Kirjastojen digimediahanke / Henkilökunnan osallistaminen
•
0 likes•66 views
Yleisten kirjaston digimediahankkeen osana tehty tutkimus, jossa kerättiin henkilökunnan näkemyksiä ja mielipiteitä hankkeesta.
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Kirjastojen digimediahanke / Henkilökunnan osallistaminen
Similar to Kirjastojen digimediahanke / Henkilökunnan osallistaminen (20)
Kirjastojen digimediahanke / Henkilökunnan osallistaminen
- 1. Osallistaminen / Henkilökunta Yleisten kirjastojen digimediahanke Joakim Schonert, 28.04.2020
- 2. Esityksen sisältö 1. Osallistamisen työvaiheet 2. Huomioita ja johtopäätöksiä 3. Kyselyn tulokset 4. Avoimet vastaukset 5. Työpajat Yleisten kirjastojen digimediahanke
- 3. Osallistamisen työvaiheet 10-11/2020 12/2020 01-02/2021 03-04/2021 Määrittelyt Lomake-kyselyt Työpajat Johtopäätökset • Kohderyhmien tarkentaminen ja määrällisistä tavoitteista sopiminen • Osallistamisen toimenpiteiden suunnittelu • Kohderyhmien tavoittaminen ja jakelukanavien määrittely • Työnjaon ja vastuiden sopiminen • Kirjasto-alan ammattilaisille suunnattu kyselytutkimus, jossa selvitettiin laajasti suhtautumista- ja tarpeita hankkeeseen liittyen • Kyselyn avulla rekrytoitiin myös osallistujia ryhmätapaamisiin • Sarja kookontumisia joissa syvennettiin ymmärrystä ammattikäyttäjien tarpeista työpajamenetelmin • Kokoava analyysi osallistamisen löydöksistä sekä suositukset muulle projektille. • Suora syöte tavoite- arkkitehtuurille • Välillinen syöte hankkeelle yleisesti • Päätökset seuraavista toimenpiteistä • Osallistujia yhteensä 201 • Kolme työpajaa, 12 osallistujaa
- 5. Huomioita ja johtopäätöksiä Löydökset vahvistavat olettamukset hankkeen tarpeellisuudesta 1 • Osallistamisen tulokset vahvistivat monia olettamuksia digimedian nykytilasta ja hankkeen tarpeellisuudesta. • Eri palveluita on liikaa, sisällöt eivät löydy, eivätkä järjestelmät toimi yhteen keskenään. Sekä henkilökunta, että asiakkaat ovat syystäkin usein vaikeuksissa. • Ehkä hieman yllättäen löydökset kertovat myös, että nykytilanteessakin pärjätään - osittain ihan hyvin. Parannettavaa kuitenkin löytyy rutkasti. “Kenttä on kovin monimuotoinen ja asiakkailla saattaa olla monenlaisia ongelmia välineistä lähtien”
- 6. Huomioita ja johtopäätöksiä Kentällä positiivinen muttei varaukseton suhtautuminen hankkeeseen 2 • Pääsääntöisesti suunnitelma hankkeesta ja yhteisestä alustasta toivotetaan tervetulleeksi. • Kentällä ymmärretään hyvin, että digitaalinen käyttö- ja sisällöt kasvavat ja myös kirjastojen pitää olla täysipainoisesti tässä kehityksessä mukana. • Hankkeella nähdään kuitenkin myös paljon haasteita: hallinnollisesti, taloudellisesti, teknisten ominaisuuksien ja käyttäjän tarpeiden kannalta. • Onnistumisen kannalta onkin tärkeää kuinka näitä odotuksia hallitaan mahdollisesti pitkän kehitys- ja julkaisuprosessin aikana. 4.3 Keskiarvo 0.5% 1.5% 12.4% 34.0% 51.5% 1 vast. 3 vast. 24 vast. 66 vast. 100 vast. Kuinka todennäkoisenä pidät, että edustamasi organisaatio liittyisi mukaan edellä kuvattuun yhteiseen digimedia-alustaan
- 7. Huomioita ja johtopäätöksiä Läpinäkyvyys, viestintä ja kouluttaminen jatkossakin tärkeää 3 1. Läpinäkyvyys ja viestintä hankkeen suhteessa kirjastokentälle, potentiaalisesti tuleviin käyttäjiin. Keskeinen tavoite: odotusten hallinta. 2. Läpinäkyvien hallintomallien mahdollistaminen tulevassa sovelluksessa esimerkiksi aineistojen kuratoinnin suhteen. 3. Sovelluksen ammattikäyttäjien kouluttaminen erinomaisen käyttökokemuksen takaamiseksi Lisenssimäärä suuremmaksi asiakkaita ajatellen. Keskitetty hankinta hyvä: kehittyy asiantuntijuus aineistojen valintaan. Hinnat kilpailukykyisiksi: ei "yllätysmaksuja" vaan olisi selkeästi tiedossa vuoden alussa, mitä palvelu maksaa. Suomalaista kaunokirjallisuutta saisi olla palveluissa enemmän tarjolla. Asiakkaille superselkeä käyttöohjeistus. Valintatyö on kivaa ja antoisaa puuhaa, ja olisi sääli jos se olisi tulevaisuudessa keskitetty parille henkilölle koko maassa.. Jyväskylä 3 valitsijaa, lisäksi ylläpitäjiä Koko keski- kimpalle valitaan Ellibs ylläpitäjät erikseen Ei hirveästi tunkua vaikka mukaan voi ilmoittautua Hämeenlinna kimppa vuorokuukausina Hlinna vastaa kokonaan lisensseistä Varpu tehnyt hankinnan yksin Luettelointi erikseen Verkkotiimi vastaa teknisiin kysymyksiin Kuopiossa eri meininki (pay per view) Kaksi ihmistä hoitaa Budjetti vuoden alussa, asiakkaat lainaavat sen puitteissa Melkein päivittäin muokataan valikoimaa lisätään jne. Nokia / P K - kirjastot Tampereelle keskitetty tasa-arvoisesti Suomen kuntalaisten kesken; nyt on kiinni yksittäisten kuntien tai kirjastokimppojen rahoista yhteiseen kkokoelmaan valitsijat eri genrejen ja alojen asiantuntijoita eri puolilta Suomeea Mikä lainausalusta? Biblio/Ellibs toimii eri periaatteella. Keskitetty valtakunnallinen hankinta. Liitytään mukaan kunnittain niin kuin muihinkin konsortioihin? kaikilla asiakkkailla tasavertainen pääsy kokoelmaan, ei varausjonoja nimet vaikeita, ohjeistus niin että erilaiset ihmiset osaavat käyttää kaikkinainen laiteosaaminen; uutena asiakkaana hankala käyttää tietokantaa ja valita oikeaa aineistoa; rohkaisua palvelun