software_mobile_solutions

Software, mobile solutions
and games industry
Tuomas Raivio, Johan Lunabba, Erkka Ryynänen,
Juhani Timonen, Markku Antikainen and Santeri Lanér
TekesProgrammeReport2/2012
EvaluationReport
March 2012
ISSN 1797-7347
ISBN 978-952-457-541-6
Further information
Pekka Pesonen
Tekes
pekka.pesonen@tekes.fi
Tekes – Finnish Funding Agency for
Technology and Innovation
Tel. +358 10 191 480
Fax +358 9 694 9196
Kyllikinportti 2, P.O. Box 69
FI-00101 Helsinki, Finland
E-mail: tekes@tekes.fi
www.tekes.fi
Evaluation of Tekes software related programmes

3
Tuomas Raivio, Johan Lunabba, Erkka Ryynänen,
Juhani Timonen, Markku Antikainen and Santeri Lanér
Software, mobile solutions
and games industry
Evaluation of Tekes
software related programmes
Evaluation Report
Tekes Programme Report 2/2012
Helsinki 2012

4
Tekes, the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation
Tekes is the main public funding organisation for research and development (R&D) in Finland.
Tekes funds industrial projects as well as projects in research organisations, and especially promotes
innovative, risk-intensive projects. Tekes offers partners from abroad a gateway to the key technology
players in Finland.
Tekes programmes – Tekes´ choices for the greatest impact of R&D funding
Tekes uses programmes to allocate its financing, networking and expert services to areas that are
important for business and society. Programmes are launched in areas of application and technology
that are in line with the focus areas in Tekes’strategy. Tekes programmes have been contributing to
changes in the Finnish innovation environment for twenty years.
Copyright Tekes 2012. All rights reserved.
This publication includes materials protected under copyright law, the copyright for which is held by
Tekes or a third party. The materials appearing in publications may not be used for commercial purposes.
The contents of publications are the opinion of the writers and do not represent the official position of Tekes.
Tekes bears no responsibility for any possible damages arising from their use. The original source must be
mentioned when quoting from the materials.
ISSN 1797-7347
ISBN 978-952-457-541-6
Cover image Kalleheikki Kannisto
Page layout DTPage Oy

5
Foreword
ICT and software have been in the focus of innovation policies all over the world, at inter-
national, national and regional levels. Software has become a very important source of
economic growth and it has had a key role in the transformation from natural resource
based society towards
knowledge based society. The development has been rapid and technologies and
solutions are getting both cheaper and more advanced. Good examples can be found in
mobile services, digital games industry and cloud computing.
Tekes has had many programmes in the software sector to foster the capabilities
and innovation activities. Three of them have now been evaluated. The oldest one, SPIN
was carried out ten years ago and the long term view made it possible to analyse espe-
cially business impact more closely. In the case of two recent programmes, VAMOS and
Verso, the focus of the evaluation was more on the results and the programme services.
Particularly, the experiences of novel approaches to support growth and internationali-
zation were studied.
Tekes likes to thank the evaluation team from Gaia Consulting, Virebit and FinnCon-
cept for its analytical and innovative approach. Tekes also expresses its gratitude to the
steering group, workshop participants and all those experts who were interviewed or
otherwise participated in the evaluation project. The evaluation targeted at producing
recommendations for Tekes and the innovation policy, strengthening funding co-opera-
tion and developing the R&D&I activities of the software sector. The findings give a good
ground for future actions, for example in planning a new programme in games sector.
March 2012
Tekes
The Finnish Funding Agency for Technology and Innovation

6
Contents
Foreword.........................................................................................................................................................5
Tiivistelmä......................................................................................................................................................9
1 Introduction....................................................................................................................................19
2 Evaluation framework.............................................................................................................20
2.1 Evaluation questions............................................................................................................................20
2.2 Methodology............................................................................................................................................20
2.3 Assessment of validity.........................................................................................................................21
3 Description of the operational environment of the Finnish
software industry 2000–2010...........................................................................................22
3.1 About software industry....................................................................................................................22
3.2 Politics and legislation.........................................................................................................................23
3.2.1 Legislation, EU, and international regulations........................................................23
3.2.2 Cybercrime and software piracy.....................................................................................24
3.2.3 Health policy...............................................................................................................................24
3.2.4 Educational policy...................................................................................................................24
3.2.5 ICT Infrastructure......................................................................................................................25
3.2.6 Changing political climate.................................................................................................26
3.3 Economy and business......................................................................................................................27
3.3.1 Trends and drivers....................................................................................................................27
3.3.2 Role of software in different value chains.................................................................28
3.3.3 Domestic trends........................................................................................................................29
3.3.4 Business models........................................................................................................................32
3.3.5 SWOT...............................................................................................................................................34
3.4 Social aspects...........................................................................................................................................34
3.4.1 Social values and interaction............................................................................................34
3.4.2 Changes in lifestyle and consumer behavior.........................................................35
3.4.3 Demographic changes.........................................................................................................35
3.4.4 Globalization...............................................................................................................................36
3.5 Technology................................................................................................................................................36
3.5.1 Changes in strategic technology priorities..............................................................36
3.5.2 Cloud and SaaS..........................................................................................................................38
3.5.3 Mobility and the battle of platforms............................................................................39

7
3.6 Development inside Tekes 2000–2010.....................................................................................40
3.6.1 Development of strategy....................................................................................................40
3.6.2 Development of organization..........................................................................................41
3.6.3 Development of funding....................................................................................................42
4 Evaluation of software programmes...........................................................................44
4.1 Post evaluation of SPIN programme..........................................................................................44
4.1.1 Background and objectives of SPIN programme.................................................44
4.1.2 Evaluation in 2003...................................................................................................................44
4.1.3 Evaluation in 2011...................................................................................................................45
4.1.4 Analysis of the growth and export of SPIN companies....................................45
4.2 Evaluation of VAMOS programme...............................................................................................49
4.2.1 VAMOS programme description.....................................................................................49
4.2.2 Programme coverage............................................................................................................50
4.2.3 Programme services...............................................................................................................51
4.2.4 Programme projects...............................................................................................................51
4.2.5 Programme relevance and achieving the objectives........................................52
4.3 Evaluation of Verso programme...................................................................................................53
4.3.1 Verso objectives and description...................................................................................53
4.3.2 Programme coverage............................................................................................................54
4.3.3 Programme services...............................................................................................................55
4.3.4 Programme projects...............................................................................................................55
4.3.5 Programme relevance and achieving the objectives........................................57
5 Micro cluster analysis...............................................................................................................59
5.1 Introduction..............................................................................................................................................59
5.2 Games cluster in Verso progamme.............................................................................................59
5.3 Born Global companies......................................................................................................................63
5.3.1 The concept of Born Global company........................................................................63
5.3.2 The role of Tekes and the applicability of programme services..................64
5.3.3 The results achieved with the support of the programmes &
Tekes services.............................................................................................................................64
5.3.4 Development propositions from the born global point of view...............64
5.4 Supergrowing micro companies..................................................................................................65
5.4.1 The suitability of the programmes and their effect on rapid growth.....65
5.4.2 Wider reaching effects..........................................................................................................65
5.4.3 The role of Tekes.......................................................................................................................66
5.4.4 Development suggestions from the microenterprise point of view.......66
5.5 Role of demanding client.................................................................................................................66
5.5.1 Customer/user perspectives in VAMOS and Verso programmes...............67
5.5.2 Experiences from the selected projects.....................................................................67
5.5.3 The role of Tekes in supporting customer based interaction.......................69
5.6 General conclusions on micro clusters.....................................................................................69

8
6 Impacts of programmes.........................................................................................................72
6.1 Long term impacts of SPIN..............................................................................................................72
6.1.1 R&D of the industry.................................................................................................................72
6.1.2 Development of competences.......................................................................................72
6.1.3 Networking..................................................................................................................................73
6.1.4 Strategic and operative changes in the enterprises...........................................73
6.1.5 Growth and internationalization....................................................................................73
6.1.6 General impacts on industries and society..............................................................74
6.2 Short-term impacts of VAMOS and Verso...............................................................................76
6.2.1 Impact on participating companies and industries...........................................76
6.2.2 Impacts on society..................................................................................................................77
7 Summary and recommendations..................................................................................78
7.1 Summary.....................................................................................................................................................78
7.2 Recommendations................................................................................................................................79
7.2.1 General recommendations................................................................................................79
7.2.2 Programme instrument specific recommendations..........................................80
Appendices
1 List of interviewed persons..............................................................................................................82
2 Workshop participants.......................................................................................................................83
Tekes Programme Reports.............................................................................................................84

9
Tiivistelmä
Johdanto
Ohjelmistoalan markkinat olivat Euroo-
passa vuonna 2009 kooltaan noin 231
miljardia euroa, mikä on noin kolman-
nes koko maailman markkinoista. Suo-
messa markkinoiden liikevaihto on noin
3–6 miljardia euroa lähteestä riippuen.
Kansainvälisillä mittareilla suomalainen
ICT- ja ohjelmistoteollisuus ovat pärjän-
neet hyvin. Erityisesti ICT-sektorilla Suo-
mi on ollut vahva, vaikkakin Nokian roo-
li menestyksessä on ollut keskeinen.Toi-
miala ei kuitenkaan kasva kansainväli-
siin markkinoihin verrattuna erityisen
nopeasti ja alan osuus Suomen BKT:stä
on säilynyt 2–3 prosentissa.
Ohjelmistoala ja ICT ovat olleet
Suomen innovaatiopolitiikassa pitkä-
aikaisia painopistealueita, joiden on
toivottu kehittyvän yhdeksi suoma-
laisen teollisuuden tukipilareista. Ta-
voitetta on tuettu 2000-luvulla mer-
kittävästi esimerkiksi Tekesin ohjel-
missa. Tässä raportissa esitellään ar-
vio kolmesta Tekesin ICT- ja ohjelmis-
topainotteisesta ohjelmasta, jotka ovat
SPIN (2000–2003), VAMOS (2005–2010)
ja Verso (2006–2010). Arvioinnissa kes-
kitytään ohjelmien tavoitteisiin, tulok-
siin ja vaikutuksiin. Lisäksi arvioinnis-
sa analysoitiin ohjelmistoalan toimin-
taympäristön kehittymistä kansallises-
ti ja kansainvälisesti viimeisen kymme-
nen vuoden ajalta.
Arvioinnin on tilannut Tekes ja se
toteutettiin tiiviissä yhteistyössäTekesin
asettaman ohjausryhmän kanssa. Oh-
jausryhmän jäseniä olivat Pekka Peso-
nen, Silja Leinonen, Risto Setälä, ja Mar-
ko Heikkinen. Arvion suoritti Gaia Con-
sultingin Oy:n johtama asiantuntijaryh-
mä, johon kuuluivat Gaia Consulting
Oy:stä Tuomas Raivio, Johan Lunabba
ja Erkka Ryynänen, Virebit Oy:stä Juha-
ni Timonen ja Markku Antikainen, sekä
FinnConcept Oy:stä Santeri Lanér.
Metodologia
Arvioinnissa aineiston keruu sekä ana-
lysointi toteutettiin käyttämällä seuraa-
vassa kuvattuja menetelmiä.
A. Kirjallisen materiaalin analysointi
Arvioinnin aluksi analysoitiin tarkaste-
lun kohteena olevien ohjelmien val-
misteluraportteja, kokousmuistioita,
loppuraportteja, arviointiraportteja se-
kä rahoitushakemuksia. Arvion laatijoil-
la oli lisäksi pääsy Tekesin asiakastieto-
kantaan, joka sisälsi mm. tietoja projek-
tien ja yritysten saamista taloudellisis-
ta tuista.
B. Taustahaastattelut
Kirjallisen materiaalin täydentämisek-
si ja analyysin tueksi suoritettiin noin10
taustahaastattelua. Niihin valittiin hen-
kilöitä, jotka olivat perehtyneet ICT- ja
ohjelmistoteollisuuteen Suomessa ja
osallistuneet arvioitavien ohjelmien tai
niiden puitteissa toteutettujen projek-
tien suunnitteluun ja/tai toteuttami-
seen. Valinta tehtiin yhdessä hankkeen
ohjausryhmän kanssa. Haastattelut to-
teutettiin strukturoituina arviointikysy-
mysten rakennetta noudattaen.
C. Sidosryhmähaastattelut
Sidosryhmähaastattelujen avulla muo-
dostettiin kokonaiskuva tarkasteltavien
ohjelmien onnistumisesta ja vaikutuk-
sista. Haastateltavat henkilöt valittiin yh-
dessä hankkeen ohjausryhmän kanssa,
jolloin varmistettiin, että haastattelujen
avulla saadaan huomioitua riittävän laa-
jasti relevantit näkökulmat. Kustakin oh-
jelmasta haastateltiin noin 10 asiantunti-
jaa. Myös sidosryhmähaastattelut toteu-
tettiin strukturoituina arviointikysymyk-
sissä asetettuja tavoitteita noudattaen.
D. Työpaja
Arviointityön lopussa järjestettiin työpa-
ja, jonka tavoitteena oli validoida ja tar-
kentaa arvioinnin tulokset.
E. Mikroklusterianalyysit
Neljästä erityisen tärkeästä arvioinnin
aikana esiin nousseesta teema-aluees-
ta toteutettiin syvällisempi mikrokluste-
rianalyysi. Teemat valittiin yhdessä oh-
jausryhmän kanssa. Teema-alueittain
valittiin neljä temaattisesti yhtenäistä

