Tatu Leppänen, Feodor Gurvits 22.12.2011: Saarelan kohteen kannattavuuslaskelma

792 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
792
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tatu Leppänen, Feodor Gurvits 22.12.2011: Saarelan kohteen kannattavuuslaskelma

  1. 1. Saarelan kohteenkannattavuuslaskenta osa ”Hybridienergian avaimet käteen -palvelukonseptin pilotointi” projektia, Tatu Leppänen,Feodor Gurvits, 22.12.2011
  2. 2. SISÄLTÖ• Selvityksen tavoite• Nykyinen energiankäyttö• Korrelaatio• Peruslaskenta• Merkittävät kustannustekijät• Lisäpotentiaali• Sähköisen liitännän vaihtoehdot
  3. 3. SELVITYKSEN TAVOITESelvitys on tehty osana ”Hybridienergian avaimet käteen-palvelukonseptin pilotointi” projektia elo-joulukuussa 2011Tavoitteena on laskea mahdollisimman tarkasti, mitenkannattava hybridienergiapaketin investointi on ja mitkätekijät siihen vaikuttavatLaskenta tehdään käytössä olevin tiedoin joita tarkennetaanaina kun on mahdollistaKohteena Saarelan Puutarha Salossa ei ole parasmahdollinen johtuen alhaisesta tuulen nopeudesta sekäkalliista verkkoonliittymismaksuista
  4. 4. NYKYINEN ENERGIANKÄYTTÖ• Saarelan Puutarha Oy:llä on kaksi toimipistettä, toinen Kaarinassa ja toinen Salossa, Salo on selkeästi pienempi, mutta ympäristö mahdollistaa tuulivoimalan rakentamisen• Kohteen energiakulutus on 1 GWh/v luokkaa niin sähkön kuin lämmönkin osalta• Sähkö tulee oman 20kV muuntajan kautta Fortumin verkosta• Lämmitykseen käytetään raskasta polttoöljyä• Salaatinviljelyssä lämmönsäätö on erittäin yksinkertaisesti toteutettu – koko hallille säädetään yksi tavoitelämpötila ja termostaatti ohjaa poltinta ja kuuman veden kiertoa, poltin on on/off tyyppinen, tuuletusta ei käytetä aktiiviseen lämpötilansäätöön, lämpötilaa ei muuteta eri vuorokauden aikoihin, lämpövaraajaa ei ole käytössä, eli polttoaineen kulutus seuraa suoraan ulkoilman lämpökäyrää
  5. 5. NYKYINEN ENERGIANKÄYTTÖ
  6. 6. NYKYINEN ENERGIANKÄYTTÖ
  7. 7. KORRELAATIO• Tuulivoimalan tuotanto korreloi erittäin hyvin kohteen energiankäytön kanssa• Mitä isompi ja korkeampi voimala, sitä enemmän se tuottaa, mutta vastaavasti nousevat myöskin kustannukset• Tämänkaltaisessa kohteessa ei kannata sijoittaa voimalaa jonka tuotanto on samansuuruinen kuin kulutus. Selvästi isompi voimala jonka ylijäämätuotanto myydään verkkoon on parempi investointi.• Korrelaatiota tehostaa se, että voimalan tuotanto nousee ilman tiheyden mukana (kylmä ilma on tiheämpää) ja kovalla tuulella kasvihuone vaatii enemmän lämmitystä
  8. 8. KORRELAATIO
  9. 9. PERUSLASKENTA• Laskennassa on käytetty konservatiivistä arviota HQ2000 tuulivoimalan (2MW, 100 m torni, 93 m roottori) tuotannosta, toteutuneita kulutusarvoja, 140 kW maalämpöpumppua ilman varaajaa, olettama on, että lämpökulutuspiikkien aikana kulutushuiput tasataan öljynpoltolla joka toimii myöskin varajärjestelmänä• Mallissa ei huomioitu raskaan polttoöljyn verotuksen muutosta tai sähkön ja öljyn hintojen kuukausikohtaisia vaihteluita, syöttötariffi lasketaan keskiarvona korotetusta (2015 saakka) ja tavanomaisesta, lisäksi huomioidaan muutaman euron häviö joka johtuu 3kk keskiarvon, markkinahinnan ja kiinteän myyntihinnan keskinäisistä eroista