käyttämisessä (koetaan vaikeana) Miksi e-lainat eivät näy omissa lainoissa verkkokirjastossa? Eli ei ymmärretä verkkokirjaston ja Ellibsin rinnakkaisuutta. -Millä laitteella kirjaudun? -Lataanko aineiston/luenko selaimessa? -Miten palveluun kirjaudutaan? -Miten varaan/uusin/haen uutuuksia/haen dekkareita, jne? -Maksaako tämä jotain? Entä myöhästyminen? -Miten pääsen takaisin siihen kohtaan, mihin jäin viimeksi? Erilaisia laitteita valtavasti. Yleisimmille tehty jo verkkoon ohjeistukset sovellukseen kirjautuminen, fonntien koon muuttaminen, kkirjautuminen ja käyttöönotto senioriasiakkaat tarvitsevat hyvin perusteista lähtevää opastusta Kun asiakas ottaa uuden kirjastokortin, jäävät e-lainat ja varaukset vanhojen tunnusten taa. E-aineiston löytäminen ja e- kirjastoon pääsy verkkokirjastost a Kansallinen eKirjasto (kirjastot.fi) hämmentää Tullaan asiakasta vastaan! Annetaan esim. suora numero / henkilö Kimppatasoinen "kosiskelu" eli isot kirjastokimpat mukaan. Ylipäätään selkeä ja informatiivinen lähestyminen kirjastoja kohtaan. Hinta on aina ratkaiseva asia kuntapalveluissa -> päättäjille hyvä info miksi kannattaa olla mukana. Myös kirjastojen sisällä digiosaaminen vähän vaihtelee: henkilökunnan sitouttaminen ja kouluttaminen. Taloudellisella kannustimella tai pakolla :) Mitäs jos valtakunnallinen e-kirjasto toteutuisi kuntien valtionavustuksia leikkaamalla? Pitää kysyä miten saadaan kunnat mukaan. Suomessa on yli 400 kuntaa, joilla eri käytännöt. Kustannukset alas, työnjaon järkeistäminen. hyvä hinta-laatusuhde, helppo käyttöönotto, laadukas kokoelma, toimiva ylläpito- ja tukipalvelu mahdollisuus vaikuttaa esim. kokoelmaan Joakim Suvi Lissu Tiina Varpu Marjo Antti Hankinta tapahtuu keskitetysti / kimppataso Aineistojen valikoiminen näkymätöntä Hankintaanko määrää vai laatua Poikkeaa täysin fyysisen aineiston tavasta Bibliossa kustannus maltillinen, eri lisessimalli (ei vuosimalli) Kysytyimmät nimikkeet, klikkilisenssi bulkkinimikettä Hyvä kun maksetaan vain käytön mukaan On jouduttu laittamaan määrä- rajoituksia nimekkeitä (käyttäjälle max määrä myös) Melko itsenäisesti valinnat tehdään Tammen uudet hinnat jne Tampereella tiimit (3 henk) valitsevat P K -aluelle Keskitetty malli hyvä - taso mietittävä Valtakunnallinen valinta ja hankinta säästää aikaa. Toivottavasti olisi kuitenkin mahdollisuus toivoa aineistoja myös paikalliselta tasolta. Valtakunnallinen keskitetty hankinta. Lisenssejä voi jyvittää suosituimmilla nimekkeillä, mutta muutoin kokoelma on yhteinen kaikille. Järjestelmä saadaan volyymeiltään sellaisiksi, että kustantajat ovat kiinnostuneita tarjoamaan kaikkia nimekkeitään kirjastokäyttöön (erit. äänikirjat). Hankintaprosessia voi toteuttaa yksi tai usempi kirjasto, mutta alueellinen näkökulma on hyvä säilyttää jollakin tapaa. Henkilöstön tietoisuuden /osallisuude n lisääminen Valintalistat kustomoitaviksi mahdollisimman pitkälle, esim. kysyttyjen tekijöiden tai aiheiden kappalemäärät. Eli pohja, jota valitsijat vielä hiovat. Paikallisen erikoisaineiston hankinta huomioitava Henkilökunnalle käyttäjäprofiilit eli tyyliin kaikki voivat ehdottaa hankintoja ja huomauttaa ongelmista jo järjestelmän sisällä. Mutta osto-oikeudet pidetään edelleen halutulla pienemmällä piirille, ettei synny villi länsi -ilmiötä. Yleisin tapaus: ongelma ei ole itse palvelu, vaan asiakkaan laite (tunnukset, päivitykset, puuttuvat ohjelmat, jne.) Käyttöliittymän perusteet ovat monella hakusessa (tiedonhaku, lainaus, varaus). Mobiilisovelluksen olemassaolo jää huomaamatta ja sen käytössä on ongelmia (eri. Biblio). Mahdolliseen uuteen järjestelmään ei toivottavasti ule yhtään nykyisiä vahvempia DRM- suojauksia, sillä nekin hankaloittavat monen asiakkaan käyttökokemusta. -selainkäyttö vs. sovellus -Mihin se äänikirja meni? - Miksi ei ole kaikkia samoja kirjoja eenä kuin fyysisenä. - Ellibs tarjoaa ostomahdollisuutta asiaskkaalle -> hämmentävää - Lukulaitteet ja kirjaston e-kirjat Ellibs: variaatioita vähän laitteesta riippuen. Hankala muistaa aspassa, miten Androidilla tämä menikään, tarviiko sitä lisäosaa asentaa? sovellus ykkönen asiakkaan näkökulmasta? käytettävyys ja logiikka kuten kaupallisissa palveluissa? Kokemus Celia-äänikirjapalvelusta: miten saada rekisteröityneet käyttäjät oikeasti käyttämään palvelua? (Muistutuspalvelua ehdotettu). Ellibs ja Overdrive ovat vähän sammioita. yhteys kirjastojärjestel mään/kirjaston verkkopalveluun (finna?) helppokäyttöisy ys - huomioiden erilaiset asiakkaat (ikäihmiset) Overdriven Libby todella intuitiivinen, sopivasti suositteleva. so raha näkyy. sovelluksen logiikka? Esim. Ellibsissä on haussa haastetta ihan kirjastolaisellekin? Tulevan palvelun asiakas-id eri kuin kirjastokortin nro (joka vaihtuu kortin vaihtuessa). Kansallisen (e-)kirjastokortin mahdollisuus? Finna on selkeä, tunnettuus kasvaa koko ajan. Eli Finnan saumattomaks osaksi ainakin kotimainen e-aineisto. Ei uutta "sammiota" ja opeteltavaa visuaalista ilmettä! Oikeidenmukainen hinnoittelu ja lisenssien jako. Teknisesti nykyisiä alustoja kehittyneempi järjestelmä. Laajin mahdollinen kokoelma. Riittävät rajapinnant aineiston tuontiin kirjaston muihin