Esitelmä syyskuussa 2014

1. Taivaassa on reikä: keskusteluillat kristinuskosta ja luonnosta
Malmin seurakunta, Viikin kirkko 4.9. / Pakilan seurakunta, VälKe 18.9.2014

2.  John Constable: Salisbury Cathedral from the Bishop's Grounds, 1823

3.  ”Herran on maa ja kaikki mitä siinä on.”
(Ps. 24:1, 1. Kor. 10:26)
 ”Jumala ei kylläkään ole kaukana
yhdestäkään meistä: hänessä me elämme,
liikumme ja olemme.” (Apt. 17:27-28)

4.  Uskontotieteilijöiden, kuten Veikko Anttosen
tutkimukset: suomen kielessä sanan historia
on rajaseuduissa (vrt. Pyhäjärvi)
 -> Pyhyys liittyy tunnetun ja tuntemattoman
rajaan
 Toisaalta: pyhä ”erilleen asetettuna”
 Arkikieli kertoo: ”Se on hänelle pyhä asia.”
 -> erityisen merkittävä, luovuttamaton
 Pyhää asiaa ei voi kohdella miten tahansa

5.  Pyhän kohtaamiseen liittyy usein ihmettely,
ihastelu, ehkä myös hämmästys ja jopa pelko
 Vrt. Rudolph Otto: Mysterium tremendum et
fascinans, järisyttävä ja kiehtova mysteeri
 Mahtavuus, ylevyys tulevat lähelle
 -> Pyhän kokeminen luonnossa tavoittaa usein
juuri näitä
 Silta ympäristöestetiikkaan: pyhä, kaunis, hyvä,
mahtava (”subliimi”)

6.  Uskontotieteessä ja teologiassa luonnolla on
itse asiassa olennaisen tärkeä merkitys pyhän
suhteen, vaikkei tätä ole aina huomattu

7.  Pyhän kohtaaminen luonnossa, esimerkkejä:
 palava pensas (2.Moos.3)
 profeetta Elia ja ”hiljainen humina” (1.Kun.19)
 psalmien välittämät vahvat kokemukset (esim.
Ps.8)
 -> sekä erityisiä Jumalan kohtaamisia
luonnonelementtien kautta että luonnon
yleistä mahtavuutta (vrt. Ps.104)

8.  Juutalaisuudessa ja kristinuskossa pidetty
tiukasti kiinni siitä, että luonnossa esiintyy
pyhyyttä, koska se on Jumalan luoma ja
Jumala vaikuttaa sen kautta
 Luontoa itsessään ei ole palvottu, vaan
päinvastoin esimerkiksi alkuperäiskansojen
luontopalvonnan paikkoja on hävitetty (esim.
pyhät lehdot)

9.  Lukuisilla kristinuskon vaikuttajilla on ollut
keskeisiä pyhyyden kokemuksia luonnossa
 Erämaaisät ja -äidit
 Kertomus Lutherin kääntymyskokemuksesta
ukkosmyrskyssä
 Suomalainen perinne: Metsä ”kirkkona”
▪ Runeberg, Topelius

10.  Mitä vastaisit?
 Santmire: kaksi pääuomaa kristinuskossa,
sielupainotteinen ja ekologisempi
 Jälkimmäistä edusti keskeisesti Franciscus
Assisilainen, joka esim. saarnasi linnuille
▪ Ks. Franciscuksen Aurinkolaulu, virsi 455
 Suomessa Topelius perusti ensimmäisen
luonnonsuojeluyhdistyksen (Maj Föreningen,
1870)

11.  Myöhemmin esim. ensimmäinen valtion
luonnonsuojeluvalvoja Reino Kalliola jatkoi
topeliaanista perinnettä
 Ja esim. ympäristönsuojelun 1.professori Pekka
Nuorteva
 -> Kristilliset luonnonsuojelijat ammensivat
Raamatun luontoteksteistä ja pyhyyden
kokemisesta luonnossa