10
tai muulla tavoin samankaltaista projek-
tiryhmää eli mikroklusteria. Kunkin mik-
roklusteriin valitun projektin vastuulli-
sen henkilön kanssa tehtiin laaja haas-
tattelu. Mikroklusterianalyysien puitteis-
sa haastateltiin yhteensä 18 henkilöä.
Mikroklusterianalyysissä pyrittiin
luomaan syvällisempi läpileikkaus tar-
kasteltavista ohjelmista kuin arvioimalla
ja vertailemalla yksittäisten ohjelmissa
rahoitettujen projektien tuloksia ja vai-
kutuksia keskenään.Toisaalta ohjelmien
sisällöllisestä vaihtelevuudesta johtuen
tässä arvioinnissa esiintyvät mikroklus-
terit ja niiden rakenne eroavat paikoitel-
len merkittävästi toisistaan.
Seuraavat teema-alueet valittiin
mukaan klusterianalyysiin:
•• Peliklusteri: Suomen peliklusterista
on kasvanut kansainvälisesti me-
nestyvä kansallisesti merkittävä
teollisuuden ala.
•• Born Global -yritykset, jotka perus-
tetaan suuntaamaan suoraan glo-
baaleille markkinoille.
•• Nopeasti kasvavat mikroyritykset:
Tekesin asiakaskannan perusteella
tunnistettiin joukko nopeasti kas-
vaneita mikroyrityksiä, joiden lii-
kevaihdon vuosikasvu oli satoja tai
tuhansia prosentteja.
•• Vaativa asiakkuus:Tunnistettiin tuo
tekehittäjä – potentiaalinen asiakas
-yrityspareja.
F. Internet-kysely
Hankkeen puitteissa toteutettiin myös
kaksi Internet-kyselyä VAMOS- ja Ver-
so-ohjelmista. Valitettavasti vastaus-
prosentti jäi hyvin alhaiseksi, jolloin tu-
losten perusteella ei voitu tehdä suoria
johtopäätöksiä. Verso-ohjelman osalta
sovellettiin ohjelmassa suoritetun yri-
tyskyselyn tuloksia.
Arviointikysymykset
Tekes-ohjelmien arvioinnin keskeiset
tutkimuskysymykset voidaan jakaa seu-
raavasti.
Ohjelmien toimintaympäristön
kehityksen kuvaus
1. Mitä merkittäviä muutoksia on ta-
pahtunut ohjelmisto ja ICT-alan toi-
mintaympäristössä 2000-luvulla?
Ohjelmien tavoitteet, tulokset ja
vaikutukset
2. Kuinka hyvin asetetut tavoitteet to-
teutuivat ja tulokset saavutettiin?
Mitä tuloksia ei olisi saavutettu ilman
arvioitavia ohjelmia? Kuinka relevan-
tit ja haastavat tavoitteet ohjelmalle
oli asetettu?
3. Kuinka hyvin ohjelmat tavoittivat
tärkeimmät sidosryhmät ja erityi-
sesti pk-yritykset? Kuinka hyvin oh-
jelmat ja niiden tarjoamat palve-
lut vastasivat kohderyhmien tarpei-
siin? Erityisesti pohdittiin, miten oh-
jelmiin olennaisesti liittyvä kansain-
välinen yhteistyö on vaikuttanut oh-
jelmaan osallistuneisiin yrityksiin ja
muihin toimijoihin?
4. Miten ohjelmien vaikutukset edisti-
vätTekesin yhteiskunnallisen vaikut-
tavuuden mallin tavoitteita? Miten
merkittäviä nämä vaikutukset ovat
olleet? Millainen vaikutus ohjelmil-
la on ollut
i. T&K&I investointeihin ohjelmis-
tosektorilla
ii. Tietotaidon kehittymiseen
iii. Kansainvälisten ja kansallisten
verkostojen muodostumiseen
iv. Toimintamallien muutoksiin
v. Innovaatioiden ja liiketoiminta-
mahdollisuuksien syntymiseen
vi. Tuottavuuteen
vii. Yritysten kasvuun ja kansain-
välistymiseen
viii. Yritystoimintaan ja yhteiskun-
taan laajemmin?
5. Miten nämä muuttujat ovat kehitty-
neet indikaattorien ja esimerkkita-
pausten valossa?
Johtopäätöksen ja suositukset
A. T&K&I-toiminnot ICT- ja ohjelmisto-
sektorilla
Miten T&K&I-toimintoja voitaisiin
kehittää? Mikä on TIVIT:n ja mui-
den SHOK:ien rooli tulevaisuudes-
sa? Mitkä kansainväliset ohjelmat ja
aloitteet ovat tärkeimpiä ja miten ne
voitaisiin huomioida paremmin?
B. Mitä konkreettisia ja onnistunei-
ta toimintatapoja voidaan tunnis-
taa, joiden pohjalta voidaan kehit-
tää muiden ohjelmien toimintaa?
C. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka
Miten kansalliseen innovaatiopoli-
tiikkaan liittyvät suositukset pitäisi
huomioida? Mitä muita tutkimus- ja
innovaatiopolitiikan kehittämistoi-
menpiteitä tarvitaan Tekesin vaiku-
tusten voimistamiseksi?
ICT- ja ohjelmistoteollisuuden
kehitys Suomessa ja kansain-
välisesti 2000-luvulla
Ohjelmistoalan määritelmä vaihtelee
jonkin verran lähteestä riippuen. Taval-
lisesti ohjelmistoteollisuudella viitataan
kuitenkin liiketoimintaan, joka perustuu
ohjelmistojen kehittämiseen tai ohjel-
mistotuotteiden myyntiin lisensseinä
tai palveluina sekä näihin kiinteästi liit-
tyviin muihin palveluihin. ICT-teollisuu-
dessa yhteinen nimittäjä on puolestaan
tietoja viestintäteknologioiden hyö-

11
dyntäminen. Toimialat ovat siten osit-
tain päällekkäisiä.
Kansainväliset markkinat
Kansainvälisesti ICT-investoinnit kas-
voivat hyvin nopeasti vuosituhannen
vaihteessa, jonka jälkeen kasvu on jon-
kin verran tasaantunut. Toimialan mer-
kitystä myös muille teollisuuden aloil-
le kuvaa hyvin se, että viimeisen kym-
menen vuoden aikana ICT-investointi-
en osuus tuottavuuden kasvusta on ol-
lut Euroopassa noin 40 % ja esimerkik-
si Yhdysvalloissa ja Suomessa vielä tätä-
kin suurempi.
Toimialan keskeisiä kansainväli-
siä muutosvoimia ovat olleet teknolo-
ginen kehitys ja uusien liiketoiminta-
alueiden syntyminen näiden teknologi-
oiden ympärille; älypuhelimien kehitys
ja niiden kasvava merkitys ohjelmisto-
teollisuudelle; globalisaatio ja kasvavien
talouksien kuten Intian ja Kiinan markki-
na-asema; sekä pilviteknologioiden laa-
jentuva hyödyntäminen. ICT- ja ohjel-
mistoteollisuuden rooli kasvaa myös si-
tä kautta, että ne linkittyvät yhä laajem-
paan joukkoon tuotannon arvoketjuja.
Esimerkiksi auto- ja lääketeollisuus sekä
automaatio ja kuluttajaelektroniikka tar-
vitsevat kasvavan määrän ohjelmistoja.
Nopeasti kehittyvät teknologiat edellyt-
tävät yrityksiltä jatkuvaa uudistumisky-
kyä, osaamisen kehittämistä ja kompe-
tenssien uudistamista.
Uusia teknologioita kehitetään jat-
kuvasti, jolloin ongelmaksi on muodos-
tunut kiinnostavien ja potentiaalisten
teknologioiden tunnistaminen. Uusien
teknologioiden tuomat mahdollisuudet
ovat tyypillisesti laajemmat kuin yritys-
ten kyky hyödyntää niitä. Samanaikai-
sesti pilvipalveluiden ja näitä tukevan
infrastruktuurin kehittyminen on mah-
dollistanut yhä laajemman sovellusken-
tän syntymisen myös joukolle uusia lait-
teita, kuten älypuhelimille ja tablettitie-
tokoneille. ICT- ja ohjelmistoteknolo
gioille onkin ominaista, että paras tekni-
nen ratkaisu ei takaa menestystä mark-
kinoilla.
Toimialan kehitys ja
markkinat Suomessa
Ohjelmisto- ja ICT-sektori ovat kehit-
tyneet Suomessa pääosin muuta Eu-
rooppaa ja muuta suomalaista teolli-
suutta nopeammin. Viimeisen 25 vuo-
den aikana niiden työllistävä vaikutus
samoin kuin tuotannon arvo ovat kol-
minkertaistuneet. Suomi on ollut vah-
va erityisesti ICT-sektorilla. Ohjelmisto-
alan osalta Suomen ulkomaankauppa
on sen sijaan ollut tuontipainoista. Täs-
tä huolimatta myös ohjelmistoala on
kasvanut melko tasaisesti viimeisen 10
vuoden ajan tuotannon likimain kak-
sinkertaistuessa. ICT- ja ohjelmistoalaan
on myös kohdistettu suuri osa Suomen
T&K-investoineista ja niiden jalostusar-
vo on säilynyt Suomessa erinomaisena.
Suomi on pärjännyt nopeasti muuttu-
vassa ympäristössä hyvin. Nokian roo-
li suomalaisen ICT-teollisuuden ajurina
on ollut kuitenkin keskeinen.
ICT- ja ohjelmistoalan yrityskent-
tä on Suomessa voimakkaasti polarisoi-
tunut. Muutama suurin toimija vastaa
yli 50 % toimialan tuotannosta. Samal-
la Suomessa on kuitenkin runsaasti pie-
niä ja keskisuuria yrityksiä. Ohjelmisto-
alan vienti on kasvanut tasaisesti, mut-
ta tästä huolimatta pk-yritysten toimin-
ta kansainvälisillä markkinoilla on säily-
nyt vähäisenä. Lisäksi toiminta on kes-
kittynyt lähinnä muihin Pohjoismaihin
tai Eurooppaan. Tässä valossa kansain-
välistymisen tukeminen voisi auttaa
kansainvälisen potentiaalin huomatta-
vasti nykyistä laajamittaisempaan hyö-
dyntämiseen.
Suomessa ICT- ja ohjelmistoalaa on
tuettu monin tavoin. Esimerkiksi yliopis-
toissa ja muussa koulutuksen tarjonnas-
sa ICT- ja ohjelmistopainotteisten kou-
lutusohjelmien lukumäärä on kasvanut
huomattavasti 2000-luvulla. ICT-sovel-
luksia on alettu samanaikaisesti käyttää
enenevissä määrin myös peruskouluis-
sa ja lukioissa, mikä on parantanut op-
pilaiden teknisiä valmiuksia. Ohjelmis-
to- ja ICT-alojen merkitys on korostu-
nut myös useissa kansallisissa tietoyh-
teiskuntastrategioissa, joiden tarkoituk-
sena on ollut taata Suomen asema tie-
toyhteiskuntien tiennäyttäjänä.
ICT- ja tietojärjestelmäinfrastruk-
tuuri ovat Suomessa pitkälle kehittynei-
tä ja menestyneet kansainvälisissä ver-
tailuissa erinomaisesti. Tärkeimpiä me-
nestyksen elementtejä ovat olleet no-
pea laajakaista–Internet-yhteyksien ja
kolmannen sukupolven (3G) matkapu-
helinverkon leviäminen. Vuonna 2010
vähintään 1 Mbit/s yhteys oli saatavilla
kaikkialla Suomessa. Myös nopeat opti-
set Internet-yhteydet ovat levinneet no-
peasti. Laadukkaat ja kehittyneet ICT-
rakenteet tarjoavat yrityksille etuja esi-
merkiksi matkapuhelinsovellusten ke-
hittämisessä ja testaamisessa.
Kuvassa 1 on esitelty Suomen ICT-
ja ohjelmistoteollisuuden SWOT-analyy-
si. Vahvuuksiksi nousevat hyvän koulu-
tuksen ja kehittyneen infrastruktuurin
ohella julkinen rahoitus ja Suomen hyvä
imago. Lisäksi Suomessa on hyödynnet-
ty uusimpia ICT- ja ohjelmistosovelluksia
sangen laajasti muilla teollisuuden aloil-
la. Heikkouksia ovat mm. pienet kotimai-
set markkinat sekä verkostojen, mark-
kinoinnin ja kansainvälistymisen puut-
teellinen osaaminen. Tärkeimpiä mah-
dollisuuksia tuovat kasvavat lähimark-