järjestelmiin. "Sosiaalinen paine" :) -hyvä käytettävyys -Oikeudenmukainen hinnoittelu -valmista, yhteistä materiaalia käyttöönottoon -luulisi senkin vaikuttavan että työtaakka pienenee :) Miten perustellaan, että e:n tasa-arvoinen saavutettavuus ylittää paperiaineiston tärkeydessä? Epätasa- arvoista tämä on ollut tähänkin asti. Mikko Vihonen Simo Tuomo Joakim Anni Suvi Hanna esim. Pori hankkii Satakirjastoille isalmi hankkii Rutakolle Bibliossa (noin 30% vuosilisenssejä, loput pay per view) Seinäjoki hankkii Eepos- kirjastoille Läpinäkyvyys ja henkilöstön sitoutuminen! automatisointi sovelluksen löytäminen / white label: sovelluksen nimi ei ole "kirjasto" käyttötilastojen ja asiakasdatan saanti hankalaa Yhteinen kokoelma P K Tampereelle Valintaryhmä 3henk Ellips Overdrive vieras- kielisenvalinta- ryhmä Aika monelle valittu Keskitetty Oulussa Outi Valitsee fyysinen ja e-aineisto Ehdotuksia ei suoraa vaikutusta Helmet e- informaatikot 2 henk Monikielinen kirjasto Overdrive kielittäin Arabia ainoa josta omaan kokoelmaan MK valtakunnallinen mutta Helmet kokoelma ei Paikallisestikin pystyttävä valitsemaan ja nostamaan Edustajia eri alueilta valintatiimiin, lainausdata myös fyysisestä aineistosta tehokkaaseen käyttöön. Keskitetty valinta, monipuolinen edustus eri kirjastoista Tiivis yhteistyö ja tiedottaminen Tai kiertävä valintasysteemi eAineisto tarjolla kansallisesti. Kaikilla "käyttöoikeus" yhteiseen aineistoon. Vieraskielinen aineisto myös tarjolle kaikille Yksi käyttöliittymä jonka kautta pääsee eri toimittajien ainseistoon Luetteointi tiedot aineistosta Paikallinen saatavuus (käyttöoikeus) turvattava pienissä Sovellusten asentaminen ja niihin kirjautuminen Käyttöohjeet, myös eri kielillä Mistä aineistot löytyvät, perusopastus Hakujen tekeminen aineistoihin Tietokoneet kirjastoon, myös esim. arabiankieliset näppikset Aineistojen saatavuus, varaukset ym. Äänikirjojen kuuntelu - eniten kysytty eAineiston markkinointi, myös kielillä eri kohderyhmille E-kirjojen lukeminen lukulaitteilla Äänikirjat eri kielillä suosittuja Eri palveluiden ja käyttöliittymien rajat usein epäselviä Erilaiset ongelmatilanteet , "miksi ei toimi" eAineisto käytettävissä mobiilisti Hyvä, helppo käyttöliittymä Lupaus paikallisten/alue ellisten tarpeiden huomioimisesta Riittävä, monipuolinen aineisto, myös kielillä Kirjastojen mukaanottaminen, paikalliset tarpeet Laaja kokoelma ja hyvät käyttöoikeudet Kustannusrakenne käytön mukaan ? so kysymys: miten rahoitus järjestetään? Kaikkia hyödyntävä ratkaisu Joakim Anna Eeva Mikko Venla
- 8. Huomioita ja johtopäätöksiä Selkeä hinnoittelu ja sidosryhmien huomioiminen päätöksenteossa kriittistä 4 • Digimedia-alustan mahdollisesti aiheuttamat kustannukset keskeinen huolen aihe kyselyssä ja työpajoissa. • Koska kustannuksia väistämättä syntyy on tärkeää suunnitella hinnoittelu selkeäksi, ymmärrettäväksi sekä isoja- ja pieniä toimijoita tasapuolisesti huomioivaksi. • Alustan / palvelun tilaamisesta päättäviä tahoja on useita (kunnat, kirjastot, jne.). Kuinka rakennamme mallin joka on helppo ja turvallinen ostaa toimijasta riippumatta? Pitää kysyä miten saadaan kunnat mukaan. Suomessa on yli 400 kuntaa, joilla eri käytännöt. Kustannukset alas, työnjaon järkeistäminen. Taloudellisella kannustimella tai pakolla :) Mitäs jos valtakunnallinen e-kirjasto toteutuisi kuntien valtionavustuksia leikkaamalla? so kysymys: miten rahoitus järjestetään? Oikeidenmukainen hinnoittelu ja lisenssien jako. Teknisesti nykyisiä alustoja kehittyneempi järjestelmä. Laajin mahdollinen kokoelma. Riittävät rajapinnant aineiston tuontiin kirjaston muihin järjestelmiin. "Sosiaalinen paine" :)
- 9. Huomioita ja johtopäätöksiä Jos tehdään, niin tehdään se huolellisesti ja oikein 5 • Alalla on jo useita erilaisia toimijoita. Samankaltainen ratkaisu voidaan siis toteuttaa nykyisilläkin työkaluilla. • Digitaalisten sisältöjen kehitys ja käyttöönotto kaupallisella puolella on kiihtynyt viime vuosina entisestään. Kilpailu loppukäyttäjän ajasta on kovaa. • Kirjasto-ala kykenee vastaamaan haasteisiin vain sitoutumalla kehittämään ja ylläpitämään ensiluokkaista palvelua samalla kuitenkin hyödyntäen omia (ainutlaatuisia) vahvuuksiaan kaupalliseen kilpailuun verrattuna. “Juuri tätä tarvitaan tänä päivänä. Ratkaisun täytyy olla tarpeeksi joustava eri kirjastoille, mutta myös toisaalta niin sliipattu, että loppukäyttäjän käyttökokemus on hyvä. Emme saa jäädä kaupallisten toimijoiden jalkoihin.”
- 10. Kyselyn tulokset
- 11. Tietoa kohderyhmästä Käsitteletkö työssäsi digitaaliseen mediaan tai e- aineistoihin liittyviä asioita? 1 Yes 99.0% 2 No 1.0% / 199 vast. / 2 vast. Oma roolini liittyen digimediaan ja e-aineistoihin 201 vastaajaa • Lähes kaikilla kyselyyn osallistuneita työkokemusta digitaalisen median parissa • Yleisimmin hallinnollinen, päätöksentekoon liittyvä rooli 1 Annan käyttäjätukea asiakkaille 88.9% 2 Valitsen tai ehdotan tarjottavia aineistoja 19.7% 3 Hallinnoin valikoimaa 14.6% 4 Kehitän tai ylläpidän palvelu-alustaa (esim. verkkosivusto tai sovellus) 13.6% 5 En työskentele aiheen parissa 1.0% 6 Muu 4.0% / 176 vast. / 39 vast. / 29 vast. / 27 vast. / 2 vast. / 8 vast.
