SlideShare a Scribd company logo
1 of 33
TOIMINNALLINEN SUOMEN KIELEN OPETUS &
OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN
Jenni Alisaari
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos
JOKAINEN OPETTAJA ON KIELEN
OPETTAJA
Kieli on opetuksen kohde kaikenlaista sisältöä opetettaessa.
Opiskelukielitaidon omaksuminen vie keskimäärin viisi vuotta.
Alle kouluikäisenä kieli on vasta kehittymässä.
Jenni Alisaari 2015
VARHAISKASVATUKSEN S2-OPETUS
• S2-tuokioiden sisällön siirryttävä ryhmän arkeen
• esiopetus sellaisenaan ei riitä kielen oppimiseen
• Miten minä toimin suomen kielen mallina?
Jenni Alisaari 2015
VUOROVAIKUTUS PÄIVÄKODISSA
• kieli kehittyy vuorovaikutuksessa
• Millainen puhuja olet?
Jenni Alisaari 2015
VARHAISKASVATUKSEN S2-OPETUS
• oman toiminnan tiedostaminen ja vastuu
• opettaja auttaa ymmärtämään, tiedostamaan oppijoiden omaa kielellistä toimintaa
• spiraalimalli – asioihin palataan moneen kertaan
Jenni Alisaari 2015
MITEN OPETAN? MITÄ OPETAN?
• liikkeelle lasten kielenkäyttötarpeiden havainnoinnista
• tavoitteiden asettelu havaintojen pohjalta
• reseptiivisiä taitoja kehitetään ensin (ei vaadita omaa tuottamista)
• fraasioppiminen
• taitojen saavuttamisen arviointi -> uudet tavoitteet
Jenni Alisaari 2015
KUULLUN YMMÄRTÄMINEN
• Prosessointikuorma
• Melu haittaa kuullun ymmärtämistä
• Kuullun ymmärtämisen tukeminen
Jenni Alisaari 2015
OHJATTU LEIKKI
• Tärkeää: säännöt & kielellinen malli
• Aikuinen voi kielentää toimintaa (myös muuten arjessa tärkeää)
• Samalla havainnoidaan: missä vaiheessa lapsen suomen kieli on?
Jenni Alisaari 2015
”Pärjääminen” ei
tarkoita, etteikö
kielen opetusta
tarvittaisi.
SANASTO
• Sanan tunnistaminen on helpompaa kuin tuottaminen ja
”osaaminen”.
• Sananselitykset, muistipelit
• Toisto!
• Miten sanat tunnetaan lapsiryhmässä?
Jenni Alisaari 2015
MITEN AIKUINEN VOI TUKEA TARINAN KERTOMISTA?
KÄYTTÖPOHJAINEN
KIELENOPPIMISKÄSITYS
• Oppiminen
• mallien ja säännönmukaisuuksien hyödyntämistä
• perustuu kielenkäyttötilanteisiin
• tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä
• Tieto automaattistuu vähitellen.
• Automaattistuneen tiedon soveltaminen
Jenni Alisaari 2015
MILLAISIA FRAASEJA ON HYVÄ OPETTAA LAPSILLE PÄIVÄKODISSA?
Kuva: Fanni ja Ella Alisaari
VERTAISOPPIMINEN
• Lapsi oppii tehokkaammin vertaiseltaan kuin opettajaltaan
• Ryhmän positiivinen vaikutus & sosiaalinen tuki
• Yhteishengen luominen ja vahvistaminen tärkeää
• Toisiin tutustumista tuettava
Jenni Alisaari 2015
Huom!
Ryhmässä toimiminen
ei välttämättä tarkoita,
että lapsi ymmärtäisi
kielellisiä ohjeita.
MILLAISIA KUULLUNYMMÄRTÄMISEN TAITOJA PÄIVÄKODISSA TARVITAAN?
LINJA-AUTOSSA
• Yksi valitaan linja-auton kuljettajaksi (voi olla opettajakin)
• Muut jonottavat yhdellä tai useammalla pysäkillä.
• Kuljettaja ajaa pysäkiltä toiselle.
• Muut: ”Hyvää huomenta, pääsenkö kyytiin?” (samalla ojennetaan kuljettajalle kortti)
• Kuljettaja: ”Et pääse, koska…”
• Toisella kierroksella kuljettaja: ”Hyvää huomenta, tervetuloa!”
• Avainsanoja – Opettajan opas. Sanoma Pro
Jenni Alisaari 2015
TYÖPAIKKOJA & TEKEMISIÄ
• Istutaan piirissä. Kortit kahdessa pinossa piirin keskellä: tekemiset & työpaikat
• Ensimmäinen nostaa paikkakortin ja kysyy: ”Mitä sinä teet silloin, kun minä olen…
(päiväkodissa)?
• Seuraava vastaa tekemiskortin perusteella: ”Minä… (luistelen).”
• Näin jatketaan.
• Avainsanoja – Opettajan opas. Sanoma Pro
Jenni Alisaari 2015
LAULUT JA LORUT
• Melodia ja rytmi auttavat muistamista
• Toistosta mielekästä
• Liike yhdistettynä sanoihin tukee oppimista vielä enemmän
• Systemaattisuus
• Millaista kieltä lauluista ja loruista opitaan?
Jenni Alisaari 2015
TVT:N KÄYTTÖ
• iMovie: yhteiset tarinat
• Sähköinen ääni–kuvasanakirja
• Esineet, kuvasarjat, kuvat -> kerrotaan sanoja, lauseita, tarinoita ja kuvataan ne