12
kinat, kehittyvät verkostot ja kaupallista-
miseen liittyvä osaaminen sekä julkisen
sektorin tuki kansainvälistymiseen. Uhkia
muodostavat mm. rahoituksen pienene-
minen, koveneva kansainvälinen kilpailu
sekä osaavan työvoiman maastamuutto.
Sosiaaliset vaikutukset
2000-luvun vaihde ja ensimmäinen
vuosikymmen merkitsivät tietoyhteis-
kunnan syntymistä. Informaation tuot-
taminen, jakelu ja käsittely kytkeytyivät
yhä tiiviimmin ihmisten päivittäisiin toi-
miin. Töissä, opiskeluissa ja vapaa-ajalla
tietoyhteiskunta muokkasi teknologioi-
ta, toimintatapoja ja osaamistarpeita.
Myös vaikuttamisen mekanismit muut-
tuivat, sillä tietoyhteiskunnassa vaikut-
taminen perustuu aiempaa enemmän
tietoon, sen hallintaan ja hyödyntämi-
seen. Samalla ICT- ja ohjelmistoteolli-
suus ovat olleet globalisaation tärkeim-
piin kuuluvia edistäjiä ja tätä kautta ne
ovat lisänneet mm. kulttuurien välis-
tä kommunikaatiota ja liiketoiminnan
kansainvälistymistä.
Tietoyhteiskunnalla on ollut useita
merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Esi-
merkiksi monet vanhemmat ikäryhmät,
jotka eivät ole tottuneita ATK-laitteiden
käyttäjiä tai Internetin hyödyntäjiä, ovat
joutuneet huonompaan asemaan työ-
elämässä ja sivuun uusista sosiaalisis-
ta palveluista. Vaikutusta on voimista-
nut entisestään se, että monet perintei-
set palvelut kuten pankkipalvelut ovat
siirtyneet enenevissä määrin verkkoon.
Useiden vaikutusten suhteen on kuiten-
kin vaikea sanoa, onko teknologinen ke-
hitys vaikuttanut elämäntapamuutok-
siin, vai ovatko elämäntapamuutokset
johtaneet uusien teknologioiden ja toi-
mintatapojen kehittymiseen.
Tärkeimpiin sosiaalisiin muutoksiin
tietoyhteiskunnassa lukeutuvat sosiaali-
sen median kehittyminen ja käytön rä-
jähdysmäinen kasvu, käyttäjien tuotta-
maan sisältöön (crowdsourcing) perus-
tuvien palvelujen ja tuotteiden nopea
lisääntyminen, sekä Internetin kasvava
hyödyntäminen viestinnän ja kommu-
nikoinnin kanavana. Lisäksi avoimeen
lähdekoodiin perustuvien ohjelmien li-
sääntyminen on johtanut uudenlaisten
liiketoimintamallien kehittymiseen. Sa-
mansuuntaisen kehityksen ennuste-
taan jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Kuva 1. Suomen ICT- ja ohjelmistoteollisuuden SWOT-analyysi.
Vahvuudet Heikkoudet
•• Kehittynyt ICT-infrastruktuuri
•• Korkea koulutustaso
•• Julkisen sektorin rahoitus t&k-hankkeille
•• Kansainvälinen maine tekonologiteollisuuden
edelläkävijänä erityisesti matkapuhelinsektorilla
•• Vaativat kotimaan markkinat antavat hyvät lähtö-
kohdat kansainvälistymiseen
•• Runsaasti kokemusta ICT- ja ohjelmistoratkaisuiden
soveltamisesta useille muille toimialoille, kuten
terveydenhuoltoon ja rahoitussektoreille
•• Pankkien ja kaupankäynnin ICT-investoinnit
•• Pienet kotimaiset markkinat
•• Tukipalveluiden puutteellinen organisointi
•• Kasvu- ja kansainvälistymishalukkuuden puuttuminen
osalta yrityksistä
•• Markkinoinnin ja kansainvälistymisen heikko
osaaminen yhdistettynä osin puutteellisiin ja
hajanaisiin kansainvälisiin verkostoihin
•• Arvoketjun ja erikoistumisen puutteellinen ymmärrys
Mahdollisuudet Uhat
•• Kaupallistamisen kehittyminen
•• Yhteistyön ja verkostojen kehittyminen
•• EU:n sekä Venäjän ja Itä-Euroopan kasvavat markkinat
•• Kansainvälinen kiinnostus suomalaisiin teknologia-
yrityksiin
•• Elektronisen liiketoiminnan kasvava merkitys vähentää
kaukaisen sijainnin merkitystä
•• Kasvukelpoisten pk-yritysten kasvava lukumäärä
•• Julkisen sektorin t&k-investoinnit kansainvälistymiseen
•• Rahoituksen pieneneminen sekä pitkän aikavälin vision
puuttuminen riskirahoituksessa
•• Puutteelliset investoinnit ja kansainvälistymiseen
tarvittavan osaamisen puuttuminen
•• Osaavan työvoiman saatavuus johtuen mahdollisesta
maastamuutosta
•• Globalisaation vaatimat valtavat investoinnit
•• Kova kansainvälinen kilpailu ja uusien erityisesti
ohjelmistoalan kilpailijoiden nousu
•• Isot yritykset ostavat innovatiivisia pieniä yrityksiä

13
Ohjelmien esittely
VAMOS
Tekes käynnisti vuonna 2005 VAMOS –
Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut -ohjel-
man, jonka tavoitteena oli vauhdittaa
mobiilien ja langattomien teknologioi-
den soveltamista laajasti useilla toimi-
aloilla ja tukea näiden yritysten toimin-
nan tehostamiseen suuntautuneiden
ratkaisuiden kehittämistä. Erityisiksi pai-
nopistealueiksi valittiin logistiikka ja lii-
kenne, rakennus- ja kiinteistöala, valmis-
tava teollisuus sekä yrityspalvelut. Lisäk-
si projektien valinnassa pyrittiin suosi-
maan pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä.
Ohjelman kokoaviksi tavoitteiksi
asetettiin mobiileihin yritysratkaisuihin
erikoistuneiden suomalaisten toimijoi-
den kokoaminen klusteriksi siten, että
•• mobiileja ratkaisuja kehitetään vas-
taamaan niitä hyödyntävien alojen
yritysten oleellisiin tarpeisiin
•• ratkaisuja kehittävät yritykset saavat
projektien myötä uusia liiketoimin
tamahdollisuuksia
•• teknologioita tutkivat organisaa
tiot tarjoavat osaamistaan yrityksiä
konkreettisesti hyödyttävissä tutki-
mushankkeissa.
Klusterin pohjaksi koottiin laaja moni-
puolinen joukko yrityksiä, tutkimuslai-
toksia, konsultteja, verkostoja ja julki-
sia tahoja.
Ohjelmaan osallistui n. 400 organi-
saatiota viideltä eri toimialalta, jotka to-
teuttivat 188 mobiilien ratkaisujen kehi-
tys- ja tutkimusprojektia. Pk- ja mikroyri-
tyksiin kohdistui 72 % (104 kpl) yritys-
ten projekteista. Yhteensä 144 projek-
tissa kehitettiin mobiiliratkaisuja, joista
suurin osa keskittyi logistiikan ja liiken-
teen sekä rakennusteollisuuden ja kiin-
teistöhuollon ratkaisuihin. Ensimmäi-
sen 4,5 vuoden aikana projektien koko-
naisvolyymi oli 93 miljoonaa, jostaTeke-
sin osuus oli 43 miljoonaa euroa ja yri-
tysten ja tutkimuslaitosten panostus 50
miljoonaa euroa.
Verso
Tekesin vuonna 2006 käynnistämä Ver-
so – Vertical Software Solutions -tekno-
logiaohjelman tavoitteena oli edistää
suomalaisten ohjelmistoyritysten kas-
vua, kansainvälistymistä ja tuotekehitys-
tä. Alkuperäiset teollisuuden kohdealat
olivat rahoituspalvelut, kaupankäynti,
rakennusteollisuus ja tietoliikennetek-
niikka. Myöhemmin kohderyhmiin li-
sättiin mm. peliteollisuus. Ohjelmassa
korostettiin käytännönläheistä mento-
reiden sparrausta ja ostajatilaisuuksien
järjestämistä sekä Tekesin kontaktiver-
kon hyödyntämistä pk-yrityksiä tukevi-
en konsortioiden luomisessa.
Verso-ohjelman tavoitteet sisälsi-
vät seuraavia osa-alueita:
•• Suomalaisten ohjelmistoyritysten
kasvun ja kansainvälistymisen no-
peuttaminen
•• Kansainvälisille markkinoille täh
täävien asiakas- ja markkinalähtöis
ten ohjelmistotuotteiden ja -palve-
luiden kehittäminen
•• Kansainvälinen liiketoimintaosaa-
minen ja verkostojen vahvistami-
nen
•• Kasvuun ja riskinottoon kannus-
tavan yrityskulttuurin luominen ja
vahvistaminen.
Aiempiin Tekes-ohjelmiin nähden Verso-
ohjelma oli poikkeuksellisen kaupallises-
ti orientoitunut. Ohjelmassa tehtiin tietoi-
nen päätös, jonka mukaan yritysfokus oli
keskeinen ja tutkimusprojekteihin panos-
tettiin vain, mikäli niissä pystyttiin tunnis-
tamaan suora yhteys liiketoimintaan.
SPIN
SPIN-teknologiaohjelman tärkeimpiin
tavoitteisiin kuului suomalaisen ohjel-
mistotuoteteollisuuden kasvun ja kan-
sainvälistymisen tukeminen. Teknolo-
gianäkökulma oli ohjelmassa keskeinen,
mutta sen lisäksi pyrittiin kehittämään
ohjelmistotuoteyritysten toimintaym-
päristön valmiuksia esimerkiksi mark-
kinoinnin, rahoituksen ja kansainvälis-
tymisen osalta sekä tutkimus- ja asian-
tuntijapalveluiden tarjoamisessa.
Kolmivuotinen SPIN-ohjelma käyn-
nistyi vuonna 2000. Ohjelman tärkeim-
mät painopistealueet olivat
•• Internet-palveluinfrastruktuurin
tuotteet
•• Mobiiliympäristön ohjelmistotuot-
teet ja -innovaatiot
•• Uuden sukupolven yritys- ja toimi-
alasovellukset.
Muita painopistealueita olivat tieto-
turva, viihdetuotteet ja niiden toimin-
ta-alustat, uudet ohjelmistokehityk-
sen tuotteet, uudet käyttöympäristö-
alustat, uusiin ympäristöihin moderni-
soidut ja integroidut ohjelmistotuot-
teet, uusmedia-alueen ohjelmisto-
tuotteet, komponenttiperustaiset oh-
jelmistotuotteet ja ohjelmistokompo-
nenttituotteet.
Ohjelmassa oli yhteensä 110 yri-
tys- ja 14 tutkimusprojektia. Niiden ko-
konaisvolyymi oli noin 70 miljoonaa eu-
roa, josta Tekesin rahoitusosuus oli 29,6
miljoonaa euroa. Käynnistyneille hank-
keille asetettiin kunnianhimoisia tavoit-
teita ja yhteenlaskettuna yritykset ta-
voittelivat hankkeiden puitteissa pää-
osin kansainvälisiltä markkinoilta lähes
miljardin euron uutta liikevaihtoa.

