Dasar-dasar manajemen - KOMUNIKASI

1. KKOOMMUUNNIIKKAASSII

2. PPEENNGGEERRTTIIAANN KKOOMMUUNNIIKKAASSII
Komunikasi adalah proses pemindahan pengertian
dalam bentuk gagasan informasi dari seseorang ke
orang lain.
Komunikasi, sebagai suatu proses dengan mana orang-orang
bermaksud memberikan pengertian‑pengertian
melalui pengiringan berita. secara simbolis, dapat
menghubungkan para anggota berbagai satuan
organisasi yang berbeda dan bidang yang berbeda
pula, sehingga sering disebut rantai pertukaran
informasi.

3. Komunikasi melibatkan oorraanngg,, mmaakkaa ppeemmaahhaammaann
tteerrhhaaddaapp oorraanngg ((mmaannuussiiaa)) mmeennjjaaddii ppeennttiinngg uunnttuukk
mmeemmppeellaajjaarrii kkoommuunniikkaassii yyaanngg eeffeekkttiiff..
KKoommuunniikkaassii mmeelliibbaattkkaann aarrttii iinnffoorrmmaassii yyaanngg ssaammaa
((sshhaarreedd mmeeaanniinngg)) aannttaarraa ppeennggiirriimm ddaann ppeenneerriimmaa..
KKoommuunniikkaassii mmeelliibbaattkkaann ssiimmbbooll--ssiimmbbooll,, yyaanngg ddiippaakkaaii
uunnttuukk mmeennyyaammppaaiikkaann ssuuaattuu mmaakkssuudd,, ddiimmaannaa ddaappaatt
bbeerruuppaa kkaattaa--kkaattaa,, ggeerraakkaann ttuubbuuhh,, hhuurruuff,, aattaauu
ggeerraakkaann--ggeerraakkaann tteerrtteennttuu..

4. Pengiri
PPRROOSSEESS KKOOMMUUNNIIKKAASSII
m PESAN PPeenneerriimmaa

5. PPrroosseess KKoommuunniikkaassii

6. TTAAHHAAPPAANN KKOOMMUUNNIIKKAASSII

7. SSuummbbeerr ((SSeennddeerr)),, mmeerruuppaakkaann ssuummbbeerr ppeessaann,,
aattaauu ppiihhaakk yyaanngg mmeemmuullaaii kkoommuunniikkaassii,, ppiihhaakk
tteerrsseebbuutt mmeerruuppaakkaann oorraanngg yyaanngg mmeemmppuunnyyaaii
iinnffoorrmmaassii aattaauu kkeeiinnggiinnggaann uunnttuukk
mmeennggkkoommnniikkaassiikkaann iinnffoorrmmaassii aattaauu
kkeeiinnggiinnaannnnyyaa kkeeppaaddaa ppiihhaakk llaaiinn..
EEnnccooddiinngg,, mmeerruuppaakkaann pprroosseess ppeenntteerrjjeemmaahhaann
iinnffoorrmmaassii kkeeddaallaamm ssiimmbbooll--ssiimmbbooll tteerrtteennttuu
yyaanngg aakkaann ddiissaammppaaiikkaann kkee ppeenneerriimmaa
iinnffoorrmmaassii..

8. PPeessaann,, mmeerruuppaakkaann bbeennttuukk ffiissiikk hhaassiill ddaarrii pprroosseess
eennccooddiinngg.. KKaattaa mmeerruuppaakkaann ppeessaann ddaallaamm
kkoommuunniikkaassii lliissaann.. DDaallaamm kkoommuunniikkaassii tteerrttuulliiss,, kkiittaa
mmeenngggguunnaakkaann ttuulliissaann.. KKoommuunniikkaassii nnoonn--vveerrbbaall
yyaanngg mmeennyyeerrttaaii kkoommuunniikkaassii lliissaann mmeerruuppaakkaann
bbaaggiiaann ppeennttiinngg ddaallaamm kkoommuunniikkaassii sseeccaarraa
kkeesseelluurruuhhaann..
MMeeddiiaa--kkoommuunniikkaassii,, mmeerruuppaakkaann mmeettooddee
ppeennyyaamm--ppaaiiaann iinnffoorrmmaassii ddaarrii ssaattuu ppiihhaakk kkee
ppiihhaakk llaaiinnnnyyaa.. SSeeccaarraa uummuumm aaddaa dduuaa bbeennttuukk
mmeeddiiaa kkoommuunniikkaassii:: ((11)) lliissaann ddaann ((22)) tteerrttuulliiss..