(Explain everything)
• PuppetPals
• lapsi voi kuvata omaa ympäristöään
• Miten lapsen ympäristö tarjoaa opittavia asioita?
• Mihin lapsi kiinnittää huomiota?
Jenni Alisaari 2015
ARVIOINTI
• Edellyttää riittävästi evidenssiä
• Jatkuva seuranta
• Johdonmukainen tarkastelu
• Kattavuus
• Kielitaidon osa-alueet kehittyvät usein eritahtisesti  kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin
epätasainen
Jenni Alisaari 2015
MITÄ KIELITAITO ON
• Arvostukset
• Mikä on tavoiteltavaa?
• Minkä taidon kehittymistä seurataan?
• Mitä ja miten opetetaan?
• Mitä ja miten arvioidaan?
• Miten kielitietouden avulla kehitetään kielitaitoa?
• taitojen ja osaamisen kehittäminen
Jenni Alisaari 2015
YKSILÖN NÄKÖKULMA ARVIOINTIIN
Voimaannuttaminen,
omien vahvuuksien ja
uusien haasteiden
löytäminen
Minäkäsitys
Mitä on taito
ja
osaaminen?
Opinko
oppimaan?
ARVIOINTI OPPIMISEN TUKENA
• arvioinnin perustuttava opetuksen tavoitteille
• oppilaan kehityksen ja oppimisen tukeminen
• osaamisen tunnistaminen ja arvostaminen
MONIKIELISYYDEN &
OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN
Jenni Alisaari 2015
ESIKOULULAISET
• Kiinnittävät tietoisesti huomiota kielelliseen ympäristöön
• Havaintoja sekä omasta kielestä että muista ympärillä puhuttavista kielistä
-> kielimaailma useammin monikielinen kuin yksikielinen (Mård-Miettinen, Kuusela,
Kangasvieri, 2014)
-> uusi OPS: kielikasvatus, kielitietoisuus, monikielisyys
Jenni Alisaari 2015
MONIKIELISYYS
• Lisää kielellistä tietoisuutta
• Parantaa valikoitua tarkkaavaisuutta
• Edistää metakongnitiivisia taitoja
• Hidastaa dementian puhkeamista
• Yhteisöllinen voimavara
Dufva & Pietikäinen, 2009
Jenni Alisaari 2015
KIELIKELLO
Piirrä kello. Kirjoita
kellon ympärille, mitä
kieliä käytät tai
kuulet päiväsi aikana.
Kuva pixabay.com
Jenni Alisaari 2015
MONIKIELISYYDEN TUKEMINEN
• Vaatii tietoisia toimia KAIKILTA aikuisilta
• Kielellisesti rikkaat ympäristöt
• Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen
• Haluaako lapsi erottua ryhmästä?
• Koko ryhmän monikielisyys!
Jenni Alisaari 2015
KEINOJA MONIKIELISYYDEN TUKEMISEEN
• Tervehdykset & fraasit
• Onnittelulaulut
• Ruokasanastoa
• Vaatteita
• Lelujen nimiä
• Eläimiä
• Satuhahmoja
• Kauppaleikki
Jenni Alisaari 2015
LISÄÄ KEINOJA
• Monikielisten työntekijöiden hyödyntäminen
• Satuhetket omalla kielellä (monikieliset työntekijät, lähikoulujen oppilaat)
• ”Kielikerhot”
• Kieli- ja kulttuuri-illat – vanhemmat mukaan
Toisaalta myös:
• Avoimet ovet – suomalaisen päiväkodin toiminta tutuksi perheille
Jenni Alisaari 2015
OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN
• oma äidinkieli -> toisen kielen oppiminen, kaikenlainen oppiminen
• Lapsen identiteetti , itsetunto, ajattelu, tunne-elämä & minäkuva
• Perustuslaki: oikeus ylläpitää ja kehittää omaa äidinkieltä
• Vanhemmille tietoa oman äidinkielen merkityksestä – äidinkielellä luetut sadut!
Jenni Alisaari 2015
KÄYTÄNNÖN TUKEA ÄIDINKIELELLE
• Suomen kielen tuokioiden sanasto: etukäteen kotiin tutustuttavaksi omalla kielellä –
yhteistyö vanhempien kanssa!
• Omakieliset kirjat päiväkodissa (kirjastoyhteistyö) – oman äidinkielen arvo
Jenni Alisaari 2015
MILLAISTA KIELIPEDAGOGIIKKAA?
• Onko päiväkotinne seinillä tekstejä muilla kuin suomen kielellä?
• Kuuleeko päiväkodin työntekijöiden käyttävän muita kieliä kuin suomea?
• Annetaanko lasten käyttää keskenään muita kieliä kuin suomea?
Jenni Alisaari 2015
LÄHTEITÄ JA LISÄÄ LUETTAVAA
• Gyekye, Marjaana, Kurki, Riikka & Muukkonen, Minna (2009). Avainsanoja – S2.
Opettajan opas. Tammi.
• Dufva, Hannele & Pietikäinen, Sari (2009). Moni-ilmeinen monikielisyys. Puhe ja kieli,
29 (1), 1–14.
• Mård-Miettinen, Karita, Kuusela, Elisa & Kangasvieri, Teija (2014). Esikoululaisten
käsityksiä kielten oppimisesta. Kasvatus, 45 (4), 320-332.
Jenni Alisaari 2015