- 12. Tietoa kohderyhmästä Mihin kimppaan kirjastosi kuuluu? 201 vastaajaa 1 PIKI-kirjastot 23.5% 2 HelMet-kirjastot 14.8% 3 Lastu-kirjastot 9.7% 4 Keski-kirjastot 6.6% 5 OUTI-kirjastot 6.6% 6 Satakirjastot 5.1% 7 Vaski-kirjastot 5.1% / 46 vast. / 29 vast. / 19 vast. / 13 vast. / 13 vast. / 10 vast. / 10 vast. • Osallistumista voidaan pitää yksikön koon ja sijainnin puolesta kattavana 8 Kyyti-kirjastot 3.6% 9 Eepos-kirjastot 3.1% 10 Heili-kirjastot 3.1% 11 Anders-kirjastot 2.0% 12- Kainet, Kirkes, Lapin kirjasto, Tiekkö, Vaara Per kirjasto: 1.5% 17- 23- / 7 vast. / 6 vast. / 6 vast. / 4 vast. / 3 vast. Kiri, Kuopio, Lukki, Lumme, Ratamo, Vanamo Per kirjasto: 1.0% / 2 vast. Blanka, Helle, Leppävirta, Loisto, Rutakko Per kirjasto: 0.5% / 1 vast.
- 13. Nykytilanne kirjastoissa Mitä digitaalisia sisältöjä tai e-aineistoja tarjoatte kirjaston asiakkaille? 201 vastaajaa 1 E-kirja 98.5% 2 Äänikirja 97.0% 3 Digilehti 96.0% 4 Musiikki 87.4% 5 Elokuva / Suoratoisto 66.3% 6 E-oppimateriaali 39.2% / 196 vast. / 193 vast. / 191 vast. / 174 vast. / 132 vast. / 78 vast. 8 Muu 1.0% / 2 vast. 7 Pelit 17.1% / 34 vast. • “En tiedä”
- 14. Nykytilanne kirjastoissa Mitä järjestelmiä käytätte e-aineistojen tarjoamiseen? 201 vastaajaa 1 ePress 93.9% 2 Ellibs 92.9% 3 Naxos 85.9% 4 eMagz 80.8% 5 Rockway 79.3% 6 PressReader 73.7% 7 Kirjastokino 47.0% / 186 vast. / 184 vast. / 170 vast. / 160 vast. / 157 vast. / 146 vast. / 93 vast. 8 OverDrive / Libby 44.4% 9 Biblio (eLib) 23.2% 10 Viddla 20.2% 11 Kansallisbiografia 15.7% 12 MOT-sanastot 12.1% 13 RedFox-sanastot 10.1% 14 Lingonet 8.6% / 88 vast. / 46 vast. / 40 vast. / 31 vast. / 24 vast. / 20 vast. / 17 vast. 17 Flipster 6.1% 18 Media-arkisto 5.1% 19 Nationalencyklopedin 3.5% 20 En tiedä 2.5% 21 Muu 0.5% / 12 vast. / 10 vast. / 7 vast. / 5 vast. / 1 vast. 15 Promentor 7.1% 16 GroveMusic 6.6% / 14 vast. / 13 vast.
- 15. Nykytilanne kirjastoissa Mikä on nykyisin tarjoamienne e-sisältöpalveluiden suhde fyysisen kirjaston hallintaan ja online-kirjaston järjestelmiiin? 201 vastaajaa 1 E-aineistot on luetteloitu samaan tapaan kuin fyysisen kirjaston nimekkeet 40.7% 2 Palvelut ovat täysin erillään 39.2% 3 E-aineistoja on mahdollista varata fyysisen kirjaston järjestelmää käyttäen 14.4% 4 En tiedä 13.9% 5 Muu 6.7% / 79 vast. / 76 vast. / 28 vast. / 27 vast. / 13 vast. Kuinka toimiva nykyinen tapa tarjota e-aineistoja mielestäsi on? 3.4 Keskiarvo 1.0% 11.1% 40.4% 41.9% 5.6% 2 vast. 22 vast. 80 vast. 83 vast. 11 vast. • Suhtautuminen nykyiseen tapaan yllättävänkin positiivista. Tämä nähtävissä myös avoimissa vastauksissa. • Katso seuraava sivu
- 16. “Osa on luetteloitu, osa ei” 32 kpl Mikä on nykyisin tarjoamienne e-sisältöpalveluiden suhde… / Muu -vastaus C on sinne päin, mutta ei kuitenkaan. Eli Overdrive- integrointi on käytössä Helmet- haussa, mutta varaus ei mene kirjastojärjestelmään. Joihinkin e-palveluihin kirjautuessa järjestelmä autentikoi asiakkuuden kirjastojärjestelmästä rajapinnan kautta. Muuten erilliset, eikä luettelointia. Osa e-aineistosta on luetteloitu kirjaston tietokantaan. Palvelut ovat erillään, mutta linkit ja ohjeet palveluihin löytyvät verkkokirjasto Finnan eKirjasto- välilehdeltä. E-kirjat ja e-äänikirjat on luetteloitu samaan tapaan kuin fyysisen kirjaston nimekkeet. Oletan, että palvelut täysin erillään, koska monelta eri taholta niitä toimitetaan mutta en ole varma ymmärränkö kysymyksen oikein Osa e-aineistosta on luetteloitu samaan tapaan kuin fyysisen kirjaston nimekkeet. Vanhat luetteloitu, uudemmat ei. E-kirjat näkyvät Kohan tiedonhaussa, mutta niitä ei voi varata sitä kautta. osa e-aineistosta eli Ellibsin e-kirjat ja e-äänikirjat on luetteloitu kirjastojärjestelmään Osa on luetteloitu, osa ei Viddlan elokuvat luetteloidaan, muuta ei
- 17. Näkemys hankkeesta Kuinka todennäkoisenä pidät, että edustamasi organisaatio liittyisi mukaan edellä kuvattuun yhteiseen digimedia-alustaan Valitse alta ne ominaisuudet jotka yhteisen alustan tulisi mielestäsi tarjota 201 vastaajaa 4.3 Keskiarvo 0.5% 1.5% 12.4% 34.0% 51.5% 1 vast. 3 vast. 24 vast. 66 vast. 100 vast. 1 E-aineistot saumattomana osana kirjaston muuta kokoelmaa 75.3% 2 Kirjastoille yhteinen kuluttaja-sovellus aineistojen käyttöön (esim. e-kirjan lukeminen puhelimella tai tabletilla olevassa sovelluksessa) 60.3% 3 Yhteiset lisenssi-ehdot aineistoille 54.6% 4 Kirjaston verkkosivuille helposti integroitava sovellus aineistojen asiakaskäyttöön (esim. e-kirjan lukeminen selaimessa) 44.8% 5 Kirjastoille yhteinen sovellus e-aineistojen valikoiman hallintaan 42.3% 6 Muu 1.0% / 146 vast. / 117 vast. / 106 vast. / 87 vast. / 82 vast. / 2 vast. • Suhtautuminen hankkeeseen on erittäin positiivinen • Esillä myös avoimissa ja työpajoissa
- 18. Näkemys hankkeesta Valitse alta ne asiat, jotka näet todennäköisimpinä haasteina tälle hankkeelle 201 vastaajaa 1 Lisensseistä ei päästä tyydyttävään sopimukseen sisällön tuottajien kanssa 89.7% 2 On vaikeaa toteuttaa kaikkia kirjastoja tyydyttävää ratkaisua 60.0% 3 Ei osaamista kehittää yhtä hyviä sovellutuksia kuin kaupallisella puolella 32.3% 4 Kirjastojen teknologinen osaaminen ei ole riittävällä tasolla 15.4% 5 Kirjastot eivät halua liittyä mukaan 9.7% 6 Kirjastojen asiakkaat eivät ole kiinnostuneita e-aineistojen käyttämisestä 1.5% / 175 vast. / 117 vast. / 63 vast. / 30 vast. / 19 vast. / 3 vast. • Yllättävän suosion saanut vastaus johon pureuduttiin tarkemmin työpajoissa
- 20. Sanapilvi Mikä kirjastojärjestelmä teillä on fyysisen kirjaston luettelointiin ja lainojen hallintaan?