14
Ohjelmaan osallistui 125 yritystä,
joista suurin osa oli nuoria pk-yrityksiä.
Ohjelman kokonaisvolyymi oli 125 mil-
joonaa euroa, josta Tekesin rahoituksen
osuus oli noin 60 miljoonaa. Ohjelman
puitteissa rahoitettiin yhteensä 220 pro-
jektia, joista vain noin 10 % keskittyi tut-
kimukseen.
Ohjelmien tulokset ja
vaikutukset
sa kehitetyt teknologiat jatkavat ilmei-
sesti elämää muissa yrityksissä.
SPIN-ohjelman vaikutuksia arvioi-
tiin myös erillisen 38 yrityksen otoksen
pohjalta, jossa mukana olevat yritykset
toimivat yhä omalla nimellään. Tulokset
osoittavat, että erityisesti pienet yrityk-
set, joiden liikevaihto oli alle 2 miljoonaa
euroa ohjelman alussa, näyttävät kasva-
neen selvästi ohjelmistoalan vertailuin-
deksiä nopeammin. Monet näistä yrityk-
sistä ovat käyttäneet Tekes-rahoitusta
myös SPIN-ohjelman jälkeen. Kansain-
välistymisen ja viennin rooli kasvussa
on jäänyt kuitenkin verraten vähäiseksi.
SPIN-ohjelman käynnistyessä ICT-
sektorilla elettiin voimakasta nousu-
kautta, jolloin ohjelman osuus toimialan
investoinneista oli vähäinen. IT-kuplan
puhkeamisesta seurasi kuitenkin voima-
kas laskukausi, jonka aikana SPIN-ohjel-
man rahoitus oli monelle ICT- ja ohjel-
mistoalan yritykselle selviytymisen ehto,
joka mahdollisti liiketoiminnan jatkami-
sen. Erityisen tärkeä rooli ohjelmalla oli
tuolloin T&K-toiminnan rahoittamises-
sa. Vaikka SPIN-ohjelman roolia vahvan
ICT- ja ohjelmisto-osaamisen kehittymi-
sessä ei voida helposti eritellä, on Teke-
sin pitkäaikaisella tuella toimialoille ol-
lut kokonaisuudessaan suuri vaikutus.
SPIN-ohjelman rooli on tässä suhteessa
merkityksellinen, sillä monille yrityksille
Tekes-yhteistyö SPIN-ohjelmassa mer-
kitsi pitkän yhteistyösuhteen alkamista.
Huolimatta SPIN-ohjelman hyväs-
tä kansallisesta ulottuvuudesta, ohjel-
man kontribuutiota verkostojen ja toi-
mialaklustereiden kehittymiseen on vai-
kea vahvistaa. Jonkin verran yhteistyö-
tä ohjelman puitteissa syntyi erityisesti
yritysten välille, mutta useimmat SPIN-
projekteissa mukana olleet muistavat
ohjelman vain rahoituksesta. Useille
yrityksille rahoituksella onkin ollut eri-
tyisen suuri merkitys. Se on mahdol-
listanut panostukset tuotekehitykseen
ja yrityksen prosessien jalostamiseen.
Projektien strategista merkitsevyyt-
tä on kuitenkin vaikea arvioida. Myös-
kään kansainvälistymiseen liittyvistä tu-
loksista ohjelman puitteissa ei ole pal-
joa evidenssiä ja vain muutamat SPIN-
projekteissa kehitetyt tuotteet tai pal-
velut ovat menestyneet kansainvälises-
ti. Toisaalta runsaasti projekteissa kehi-
tettyä ohjelmistoja on edelleen käytös-
sä Suomessa.
VAMOS
VAMOS-ohjelman puitteissa järjestettiin
perinteisten palveluiden lisäksi uusia
palveluita kuten Mobile Enterprise Fac-
tory (MEF) -tukiprosessi. Yritykset hyö-
dynsivät melko vilkkaasti uusia ja pe-
rinteisempiä palveluita, joskin yritysten
välillä oli tässä suhteessa myös merkit-
täviä eroja. Osa yrityksistä hyödynsi vain
rahoitusta, kun toiset hyödynsivät oh-
jelmapalveluita mahdollisimman laa-
jasti. Kokonaisuudessaan ohjelman
nähtiin kuitenkin vastaavan hyvin yri-
tysten relevantteihin tarpeisiin ja ohjel-
maan osallistuneet yritykset olivat pää-
osin hyvin tyytyväisiä ohjelman tarjon-
taan. Erityisesti projektikoordinaatto
rien aktiiviseen toimintaan ja asiantun-
temukseen oltiin erittäin tyytyväisiä.Yli-
voimaisesti tärkein ohjelman palvelu oli
kuitenkin rahoitus, jolla oli useimmissa
projekteissa toteutuksen mahdollista-
va rooli.
Joitain haasteitakin palveluissa
nähtiin. Niistä ei esimerkiksi tiedotettu
kyllin hyvin hakuprosessin aikana, jol-
loin osa yrityksistä ei ollut tietoisia laa-
jasta palvelutarjonnasta. Toisaalta osa
uusista palveluista kuten markkinointi-
konsultointi koettiin jostain syystä tar-
peettomiksi, sillä vain muutama yritys
SPIN-jälkiarviointi
SPIN-ohjelma arvioitiin vuonna 2003
yhdessä kahden muun Tekesin tekno-
logiaohjelman kanssa. Arvion mukaan
SPIN-ohjelma huomioi ansiokkaasti
teollisuuden tarpeet ja ohjasi menes-
tyksekkäästi ohjelmistoalan kehitystä
kohti tuotelähtöistä ajattelutapaa. Oh-
jelman myötä vahvistui tietämys ohjel-
mistoalasta usean eri toimijan muodos-
tamana klusterina.
Toisaalta SPIN-ohjelman haastee-
na nähtiin, että se oli hieman liian tek-
nologiapainotteinen, väljästi määritelty
ja perustui liian tiiviisti ohjelmaa edeltä-
neisiin trendeihin, vaikka toimiala muut-
tui merkittävästi ohjelman aikana. Toi-
mintaympäristön muutokset eivät kui-
tenkaan ratkaisevasti vaikuttaneet oh-
jelmaan, vaan strategia ja tavoitteet säi-
lyivät alan kannalta relevantteina. Tek-
nologiapainotteisuuden seurauksena
ohjelman vaikutukset olivat kuitenkin
vähäiset asiakaslähtöiseen toimintata-
poihin sekä vientiin ja kansainvälistymi-
seen liittyen.
Jälkiarvioinnissa käytiin läpi 101 yri-
tystä, jotka olivat mukana SPIN-ohjel-
massa. Näistä yrityksistä 56 on lakannut
toimimasta, mikä vastaa toimialalla tyy-
pillistä poistumaa. Ainakin 22 näistä yri-
tyksistä on hävinnyt yritysoston tai fuu-
sion seurauksena, joten SPIN-ohjelmas-

15
hyödynsi tätä palvelua. Myös ohjelman
ohjausryhmän toiminnassa oli ongel-
mia, jotka johtuivat ainakin osittain oh-
jausryhmän epäselvästä roolista ja huo-
nosti asetetuista tavoitteista. Palveluihin
liittyvien haasteiden lisäksi myös kehi-
tettyjä palveluja hyödyntävien yritysten
taloudellinen tukeminen olisi ollut tar-
peen, sillä monissa tapauksissa palve-
lun hankintaan sisältyy myös merkittä-
viä riskejä.
Pk-yritysten osuus ohjelman pro-
jekteista oli kaksi kolmannesta. Projek-
tit keskittyivät pitkälti yritysten kompe-
tenssialueille, olivat strategisesti merkit-
tävässä roolissa sekä keskittyivät hank-
keisiin, joiden toteuttamiseen sisäl-
tyy merkittävä riski. Projektien keskei-
siä hyötyjä olivat mm. teknisen osaami-
sen ja uusien tuotteiden kehitys; yhteis-
työn lisääntyminen asiakkaiden ja mui-
den yritysten kanssa; sekä kansainvälis-
tyminen. Toisaalta projektin tavoittei-
ta olivat erityisesti asiakashyötyjen ym-
märtäminen. Tässä mielessä projektien
sisällöt eivät olleet aivan linjassa ohjel-
man tavoitteiden kanssa, sillä suhteel-
lisen suuri osuus projekteista keskittyi
erityisesti teknologiseen kehittämiseen.
Myöskään projektin keskeiset hyödyt ei-
vät rakentuneet asiakkaiden tarpeiden
ympärille.
VAMOS-ohjelman tavoitteet kyt-
keytyivät pitkälti mobiiliteknologioiden
kehittämiseen ja parempaan hyödyntä-
miseen, mikä vaikutti ohjelman alkaes-
sa relevantilta nopeasti kehittyvältä toi-
mikentältä. Myös Nokian menestyksellä
lienee ollut vaikutusta ohjelman tavoit-
teiden asettamisessa. Tästä huolimatta
osassa projekteista sovellusten hyödyn-
täjien kiinnostus tuotteita tai palveluita
kohtaan oli vaimeaa ja tuotekehitykses-
tä saatavat hyödyt jäivät sen vuoksi vä-
häisiksi.
Yleisesti ottaen VAMOS oli jossain
määrin aikansa vanki. Suomella oli mer-
kittävä mobiilialan teknologinen etu,
mutta globaaleja kaupallisia voittajarat-
kaisuja ei ollut vielä syntynyt. Mobiili
ala nähtiin myös jälkeenpäin katsottu-
na ehkä hiukan perusteettomasti oma-
na kokonaisuutenaan; nykyään mobii-
liratkaisut muodostaisivat todennäköi-
sesti yhden kanavan muiden joukossa.
Verso
Myös Verso poikkesi aiemmista Tekes-
ohjelmista merkittävästi palvelutarjon-
tansa osalta, sillä tarjolla oli laaja vali-
koima uusia palveluja. Erityisesti yritys-
kohtaiset Tekesin tai ulkopuolisten eks-
perttien liiketoiminnan kehittämiseen,
markkinointiin ja kansainvälistymiseen
liittyvät palvelut kuuluivat ohjelman fo-
kukseen. Tällaisia yrityskohtaisia asian-
tuntijapalveluita käytettiin erityisen pal-
jon ja ne koettiin myös erittäin tarpeel-
lisiksi. Toisaalta osa yrityksistä hyödyn-
si jälleen vain rahoitusta, mikä näyttää
olevan ominaista Tekesin teknologia
ohjelmille.
Vielä selvemmin Verso-ohjelman
erilaisuus näkyi projektivalinnoissa. Ta-
vallisesti Tekes-ohjelmien projektit ovat
olleet varsin teknologiapainotteisia,
mutta Versossa suurimpaan osaan pro-
jekteja kuului myös liiketoiminnallisia ja
kansainvälistymiseen liittyviä element-
tejä. Myös teknologiapainotteisissa pro-
jekteissa liiketoiminta ja asiakastarpeet
olivat määräävässä asemassa. Versoa
voidaan pitää tässä mielessä merkittä-
vänä kehitysaskeleena Tekesin ohjel
mien historiassa.
VAMOS-ohjelman tavoin myösVer-
sossa mukana olleista yrityksistä kak-
si kolmannesta oli pk-yrityksiä. Versos-
sa mukaan otettiin kuitenkin nimen-
omaan sellaisia yrityksiä, joiden tuot-
teen tai palvelun menestyksestä oli ai-
nakin alustavia viitteitä. Verso poikkesi
aiemmista Tekes-ohjelmista myös sen
ulkoisen tunnettavuuden suhteen, joka
oli seurausta ammattimaisesta ja sys-
temaattisesta brändin rakentamisesta.
Julkisuuden seurauksena tavallista suu-
rempi joukko projekteja hakeutui ohjel-
maan ja mukaan otettavien projektien
valintaa voitiin suunnitella ja kohdentaa
tavallista paremmin.
Verso-projekteihin liittyen nousi
esiin myös joitakin haasteita. Yritysten
ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö
osoittautui paikoin haasteelliseksi. Kaik-
ki yritykset eivät myöskään olleet tietoi-
sia Verson laajasta palvelutarjonnasta ja
eivät sen vuoksi tulleet hyödyntäneek-
si kaikkia mahdollisuuksia. Myöskään
pienten yritysten pääsy kansainvälisil-
le markkinoille suurten suomalaisyritys-
ten kanssa verkottuen ei toiminut odo-
tetulla tavalla.
Verso-ohjelman projektit kytkeytyi-
vät useimmissa tapauksissa tiiviisti yri-
tyksen strategiaan sekä kartuttivat yri-
tyksen osaamista liittyen yritysten pää-
kompetenssialueisiin. Projekteihin liittyi
useimmiten myös korkeita riskejä. Ra-
hoituksella oli myös Verso-ohjelmassa
keskeinen rooli hankkeiden mahdollis-
tajana, mutta myös verkostoihin, kan-
sainvälistymiseen ja projektien suun-
nitteluun liittyvät palvelut olivat tär-
keitä. Projektien tärkeimpiin hyötyihin
lukeutuivat teknologiaan, liiketoimin-
taan, asiakastarpeisiin ja markkinakent-
tään liittyvän osaamisen kasvaminen ja
uusien teknologioiden ja tuotteiden ke-
hittäminen.
Toteutuneiden projektien, ohjel-
mapalvelujen ja saavutettujen tulos-
ten valossa Verso-ohjelma näyttää saa-
vuttaneen tavoitteensa poikkeukselli-
sen hyvin.