More Related Content

Similar to Toiminnallinen suomen kielen opetus ja oman äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Vieraiden kielten vaikeudet
Vieraiden kielten vaikeudetVieraiden kielten vaikeudet
Vieraiden kielten vaikeudetOppimisvaikeus
 
Koulunkäynnin nivelvaiheet
Koulunkäynnin nivelvaiheetKoulunkäynnin nivelvaiheet
Koulunkäynnin nivelvaiheetKuuloavain.fi
 
Eläinavusteinen pedagogiikka - esimerkkinä Ellin paja
Eläinavusteinen pedagogiikka - esimerkkinä Ellin paja Eläinavusteinen pedagogiikka - esimerkkinä Ellin paja
Eläinavusteinen pedagogiikka - esimerkkinä Ellin paja Mirjami Lehikoinen
 
Eläinavusteinen pedagogiikka:esimerkkinä Ellin paja Perhossa
Eläinavusteinen pedagogiikka:esimerkkinä Ellin paja PerhossaEläinavusteinen pedagogiikka:esimerkkinä Ellin paja Perhossa
Eläinavusteinen pedagogiikka:esimerkkinä Ellin paja PerhossaMirjami Lehikoinen
 
Tukea oppimisvaikeuksiin
Tukea oppimisvaikeuksiinTukea oppimisvaikeuksiin
Tukea oppimisvaikeuksiinOppimisvaikeus
 
Työelämäjakso 2 vk
Työelämäjakso 2 vkTyöelämäjakso 2 vk
Työelämäjakso 2 vkvkrannila
 
Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa osat 1 ja 4
Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa osat 1 ja 4Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa osat 1 ja 4
Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa osat 1 ja 4Outi Argillander
 
