakentamiskustannuksissa merkittävä osuus on
keruupiirin toteutuksella, kohteelle on laskettu yksinkertainen
maakeruupiiri

12. LISÄPOTENTIAALI
• Mikäli lentoesterajoitus mahdollistaa 12o metrisen tornin käytön,
nousee tuotanto n. 800 MWh/v, kustannukset noin 200.000 eur ja
takaisinmaksuaika lyhenee noin vuodella
• Isomman voimalan käyttö kasvattaa investoinnin suuruutta, mutta
samalla tuotanto kasvaa merkittävästi, takaisinmaksuaika lyhenee
verkkoon myynnillä jopa alle seitsemään vuoteen
• Lisäpotentiaali on myydä tuotettua sähköä Mankala-periaatteella
Saarelan Puutarhan toiselle kohteelle
• Energiakustannusten ennustettua korkeampi nousu, arvioitua
parempi tuulisuus tai alhaisemmat käyttökustannukset parantavat
tilannetta entuudestaan
• Lupien saannin vaikeus, verkkoliitännän kustannukset, syöttötariffin
saanti sekä tekniset ongelmat ovat surimpia riskejä

13. SÄHKÖISEN LIITÄNNÄN
VAIHTOEHDOT 1/3
M
TVM
Voimalan asennusteho alle
linjan siirtokapasiteetin!
20 kV
Muuntaja
alle 3x63A
0,4 kV
MLP + LVR

14. SÄHKÖISEN LIITÄNNÄN
VAIHTOEHDOT 2/3
20 kV
20 kV
Vara-
TVM muuntaja
M M Vaihtokatkaisija
Omakäyttö
-muuntaja M
0,4 kV 0,4 kV
MLP + LVR

15. SÄHKÖISEN LIITÄNNÄN
”Puisto” VAIHTOEHDOT 3/3
20 kV
”Oma
voimala” Vara-
muuntaja
TVM
20 kV
? M Vaihtokatkaisija
Omakäyttö
Puisto- -muuntaja M
muuntaja
M
110 kV
0,4 kV 0,4 kV
MLP + LVR