16
VAMOS- ja Verso-ohjelmien
vaikutukset
Molemmilla ohjelmilla oli tuntuva mer-
kitys yritysten teknologiaan ja liiketoi-
mintaan liittyvien osaamisten kehitty-
misessä sekä kansainvälistymisessä. Tä-
mä näkyy esimerkiksi siinä, että projek-
teihin osallistuneiden yritysten liikevaih-
to ja vienti kasvoivat merkittävästi pro-
jektien kuluessa ja päätyttyä. Keskimää-
räinen kansainvälinen liikevaihto Verso-
ohjelmaan osallistuneilla yrityksillä kas-
voi 26 prosentista 33 prosenttiin vuo-
desta 2008 vuoteen 2010.
Ohjelmien rooli on ollut merkittävä
ICT- ja ohjelmistoalan yritysverkostojen
ja -klusterien syntymisessä. Esimerkiksi
peliklusterin syntymisessä Tekesin toi-
minnalla on ollut merkittävä rooli. Ver-
kostoitumista on lisännyt myös Teke-
sin ohjelmien tiivis yhteistyö relevant-
tien toimialajärjestöjen kanssa. Myös
muiden päällekkäisten ohjelmien kans-
sa pyrittiin yhteistyöhön, vaikkakin se jäi
käytännössä vähäiseksi.
Yritysten tuottavuuteen liittyvien
vaikutusten tunnistaminen on lyhyellä
aikavälillä huomattavasti haastavampaa
ja yleisiä johtopäätöksiä on vaikea tehdä.
Vaikuttaa siltä, ettei ohjelmilla ollut pro-
jekteihinosallistuneidenyritystentuotta-
vuuteen yksittäisiä tapauksia lukuun ot-
tamatta merkittävää vaikutusta.Toisaalta
projekteissa kehitetyt tuotteet ja palve-
lut ovat saattaneet parantaa asiakastoi-
mialojen tuottavuutta. Joka tapauksessa
ohjelmat ovat vaikuttaneet merkittävästi
liiketoiminnansuuntaamiseen,verkosto-
jen syntyyn ja viennin kehitykseen.
Mikroklusterianalyysit
Mikroklusterianalyysit laadittiin neljästä
teema-alueesta, jotka esitellään lyhyes-
ti seuraavassa.
Peliklusteri
Nopea kasvu ja uudet liiketoiminta-
mahdollisuudet tekevät peliteollisuu-
desta hyvin houkuttelevan kohteen in-
vestoinneille. Suomi on kuitenkin ol-
lut 90-luvulla peliteollisuuden kehityk-
sessä hieman kansainvälisiä markkinoi-
ta jäljessä, minkä seurauksena peliteol-
lisuuden kasvu on ollut verraten hidas-
ta. 2000-luvulla Suomen pelisektori on
kuitenkin alkanut kehittynyt nopeasti ja
on nyt saavuttanut monilla osa-alueilla
toimialan eturintaman.
Tekes on tukenut pelisektorin kas-
vua viimeisen 10 vuoden aikana SPIN-,
Fenix- jaVerso-ohjelmissa, joilla voidaan
arvella olevan ratkaiseva vaikutus vah-
van suomalaisen peliklusterin syntymi-
selle ja liiketoiminnan kehittymiselle.
Laaja joukko suomalaisia pelialan yrityk-
siä on saanut tukea Tekesiltä ja monien
yritysten kohdalla tuki on ollut edellytys
myös liiketoiminnan jatkumiselle ja me-
nestystuotteen kehittymiselle. Julkinen
tuki on auttanut laajan pelialan osaami-
sen synnyttämisessä, joka muodostaa
suomalaisen peliteollisuuden keskei-
sen tukipilarin.
Peliklusterin mikroklusterianalyy-
sissä haastateltiin neljää Verso-ohjel-
massa mukana ollutta kansainvälisesti
menestynyttä yritystä, jotka edustavat
erilaisia peliteollisuuden aloja. Haastat-
telujen perusteella Verso-ohjelman tu-
ki oli erityisen tärkeää pienille yrityksil-
le sekä yrityksille, jotka olivat siirtymässä
uusille markkinoille. Projektit mahdollis-
tivat tyypillisesti täysipainoisen tuote-
kehityksen jatkamisen ja keskittymisen
omien ydinosaamisten kehittämiseen,
mikä on ollut edellytys menestymiselle
kovassa kansainvälisessä kilpailussa.Ver-
so-ohjelman saavutukset liittyivät myös
kansainvälistymiseen ja verkostoitumi-
seen. Verso on ollut myös keskeisessä
roolissa suomalaisen pelialan tutkimuk-
sen syntymisessä.
Peliklusteriin kuuluvat yritykset
muodostavat enenevässä määrin he-
terogeenisen ryhmän erikokoisia ja eri
toimialoille keskittyneitä yrityksiä. Tämä
näkyy myös yritysten tarpeissa, sillä osa
yrityksistä hyödynsi ja koki tarpeellisek-
si ainoastaan Verso-ohjelman rahoituk-
sen, kun toisille muut ohjelman palvelut
muodostivat hyvinkin tärkeän osan pro-
jektia. Mahdollisissa tulevissa Tekes-oh-
jelmissa peliteollisuus näyttääkin tarvit-
sevan laajan yrityskohtaisesti joustavan
palvelutarjonnan.
Born Global -yritykset
ICT- ja ohjelmistoalan kansalliset mark-
kinat ovat pienet, joten monien yrityksi-
en pitää suunnata liiketoimintansa suo-
raan kansainvälisille markkinoille. Suora
kansainvälistyminen on houkuttelevaa
erityisesti sellaisten tuotteiden osalta,
jotka ovat helposti kopioitavissa ja toi-
mitettavissa Internetin välityksellä edul-
lisesti. Esimerkiksi peliteollisuus on tyy-
pillinen segmentti, jolla yritykset täh-
täävät välittömään kansainväliseen kas-
vuun.
Mikroklusterianalyysissä valittiin
haastateltavaksi pieni joukko globaa-
liksi syntyneitä yrityksiä SPIN-, VAMOS-
ja Verso-ohjelmista. Yritykset edustivat
eri alitoimialoja. Näille yrityksille tyypil-
listä oli, että ne hyödynsivät Tekesin oh-
jelmapalveluista vain rahoitusta muiden
palveluiden käytön ollessa minimaalis-
ta.Tekesin ohjelmien rahoitukseen ja sii-
hen liittyviin järjestelyihin oltiin kuiten-
kin hyvin tyytyväisiä. Myös Tekesin il-
meinen pyrkimys rahoittaa vain projek-
teja, joihin liittyi kaupallisesti merkittä-
vä potentiaali, nähtiin tärkeänä. Monille
yrityksilleTekes-tuki mahdollisti riittävän
huolellisen tuotekehityksen kansainväli-

17
sesti menestyvien tuotteiden tai palve-
luiden kehittämiseksi.
Nopeasti kansainvälistyvät yrityk-
set luovat kansainväliset verkostonsa
tyypillisesti itse ja näkevät sen vuoksi
Tekesin roolin tärkeänä erityisesti T&K-
hankkeiden rahoittamisessa, joihin liit-
tyen Tekesillä muutenkin on vahvaa
osaamista. Tätä tavoitetta silmällä pitä-
en Tekes voisi panostaa nykyistä vah-
vemman oman teknologia-alan asian-
tuntemuksen kehittämiseen. Saman-
aikaisesti myös projektien kaupallinen
potentiaali pitää kuitenkin pystyä ar
vioimaan.
Nopeasti kasvavat mikroyritykset
Tähän ryhmään valittiin haastateltavak-
si pieni joukko mikroyrityksiä VAMOS-
ja Verso-ohjelmista, jotka olivat ohjel-
maan osallistumisen aikana tai pian sen
jälkeen kasvattaneet myyntiä tuntuvas-
ti. Mukaan ei kuitenkaan otettu startup-
yrityksiä. Valinta tehtiin Tekesin asiakas-
tietokannasta.
Haastatellut yritykset hyödynsivät
Tekes-tuesta lähinnä rahoitusta ja mui-
den palveluiden käyttö jäi vähäiseksi.
Tekes-koordinaattoreilta saatu tuki pro-
jektien läpiviemisessä ja erityisesti ha-
kemusvaiheessa koettiin kuitenkin tar-
peelliseksi ja nykyisellään hyvin toimi-
vaksi. Tekesin ohjelmien kautta syntyi
myös tärkeitä verkostoja sekä kontak-
teja asiakaskentälle. Projektisuunnitel-
man laatiminen ja raportointi projektin
kuluessa auttoivat kirkastamaan yrityk-
sen visiota.
Rahoituksen merkitys oli mik-
royrityksille usein ratkaiseva ja edel-
lytys myöhemmin tapahtuneelle kas-
vulle. Nopeasti kasvaneet mikroyrityk-
set käyttivät Tekesin rahoituksen taval-
lisesti tuotekehitykseen, jonka tulokse-
na saatiin kehitettyä markkinakelpoi-
nen tuote tai palvelu. Tekesin rooli on
erityisen tärkeä mikroyritysten rahoi-
tuksessa, sillä pienten yritysten on vai-
kea saada rahoitusta yksityisiltä mark-
kinoilta.
Mikroyritysten osalta erityisiä ke-
hitystoiveisiin kuului Tekesin ohjelmi-
en hakemusprosessin keventäminen ja
parempi ohjeistaminen, sillä nykyises-
sä muodossa ohjelmaan hakeminen oli
resursseihin nähden raskas prosessi. Li-
säksi valintaprosessi on mikroyritysten
näkökulmasta haitallisen hidas. Erillis-
ten hakemusten kirjoittaminen esimer-
kiksi ELY-keskuksiin ja Tekesille nähtiin
myös tarpeettomaksi rasitteeksi ja jul-
kisille tukimekanismeille toivottiin yh-
den luukun periaatetta. Verkostoitumi-
seen liittyvien palveluiden kehittämi-
nen nähtiin tarpeelliseksi, vaikka haas-
tatellut mikroyritykset eivät olleet hyö-
dyntäneet nykyisiäkään palveluita ko-
vin tehokkaasti.
Vaativat asiakkaat
Ohjelma-arviointien yhteydessä nou-
si esiin huoli siitä, onko kansallisilla
markkinoilla riittävästi vaativia ja ak-
tiivisia asiakkaita, jotta asiakaspalaut-
teen pohjalta pystytään luomaan kan-
sainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja
palveluita. Sen vuoksi päätettiin pereh-
tyä toteuttaja–käyttäjä-vuorovaikutuk-
seen VAMOS- ja Verso-ohjelmien puit-
teissa, joissa otettiin merkittävä kehi-
tysaskel tällaiseen yhteistyömuodon
kannustamisessa. Selvityksen taustal-
le haastateltiin kolmeen projektiin liit-
tyen sekä tuotekehityksestä vastaavaa
toteuttajaa että tuotekehityksessä mu-
kana ollutta asiakasta.
VAMOS-ohjelmassa asiakkaan ja
toteuttajan tuotekehitysyhteistyöhön
kannustettiin erityisesti ohjelmaku-
vauksessa mainitun Mobile Enterpri-
se Factory (MEF) -tuotekehityspalve-
lun kautta, jossa tuotekehittäjät, asiak-
kaat ja mahdolliset teknologiatoimit-
tajat tapasivat työpajoissa. Verso-oh-
jelmassa toimittajan ja asiakkaan väli-
nen yhteistyö oli keskeinen toiminta-
tapa ja useissa projekteissa asiakkaan
rooli innovaatiotoiminnan ohjaukses-
sa oli tärkeä.
Yhteistyöhön kannustamises-
ta huolimatta yhteistyö sujui hieman
kankeasti ja esimerkiksi tuotekehityk-
sessä odotettiin tarpeettoman pitkään
ennen kuin ensimmäinen prototyyppi
annettiin asiakkaalle koekäyttöön. Toi-
saalta asiakkailta puuttui tarpeellisia re-
sursseja ja kiinnostusta olla tiiviisti mu-
kana tuotekehitysprosessissa. Asiak-
kaan roolin tuominen osaksi tuotekehi-
tystä on tarpeellista nostaa esiin myös
tulevissa Tekesin ohjelmissa, jonka li-
säksi täytyy keksiä uusia toimintatapoja
kannustaa asiakkaita osallistumaan ai-
empaa tiiviimmin tuotekehitykseen ja
palautteen antamiseen. Jatkuva ja laa-
dukas asiakaspalaute voi olla myös te-
hokas tapa vähentää projekteihin liitty-
vää riskiä siitä, että tuotekehitys ei vas-
taa asiakastarpeita.
Johtopäätökset ja
suositukset
Tämän arvioinnin tavoitteena oli selvit-
tää Tekesin SPIN-, VAMOS- ja Verso-oh-
jelmien tulokset ja vaikutukset. VAMOS-
ja Verso-ohjelmien osalta arvioitiin ly-
hyen aikavälin vaikutuksia ja ohjelmi-
en onnistumista, kun lähes 10 vuotta
sitten päättyneen SPIN-ohjelman osal-
ta voitiin arvioida myös pidemmän ai-
kavälin vaikutuksia. Lisäksi erillisissä mik-
roklusterianalyyseissä arvioitiin Tekesin
ohjelmien vaikutusta tarkemmin raja-
tuilla toimikentillä.