Hubu-menetelmä - Anne Ahlefelt
Hubu-menetelmä - Anne Ahlefelt Hubu-menetelmä - Anne Ahlefelt
Hubu-menetelmä - Anne Ahlefelt sarilvonen
 
Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016
Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016
Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016Kouluterveyskysely
 
Kallio: Kasvamme yhdessä – nuoret ja vanhemmat pohtivat yhdessä nuoruutta
Kallio: Kasvamme yhdessä – nuoret ja vanhemmat pohtivat yhdessä nuoruuttaKallio: Kasvamme yhdessä – nuoret ja vanhemmat pohtivat yhdessä nuoruutta
Kallio: Kasvamme yhdessä – nuoret ja vanhemmat pohtivat yhdessä nuoruuttaKouluterveyskysely
 
Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2
Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2
Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2Tiina Sarisalmi
 
Sosiaalinen sija eija häyrynen
Sosiaalinen sija eija häyrynenSosiaalinen sija eija häyrynen
Sosiaalinen sija eija häyrynenKuuloavain.fi
 
TKYK Varhaiskasvatus: Juniori-ohjelma
TKYK Varhaiskasvatus: Juniori-ohjelmaTKYK Varhaiskasvatus: Juniori-ohjelma
TKYK Varhaiskasvatus: Juniori-ohjelmaVKKsignall3
 
Ilmiöpohjaisuus karkku 2015 public
Ilmiöpohjaisuus karkku 2015 publicIlmiöpohjaisuus karkku 2015 public
Ilmiöpohjaisuus karkku 2015 publicSanna Leinonen
 

Similar to Toiminnallinen suomen kielen opetus ja oman äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa (20)

Vieraiden kielten vaikeudet
Vieraiden kielten vaikeudetVieraiden kielten vaikeudet
Vieraiden kielten vaikeudet
 
Koulunkäynnin nivelvaiheet
Koulunkäynnin nivelvaiheetKoulunkäynnin nivelvaiheet
Koulunkäynnin nivelvaiheet
 
Eläinavusteinen pedagogiikka - esimerkkinä Ellin paja
Eläinavusteinen pedagogiikka - esimerkkinä Ellin paja Eläinavusteinen pedagogiikka - esimerkkinä Ellin paja
Eläinavusteinen pedagogiikka - esimerkkinä Ellin paja
 
Eläinavusteinen pedagogiikka:esimerkkinä Ellin paja Perhossa
Eläinavusteinen pedagogiikka:esimerkkinä Ellin paja PerhossaEläinavusteinen pedagogiikka:esimerkkinä Ellin paja Perhossa
Eläinavusteinen pedagogiikka:esimerkkinä Ellin paja Perhossa
 
Miten kohtaat kriisin keskeltä tulevan oppijan?
Miten kohtaat kriisin keskeltä tulevan oppijan?Miten kohtaat kriisin keskeltä tulevan oppijan?
Miten kohtaat kriisin keskeltä tulevan oppijan?
 
Tukea oppimisvaikeuksiin
Tukea oppimisvaikeuksiinTukea oppimisvaikeuksiin
Tukea oppimisvaikeuksiin
 
Nakovammainen oppilas luokassa
Nakovammainen oppilas luokassaNakovammainen oppilas luokassa
Nakovammainen oppilas luokassa
 
Esiintymiskoulutus
EsiintymiskoulutusEsiintymiskoulutus
Esiintymiskoulutus
 
Työelämäjakso 2 vk
Työelämäjakso 2 vkTyöelämäjakso 2 vk
Työelämäjakso 2 vk
 
Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa osat 1 ja 4
Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa osat 1 ja 4Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa osat 1 ja 4
Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa osat 1 ja 4
 
Hubu-menetelmä - Anne Ahlefelt
Hubu-menetelmä - Anne Ahlefelt Hubu-menetelmä - Anne Ahlefelt
Hubu-menetelmä - Anne Ahlefelt
 
Varhaiskasvatus
VarhaiskasvatusVarhaiskasvatus
Varhaiskasvatus
 
Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016
Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016
Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016
 