- 21. Mikä järjestelmä teillä on käytössä web-kirjaston tarjoamiseen asiakkaille? Sanapilvi
- 22. Miten e-sisältöjä tarjoava alusta tunnistaa kirjastonne asiakkaat? Sanapilvi
- 23. Avoin kommenttini liittyen nykyiseen tapaan tarjota e-aineistoja Sanapilvi
- 24. 1. Liikaa erilaisia palveluita 38 kpl Avoin kommenttini liittyen nykyiseen tapaan tarjota e-aineistoja “Monta eri palvelua, monta eri käyttöliittymää. Sekavaa asiakkaalle, mutta kyllä myös henkilökunnalle. Todella paljon detaljitietoa eri alustojen toiminnasta pitäisi henkilökunnan hallita.” Aineistoa on aika hyvin tarjolla. Äänikirjoja saisi olla enemmän. Monet eri palvelut vaikeuttavat huomattavasti käyttöä. Palvelut ovat aika levällään ja tarjonnassa olisi parantamisen varaa. Palvelut ovat hajallaan ja asiakkaille täytyy tiedottaa tosi paljon. Todella kömpelöä, kun käytössä on useita alustoja ja kaikki toimivat eri tavalla Liian monikanavainen, vaikeasti ymmärrettävä Kenttä on kovin monimuotoinen ja asiakkailla saattaa olla monenlaisia ongelmia välineistä lähtien
- 25. 2. Palvelut erillään järjestelmästä 32 kpl Avoin kommenttini liittyen nykyiseen tapaan tarjota e-aineistoja “Olisi kätevää, jos pystyisimme myös itse tekemään helposti varauksia asiakkaille e-aineistoihin kirjastojärjestelmämme kautta. Nyt e-aineistojen toiminnan esittely vaatii aina erillistä kirjautumista asiakkaan tiedoilla kuhunkin e- aineistoja tarjoavaan palveluun, mikä on ehkä syy sille, miksi niiden mainostaminen jää omassakin työssä vähäisemmäksi.” Aineistot löytyisivät paremmin, jos ne luetteloitaisiin kirjaston tietokantaan, mutta toimintatavasta on luovuttu työläyden takia. Palvelut voisivat olla paremmin integroitu Optimitilanteessa asiakas voisi hallinnoida kaikkia lainojaan samassa palvelussa. Ainakin pitäisi olla rajapinta kirjastojärjestelmään, että löytyy hauissa samoin kuin painettukin aineisto Hyvä ettei e-aineistoihin tarvita erillisiä tunnuksia asiakkaille. E- aineisto kokoelma voisi olla yhtenäisempi fyysisen kokoelman kanssa eli esim. e-kirjan varaaminen voisi onnistua myös Auroran kautta. Joku hybridiohjelma olisi hyvä eli kirjastojärjestelmään voisi sisällyttää tiedon vastaavasta e- aineistosta.
- 26. 3. Ihan hyvä nykyisellään 18 kpl Avoin kommenttini liittyen nykyiseen tapaan tarjota e-aineistoja “Eihän se ideaali ole, monta järjestelmää, erilaiset tunnistautumiset ja välittäjät sekoilevat tilausten kanssa jatkuvasti. Kuitenkin pystymme e-aineistoja tarjoamaan.” Tapa on toimiva, mutta toki koko Suomen kattava yhteinen e-kirjasto olisi mahtava! Olen tyytyväinen nykyiseen tapaan. Ihan hyvä, kun saadaan asiakkaille siitä tieto. Ellibs on toimiva palvelu mitä tietysti pitää kehittää eteenpäin. Toimii hyvin Ihan toimiva
- 27. 4. Palveluiden löydettävyys 11 kpl Avoin kommenttini liittyen nykyiseen tapaan tarjota e-aineistoja “Mahdollisimman vähän kiertoteitä asiakkaalle. Sovelluskäyttö kasvaa ja asiakkaat käyttävät suoraan sitä kautta, eivät enää niinkään verkkosivun kautta.” Asiakkaat eivät tiedosta, mitä e- kokoelmia meillä on tarjolla Osa aineistoista jää asiakkailta piiloon esim. kielikurssit E-aineistot ovat ehkä vielä hieman piilossa verkkokirjastossa. Kirjastotilassakin ne voisivat näkyä entistä paremmin. Asiakkaat eivät tunnu löytävän e- aineistoja. Aineistojen saavutettavuus ja niistä tiedottaminen esim. muunkielisille tai muille pienemmille kohderyhmille mietityttää Eivät ole kovin näkyvästi tarjolla
- 28. 5.Vaikeaa käyttää 10 kpl Avoin kommenttini liittyen nykyiseen tapaan tarjota e-aineistoja “Selkeintä olisi, jos kaikki e- palvelut olisivat verkon kautta käytettävissä (nyt eMagz+ePress vain kirjastossa käytössä). Mutta riippuu resursseista” Voisi olla helpompi käyttöisempikin. Mukavampaa tietenkin olisi, jos kirjautuminen e-palveluihin olisi vielä helpompaa. Harmi, että palveluun tarvitaan pin-koodi. E-aineistot löytyvät kimpan Finna- sivuilta esillä sekä e-kirjat tietysti kännyköiden apeista, joista pitää valita oma kirjasto. Asiakkaalle epäselvä, haastava opastaa. Eri alustat asiakkaan näkökulmasta sekavat. Täytyy olla asiakasystävällisempi
- 29. Avoin kommenttini liittyen hankkeeseen ja kyselyssä esitettyihin asioihin Sanapilvi
- 30. 1. Odotuksia ja toiveita 20 kpl Avoin kommenttini liittyen hankkeeseen ja kyselyssä esitettyihin asioihin “Juuri tätä tarvitaan tänä päivänä. Ratkaisun täytyy olla tarpeeksi joustava eri kirjastoille, mutta myös toisaalta niin sliipattu, että loppukäyttäjän käyttökokemus on hyvä. Emme saa jäädä kaupallisten toimijoiden jalkoihin.” Toivoisin, että e-kirja-aineistoa olisi laajemmin saatavilla koska käyttäjiä kiinnostaa palvelu. Olisi aivan upeaa, jos tuo hanke onnistuttaisiin toteuttamaan. Toivottavasti hankkeessa huomioidaan koko Suomen näkemys ja olemassa olevat toimivat ratkaisut, sekä tulevaisuuden kehitystrendit. Toivottavasti hanke johtaa positiivisiin tuloksiin, tähän on ladattu paljon toiveita. Olisi hienoa jos Suomen kattava järjestelmä saataisiin kasaan ja se saataisiin toimivana käyttöön Toivon parasta.