9. PPeenneerriimmaa,, mmeerruuppaakkaann ppiihhaakk yyaanngg mmeenneerriimmaa
ppeessaann ddaann ddiihhaarraappkkaann mmeennggeerrttii ppeessaann yyaanngg
ddiissaammppaaiikkaann oolleehh ppeennggiirriimm..
DDeeccooddiinngg,, mmeerruuppaakkaann kkeebbaalliikkaann eennccooddiinngg..
DDeeccooddiinngg mmeerruuppaakkaann pprroosseess ddiimmaannaa
ppeenneerriimmaa mmeenneerrjjeemmaahhkkaann aattaauu mmeennggaarrttiikkaann
ppeessaann yyaanngg ddiitteerriimmaa..

10. KKeeuunnttuunnggaann && KKeelleemmaahhaann
LISAN TULIS
 Mudah dan cepat
dilakukan,
 Umpan balik bisa
diperoleh dengan
cepat,
 Akurasi lebih rendah,
 Tidak ada catatan
permanen
 Lebih akurat
 Catatan permanen
bisa diperoleh
 Umpan balik tidak
cepat diperoleh
 Lebih sulit
dilakukan (tidak
praktis)

11. KKOOMMUUNNIIKKAASSII OORRGGAANNIISSAASSII
SSaalluurraann KKoommuunniikkaassii FFoorrmmaall,, SSeeoorraanngg bbaawwaahhaann aakkaann
cceennddeerruunngg mmeellaappoorrkkaann ssiittuuaassii kkeeppaaddaa aattaassaannnnyyaa llaannggssuunngg..
KKeemmuuddiiaann aattaassaann tteerrsseebbuutt aakkaann mmeellaappoorrkkaann kkee mmaannaajjeemmeenn
yyaanngg lleebbiihh ttiinnggggii.. KKoommuunniikkaassii mmeennjjaaddii ttiiddaakk fflleekkssiibbeell kkaarreennaa
sseeoorraanngg kkaarryyaawwaann aakkaann cceennddeerruunngg bbeerrkkoommuunniikkaassii ddeennggaann
kkaarryyaawwaann llaaiinn ddaarrii bbaaggiiaann yyaanngg ssaammaa.. MMeenniinnggkkaattkkaann
iinntteennssiittaass kkoommuunniikkaassii kkaarryyaawwaann ppaaddaa bbaaggiiaann yyaanngg ssaammaa..
SSttrruukkttuurr WWeewweennaanngg oorrggaanniissaassii,, ppeerrbbeeddaaaann ssttaattuuss ddaann
kkeekkuuaassaaaann ddaallaamm oorrggaanniissaassii aakkaann mmeenneennttuukkaann ssiiaappaa yyaanngg
ddaappaatt bbiiccaarraa ddeennggaann ssiiaappaa;; jjiikkaa ppeerrbbeeddaaaann ssttaattuuss ddaann
wweewweennaanngg aannttaarraa dduuaa ppiihhaakk ccuukkuupp bbeessaarr,, kkoommuunniikkaassii
cceennddeerruunngg ttiiddaakk aakkaann eeffeekkttiiff..

12. SSppeessiiaalliissaassii KKeerrjjaa,, mmeemmbbuuaatt kkoommuunniikkaassii mmeennjjaaddii lleebbiihh
eeffeekkttiiff aannttaarr aannggggoottaa oorrggaanniissaassii ddeennggaann bbaaggiiaann yyaanngg
ssaammaa;; sseettiiaapp bbaaggiiaann mmeemmppuunnyyaaii kkeebbiiaassaaaann aattaauu iissttiillaahh
yyaanngg kkhhaass yyaanngg mmeemmbbeeddaakkaann ddeennggaann bbaaggiiaann llaaiinnnnyyaa..
SSeebbaalliikknnyyaa,, ssppeessiiaalliiaassii kkeerrjjaa aakkaann cceennddeerruunngg
mmeenngghhaammbbaatt kkoommuunniikkaassii aannttaarr bbaaggiiaann yyaanngg bbeerrbbeeddaa,,
kkaarreennaa bbaaggiiaann yyaanngg bbeerrbbeeddaa tteerrsseebbuutt mmeemmppuunnyyaaii iissttiillaahh
aattaauu kkeebbiiaassaaaann yyaanngg bbeerrbbeeddaa ssaattuu ssaammaa llaaiinnnnyyaa..
KKeeppeemmiilliikkaann IInnffoorrmmaassii,, OOrraanngg--oorraanngg tteerrtteennttuu aakkaann
mmeemmppuunnyyaaii iinnffoorrmmaassii tteerrtteennttuu yyaanngg mmeemmbbuuaatt ddiirriinnyyaa
mmeennjjaaddii ssuukksseess.. OOrraanngg--oorraanngg tteerrsseebbuutt kkaaddaanngg--kkaaddaanngg
ttiiddaakk iinnggiinn mmeennyyeebbaarrkkaann iinnffoorrmmaassii ppeennttiinngg tteerrsseebbuutt kkee
ppiihhaakk llaaiinn,, kkaarreennaa iittuu iinnffoorrmmaassii yyaanngg eeffeekkttiiff aakkaann
tteerrggaanngggguu..