Kallio: Kasvamme yhdessä – nuoret ja vanhemmat pohtivat yhdessä nuoruutta
Kallio: Kasvamme yhdessä – nuoret ja vanhemmat pohtivat yhdessä nuoruuttaKallio: Kasvamme yhdessä – nuoret ja vanhemmat pohtivat yhdessä nuoruutta
Kallio: Kasvamme yhdessä – nuoret ja vanhemmat pohtivat yhdessä nuoruutta
 
Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2
Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2
Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2
 
Esiinny eduksesi.docx
Esiinny eduksesi.docxEsiinny eduksesi.docx
Esiinny eduksesi.docx
 
Esiinny eduksesi.docx
Esiinny eduksesi.docxEsiinny eduksesi.docx
Esiinny eduksesi.docx
 
Sosiaalinen sija eija häyrynen
Sosiaalinen sija eija häyrynenSosiaalinen sija eija häyrynen
Sosiaalinen sija eija häyrynen
 
TKYK Varhaiskasvatus: Juniori-ohjelma
TKYK Varhaiskasvatus: Juniori-ohjelmaTKYK Varhaiskasvatus: Juniori-ohjelma
TKYK Varhaiskasvatus: Juniori-ohjelma
 
Ilmiöpohjaisuus karkku 2015 public
Ilmiöpohjaisuus karkku 2015 publicIlmiöpohjaisuus karkku 2015 public
Ilmiöpohjaisuus karkku 2015 public
 

Toiminnallinen suomen kielen opetus ja oman äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa

  • 1. TOIMINNALLINEN SUOMEN KIELEN OPETUS & OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN Jenni Alisaari Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos
  • 2. JOKAINEN OPETTAJA ON KIELEN OPETTAJA Kieli on opetuksen kohde kaikenlaista sisältöä opetettaessa. Opiskelukielitaidon omaksuminen vie keskimäärin viisi vuotta. Alle kouluikäisenä kieli on vasta kehittymässä. Jenni Alisaari 2015
  • 3. VARHAISKASVATUKSEN S2-OPETUS • S2-tuokioiden sisällön siirryttävä ryhmän arkeen • esiopetus sellaisenaan ei riitä kielen oppimiseen • Miten minä toimin suomen kielen mallina? Jenni Alisaari 2015
  • 4. VUOROVAIKUTUS PÄIVÄKODISSA • kieli kehittyy vuorovaikutuksessa • Millainen puhuja olet? Jenni Alisaari 2015
  • 5. VARHAISKASVATUKSEN S2-OPETUS • oman toiminnan tiedostaminen ja vastuu • opettaja auttaa ymmärtämään, tiedostamaan oppijoiden omaa kielellistä toimintaa • spiraalimalli – asioihin palataan moneen kertaan Jenni Alisaari 2015
  • 6. MITEN OPETAN? MITÄ OPETAN? • liikkeelle lasten kielenkäyttötarpeiden havainnoinnista • tavoitteiden asettelu havaintojen pohjalta • reseptiivisiä taitoja kehitetään ensin (ei vaadita omaa tuottamista) • fraasioppiminen • taitojen saavuttamisen arviointi -> uudet tavoitteet Jenni Alisaari 2015
  • 7. KUULLUN YMMÄRTÄMINEN • Prosessointikuorma • Melu haittaa kuullun ymmärtämistä • Kuullun ymmärtämisen tukeminen Jenni Alisaari 2015
  • 8. OHJATTU LEIKKI • Tärkeää: säännöt & kielellinen malli • Aikuinen voi kielentää toimintaa (myös muuten arjessa tärkeää) • Samalla havainnoidaan: missä vaiheessa lapsen suomen kieli on? Jenni Alisaari 2015 ”Pärjääminen” ei tarkoita, etteikö kielen opetusta tarvittaisi.
  • 9. SANASTO • Sanan tunnistaminen on helpompaa kuin tuottaminen ja ”osaaminen”. • Sananselitykset, muistipelit • Toisto! • Miten sanat tunnetaan lapsiryhmässä? Jenni Alisaari 2015
  • 10. MITEN AIKUINEN VOI TUKEA TARINAN KERTOMISTA?
  • 11. KÄYTTÖPOHJAINEN KIELENOPPIMISKÄSITYS • Oppiminen • mallien ja säännönmukaisuuksien hyödyntämistä • perustuu kielenkäyttötilanteisiin • tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä • Tieto automaattistuu vähitellen. • Automaattistuneen tiedon soveltaminen Jenni Alisaari 2015
  • 12. MILLAISIA FRAASEJA ON HYVÄ OPETTAA LAPSILLE PÄIVÄKODISSA? Kuva: Fanni ja Ella Alisaari
  • 13. VERTAISOPPIMINEN • Lapsi oppii tehokkaammin vertaiseltaan kuin opettajaltaan • Ryhmän positiivinen vaikutus & sosiaalinen tuki • Yhteishengen luominen ja vahvistaminen tärkeää • Toisiin tutustumista tuettava Jenni Alisaari 2015 Huom! Ryhmässä toimiminen ei välttämättä tarkoita, että lapsi ymmärtäisi kielellisiä ohjeita.
  • 14. MILLAISIA KUULLUNYMMÄRTÄMISEN TAITOJA PÄIVÄKODISSA TARVITAAN?
  • 15. LINJA-AUTOSSA • Yksi valitaan linja-auton kuljettajaksi (voi olla opettajakin) • Muut jonottavat yhdellä tai useammalla pysäkillä. • Kuljettaja ajaa pysäkiltä toiselle. • Muut: ”Hyvää huomenta, pääsenkö kyytiin?” (samalla ojennetaan kuljettajalle kortti) • Kuljettaja: ”Et pääse, koska…” • Toisella kierroksella kuljettaja: ”Hyvää huomenta, tervetuloa!” • Avainsanoja – Opettajan opas. Sanoma Pro Jenni Alisaari 2015
  • 16. TYÖPAIKKOJA & TEKEMISIÄ • Istutaan piirissä. Kortit kahdessa pinossa piirin keskellä: tekemiset & työpaikat • Ensimmäinen nostaa paikkakortin ja kysyy: ”Mitä sinä teet silloin, kun minä olen… (päiväkodissa)? • Seuraava vastaa tekemiskortin perusteella: ”Minä… (luistelen).” • Näin jatketaan. • Avainsanoja – Opettajan opas. Sanoma Pro Jenni Alisaari 2015
  • 17. LAULUT JA LORUT • Melodia ja rytmi auttavat muistamista • Toistosta mielekästä • Liike yhdistettynä sanoihin tukee oppimista vielä enemmän • Systemaattisuus • Millaista kieltä lauluista ja loruista opitaan? Jenni Alisaari 2015
  • 18. TVT:N KÄYTTÖ • iMovie: yhteiset tarinat • Sähköinen ääni–kuvasanakirja • Esineet, kuvasarjat, kuvat -> kerrotaan sanoja, lauseita, tarinoita ja kuvataan ne (Explain everything) • PuppetPals • lapsi voi kuvata omaa ympäristöään • Miten lapsen ympäristö tarjoaa opittavia asioita? • Mihin lapsi kiinnittää huomiota? Jenni Alisaari 2015