- 31. 2. Hieno juttu! 15 kpl Avoin kommenttini liittyen hankkeeseen ja kyselyssä esitettyihin asioihin “Asiakkaiden asenteet ovat muuttuneet jo paljon positiivisemmaksi e- aineistoja kohtaan, myös täällä peräkylillä! Helppo kanava mitä kautta voi käyttää useita eri e- aineistolajeja toisi aineistot paremmin saataville.” Tärkeä aihe. Tähän kannattaa panostaa mahdollisimman nopeasti. Lycka till! Kannatan hanketta Periaatteessa kannatettava hanke, selkiyttää asioita. Hanke kuulostaa hyvältä ja on enemmän kuin tarpeen luoda kansallinen e-kirjasto kaikkien käyttöön. Hanke on erittäin tervetullut, koska ollaan kaikkien e- aineistoja käyttävien asialla.
- 32. 3. Kustannukset huolettavat 7 kpl Avoin kommenttini liittyen hankkeeseen ja kyselyssä esitettyihin asioihin “Toivon todella, että tämä onnistuu. Hankerahoitus mietityttää. Mitä tapahtuu hankkeen jälkeen? Massiivinen lisenssien pyörittely ja softan ylläpito ja päivitys vaatii jatkossakin työtä. Kuka hoitaa?” yhteinen eAineisto on tulevaisuutta. asiakkaille pitää olla riittävästi lisenssejä lukemiseen/kuuntelemiseen ja aineistoa pitää olla riittävästi. Suuri huoli on, että kirjastojen eAineistoihin ei saada kaikilta kustantajilta materiaalia. Miten kustannukset muodostuvat: asukasmäärän mukaan, käytön mukaan? Osa kirjastoista ja asiakkaista ei ole niin innostunut e-aineistoista kuin toiset - miten ne kirjastot saadaan mukaan maksamaan asiasta? Yhtenäistäminen on iso resursseja ja rahaa vaativa projekti - onko kirjastoilla edellä mainittuja? Kuka maksaa ja hankkii aineistot? Tässä ei ollut vaihtoehtoa että neuvoteltaisiin jo markkinoilla olevien esim. Bookbeatin tai Storytellin kanssa sopimus kirjastoille, onko sitä tutkittu? Voisi olla esim. BookbeatLibrary, avoin jossa tietty määrä lisenssejä avoimina kaikille kansalaisille Yleisten kirjastojen vähenevät taloudelliset resurssit vs. sisällöntuottajien tarve saada elantonsa työstään on hankalasti yhteensovitettava dilemma.
- 33. 4.Tasa-arvosta huolehdittava 6 kpl Avoin kommenttini liittyen hankkeeseen ja kyselyssä esitettyihin asioihin “Olisi hienoa, jos tämän kokoisella maalla olisi yksi yhteinen asiakkaalle helppokäyttöinen liittymä erilaisten e-aineistojen äärelle pääsyyn. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kustantaa suoratoistopalveluiden kuukausimaksuja.” Tämä olisi oikein hieno asia, tällä hetkellä tilanne ei ole millään lailla tasa-arvoinen. Kaikkien kirjastojen asiakkailla pitäisi olla samanlainen kokoelma käytettävissään. Hyvä tavoite, toisi tasa-arvoa alueellisestikin Kaikkien saaminen mukaan on aina hankalaa Yhteinen e-kirjasto palvelisi kaikkia: kirjastolaisia ja asiakkaita. Valtakunnallinen e- aineistokokoelma olisi olennaisen tärkeä, jotta kirjastot pystyisivät palvelemaan asiakaskuntaa tasavertaisesti eri puolilla maata.
- 34. Työpajat
- 35. Työpajat Osallistujat ja sisältö 13 osallistujaa 20.1.21 25.1.21 26.1.21 Työpajat järjestettiin kyselyssä ilmoittautuneille. Tilaisuuksia pidettiin etänä, kolmena eri ajankohtana, joihin kuhunkin osallistui 4-5 kirjastolaista sekä järjestäjät. Onnekkaasti työpajoihin valikoitui osallistujia suurista ja pienistä kirjastoista, ilman tiettyä maantieteellistä painotusta.
