24. Luova prosessi ja seitsemän ajattelun taitoa
PANOS PROSESSI TUOTOS
Muut
panokset
Mieleen-
palauttaminen
Kääntäminen
Tulkinta
Soveltaminen
Analysointi
Yhdistäminen
Arviointi
Idean (uudelleen-)
käsitteellistäminen
Suhteiden määrittely
Ongelmanratkaisu
uudessa tilanteessa
Osatekijöihin
purkaminen
Luovan prosessin
käyttö uusien
tuotosten aikaan-
saamiseen
Kriteereihin
perustuva
arviointi
Kokemuksesta
nouseva ajattelu
McCowan, D. Bruce (2011)
Thinking Skills for Innovation
and Problem-Solving: An
Education Perspective. Canadian
Young Scientist Journal, 3/2011,
56-60.
25. LUOVA AJATTELU
Käsite, joka kuvaa osuvasti luovan ajattelun
logiikkaa on lateraalinen ajattelu (engl. lateral
thinking), jonka Edward de Bono lanseerasi jo
1960-luvun lopulla.
Lateraalinen ajattelu on kykyä ylittää ja murtaa
sovinnaisuuksia, löytää ratkaisuja tilanteissa, joissa
ilmeiset vaihtoehdot eivät ole houkuttelevia tai niitä
ei yksinkertaisesti ole. Tällaisessa tilanteessa tarvit-
semme provosointia, joka auttaa pääsemään pois
sellaisista ajatustottumuksista, jotka estävät meitä
näkemästä radikaalisti uudenlaisia ratkaisuvaihto-
ehtoja. Kyky irrottautua perinteisistä ajatusmalleis-
ta ja löytää uusia tapoja nähdä kohteena oleva ilmiö
on lateraalista ajattelua. (de Bono 1995, 15).
de Bono, Edward (1995). Serious Creativity. Using the
Power of Lateral Thinking to Create New Ideas. First
Published 1992. Paperback Edition. London: HarperCollins.
26. Task for students 1:16
Successful teams 2:22
Two teams 2:50 / 4:10
Winning team 5:20
Preconditions for creativity in the public sector?
You learn
in the
creative
process!
Utilize the
value of
the assets
you have!
Do not let the
situation or
contextual
factors limit
your thinking!
Tina Seeligin vetämän luovuuskurssin opetuksia:
-Hyödynnä käytettävissäsi olevien resurssien arvo!
-Älä anna tilanteen tai ympäristön rajoittaa ajatteluasi!
-Jokainen oppii jotain uutta luovissa prosesseissa!
27. LUOVUUDEN LISÄÄMINEN
Edward de Bono ja James M. Higgins ovat
luonnehtineet luovuutta kyvyksi tuottaa
sellaisia uusia asioita, joilla on arvoa eli ne
tuottavat mielihyvää, niistä on jotain hyö-
tyä, ne ovat jollain tavalla käyttökelpoisia
tai ne lisäävät taloudellista toimeliaisuutta.
- Luovuutta yksilön kyvykkyytenä voidaan
vahvistaa koulutuksen ja harjoittelun avul-
la.
- Ryhmien, organisaatioiden ja yhteisöjen
osalta vastaavaa tehtävää toteuttavat pitkä-
kestoisesti erilaiset toimintakulttuuria
uudistavat ja innovaatiokapasiteettia vah-
vistavat kehittämisprosessit ja lyhytkes-
toisemmin vastaavasti erilaiset luovuustek-
niikat.
28. LUOVA KAUPUNKI
Luova kaupunki perustuu
ajatukseen, että luovuus on
keskeinen kaupunkien
kehittämisen voimavara.
Luovuus ja erityisesti
kulttuuri- ja luovat alat
tarjoavat mahdollisuuksia
a) rikastuttaa ja helpottaa
ihmisten arki- ja työelämää,
b) parantaa ja elävöittää
asuinympäristöä ja
c) synnyttää innovaatioita,
yritystoimintaa ja
työpaikkoja ja lisätä alueen
vetovoimaisuutta.
HALLINTA
Avoimuus, osallisuus ja
sidosryhmäsuhteet
KULTTUURI
Kulttuuri, sivistys ja oppiminen
luovan kaupungin voimavarana
YMPÄRISTÖ
Kestävä ja
luovuutta
tukeva
ympäristö ja
yhdyskunta-
rakenne
TALOUS
Paikallisen
luovan talouden
ja innovaatio-
talouden
vahvistaminen
LUOVUUS KAUPUNKI-
KEHITTÄMISESSÄ
- Luovuus ja innovaatiot
- Luovuustekniikat
- Innovaatioalustat
Luovan kaupungin tehtävänä on tuottaa
rakenteita, joilla tuetaan luovuutta
kaupungin kehittämisprosesseissa …
29. LuovuusLuovuus
kaupunkienkaupunkien
kehittämis-kehittämis-
strategioissa . . .strategioissa . . .
Toronto: Agenda for Prosperity
Kaupungin kehittämisen neljä ydinteemaa:
• Globaali Toronto: kansainvälistyminen
• Proaktiivinen Toronto: yrittäjyysilmasto
• Luova Toronto: tuottavuus ja kasvu
• Yhdistävä Toronto: taloudelliset mahdollisuudet ja osallisuus
31. Luovuuden tulo
yhteiskuntapolitiikkaanSuomi on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, joka on asemoitunut
suhteellisen hyvin luovuuden aikakauden kilpailussa. Suomen kilpailukyky
on luovilla aloilla verrattain hyvä ja sen kyvykkyydet ovat vahvistuneet
nopeassa tahdissa (R. Florida & I. Tinagli. 2004. Europe in the Creative
Age, Demos, p. 6).
Luovuus, kulttuuriteollisuus ja luovat alat nostettiin yhteiskuntapolitiikassa
agendalle 1990-luvun jälkipuoliskolla. Käännekohta luovan talouden
omaksumisessa yhteiskuntapoliittisissa ohjelmissa tapahtui 2000-luvun
puolivälin tienoilla. Yksi merkkipaalu oli opetus- ja kulttuuriministeriön
laatima Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen
kehittämisohjelma 2007-2013. Siinä hahmoteltiin visiota Suomesta, joka
on kehittymässä teollisuusyhteiskunnasta luovaksi taloudeksi.
Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen
kehittämisohjelma 2007-2013
32. Creative City Policy in Finland
Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja
kansainvälistymisen kehittämisohjelma 2007-2013
34. Monet kunnat ja kaupungit ovat kehittäneet luovaa taloutta
eri muodoissaan jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi Kaustisen
kansanmusiikkijuhlat tai Pori Jazz perustettiin jo 1960-
luvulla.
Alan kehittämistyö sai kuitenkin uutta puhtia luovaa taloutta
koskevan keskustelun myötä. Ilmaisukykyisin esimerkki tästä
on Luova Tampere –ohjelma vuosille 2005-2011, joka oli
aikanaan merkittävin luovan talouden ja luovan kaupunki-