13. SSAALLUURRAANN KKOOMMUUNNIIKKAASSII DDLLMM OORRGGAANNIISSAASSII

14. KKoommuunniikkaassii VVeerrttiikkaall,, kkoommuunniikkaassii yyssnngg sseessuuaaii ddeennggaann
rraannttaaii ppeerriinnttaahh,, yyaaiittuu tteerrddiirrii ddaarrii KKoommuunniikkaassii kkee BBaawwaahh
((ddoowwnnwwaarrdd)) ddaann KKoommuunniikkaassii kkee AAttaass ((UUppwwaarrdd))..
KKoommuunniikkaassii LLaatteerraall aattaauu HHoorriissoonnttaall,, kkoommuunniikkaassii tteerrjjaaddii
jjiikkaa kkoommuunniikkaassii tteerrjjaaddii aannttaarraa aannggggoottaa oorrggaanniissaassii
ddeennggaann ttiinnggkkaattaann yyaanngg ssaammaa,, aattaauu ddiiaannttaarraa
ddeeppaarrtteemmeenn22 ppaaddaa ttiinnggkkaatt oorrggaanniissaassii yyaanngg ssaammaa..
KKoommuunniikkaassii DDiiaaggoonnaall,, mmeerruuppaakkaann kkoommuunniikkaassii yyaanngg
mmeemmoottoonngg sseeccaarraa mmeennyyiillaanngg ddiiaaggoonnaall rraannttaaii ppeerriinnttaahh,,
tteerrjjaaddii sseebbaaggaaii hhaassiill hhuubbuunnggaann ddeeppaatteemmeenn lliinnii ddaann ssttaaff

15. KKoommuunniikkaassii DDuuaa AArraahh

16. HHAAMMBBAATTAANN KKOOMMUUNNIIKKAASSII
FFAAKKTTOORR OORRGGAANNIISSAASSII
TTiinnggkkaattaann ((jjeennjjaanngg)) hhiirraarrkkii
WWeewweennaanngg mmaannaajjeerriiaall
SSppeessiiaalliissaassii
FFAAKKTTOORR AANNTTAARR PPRRIIBBAADDII
PPeerrsseeppssii sseelleekkttiiff
SSttaattuuss KKoommuunniikkaattoorr
KKeeaaddaaaann mmeemmbbeellaa ddiirrii
PPeennddeennggaarraann lleemmaahh
KKeettiiddaakk tteeppaattaann bbaahhaassaa
Hambatan-hambatan
Komunikasi
SSuummbbeerr EEnnccooddiinngg PPeennggiirriimmaann DDeeccooddiinngg PPeenneerriimmaaaann
UUmmppaann bbaalliikk