- 36. Hankinta tapahtuu keskitetysti / kimppataso Aineistojen valikoiminen näkymätöntä Hankintaanko määrää vai laatua Poikkeaa täysin fyysisen aineiston tavasta Bibliossa kustannus maltillinen, eri lisessimalli (ei vuosimalli) Kysytyimmät nimikkeet, klikkilisenssi bulkkinimikettä Hyvä kun maksetaan vain käytön mukaan On jouduttu laittamaan määrä- rajoituksia nimekkeitä (käyttäjälle max määrä myös) Melko itsenäisesti valinnat tehdään Tammen uudet hinnat jne Tampereella tiimit (3 henk) valitsevat P K -aluelle Keskitetty malli hyvä - taso mietittävä Valtakunnallinen valinta ja hankinta säästää aikaa. Toivottavasti olisi kuitenkin mahdollisuus toivoa aineistoja myös paikalliselta tasolta. Valtakunnallinen keskitetty hankinta. Lisenssejä voi jyvittää suosituimmilla nimekkeillä, mutta muutoin kokoelma on yhteinen kaikille. Järjestelmä saadaan volyymeiltään sellaisiksi, että kustantajat ovat kiinnostuneita tarjoamaan kaikkia nimekkeitään kirjastokäyttöön (erit. äänikirjat). Hankintaprosessia voi toteuttaa yksi tai usempi kirjasto, mutta alueellinen näkökulma on hyvä säilyttää jollakin tapaa. Henkilöstön tietoisuuden /osallisuude n lisääminen Valintalistat kustomoitaviksi mahdollisimman pitkälle, esim. kysyttyjen tekijöiden tai aiheiden kappalemäärät. Eli pohja, jota valitsijat vielä hiovat. Paikallisen erikoisaineiston hankinta huomioitava Henkilökunnalle käyttäjäprofiilit eli tyyliin kaikki voivat ehdottaa hankintoja ja huomauttaa ongelmista jo järjestelmän sisällä. Mutta osto-oikeudet pidetään edelleen halutulla pienemmällä piirille, ettei synny villi länsi -ilmiötä. Yhteinen kokoelma P K Tampereelle Valintaryhmä 3henk Ellips Overdrive vieras- kielisenvalinta- ryhmä Aika monelle valittu Keskitetty Oulussa Outi Valitsee fyysinen ja e-aineisto Ehdotuksia ei suoraa vaikutusta Helmet e- informaatikot 2 henk Monikielinen kirjasto Overdrive kielittäin Arabia ainoa josta omaan kokoelmaan MK valtakunnallinen mutta Helmet kokoelma ei Paikallisestikin pystyttävä valitsemaan ja nostamaan Edustajia eri alueilta valintatiimiin, lainausdata myös fyysisestä aineistosta tehokkaaseen käyttöön. Keskitetty valinta, monipuolinen edustus eri kirjastoista Tiivis yhteistyö ja tiedottaminen Tai kiertävä valintasysteemi eAineisto tarjolla kansallisesti. Kaikilla "käyttöoikeus" yhteiseen aineistoon. Vieraskielinen aineisto myös tarjolle kaikille Yksi käyttöliittymä jonka kautta pääsee eri toimittajien ainseistoon Luetteointi tiedot aineistosta Paikallinen saatavuus (käyttöoikeus) turvattava pienissä Lisenssimäärä suuremmaksi asiakkaita ajatellen. Keskitetty hankinta hyvä: kehittyy asiantuntijuus aineistojen valintaan. Hinnat kilpailukykyisiksi: ei "yllätysmaksuja" vaan olisi selkeästi tiedossa vuoden alussa, mitä palvelu maksaa. Suomalaista kaunokirjallisuutta saisi olla palveluissa enemmän tarjolla. Asiakkaille superselkeä käyttöohjeistus. Valintatyö on kivaa ja antoisaa puuhaa, ja olisi sääli jos se olisi tulevaisuudessa keskitetty parille henkilölle koko maassa.. Jyväskylä 3 valitsijaa, lisäksi ylläpitäjiä Koko keski- kimpalle valitaan Ellibs ylläpitäjät erikseen Ei hirveästi tunkua vaikka mukaan voi ilmoittautua Hämeenlinna kimppa vuorokuukausina Hlinna vastaa kokonaan lisensseistä Varpu tehnyt hankinnan yksin Luettelointi erikseen Verkkotiimi vastaa teknisiin kysymyksiin Kuopiossa eri meininki (pay per view) Kaksi ihmistä hoitaa Budjetti vuoden alussa, asiakkaat lainaavat sen puitteissa Melkein päivittäin muokataan valikoimaa lisätään jne. Nokia / P K - kirjastot Tampereelle keskitetty tasa-arvoisesti Suomen kuntalaisten kesken; nyt on kiinni yksittäisten kuntien tai kirjastokimppojen rahoista yhteiseen kkokoelmaan valitsijat eri genrejen ja alojen asiantuntijoita eri puolilta Suomeea Mikä lainausalusta? Biblio/Ellibs toimii eri periaatteella. Keskitetty valtakunnallinen hankinta. Liitytään mukaan kunnittain niin kuin muihinkin konsortioihin? kaikilla asiakkkailla tasavertainen pääsy kokoelmaan, ei varausjonoja nimet vaikeita, ohjeistus niin että erilaiset ihmiset osaavat käyttää • Tehtävässä osallistujia pyydettiin ensin kuvaamaan nykyistä käytäntöä e-aineistojen valinnassa ja tämän jälkeen visioimaan tulevaisuuden, optimaalinen malli samalle asialle. • Nykyisin käytännöt kirjastoissa ovat jakautuneet keskimäärin niin, että suuremmissa yksiköissä valinnat tapahtuvat nimetyn ryhmän toimesta. Pienemmissä kirjastoissa valinnoista vastaa yleensä yksi henkilö tai kimpan keskuskirjasto. • Tulevaisuuden toiveiden osalta pohdittiin muun muassa automaation lisäämistä valinnoissa. Nähtiin myös, että keskitetyissä järjestelyissä tiedottaminen ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä. Yleisesti ottaen keskitetympi malli nähtiin parempana, kuitenkin niin että yksittäisellä tai paikallisella taholla on mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. • Potentiaalisena merkittävänä parannuksena nähtiin mahdollisuus hallinnoida eri aineistoja yhdessä käyttöliittymässä. Tämä yhdessä automatisoinnin ja keskittämisen kanssa säästää aikaa ja resursseja. Kuinka kirjaston tulisi organisoitua aineistojen valinnassa ja -kuratoinnissa? Tehtävät 25.1.21 20.1.21 26.1.21