18
SPIN-ohjelman vaikutukset ovat
edelleen selvästi nähtävillä. Vaikka oh-
jelman projektit eivät johtaneet erityi-
siin läpimurtoihin, joidenkin nyt me-
nestyvien yritysten toiminta perus-
tuu projektin aikana kehitettyihin toi-
mintatapoihin, tuotteisiin tai palvelui-
hin. Monet yritykset selvisivät vuosien
2001–2003 vaikean taloudellisen ajan
yli SPIN-ohjelman kautta saadun rahoi-
tuksen turvin.
VAMOS-ohjelmassa tarjottiin laaja
palveluvalikoima, joiden avulla kannus-
tettiin mm. tiiviiseen tuotekehitysyh-
teistyöhön asiakkaan kanssa. VAMOS-
ohjelman näkökulma oli aiempaa mark-
kinalähtöisempi ja sen vuoksi myös oh-
jelman vaikutukset keskittyivät tavallis-
ta enemmän liiketoiminnan kehittämi-
seen. Samalla VAMOS-ohjelma osittain
epäonnistui siinä, että se keskittyi tuo-
tekehitykseen kasvumarkkinoilla, joil-
la asiakkaiden tarpeet eivät olleet vie-
lä selkeästi määriteltyjä. Seurauksena
osa tuotekehityksestä synnytti tuottei-
ta, joilla ei ollut selvää tai riittävän laajaa
markkinapotentiaalia.
Verso-ohjelma loi poikkeuksellisen
hyvän brändin, jonka myötä ohjelmaan
tuli tavallista enemmän hakemuksia ja
projektit voitiin valita aiempaa tarkem-
min. Ohjelman projektipaletti tuki ohjel-
man tavoitteita poikkeuksellisen hyvin.
Verson fokus oli aiempiin Tekesin tek-
nologiaohjelmiin verrattuna markkina-
ja asiakaslähtöisempi ja ohjelmassa ko-
rostettiin kansainvälistymistä ja tiivistä
tuotekehitysyhteistyötä potentiaalisten
käyttäjien kanssa. Miltei kaikissa projek-
teissa oli kansainvälistymiseen ja kau-
pallistamiseen liittyviä elementtejä. Oh-
jelmallisuuden lisäarvon ja vaikutusten-
sa mielessä Verso-ohjelmaa voidaan pi-
tää yhtenä Tekesin onnistuneimmista
ohjelmista.
VAMOS- jaVerso-ohjelmien keskei-
siä menestystekijöitä olivat seuraavat:
•• Tekesin projektikoordinaattorien
aktiivinen tuki aina hakemuksen
laatimisesta varsinaisen projektin
läpivientiin nähtiin arvokkaana
•• Tekesin asiantuntemuksen ja ver-
kostojen tehokas hyödyntäminen
ohjelmien palveluissa
•• Ulkopuolisten asiantuntijapalvelu-
jen hyödyntäminen
•• Palveluiden muokkaaminen vas-
taamaan yritysten tarpeita
•• Ohjelmien systemaattinen ja asian-
tunteva brändääminen
•• Tiivis yhteistyö toimialajärjestöjen
kanssa uskottavuuden ja toimiala-
osaamisen kasvattamiseksi
•• Ohjelman sopeuttaminen uuden
tiedon pohjalta myös ohjelman ai-
kana
•• Ohjelman toimintojen siirtäminen
toimialajärjestöihin varsinaisen oh-
jelman päätyttyä.
Arvioinnin ja johtopäätösten pe-
rusteella voidaan nostaa esiin seuraa-
vat yleiset havainnot:
•• Taloudellisen ja tuotekehitykseen
liittyvän tuen ohella on tarpeellista
tukea erityisesti pienempien yritys-
ten kohdalla myös kaupallistamis-
ta, kansainvälistymistä ja markki-
nointia sekä verkostoitumista.
•• Tekesin tulisi jatkossakin kohdistaa
taloudellinen tuki erityisesti mikro-
ja pk-yrityksille. Isommille yrityksille
voitaisiin kuitenkin tarjota esimer-
kiksi lainoja tai tukea yksityisen ra-
hoituksen löytämiseen.
•• Monille nyttemmin menestyville
yrityksille Tekesin rahoitus oli rat-
kaisevassa roolissa talouden lasku-
suhdanteesta selviämiseksi. Teke-
sin tuen merkitys korostuukin sil-
loin, kun taloudellinen tilanne on
heikko.
•• Mikroklusterianalyysin perusteella
nopeasti kansainvälistyvien ja/tai
kasvavien yritysten tarpeet koske-
vat lähinnä rahoitusta, kun muut
yritykset ovat käyttäneet laajasti
myös muita ohjelmapalveluita.Voi-
si olla hyödyllistä selvittää tarkem-
min, miten yritykset voitaisiin luoki-
tella asianmukaisesti, jotta erilaisil-
le yrityksille osattaisiin tarjota sopi-
vampia palveluita.
•• T&K&I-politiikan tulee tukea riski-
investointeja erityisesti aloilla, joilla
Suomi on perinteisesti ollut vahva.
Kasvuyrittäjyyden ja nopeasti kas-
vavien kansainvälistyvien yritysten
tukemisen tulee olla T&K&I-politii-
kassa keskeisessä asemassa.
Ohjelmakohtaisista suosituksista
tärkeimpiä ovat seuraavat:
•• Ohjelmistopalvelut pitäisi muoka-
ta aiempaa tarkemmin yritysten
tarpeita vastaavaksi.
•• Tekesin tulisi tarjota rahoituksen ja
yleisten tiedotuspalveluiden ohella
käytännönläheisiä asiantuntijapal-
veluita liittyen esimerkiksi liiketoi-
minnan kehittämiseen ja kansain-
välistymiseen.
•• Projektien valinnassa pitäisi huomi-
oida myös hakijan halukkuus hyö-
dyntää ohjelman palveluita moni-
puolisesti.
•• Kaikissa ohjelmissa, jotka suunna-
taan kasvumarkkinoille, pitäisi va-
rautua muuttamaan ohjelman ta-
voitteita ja toimintatapoja kohde-
markkinoiden kehityksen mukaan.
•• Ohjelmien pitäisi tukea nykyistä
tiiviimpää yhteistyötä potentiaa-
listen asiakkaiden ja tuotekehittä-
jän välillä.

19
1
Introduction
Software industry usually refers to the
development, maintenance and publi-
cation of software with the side servic-
es like consulting, documentation and
training. Other perspectives include
computing services industry combined
with publishing industry. The software
and software-based services market in
EU27 area was about 231 billion Euros
in 2009, which is about one third of the
global market1
. Most dominant play-
ers in the market come from the Unit-
ed States, especially in the field of soft-
ware products.
In Finland, the market size is 3–6
billion €, depending on the source. This
accounts for some 2–3% of the Finnish
GDP being 173 Billion € in 2009. Finnish
players are mostly SMEs with few large
enterprises and one huge one. Soft-
ware industry prospers in internation-
al benchmarks but the growth rate is
roughly the same as in other countries,
and the industry stays small compared
to other Finnish industries. One reason
is that the home market is small and in-
ternationalization only modest.
In Finland, ICT and software have
been in the focus of national innovation
policy a long time, partly in the hope
that software industry would develop
as a cornerstone of the Finnish econo-
my. Consequently, in the 2000’s, Tekes
has carried out several ICT related pro-
grammes. This evaluation takes a thor-
ough perspective on three Tekes pro-
grammes, SPIN, VAMOS and Verso, and
their context in the 2000’s.
SPIN – Software Products (2000–
2003) was a three year funding effort
that aimed at developing applications
for Internet service architecture, appli-
cations for mobile communications,
and new enterprise management soft-
ware for companies in digital economy.
The volume on SPIN was approximate-
ly 75 M€.
VAMOS programme (2005–2010)
took special care of the mobility issues
that had emerged in early 2000’s, part-
ly in SPIN. The programme aimed espe-
cially at enhancing business with mo-
bile solutions. The volume of the pro-
gramme was 93 M€. Verso (2006–2010)
was aimed at software industry in gen-
eral, especially industry specific vertical
solutions. The programme volume was
125 M€.
For SPIN, the evaluation here is an
ex post, concentrating on the long term
effects of the intervention. Evaluations
of VAMOS and Verso are more immedi-
ate, concentrating on the programme
implementation and direct immediate
impacts. The evaluation work has been
contracted by Tekes and carried out by
Gaia Consulting Oy in cooperation with
Virebit Oy and Finnconcept Oy. Two ex-
ternal experts in the evaluation have
been Prof. Martti Mäntylä from Aalto
University and Mr. Hannu Jyrkkä from
Sasken Finland. The work has been
supported by an advisory group set by
Tekes. The members of the group were
Mr. Pekka Pesonen, Ms. Silja Leinonen,
Mr. Risto Setälä, and Mr. Marko Heikki-
nen.
The structure of the report is as fol-
lows.Chapter2describestheimplemen-
tationoftheevaluation;questions,mate-
rials and methods. In Chapter 3, an over-
viewofthedevelopmentofthesoftware
industry in Finland is sketched. Chap-
ter 4 offers the evaluations of the pro-
grammes at hand. Chapter 5 contains
the results of a special set of interviews
concentrating in the role of Tekes in the
Finnish games cluster formation, sup-
port of Finnish born global companies,
support of supergrowing micro compa-
nies and in bringing the customer to the
developer. Chapter 6 summarizes the es-
timated impacts of the programmes in
the light of the evaluations and the anal-
ysisinchapter5.Concludingremarksand
recommendations appear in Chapter 7.
1
Software Industry Survey 2010 and references therein

