2. Pyhät kirjat
pyhää kirjaa ei ole olemassa ilman yhteisöä, joka julistaa tai
tunnustaa sen pyhäksi
uskonnoilla on pyhien kirjoitusten tulkintaan erikoistuneita
henkilöitä
uskonnon keskeiset kertomukset ovat pyhissä kirjoissa
uskonnon riitit perustuvat pyhiin kirjoituksiin
pyhällä kirjalla on keskeinen asema jumalanpalveluksessa
uskontojen eettinen opetus perustuu pyhiin kirjoihin
erityinen pyhyys näkyy kunnioituksena, jota kirjalle osoitetaan
esineenä
pyhän kirjan kieli on usein pyhää
3. Pyhän kirjan alkuperä
1. suoraan jumalan antama sanallisessa muodossa tai
esineenä
2. jumalan inspiroima viestin vastaanottajan mielessä
3. pohjautuu entisaikojen viisaiden tai näkijöiden
transsendenttiseen kokemukseen tai ”oivallukseen”
4. luotettavien ihmisten todistusta jumalan toiminnasta
4. ”Kirjan uskonnot”: Kristinusko: Raamattu
Vanha Testamentti ja Uusi Testamentti.
Raamatun käyttö:
informatiivinen käyttö korostuu
keskeinen merkitys jumalanpalveluksessa
yhteisöllinen lukeminen ja sanan kuunteleminen korostuu selvästi
enemmän kuin islamissa
evankeliumin ”elävää ääntä” edustaa saarna, ei niinkään itse kirjoitettu
teksti
5. ”Kirjan uskonnot”: Islam: Koraani
Suullinen resitointi (ulkoa lausuminen) on islamin tärkein rituaali.
Koraania luetaan päivittäin radiossa ja televisiossa, se resitoidaan usein kokonaan
ramadanin aikana, Koraania myös usein esitellään hautajaisten ja erilaisten juhlien
yhteydessä…
Resitointia kuunnellessaan uskova muslimi kokee erityisellä tavalla Jumalan
läsnäolon.
Koraanin resitointi ja sen ulkoa opetteleminen on merkitykseltään hyvin
lähellä ehtoollisen merkitystä kristinuskossa (pitäytyminen tiukasti
sanamuotoon).
Teoriassa vähempiarvoiset kirjoitukset saattavat usein käytännössä olla
tärkeämpiä kuin pyhät kirjat.
Sunnat
Myös islamilaista shariaa soveltavalla tuomioistuimella on auktoriteetti.
6. ”Kirjan uskonnot”: Juutalaisuus:
Heprealainen Raamattu (Vanha testamentti)
Juutalaisten pyhä kirja on ns. heprealainen Raamattu, jota kristityt
nimittävät Vanhaksi testamentiksi.
Juutalaiset jakavat kirjoitukset kolmeen osaan: Tooraan, Profeettoihin ja
Kirjoituksiin.
Keskeisin osa on Toora, joka koostuu viidestä Mooseksen kirjasta.
Toora on juutalaisille Jumalan laki, joka annettiin Siinain vuorella Mooseksen
välittämänä Israelin kansalle.
Lain noudattaminen on uskonnollinen velvollisuus ja tie onnelliseen elämään.
Tärkeä on myös rabbien perimätietoa sisältävä Talmud, joka on peräisin 200-
500 luvuilta jKr.
Talmud on informatiivisesti tärkein pyhä kirja
7. Buddhalaisuus: Tripitaka
Tripitaka (palin kielellä Tipitaka) tarkoittaa "kolmea koria". Legendan mukaan
laajaa kolmiosaista tekstikokonaisuutta säilytettiin alkuaikoina kolmessa
korissa.
Varhaisimmat tekstit ovat peräisin Buddhan (Siddhartha Gautama) ajoilta n.
500-450 eKr.
Kirjakokoelma sisältää monenlaista aineistoa mm. luostarisääntöjä, Buddhan
opetuksia ja filosofisia tarkasteluja.
Tripitakasta on syntynyt monia erilaisia versioita mm. sanskritin, palin ja
kiinankielisiä kokonaisuuksia.
Tripitakan luvuista käytetään nimitystä "sutra" (tai sutta). Länsimaissa paljon
luettu Tripitakan teksti on kauniita runollisia säkeitä sisältävä Dhammapada
("Totuuden tie").
8. Hindulaisuus: Veda-kirjallisuus
Vedat ovat vanhinta intialaista kirjallisuutta, jonka tausta on n. 4000-3500
vuoden takaisessa Indus-joen kulttuurissa ja lännestä tulleiden arjalaisten
valloittajien uskonnossa.
Sanskritin kieliset Vedat kirjoitettiin ajanlaskun alun jälkeisinä vuosisatoina.
Vedat jakautuvat neljään laajaan osaan, joista tunnetuin on Rigveda.
Tekstit sisältävät mm. jumaluutta ylistäviä hymnejä sekä palvontaohjeita.
Merkittäviä hindujen tekstejä ovat myös filosofista pohdintaa sisältävät
Upanisadit sekä kansallishenkinen runoelma Bhagavadgita ("Herran laulu").