- 37. • Toisessa tehtävässä keskusteltiin asiakkaiden tarvitsemasta tuesta e-aineistojen käyttämisessä nykytilanteessa. • Tuen tarve on hyvin monimuotoista johtuen useasta eri sovelluksesta,-käyttäjän osaamisesta sekä asiakkailla käytössä olevien laitteiden / järjestelmien ominaisuuksista. • Ymmärrettävästi eri e-palveluiden hajanaisuus aiheuttavat paljon tuen tarvetta. Myös kirjautumisen haasteet ja joidenkin palveluiden “kaupallisuus” vaivaavat asiakkaita. • Hakujen tekeminen ja halutun aineiston löytäminen koetaan myös ongelmallisena. Toisaalta esimerkiksi Libby mainittiin erittäin intuitiivisesti toimivana. • Yleisimmin ongelma tuntuu kuitenkin olevan asiakkaan omassa laitteessa tai tavassa käyttää sitä. Työpajan osallistujat painottivat erityisen huomion keskittämistä käyttäjien haasteiden ymmärtämiseen ja siitä johdettuun käytettävyyden suunnitteluun. Millaista tukea asiakkaat tarvitsevat e-aineistojen käyttämisessä? Tehtävät Yleisin tapaus: ongelma ei ole itse palvelu, vaan asiakkaan laite (tunnukset, päivitykset, puuttuvat ohjelmat, jne.) Käyttöliittymän perusteet ovat monella hakusessa (tiedonhaku, lainaus, varaus). Mobiilisovelluksen olemassaolo jää huomaamatta ja sen käytössä on ongelmia (eri. Biblio). Mahdolliseen uuteen järjestelmään ei toivottavasti ule yhtään nykyisiä vahvempia DRM- suojauksia, sillä nekin hankaloittavat monen asiakkaan käyttökokemusta. -selainkäyttö vs. sovellus -Mihin se äänikirja meni? - Miksi ei ole kaikkia samoja kirjoja eenä kuin fyysisenä. - Ellibs tarjoaa ostomahdollisuutta asiaskkaalle -> hämmentävää - Lukulaitteet ja kirjaston e-kirjat Ellibs: variaatioita vähän laitteesta riippuen. Hankala muistaa aspassa, miten Androidilla tämä menikään, tarviiko sitä lisäosaa asentaa? sovellus ykkönen asiakkaan näkökulmasta? käytettävyys ja logiikka kuten kaupallisissa palveluissa? Kokemus Celia-äänikirjapalvelusta: miten saada rekisteröityneet käyttäjät oikeasti käyttämään palvelua? (Muistutuspalvelua ehdotettu). Ellibs ja Overdrive ovat vähän sammioita. yhteys kirjastojärjestel mään/kirjaston verkkopalveluun (finna?) helppokäyttöisy ys - huomioiden erilaiset asiakkaat (ikäihmiset) Overdriven Libby todella intuitiivinen, sopivasti suositteleva. so raha näkyy. sovelluksen logiikka? Esim. Ellibsissä on haussa haastetta ihan kirjastolaisellekin? Tulevan palvelun asiakas-id eri kuin kirjastokortin nro (joka vaihtuu kortin vaihtuessa). Kansallisen (e-)kirjastokortin mahdollisuus? Sovellusten asentaminen ja niihin kirjautuminen Käyttöohjeet, myös eri kielillä Mistä aineistot löytyvät, perusopastus Hakujen tekeminen aineistoihin Tietokoneet kirjastoon, myös esim. arabiankieliset näppikset Aineistojen saatavuus, varaukset ym. Äänikirjojen kuuntelu - eniten kysytty eAineiston markkinointi, myös kielillä eri kohderyhmille E-kirjojen lukeminen lukulaitteilla Äänikirjat eri kielillä suosittuja Eri palveluiden ja käyttöliittymien rajat usein epäselviä Erilaiset ongelmatilanteet , "miksi ei toimi" eAineisto käytettävissä mobiilisti kaikkinainen laiteosaaminen; uutena asiakkaana hankala käyttää tietokantaa ja valita oikeaa aineistoa; rohkaisua palvelun käyttämisessä (koetaan vaikeana) Miksi e-lainat eivät näy omissa lainoissa verkkokirjastossa? Eli ei ymmärretä verkkokirjaston ja Ellibsin rinnakkaisuutta. -Millä laitteella kirjaudun? -Lataanko aineiston/luenko selaimessa? -Miten palveluun kirjaudutaan? -Miten varaan/uusin/haen uutuuksia/haen dekkareita, jne? -Maksaako tämä jotain? Entä myöhästyminen? -Miten pääsen takaisin siihen kohtaan, mihin jäin viimeksi? Erilaisia laitteita valtavasti. Yleisimmille tehty jo verkkoon ohjeistukset sovellukseen kirjautuminen, fonntien koon muuttaminen, kkirjautuminen ja käyttöönotto senioriasiakkaat tarvitsevat hyvin perusteista lähtevää opastusta Kun asiakas ottaa uuden kirjastokortin, jäävät e-lainat ja varaukset vanhojen tunnusten taa. E-aineiston löytäminen ja e- kirjastoon pääsy verkkokirjastost a Kansallinen eKirjasto (kirjastot.fi) hämmentää Tullaan asiakasta vastaan! Annetaan esim. suora numero / henkilö 25.1.21 20.1.21 26.1.21
- 38. • Viimeisessä tehtävässä pohdittiin tapoja saada mahdollisimman moni kirjasto liittymään mukaan kansalliseen digimedia-hankkeeseen. • Kustannukset nähtiin ylivoimaisesti merkittävimpänä tekijänä. Oikeudenmukainen hinnoittelu ja lisenssien jako tärkeää. Kuntien huomioiminen päätöksenteossa: Suomessa on yli 400 kuntaa, joilla eri käytännöt. • Sovelluksen ominaisuudet käyttäjille: laajin mahdollinen kokoelma, hyvä ja helppo käyttöliittymä. • Teknisesti nykyisiä alustoja kehittyneempi järjestelmä. Riittävät rajapinnat aineiston tuontiin kirjaston muihin järjestelmiin. • Viestinnän merkitys: selkeä ja informatiivinen lähestyminen kirjastoja kohtaan. Kimppa-tasoinen "kosiskelu" eli isot kirjastokimpat mukaan ja pienet sitä kautta perässä. Kuinka saamme kaikki kirjastot mukaan hankkeeseen? Tehtävät Finna on selkeä, tunnettuus kasvaa koko ajan. Eli Finnan saumattomaks osaksi ainakin kotimainen e-aineisto. Ei uutta "sammiota" ja opeteltavaa visuaalista ilmettä! Oikeidenmukainen hinnoittelu ja lisenssien jako. Teknisesti nykyisiä alustoja kehittyneempi järjestelmä. Laajin mahdollinen kokoelma. Riittävät rajapinnant aineiston tuontiin kirjaston muihin järjestelmiin. "Sosiaalinen paine" :) -hyvä käytettävyys -Oikeudenmukainen hinnoittelu -valmista, yhteistä materiaalia käyttöönottoon -luulisi senkin vaikuttavan että työtaakka pienenee :) Miten perustellaan, että e:n tasa-arvoinen saavutettavuus ylittää paperiaineiston tärkeydessä? Epätasa- arvoista tämä on ollut tähänkin asti. Hyvä, helppo käyttöliittymä Lupaus paikallisten/alue ellisten tarpeiden huomioimisesta Riittävä, monipuolinen aineisto, myös kielillä Kirjastojen mukaanottaminen, paikalliset tarpeet Laaja kokoelma ja hyvät käyttöoikeudet Kustannusrakenne käytön mukaan ? so kysymys: miten rahoitus järjestetään? Kaikkia hyödyntävä ratkaisu Kimppatasoinen "kosiskelu" eli isot kirjastokimpat mukaan. Ylipäätään selkeä ja informatiivinen lähestyminen kirjastoja kohtaan. Hinta on aina ratkaiseva asia kuntapalveluissa -> päättäjille hyvä info miksi kannattaa olla mukana. Myös kirjastojen sisällä digiosaaminen vähän vaihtelee: henkilökunnan sitouttaminen ja kouluttaminen. Taloudellisella kannustimella tai pakolla :) Mitäs jos valtakunnallinen e-kirjasto toteutuisi kuntien valtionavustuksia leikkaamalla? Pitää kysyä miten saadaan kunnat mukaan. Suomessa on yli 400 kuntaa, joilla eri käytännöt. Kustannukset alas, työnjaon järkeistäminen. hyvä hinta-laatusuhde, helppo käyttöönotto, laadukas kokoelma, toimiva ylläpito- ja tukipalvelu mahdollisuus vaikuttaa esim. kokoelmaan 25.1.21 20.1.21 26.1.21