20
2.1 Evaluation questions
The evaluation questions as per call for
tenders were the following:
Description of the development of
operating environment
1. What significant changes have oc-
curred on the operating environ-
ment of software business in the
2000’s?
Objectives, results and impacts of
the programmes
2. How have the objectives been real-
ized? What results that support the
set objectives have been gained?
Which results would not have been
realized without the programmes?
How relevant and challenging were
the objectives?
3. How well did the programmes
reach the most important client
groups, especially SMEs? How well
did the programmes, their servic-
es and management respond to
the needs of the participants? Es-
pecially, how has the internation-
al cooperation of the programmes
affected the participants and cli-
ents?
4. How have the impacts of the pro-
grammes contributed to the Soci-
etal Impact Model of Tekes? How
broad, stable or important can these
impacts be considered? How and to
what extent have the programmes
had an effect on
i. R&D&I investment in software
sector
ii. Development of know-how
iii. Formation of national and
international networks
iv. Changes in the operating
procedures of enterprises
v. Important innovations and
business opportunities
vi. Productivity
vii. Enterprise growth and inter-
nationalization?
viii. Business and society in a
broader view?
5. How have these targets developed
in the light of indicators or case ex-
amples?
Conclusions and recommendations
A. R&D&I activities within the software
sector:
How could the R&D&I activities be
developed? What is the role of TIV-
IT and other SHOKs in the future?
Which international programmes
and initiatives are the most impor-
tant ones and how could they be in-
fluenced more?
B. To Tekes: What concrete and work-
ing practices can be identified to
develop programme services and
activities and the account process?
C. Research and innovation policy:
How should the recommendations
from the evaluation of the national
innovation strategy and innovation
environment be taken into consid-
eration? What other measures are
needed in the research and innova-
tion policy to improve the impact of
Tekes?
2.2 Methodology
The evaluation data collection and anal-
ysis were carried out using the methods
described below:
A. Document analysis
The evaluation was started with the
document analysis, where relevant
programme documentations, espe-
cially reports related to the preparation
of the programmes, programme man-
agement meeting minutes, project de-
scriptions, final reports, evaluation re-
ports, and funding applications were
scanned. Questions to the documents
were formed based on the evaluation
questions. The evaluators also had ac-
cess to Tekes’client database with con-
fidential financing figures.
B. Background interviews
Besides the document analysis, back-
ground interviews were carried out to
form a baseline for the evaluation. The
interviewees (altogether 10) had been
involved in initiating, planning and/or
running the programmes and/or soft-
2
Evaluation framework

21
ware business. The selection of inter-
viewees was approved by the evaluation
steering group and the interviews were
carried out as structured face-to-face in-
terviews. The interview structures fol-
lowed the evaluation question settings.
C. Programme interviews
In order to get an overall perception
on the Programmes, programme inter-
views were carried out. The interview-
ees were selected together with the
evaluation steering group and ascer-
tained that a range of viewpoints, such
as political, scientific and technological,
were covered. Ten specialists from each
programme were interviewed. The in-
terviews were carried out mainly as
structured face-to-face or telephone in-
terviews where the structure again fol-
lowed the evaluation question settings
relevant for the interviewees.
D. Workshop
A workshop was held with 15 partici-
pants who had already been involved
in the evaluation process through in-
terviews or otherwise. The workshop
aimed at validating and refining the in-
itial evaluation results.
E. Micro cluster analysis
In-depth analysis of interesting themes
rising during the evaluation was car-
ried out through four micro clusters. In
the analysis, developed by the evalua-
tors in earlier studies, thematically co-
herent or otherwise representative
project samples from the programmes
were selected, and in-depth interviews
were carried out with the project man-
agers. The interviews were structured
to fit the evaluation questions. By car-
rying out the interviews for each pro-
ject in the sample, both a coherent
view on the evaluation questions was
obtained and individual project results
were gathered.
This method allows a broader per-
spective of the specific programmes
than would be possible through stud-
ying results and impacts of single pro-
jects funded by the programmes. How-
ever, due to the varying nature of the
programmes, the micro clusters and
their composition in this evaluation
vary from each other greatly.
The micro cluster division and
themes were decided by the evalua-
tion steering group as follows:
•• Games cluster – interviews of en-
terprises and other stakeholders
on the rise of the Finnish games
cluster and the role of Tekes and
its programmes in this process.
•• Born global – interviews of new
companies aiming directly to in-
ternational growth and markets
and the role of Tekes and its pro-
grammes in supporting such en-
terprises.
•• Supergrowing micro SMEs – based
on Tekes CRM data, supergrowing
micro enterprises were identified,
and the role of Tekes’programmes
in supporting the supergrowth
was interviewed.
•• The role of demanding client –
pairs of developer-user enterpris-
es from VAMOS programme with
exceptionally good results were
identified, and again the role of
the programme was interviewed.
Altogether, 18 persons were contacted
and interviewed within the micro clus-
ter analysis.
In addition, two e-surveys were
sent to VAMOS and Verso project con-
tact persons. Unfortunately the re-
sponse rate of the surveys remained
unacceptably small even after several
reminders from Tekes and the consult-
ants. Therefore, the results of the sur-
veys were utilized with caution mainly
to support other findings and are not
presented separately. For Verso, the re-
sults from a programme survey carried
out in 2009 were partly utilized.
2.3 Assessment of validity
The evaluators estimate that with giv-
en resources, the methods and cover-
age of data gathering and analysis offer
a rather unbiased and valid view of the
Finnish software business field and the
role of the threeTekes programmes in it.
The interviewees have been se-
lected to represent all the views and
perspectives that arise in this evalua-
tion. Participatory methods like work-
shops are targeted to seek consensus
and to elaborate possible discrepan-
cies and inconsistencies.
It should be noted that micro clus-
ter analysis outlined above is a qualita-
tive method with a non-random sam-
ple. This means that the direct generali-
zation of the results of the analysis must
be supported with other methods, as is
done here. Qualitative analysis has been
a conscious choice that has been taken
to support the positive learning aspect
taken in this evaluation. Furthermore,
the evaluators’experience on quantita-
tive methods in programme evaluation
suggest that the response rates of dif-
ferent questionnaires, for example, usu-
ally remain too small to draw any bind-
ing conclusions, either.
The unfortunately low response
rate of the e-surveys limits the interpre-
tation of the results, which has been ac-
knowledged in the analysis.

22
3.1 About software industry
This chapter presents some views on
the development of the operational
environment of the Finnish software
industry during 2000–2010. Especial-
ly part 3.3 is largely based on Software
Industry Survey 2011.2
Also, the devel-
opment inside Tekes in relation to soft-
ware industry is described.
What is understood with the term
‘Software Industry’depends somewhat
on how widely the service business re-
lated to defining, producing, selling
and maintaining computer software is
included in the definition. Computers
and their software are tools for infor-
mation processing for some purpose,
and as such always a part of some larg-
er context. Figure 1 presents the classifi-
cation of software according to the de-
gree of standardization vs. uniqueness
and according to the visibility of the
software as an entity that can be sold
separately from the host system, pro-
cess of product.
According to Software Industry
Survey 20113
“Software business is busi-
ness of selling software (including sys-
tems software, application software,
and games) either as licenses or as ser-
vices and services related to develop-
ment and deployment activities of this
software. This definition does not in-
clude operation of software produced
by third parties (e.g. operating a serv-
er farm), business and operations con-
sulting related to software systems, and
deployment projects of third-party soft-
ware. Not all revenue of firms operating
in the software industry is necessarily
software business.”
3
Description of the operational
environment of the Finnish
software industry 2000–2010
Figure 1. Contexts for professional software development2
2
Rönkkö, M., Peltonen, J., Pärnänen, D. Software Industry Survey 2011. Aalto University 2011.
3
ibid.

23
The Standard Industrial Classifica-
tion used by Statistics Finland has since
2008 included a class “Computer pro-
gramming, consultancy and related ac-
tivities” (TOL 2008 J62). This division in-
cludes the following activities of provid-
ing expertise in the field of information
technologies:
•• writing, modifying, testing and
supporting software;
•• on-site management and opera-
tion of clients’ computer systems
and/or data processing facilities;
•• other professional and technical
computer-related activities.
This class includes not only software
products but also related services, which
the companies in the practice often re-
port within same revenue figures.There-
fore the distinction between replicable
software products and related tailor-
ing and other services is not clear. On
the other hand, publishing of software
(J582) is not included here, although
some firms selling packaged software
or computer games are classified under
class 58“Publishing activities”and codes
5821 “Publishing of computer games”
and 5829“Other software publishing.
Earlier Standard Industrial Classifi-
cation (TOL 2002) included the class 72:
Computer and related activities, con-
sisting of subclasses
•• Hardware consultancy
•• Software consultancy and supply
•• Data processing
•• Database activities
•• Maintenance and repair of office,
accounting and computing ma-
chinery
•• Other computer related activities.
In this document, the classes 72 (TOL
2002, older data), and 62 (TOL 2008,
newer data) are mostly used as proxy
for software business figures. We think
that these classes represent the rele-
vant software industry trends accurate-
ly enough, without a need to go to any
deeper breakdown.
Visible software business, which
consists of revenues of companies sell-
ing software or related services, on-
ly represents a part of all software ac-
tivities in the society and business. The
invisible part consists of the work of IT
departments and R&D teams of compa-
nies in other branches. These develop
in-house software for company’s own
processes or embedded software that
will be sold as part of host company’s
products.
3.2 Politics and legislation
3.2.1 Legislation, EU, and
international regulations
Software patents are of paramount im-
portance for the software industry but
they are not generally allowed by the
Finnish patent legislation. However, in
2003 the Finnish National Board of Pat-
ents and Registration of Finland (PRH)
changed its policy to meet the Euro-
pean Patent Office’s more liberal view,
even though the respective EU direc-
tive was still under construction at that
time. PRH began to grant patents for
software that can be considered inno-
vative. After years of debate, the direc-
tive was, however, ultimately rejected
by the EU Parliament in 2005. This left
the future of software patents in the EU
and in Finland as an open question.
Although the patent laws did not
change, the national copyright law did
see some minor changes. In 2005, the
Finnish parliament accepted a wide-
ly debated law that prohibits the cop-
ying of the DRM-protected products for
personal or any other use. This law al-
so prohibits the sale of programs and
the provision of services aimed at hack-
ing the DRM. However, the law exclud-
ed the DRM-protected software prod-
ucts, thus making it legal to copy them
for personal use.
An additional feature concern-
ing software industry was brought in-
to legislation in 2008 when an amend-
ment to the Act on Data Protection of
Electronic Communications was rati-
fied by the Finnish Parliament. This so-
called ‘Lex Nokia’ gave the employers a
permission to investigate the log data
of their employees’ emails if they have
a reason to suspect an IPR leakage or
communication network misuse. So far,
the amendment is not known to have
been applied.
The Act on the Provision of Infor-
mation Society Services, which came
into effect in 2002, is another Finnish
law that affects the software industry.
This law follows the Electronic Com-
merce Directive of the EU. Among oth-
er things, it obliges the service provid-
ers to remove any copyright infringing
material from the network.
The international regulations con-
cerning the provision of international
software services – e.g. SaaS – have de-
veloped very slowly. Furthermore, the
privacy legislation of countries where
the servers are located can differ a lot.
As cloud computing is getting more
and more common, there is growing
pressure, especially in the EU, to fur-
ther harmonize the legislation. The EU
is working on this within the Digital
Agenda project, which is aimed at im-
proving the EU’s overall internal e-com-
merce market.

24
Global intelligence surveillance
has also raised some privacy and se-
curity issues. For example, in 2009, the
Swedish military intelligence (FRA) be-
gan eavesdropping on the Swedish
network traffic to fight terrorism.This al-
so threatened the privacy and informa-
tion security of Finnish companies and
citizens as a large portion of Finland’s
international telecommunication goes
through Sweden.
3.2.2 Cybercrime and software
piracy
Cybercrime has grown exponentially
over the past ten years. According to
some estimates, it is already economi-
cally larger than the international drug
trade4
.The most common forms of cy-
ber crime are the viruses, malware, on-
line scams, phishing mails, and the
distributed denial-of-service attacks
(DdoS). Smart phones have also provid-
ed a new platform for cyber criminals.
The growth of cybercrime creates
a demand for more secure software
products – and therefore it also pro-
vides growth potential for security soft-
ware companies. Thus, software pira-
cy has a twofold impact on the indus-
try: while some companies suffer heavy
losses, some profit from software or ser-
vices used for piracy (e.g. peer-to-peer
software).
During this decade, software pi-
racy has increased significantly world-
wide. In the developed markets, the (PC
software) piracy has remained more or
less the same. However, in the emerg-
ing markets, the net losses due to piracy
have nearly tripled in 2003–2010 (from
c. $12 billion to $32 billion). The total
losses have increased over the same
period and reached $59 billion in 2010.5
In 2007, the Convention on Cyber-
crime drawn up by the Council of Eu-
rope entered into force in Finland. At
the same time, the Penal Code was
adapted to meet the EU’s 2005 Frame-
work Decision on attacks against infor-
mation systems.6
3.2.3 Health policy
From the software industry’s viewpoint,
one of the most essential and contro-
versial health issues of the industry eco-
system is the radiation effects of mobile
devices.The new limit values for mobile
devices were defined in 2002, based on
the EU Council and ICNIRP recommen-
dations. Although these limit values are
considered safe, the Radiation and Nu-
clear Safety Authority of Finland (STUK)
made a statement in 2009 that chil-
dren’s mobile phone use should be lim-
ited.7
At the global level, there is a paral-
lel shift towards slightly more conserv-
ative recommendations, based on con-
flicting research findings made in 2000–
2010. The WHO has previously been
wary of taking a clear position. How-
ever, in 2011, the WHO’s cancer agency
(IARC) classified the cell phones as“pos-
sibly carcinogenic”.8
OvertwothirdsoftheFinnishwork-
force use computers in their everyday
work. In the 1990s, the main health-re-
lated concerns regarding computers re-
volved around ergonomics and vision-
related issues. In 1993, the Finnish gov-
ernment created regulations for work-
ing with visual display units (in compli-
ance with an earlier EU directive).These
regulations have been the latest gov-
ernment statement on the subject. Ac-
cording to a study made in 2008, these
regulations are poorly known at work-
places.The general interpretation is that
computers have become so common-
place that people do not pay any par-
ticular attention to the health problems
they cause, or they have learned to ac-
cept them as inevitable.9
3.2.4 Educational policy
There is no specific official educational
policy for software industry. Instead the
industry is usually treated as part of the
whole ICT industry. However, the ICT
does not seem to have a very strong
position in the educational planning.10
The number of ICT-related education-
al degrees has increased significantly in
this decade. (See table 1.)
The Finnish Confederation of Pro-
fessionals (STTK) made a study in 2008
that criticized ICT education: “The lack
of experts and skill shortage, resulting
4
http://www.symantec.com/fi/fi/about/news/release/article.jsp?prid=20110907_01
5
http://www.bsa.org/globalstudy
6
Järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta. Sisäasiainministeriö, 2008.
7
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilyn_terveysvaikutukset/matkapuhelin_terveysvaikutus/fi_FI/stukin_matkapuhelinkannanotto/
8
http://www.iarc.fr/en/media-centre/pr/2011/pdfs/pr208_E.pdf
9
Lehtelä & al. Näyttöpäätetyö - Valtioneuvoston päätöksen 1405/1993 soveltaminen ja vaikutukset työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön
julkaisuja, 2008:7
10
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1143_2010_p.shtml