17. HHaammbbaattaann OOrrggaanniissaassiioonnaall
TTiinnggkkaattaann hhiirraarrkkii.. BBiillaa ssuuaattuu oorrggaanniissaassii ssttrruukkttuurrnnyyaa
bbeerrkkeemmbbaanngg,, aakkaann mmeenniimmbbuullkkaann bbeerrbbaaggaaii mmaassaallaahh
kkoommuunniikkaassii.. BBeerriittaa hhaarruuss mmeellaalluuii ttiinnggkkaattaann ((jjeennjjaanngg))
ttaammbbaahhaann,, cceennddeerruunngg mmeennjjaaddii bbeerrkkuurraanngg
kkeetteeppaattaannnnyyaa..
WWeewweennaanngg MMaannaajjeerriiaall,, ttaannppaa wweewweennaanngg uunnttuukk
mmeemmbbuuaatt kkeeppuuttuussaann ttiiddaakk mmuunnggkkiinn mmaannaajjeerr
mmeennccaappaaii ttuujjuuaann ddnngg eeffeekkttiiff..
SSppeessiiaalliissaassii.. ssppeessiiaalliissaassii aaddaallaahh pprriinnssiipp ddaassaarr
oorrggaanniissaassii tteettaappii jjuuggaa mmeenncciippttaakkaann mmaassaallaahh--
mmaassaallaahh kkoommuunniikkaassii,, ddii mmaannaa cceennddeerruunngg
mmeemmiissaahhkkaann oorraanngg--oorraanngg..

18. HHaammbbaattaann AAnnttaarr PPrriibbaaddii
 PPeerrsseeppssii SSeelleekkttiiff
 SSttaattuuss aattaauu KKeedduudduukkaann KKoommuunniikkaattoorr
 KKeeaaddaaaann mmeemmbbeellaa ddiirrii
 PPeennddeennggaarraann LLeemmaahh
 KKeettiiddaakk--tteeppaattaann ppeenngggguunnaaaann bbaahhaassaa

19. KKOOMMUUNNIIKKAASSII YYAANNGG EEFFEEKKTTIIFF
 KKEETTEEPPAATTAANN DDAALLAAMM MMEENNEENNTTUUKKAANN
IIDDEENNTTIIFFIIKKAASSII SSAASSAARRAANN
 FFOORRMMUULLAASSII PPEESSAANN
 PPEEMMIILLIIHHAANN MMEEDDIIAA KKOOMMUUNNIIKKAASSII
 KKRREEDDIIBBIILLIITTAASS DDIIRRII SSEENNDDIIRRII

20. PPEEDDOOMMAANN KKOOMMUUNNIIKKAASSII
AAmmeerriiccaann MMaannaaggeemmeenntt AAssssoocciiaattiioonnss ((AAMMAA))
11.. CCaarrii kkeejjeellaassaann ggaaggaassaann--ggaaggaassaann tteerrlleebbiihh
ddaahhuulluu sseebbeelluumm ddiikkoommuunniikkaassiikkaann..
22.. TTeelliittii ttuujjuuaann sseebbeennaarrnnyyaa sseettiiaapp kkoommuunniikkaassii..
33.. PPeerrttiimmbbaannggkkaann kkeeaaddaaaann pphhiissiikk ddaann mmaannuussiiaa
kkeesseelluurruuhhaann kkaappaann ssaajjaa kkoommuunniikkaassii aakkaann
ddiillaakkuukkaann..
44.. KKoonnssuullttaassiikkaann ddeennggaann ppiihhaakk--ppiihhaakk llaaiinn,, bbiillaa
ppeerrlluu,, ddaallaamm ppeerreennccaannaaaann kkoommuunniikkaassii..
55.. PPeerrhhaattiikkaann tteekkaannaann nnaaddaa ddaann eekksspprreessii llaaiinnnnyyaa
sseessuuaaii iissii ddaassaarr bbeerriittaa sseellaammaa bbeerrkkoommuunniikkaassii..

21. 66.. AAmmbbiill kkeesseemmppaattaann,, bbiillaa ttiimmbbuull,, uunnttuukk
mmeennddaappaattkkaann sseeggaallaa ssee--ssuuaattuu yyaanngg
mmeemmbbaannttuu aattaauu uummppaann bbaalliikk..
77.. IIkkuuttii lleebbiihh llaannjjuutt kkoommuunniikkaassii yyaanngg tteellaahh
ddiillaakkuukkaann..
88.. PPeerrhhaattiikkaann kkoonnssiisstteennssii kkoommuunniikkaassii..
99.. TTiinnddaakkaann aattaauu ppeerrbbuuaattaann.. hhaarruuss
mmeennddoorroonngg kkoommuunniikkaassii..
1100.. JJaaddiillaahh ppeennddeennggaarr yyaanngg bbaaiikk,,
bbeerrkkoommuunniikkaassii ttiiddaakk hhaannyyaa uunnttuukk
ddiimmeennggeerrttii tteettaappii uunnttuukk mmeennggeerrttii..