  10. 10. PERUSLASKENTA• Voimalan tuotannoksi oletetaan 4.100 MWh/v, sähkön hinnan vuotuiseksi nousuksi 3,1%/v ja öljyn hinnan nousuksi 5%/v• Pääoman korkona käytetään korkeata 8% korkoa, eli katsotaan että kaikki sijoittat näkevät tämän kaltaisen investoinnin riskisijoituksena• Ylijäämätuotanto lasketaan verkkoon myytäväksi kohtuullisin siirtokustannuksin• Kokonaisinvestoinnin ollessa 2,992 Meur takaisinmaksuaika on noin yhdeksän vuotta• Vuotuinen energiasäästö on noin 466.000 Eur/v laitteiden toimiesa yhdistettynä hybridinä. Mikäli laitteet toimisivat erillisinä, olisi säästö ainoastaan 272.000 Eur/v• Käytettävyyden vaikutusta ei tässä ole huomioitu, mutta sen sijaan huollon lisäksi käytetään riskivarausta isoille korjauksille
  11. 11. MERKITTÄVÄT KUSTANNUSTEKIJÄT• Erittäin merkittävä kustannus (noin 10% investoinnista) on voimalan verkkoonliittämiskustannus – tämän hinnan sanelee monopoliasemassa oleva verkon haltija, mikäli liitäntä onnistuu nykyisen muuntajan kautta (Liitäntävaihtoehto 1) laskee kustannus jopa 200.000 eur• Pääoma on laskettu 8%:n mukaan, mikäli se on jaettavissa (esim. 60% 4% korolla ja 40% 8% korolla) tulee koroksi 5,6%, investoinnin takaisinmaksu lyhenee noin vuodella ja vuotuinen investoinnin säästö nousee noin 50.000 eurolla• Maalämpöpumpun rakentamiskustannuksissa merkittävä osuus on keruupiirin toteutuksella, kohteelle on laskettu yksinkertainen maakeruupiiri
  12. 12. LISÄPOTENTIAALI• Mikäli lentoesterajoitus mahdollistaa 12o metrisen tornin käytön, nousee tuotanto n. 800 MWh/v, kustannukset noin 200.000 eur ja takaisinmaksuaika lyhenee noin vuodella• Isomman voimalan käyttö kasvattaa investoinnin suuruutta, mutta samalla tuotanto kasvaa merkittävästi, takaisinmaksuaika lyhenee verkkoon myynnillä jopa alle seitsemään vuoteen• Lisäpotentiaali on myydä tuotettua sähköä Mankala-periaatteella Saarelan Puutarhan toiselle kohteelle• Energiakustannusten ennustettua korkeampi nousu, arvioitua parempi tuulisuus tai alhaisemmat käyttökustannukset parantavat tilannetta entuudestaan• Lupien saannin vaikeus, verkkoliitännän kustannukset, syöttötariffin saanti sekä tekniset ongelmat ovat surimpia riskejä
  13. 13. SÄHKÖISEN LIITÄNNÄN VAIHTOEHDOT 1/3 MTVM Voimalan asennusteho alle linjan siirtokapasiteetin! 20 kV Muuntaja alle 3x63A 0,4 kV MLP + LVR
  14. 14. SÄHKÖISEN LIITÄNNÄN VAIHTOEHDOT 2/3 20 kV20 kV Vara- TVM muuntaja M M Vaihtokatkaisija Omakäyttö -muuntaja M 0,4 kV 0,4 kV MLP + LVR
  15. 15. SÄHKÖISEN LIITÄNNÄN ”Puisto” VAIHTOEHDOT 3/3 20 kV ”Oma voimala” Vara- muuntaja TVM 20 kV ? M Vaihtokatkaisija Omakäyttö Puisto- -muuntaja Mmuuntaja M 110 kV 0,4 kV 0,4 kV MLP + LVR

×