  • 19. ARVIOINTI • Edellyttää riittävästi evidenssiä • Jatkuva seuranta • Johdonmukainen tarkastelu • Kattavuus • Kielitaidon osa-alueet kehittyvät usein eritahtisesti  kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen Jenni Alisaari 2015
  • 20. MITÄ KIELITAITO ON • Arvostukset • Mikä on tavoiteltavaa? • Minkä taidon kehittymistä seurataan? • Mitä ja miten opetetaan? • Mitä ja miten arvioidaan? • Miten kielitietouden avulla kehitetään kielitaitoa?
  • 21. • taitojen ja osaamisen kehittäminen Jenni Alisaari 2015 YKSILÖN NÄKÖKULMA ARVIOINTIIN Voimaannuttaminen, omien vahvuuksien ja uusien haasteiden löytäminen Minäkäsitys Mitä on taito ja osaaminen? Opinko oppimaan?
  • 22. ARVIOINTI OPPIMISEN TUKENA • arvioinnin perustuttava opetuksen tavoitteille • oppilaan kehityksen ja oppimisen tukeminen • osaamisen tunnistaminen ja arvostaminen
  • 23. MONIKIELISYYDEN & OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN Jenni Alisaari 2015
  • 24. ESIKOULULAISET • Kiinnittävät tietoisesti huomiota kielelliseen ympäristöön • Havaintoja sekä omasta kielestä että muista ympärillä puhuttavista kielistä -> kielimaailma useammin monikielinen kuin yksikielinen (Mård-Miettinen, Kuusela, Kangasvieri, 2014) -> uusi OPS: kielikasvatus, kielitietoisuus, monikielisyys Jenni Alisaari 2015
  • 25. MONIKIELISYYS • Lisää kielellistä tietoisuutta • Parantaa valikoitua tarkkaavaisuutta • Edistää metakongnitiivisia taitoja • Hidastaa dementian puhkeamista • Yhteisöllinen voimavara Dufva & Pietikäinen, 2009 Jenni Alisaari 2015
  • 26. KIELIKELLO Piirrä kello. Kirjoita kellon ympärille, mitä kieliä käytät tai kuulet päiväsi aikana. Kuva pixabay.com Jenni Alisaari 2015
  • 27. MONIKIELISYYDEN TUKEMINEN • Vaatii tietoisia toimia KAIKILTA aikuisilta • Kielellisesti rikkaat ympäristöt • Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen • Haluaako lapsi erottua ryhmästä? • Koko ryhmän monikielisyys! Jenni Alisaari 2015
  • 28. KEINOJA MONIKIELISYYDEN TUKEMISEEN • Tervehdykset & fraasit • Onnittelulaulut • Ruokasanastoa • Vaatteita • Lelujen nimiä • Eläimiä • Satuhahmoja • Kauppaleikki Jenni Alisaari 2015
  • 29. LISÄÄ KEINOJA • Monikielisten työntekijöiden hyödyntäminen • Satuhetket omalla kielellä (monikieliset työntekijät, lähikoulujen oppilaat) • ”Kielikerhot” • Kieli- ja kulttuuri-illat – vanhemmat mukaan Toisaalta myös: • Avoimet ovet – suomalaisen päiväkodin toiminta tutuksi perheille Jenni Alisaari 2015
  • 30. OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN • oma äidinkieli -> toisen kielen oppiminen, kaikenlainen oppiminen • Lapsen identiteetti , itsetunto, ajattelu, tunne-elämä & minäkuva • Perustuslaki: oikeus ylläpitää ja kehittää omaa äidinkieltä • Vanhemmille tietoa oman äidinkielen merkityksestä – äidinkielellä luetut sadut! Jenni Alisaari 2015
  • 31. KÄYTÄNNÖN TUKEA ÄIDINKIELELLE • Suomen kielen tuokioiden sanasto: etukäteen kotiin tutustuttavaksi omalla kielellä – yhteistyö vanhempien kanssa! • Omakieliset kirjat päiväkodissa (kirjastoyhteistyö) – oman äidinkielen arvo Jenni Alisaari 2015
  • 32. MILLAISTA KIELIPEDAGOGIIKKAA? • Onko päiväkotinne seinillä tekstejä muilla kuin suomen kielellä? • Kuuleeko päiväkodin työntekijöiden käyttävän muita kieliä kuin suomea? • Annetaanko lasten käyttää keskenään muita kieliä kuin suomea? Jenni Alisaari 2015
  • 33. LÄHTEITÄ JA LISÄÄ LUETTAVAA • Gyekye, Marjaana, Kurki, Riikka & Muukkonen, Minna (2009). Avainsanoja – S2. Opettajan opas. Tammi. • Dufva, Hannele & Pietikäinen, Sari (2009). Moni-ilmeinen monikielisyys. Puhe ja kieli, 29 (1), 1–14. • Mård-Miettinen, Karita, Kuusela, Elisa & Kangasvieri, Teija (2014). Esikoululaisten käsityksiä kielten oppimisesta. Kasvatus, 45 (4), 320-332. Jenni Alisaari 2015

Editor's Notes

  1. Ei ole olemassa yksiselitteistä kriteerilistaa. On vain käsityksiä siitä, mitä hyvään kielitaitoon kuuluu. Mitä on esim. hyvä puhumisen tai kirjoittamisen taito? Käsityksiin vaikuttavat yleiset käsitykset kielestä ja toisaalta se, mihin tarkoitukseen kielitaitoa arvioidaan. Mikä on kulloinkin riittävä kielitaidon taso?