25
from problems in the educational sys-
tem were seen as a major obstacle to
business growth. It was also considered
to have a negative effect on interna-
tionalization. Furthermore, the educa-
tional institutions in the ICT-field do not
seem to acquire enough students.”12
During the last ten years, various
governmental and other public projects
have increasingly introduced ICT solu-
tions in the public school system. One
of these is the ICT in the School’s Every-
day Life project, launched by the Ubiqui-
tous Information Society Advisory Board.
These projects have improved the over-
all ICT skills of Finnish students. 13
3.2.5 ICT Infrastructure
The ICT infrastructure is naturally very
important for software business. Soft-
ware development, distribution (espe-
cially SaaS), maintenance, and support
services require efficient connections,
especially when operating in the do-
mestic market or on domestic servers.
The Finnish ICT infrastructure is proven
to be world class by numerous studies,
as stated in the 2010 governmental re-
port. For example, Finland ranks as the
6th in Nokia Siemens Networks Con-
nectivity Scorecard 2010, and the 4th in
IBM’s Digital Economy Rankings 2010. 14
The most important factors in in-
frastructure development have been
the fast penetration of wired (DSL)
and mobile (3G) broadband technolo-
gies (see tables 2, 3 and 4). On the oth-
er hand, there is a vast difference in the
broadband quality between rural and
urban areas in Finland, and fast (over
5 Mbit/s) connections are relatively ra-
re. Mobile broadband has rapidly in-
creased its share and is already as com-
mon as wired broadband (DSL).
The third-generation (3G) mobile
network coverage has grown rapidly. In
Table 1. The ICT-related educational degrees in Finland in 2000–2009.11
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Total
Vocational college degree 1 961 2 538 3 276 2 643 3 050 3 049 3 064 3 041 3 696 3 502 29 820
Post-secondary level 552 220 73 14 6 0 0 0 0 1 866
Degree in applied sciences 1 241 1 939 2 257 2 588 2 933 3 124 3 089 2 789 2 755 2 445 25 160
Bachelor’s degree 35 51 59 69 80 105 182 342 1 276 625 2 824
Master’s degree 648 799 883 1 064 1 206 1 264 1 354 1 370 2 228 1 002 11 818
Licentiate 17 20 21 24 33 23 37 26 34 27 262
Doctor’s degree 61 58 71 58 84 95 106 113 99 126 871
Total 4 515 5 625 6 640 6 460 7 392 7 660 7 832 7 681 10 088 7 728 71 621
Table 2. The penetration of broadband connections in 2000–2006. 15
Turn of the 21st
century Year 2006
Number of broadband connections 315 000 1 309 800
Broadband availability (% of population) 75,7 % (06/03) 95,8 %
Households with broadband 15 % (spring/03/broadband)
29 % (spring/00/internet)
56, 5 %
11
ICT-alan koulutus ja koulutettujen liikkuvuus 2000-luvulla yhdeksässä maakunnassa. Raportti II. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus, 2011.
12
ICT-alan PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen haasteista. STTK 2008.
13
http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/index.phtml?s=31
14
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle, 2010.
15
Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi. Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007–2015. Valtioneuvoston kanslia, 2006.

26
2009, it was available for 90 percent of
the Finnish population. The fourth gen-
eration (4G) mobile network frequen-
cies were granted in 2009.17
The high-speed fiber-optic net-
work is already quite widely available,
and it continues to expand. In 2008, the
Finnish government set up a target that
the high-speed broadband connec-
tions (100 Mbit/s) should be available al-
most everywhere in Finland by the end
of 2015. Currently, already 43 percent of
Finnishhouseholdscouldconnecttothe
fiber-optic network, but only about one
percent does.18
In 2010, to further im-
prove the network coverage, Finland (as
the first country in the world) defined
the one-megabit (1Mbit/s) internet con-
nection as a universal service for citizens
and companies.19
Generally speaking, Finland’s ICT
infrastructure is of good quality. How-
ever, in some cases the poor availability
of high-speed connections or their high
costs may especially interfere with the
success of companies located in geo-
graphically unfavorable areas. The high
coverage of a mobile broadband net-
work offers advantages to companies
that develop mobile applications be-
cause it provides a good R&D test field
in the domestic market.
3.2.6 Changing political climate
The attitude of the Finnish government
towards the software industry is per-
haps best highlighted in the strategies
of the National Information Society.The
first strategy was published in 1995, fol-
lowed by those in 1998 and 2006 and
the latest in 2010 (named the Digital
Agenda).
The focal point of all these strat-
egies has been to ensure that Finland
remains a trailblazer in information so-
ciety development. Attempts to reach
this goal have included, for example,
utilizing the ICT infrastructure resourc-
es, promoting information society skills,
Table 3. The penetration of broadband connections in 2007–2010.
Table 4. Wired broadband connection speeds in 2007–2010. 16
Year 2007 2008 2009 2010
Time 31.12. 30.6. 31.12. 30.6. 31.12. 30.6.
DSL 1 270 500 1 270 100 1 231 300 1 216 300 1 185 900 1 162 600
Building connection 114 000 104 600 134 900 104 700 106 600 117 500
Cable modem 209 600 212 900 214 800 215 500 222 700 229 600
Mobile broadband 143 100 307 100 479 700 664 300 908 000 1 152 200
Wireless broadband 15 300 19 600 26 100 31 600 31 800 30 100
FTTH 12 600 14 500
Other 7 700 9 000 9 800 11 500 6 000 800
Total 1 760 200 1 923 300 2 096 600 2 243 900 2 473 600 2 707 300
Year 2007 2008 2009 2010
Time 31.12. 30.6. 31.12. 30.6. 31.12. 30.6.
Under 2 Mbit/s 70% 54% 40% 43% 39% 30%
2 Mbit/s – under 4 Mbit/s
26% 40% 50% 47%
26% 22%
4 Mbit/s – under 10 Mbit/s 19% 25%
10 Mbit/s – under 25 Mbit/s
4% 6%
9% 9%
14% 19%
25 Mbit/s – under 100 Mbit/s <1% 1%
100 Mbit/s and over 1% 1% 2% 3%
16
Markkinakatsaus 3/2010 - Puolivuosikatsaus 2010. Viestintävirasto, 2010.
17
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle, 2010.
18
ibid.
19
ibid.

27
making public services available online,
and increasing the business-related in-
formation technology utilization rate.
The Finnish government’s strong
emphasis on developing the informa-
tion society has had a significant impact
on the software industry. For example,
it has increased the demand for soft-
ware products in both the public and
the private sector.This has made the in-
ternal market larger and given oppor-
tunities for domestic software compa-
nies to grow and develop. The nation-
al innovation policy has also supported
the industry by promoting the develop-
ment of innovative business solutions
and centers of expertise.
3.3 Economy and business
3.3.1 Trends and drivers
After the corporate ICT spending boom
during millennium change, the invest-
ment of companies and organizations
in ICT remained stable until the spec-
tacular drop of 2009. Figure 2 shows the
development of ICT investment budg-
ets globally during the decade.
Drivers of the development in the
branch:
•• Development of the technologies
•• Maturing of the industry and crea-
tion of new branches around new
technologies
•• Macroeconomic cyclicality
•• Change in the role and market po-
sition of Nokia
•• Globalization with respect to mar-
kets, R&D and production
•• Change of generation and grow-
ing appreciation of entrepreneur-
ship among young professionals.
•• Changes in value chains and for-
mation of new value nets the val-
ue capturing redistributed
•• Consumers and media are driving
many changes, with, e.g., content
creation
•• The number of services that are
perceived as free of charge is in-
creasing.
Some trends in Market Dynamics were
in 2009 listed as21
:
•• Firms serving their verticals global-
ly on the basis of functionality and
faster time-to-market will have
competitive advantage
•• Information technology, electron-
ics, electro technical elements, and
machinery represent some 72% of
total R&D expenditure in Finland
•• Nokia’s mobile device business has
been the main driver for the Finn-
ish ICT sector’s growth, but, as mo-
bile devices have become com-
modities, added value will increas-
ingly come from providing soft-
ware and content for various de-
vice types
•• Mobile phones have evolved from
communication devices to mo-
bile computers, and this has cre-
ated two new market areas: enter-
tainment (games and media) and
communication services
•• Mobile devices are becoming
the primary delivery vehicle for
software and related services in
emerging markets
•• There has been a shift in market
dynamics; in the past, users were
looking for products and services
that they needed, while now sup-
pliers are increasingly looking for
Figure 2. Changes in Chief Information Officer Budgets Over Previous Year, 1998 to
2010 (Worldwide and by %)20
1998
0
5
-5
-10
10
15
15,0
15,9
9,7 10,1
01,3
1,6 2,5 2,7 3,0 3,2
1,1-8,1
20
%
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
2009
2010
20
Verso programme seminar Software 20/20 Nov. 16th 2010 : http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_403_994_2095_43/http%3B/tekes-
ali1%3B7087/publishedcontent/publish/programmes/verso/documents/software_2020/dan_sommer_for_software_2020_software_ trends.pdf
21
von Hertzen, M., Laine, J., Kangasharju, S., Timonen, J., and Santala, M. (2007). Drive for Future Software Leverage. The Role, Importance, and
Future Challenges of Software Competences in Finland. Tekes Review 262/2009.

28
users and offering them a variety
of products and services
•• SaaS as a business model will con-
tinue to gain ground
•• ‘Free, but not free’ types of soft-
ware and services will grow in the
future
•• In the future, there will be a high
level of software- intensity outside
the software industry Sectors that
are not considered part of the ICT
sector are among the largest soft-
ware developers e.g., the automo-
tive, aerospace, medical equip-
ment, automation, and consumer
electronics industries
•• New innovations and technolo-
gies are needed, but the invest-
ments may become so big that on-
ly a few companies or other organ-
izations can afford them, potential-
ly leading to a limited number of
production sites and thus a high
industry risk.
3.3.2 Role of software in different
value chains
Figure 3 illustrates the role of soft-
ware business as part of different val-
ue chains. The software-related activi-
ties are depicted as the horizontal block
going across different industries utiliz-
ing software. As such, the software busi-
ness is divided into five distinct areas:
•• Software products includes all
software that is sold and bought
as a product in the market
Figure 3. Software business as part of different value chains22
22
von Hertzen, M., Laine, J., Kangasharju, S., Timonen, J., and Santala, M. (2007). Drive for Future Software Leverage. The Role, Importance, and
Future Challenges of Software Competences in Finland. Tekes Review 262/2009.

software_mobile_solutions

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to software_mobile_solutions

Similar to software_mobile_solutions (20)

software_mobile_solutions