Oikeuspsykiatrian potilaiden laitoshoitoprofiilit: Miisa Törölä, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos

1. Millaisia haasteita
jatkokuntoutuksen osalta on?
Päihdepäivät 2018

2. Vankien päihdekuntoutuksesta
●Vankila voi olla mahdollisuus hoitoon kiinnittymiselle sellaisillekin,
joiden ei tulisi siviilissä hakeuduttua hoitoon.
●Vankilassa järjestettävä päihdekuntoutus koostuu erilaisesta
ohjelmatoiminnasta, yksilötyöstä sekä esimerkiksi intensiivisestä
yhteisökuntoutuksesta.
●Vankeusaikana aloitettu päihdekuntoutus ja kertynyt päihteetön
aika, antaa hyvät mahdollisuudet pysyvän elämäntavan muutoksen
tekemiselle myös siviilissä.

3. Vapautuminen
●Vapautumisvaihe on kriittinen vapautuneen vangin tulevaisuuden
kannalta.
●Tarpeet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Kuntoutuksen näkökulmasta
ne liittyvät usein; asumiseen, päihdekuntoutukseen, perhetyöhön- ja
työllistymiseen/kouluttautumiseen tms.
●Vapautumisen valmistelu aloitetaan vankeusaikana n. puoli vuotta
ennen vapautumista. Kaikille vangeille tehdään
vapauttamissuunnitelma, jossa pyritään huomioimaan kaikki
elämän osa-alueet.
●Vapautumista pyritään valmistelemaan yhteistyössä vangin
kotikunnan ja muiden toimijoiden kanssa.
●Risen strategian mukaisesti tarkoituksenmukaista on pyrkimys
asteittaiseen vapautumiseen (avolaitos, koevapaus).

4. Koevapaus toimii
●Mahdollisuus harjoitella siirtymistä siviiliin omassa
toimintaympäristössä, tuetusti ja kontrolloidusti.
●Päihdekuntoutuksesta suora siirtyminen koevapauteen eikä
avolaitokseen on toiminut hyvin. Koevapaudessa on mahdollisuus
muodostaa toimiva ja päihteettömyyttä tukeva toimintaympäristö.
Vapautuessa on helpompaa kun arkirutiinit ovat jo tuttuja.
●Koevapauden toimintasisältönä voi olla päihdekuntoutus siviilissä
(laitoskuntoutus tai avokuntoutus sekä vertaistuellinen toiminta).
●Koevapauden aikana vanki on oman kotikuntansa kuntalainen, jota
koskevat samat oikeudet kuin muitakin kuntalaisia.
●Koevapauden pituudet vaihtelevat, mutta enimmäispituus on 6kk.

5. Jatkokuntoutukseen liittyvät haasteet
(työntekijän näkökulma)
●Palveluiden alasajaminen → (Laadukkaiden esimerkiksi
vaikuttavien päihdekuntoutus mahdollisuuksien vähyys.)
●Toimivien ja erityisesti vangeille suunnattujen kuntouttavien
toimintojen ruuhkautuminen.
●Kuntakohtaiset erot (epäoikeudenmukaisuus vankien välillä).
Kuntien välillä on suuria eroja siinä kuinka yhteistyö vankilan
kanssa tai prosessien kulku sujuvat. Yhtenäisten käytäntöjen puute
kuormittaa vankilan työntekijää etenkin silloin jos kunnassa ei ole
tiedossa kuinka koevapaudessa olevien tai vapautuvien vankien
palvelut on kunnassa järjestetty.
●Vankien motivoiminen tarpeita vastaavan intensiiviseen
jatkokuntoutukseen. Sekä kiinnittyminen jo vankeusaikana
esimerkiksi kunnan avopalveluihin.

6. Jatkokuntoutukseen liityvät haasteet (vangin
näkökulma)
●Valinta omasta jatkokuntoutus- mahdollisuudesta perustuu siihen,
mihin oma kotikunta on valmis maksusitoumuksen osoittamaan.
●Päihdekuntoutus vankeusaikana katsotaan helposti riittäväksi.
●Hoitojaksot siviilissä ovat nykyään todella lyhyitä.
●Vankeusaikana eivät kaikki vangit saa tarpeeksi tietoa
jatkokuntoutusmahdollisuuksista.
●Vapautuvia vankeja koskettaa samat haasteet kuntoutuksen
saamisessa kuin muitakin päihdekuntoutuksen tarpeessa olevia.

7. Mitä asialle yritetään tehdä?
●Voimme käydä keskustelua kuntien ja Rikosseuraamuslaitoksen
välillä siitä kuinka vapautuvien vankien tarpeisiin pystyttäisiin
vastaamaan mahdollisimman hyvin.
●Etsiä niitä kohtia, joissa teemme päällekkäistä työtä.
●Yhdyskuntaseuraamustoimistoissa tehtävä valvonta voi tarjota
hyvin monipuolisia tukitoimia vapautuneen vangin
kokonaistilanteeseen. Esim. Uudyssa pohdittu voisivatko he olla
mukana korvaushoitolaisten psykososiaalisen kuntoutuksen
toteuttajina.
●Vankeusaikana pyritään järjestämään vangeille mm.
Infotilaisuuksia, palvelumessuja, tutustumiskäyntejä ja
palveluohjausta, jotta siviilin hoitomahdollisuudet tulisivat tutuiksi

8. Hyviä käytäntöjä
●Helsingin eteläisen päihdepoliklinikan vastaanotot Helsingin
vankilassa.
●Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävä tiivis yhteistyö
(mm.aggredi, vahvasti tukien- kuntoutus, Krits, Vva)
●Kuntien kanssa järjestettävät verkostopalaverit, jossa vapautuva vanki
tavataan henkilökohtaisesti.
●Vantaan kaupungin vankisosiaalityö (perehtyneisyys
marginaaliryhmään).
●Suomenlinnan vankilassa toimiva Kuntouttavan vankityön ohjelma,
joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

9. Kuntalainen
Vankeus
Kuntalainen
Vanki on ikäänkuin lainassa kunnasta. Mikäli vankeusaikana
mahdollistetaan esimerkiksi päihdekuntoutus, näen että
kunta voi pienellä lisäpanostuksella saada kuntalaiselleen erittäin
onnistuneen hoitojatkumon. Tärkeää ymmärtää vankilassa päihteettömänä
pysymisen ja siviilin ero. Vankilan tärkeä objektiivisesti hakea
kuntoutusta motivoituneille vangeille.