12.  ”Jumalan kunnian” näkeminen luonnossa ei
välttämättä johtanut luonnonsuojeluun,
mutta se tarjosi sille vahvan perustan, joka
aktualisoitui monen henkilön kohdalla
 Näille kristityille luonto oli pyhä: Jumala oli
sen takana, ja lisäksi luonto koettiin niin
arvokkaaksi, että sitä tuli kohdella hyvin

13.  Luther: Jumala on läsnä viljanjyvässä ja
koppakuoriaisessakin
 Ns. ubikviteettioppi, Kristuksen läsnäolo kaikkialla
 ”Luonnon kauneus on Kristuksen hellä hymy
aineellisuuden kautta” (Simone Weil)
 Pan-en-teismi, eli Jumalan sekä
tuonpuoleisuus että tämänpuoleisuus
 Luo-nto
 Hepreaksi ei erillistä sanaa

14. Caspar David Friedrich: Cross in the Mountains, 1807

15.  Yhteys kristillisten ja muiden
luonnonystävien välillä: luonto on ’pyhä’ siinä
merkityksessä, että se on erityisen tärkeä
 samoin luontoon yhteydessä oleminen
 ja luonnon mahtavuuden kokeminen
 Vrt. henkisyys ja hengellisyys
ympäristönsuojelussa (spiritual)

16.  Toinen yhteys: ympäristölle haitalliset voimat
ovat niin vahvoja, että tarvitaan
maailmankatsomuksellinen muutos, jotta
niitä voi vastustaa
 Äärilaita: jyrkin ympäristöaktivismi ’uskontona’

17.  Ns. Lynn White –keskustelu: kristinusko on
 Korostanut ihmistä liikaa muun luonnon
kustannuksella
 Edesauttanut teknologian liiallista valtaa
 Keskittynyt liikaa tuonpuoleiseen
 Kriittisiä vastauksia:
 Ympäristötuhot myös muiden katsomusten
alueella
 Kristinuskossa erilaisia suuntauksia

18.  Voidaan hahmottaa 3 eettistä
pääargumenttia:
 Ihmisen velvollisuus
 Luonnon arvo
 Yhteenkuuluvuus
 -> Kaikissa näissä sekä maallisia että
kristillisiä muotoja

19.  Esimerkkejä:
 Afrikkalaiset puunistuttajakristityt
 Episcopal Power and Light -> Interfaith Power and
Light
 Kirkkojen maailmanneuvoston ilmastotyö
 ”Journey of the Universe”: luonnontieteiden ja ns.
prosessiteologian vaikuttama liike
 A Rocha: suojelu ja toivo

20.  Yhteisöllistä, toiveikasta ympäristötyötä
 19 maassa (2014)
 Luonnonsuojelukeskuksia eri maissa
(Portugali, Ranska, Kanada, Intia, Kenia,
Ghana)
 Sekä käytännön suojelutyötä että kristillistä
vaikuttamistoimintaa (ympäristökasvatusta,
seurakuntatilaisuuksia, materiaaleja)

21.  Syntyi Turun seudulla 2000-luvun alussa:
Viikissä pitkään opettanut Lennart Saari
perustajana (ks. kirja Haavoitettu planeetta)
 Paikallisryhmiä nykyään myös Lempäälässä
ja toiminta kehittyy pääkaupunkiseudulla
 Murrosvaihe, esim. nettisivuja uudistetaan
 Kristityt luonnon puolesta –lehti (pdf,
www.arocha.org/fi-fi)
 Tervetuloa mukaan!

22.  Maailma ja maailmankuva ei ole kokonainen,
jos luonto ja Jumala eivät liity yhteen
 Yksi kiireisimmistä toimia vaativista
ongelmista on ilmastonmuutos
 Mitä juuri me voimme tehdä?

23.  Luonto ja Raamattu
(Panu Pihkala, LK-kirjat 2010)
 Hartausmateriaalia: Luontokirkkovuosi
(toim. Suvielise Nurmi & Panu Pihkala, LK-kirjat
2013)
 Akateemisesta ekoteologiasta: artikkeli
Ekoteologia teoksessa Modernin teologian
suuntauksia (Kirjapaja 2014)
 Facebook-ryhmä A Rocha Suomi