Esitys Luonnonvarapäivillä 6.-7.10.2015

1. Luonnon
monimuotoisuus ja
vihreän biotalouden
kasvun odotukset
7.10.2015
Seinäjoki
Liisa Rohweder
pääsihteeri
WWF Suomi
LiisaRohweder/WWF

2. Ekologisen jalanjäljen kasvuvauhti on kestämätön!
2050
2030
Nyt

3. Living Planet Report 2014
Source: WWF, ZSL, 2014
Mitä kuuluu maapallo?
Lajien monimuotoisuus on romahtanut
-52%

4. Stockholm Resilience Centre
(2015)

5. Nykyinen metsien käyttö ei ole ekologisesti kestävää
– metsäluonnon monimuotoisuus on yhä heikentynyt
28.9.2015Liisa Rohweder, WWF Suomi

6. Olemme monimuotoisuuden heikkenemisen
pysäyttämisen jatkoajan puolessa välissä
2010
• Tilanne: Luonnon monimuotoisuus heikkenee yhä
• Jatkoaika: Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään
2020 mennessä
2015
• Jatkoajan puoliväli, METSO-ohjelman toteuttamisen vaikeudet
• Uudistetun metsälain vaikutukset monimuotoisuuteen
2020
• Monimuotoisuuden heikkeneminen pysähtynyt vai jälleen uusi
jatkoaika?
28.9.2015Liisa Rohweder, WWF Suomi

7. Liisa Rohweder, WWF Suomi 28.9.2015
HS 4.10

8. Laskelma, joka
huomioi ekologisen
kestävyyden

9. Eri laskelmien mukaiset
hakkuupotentiaaliarviot
ja kestämätön nykytila
Mitämetsäkestää.WWF,2015.

10. Biotalous ja kytevä
ristiriita
Metsätalouden etu ≠
yhteiskunnan etu
WWF

11. Valkeapää, et al 2009
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tärkeintä

12. WWF tiedote 2.10.2015:
METSO-ohjelman tulevaisuus turvattava puun
käytön kasvaessa
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry,
Metsäteollisuus ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF
vetoavat yhdessä Etelä-Suomen metsien
monimuotoisuusohjelma METSO:n jatkuvuuden
turvaamiseksi. Vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma on
parantanut luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä ja lisännyt
metsä- ja ympäristöalan toimijoiden välistä yhteistyötä.
METSO:n menestys on huomioitu myös maailmalla.

13. Hallitusohjelman puun käytön lisäys 15 milj. m3 on
myyty kolmeen kertaan
Puun käytön lisäys Yht. 45 milj. m3
Metsäteollisuuden investoinnit: Puun
käyttö etupäässä materiaalisiin tuotteisiin
15 milj.m3
Kivihiilestä luopuminen: 32 TWh Kiinteän
biomassan poltto
Yli 15 milj.m3
Öljyn kulutuksen puolitus: vähintään 25
TWh, Biomassan jalostus nestemäisiksi
polttoaineiksi
Yli 15 milj.m3
• Puuta säästettävä siellä, missä on muita vaihtoehtoja
28.9.2015Liisa Rohweder, WWF Suomi

14. Tuuli- ja aurinkoenergia dominoivat maailmalla –
bioenergialla on vain sivurooli sähkön tuotannossa
Liisa Rohweder, WWF Suomi 28.9.2015
Lähde: IEA 2014: World Energy Investment Outlook

15. Tulevaisuuden investoinnit kohdistuvat
energiatehokkuuteen ja uusiutuviin
- Liikenteen biopolttoaineilla on maltillinen rooli
Liisa Rohweder, WWF Suomi 28.9.2015
Lähde: IEA 2014: World Energy Investment Outlook

16. Ratkaisuja ja
mahdollisuuksia on
ulottuvissamme

17. Kestävä biotalous huomioi
myös luonnon
monimuotoisuuden
LiisaRohweder/WWF

18. Kirjallisuutta:
1) von Hertzen L, Hanski I, Haahtela T. Natural immunity. Biodiversity loss and inflammatory diseases , two global megatrends that might be related.
EMBO Report 2011
2) Hanski I, et al. Environmental biodiversity, human microbiota and allergy are interrelateted. PNAS 2012
3) Haahtela T, et al. Biodiversity hypothesis and allergy. WAO J 2013
4) Ruokolainen L, et al. Green areas around home reduce atopic sensitization. Allergy 2015
5) von Hertzen et al. Helsinki alert of biodiversity and health. Ann Med 2015
Kaksi megatrendiä: luonnon monimuotoisuus vähenee
ja krooniset tulehdussairaudet/immuunihäiriöt yleistyvät
(esimerkkinä astma ja allergia)
WWF 2010
Latvala J, et al. British Medical Journal 2005
(suomalaiset asevelvolliset)
LPI = Living Planet Index

19. Muistetaan myös, että että
ihminenkin on osa luontoa
LiisaRohweder/WWF

20. LiisaRohweder/WWF
Kiitos!
Twitter:
@LiisaRohweder
@WWFSuomi

23. Blue Planet Solutions

24. Indikaattori Kasvanut Vähentynyt
Metsänviljely
Metsätiet
Lahopuun määrä ES+½ m3
PS-1m3
Metsien pirstoutuminen
Metsien ikärakenne
Puulajisuhteet
Metsien pesimälinnut ja kannat
Riistarikkaus
Metsäkasvillisuus
Metsien uhanalaiset lajit
Metsien direktiivilajit
Uhanalaiset luontotyypit
Metsien direktiiviluontotyypit
Talousmetsien luonnonhoito
Kulotus
Metsien suojeluaste
Metsien ennallistaminen
Luonnon monimuotoisuus on
Lähde: SYKE,
Luonnontila.fi

25. Mitä kuuluu maapallo?
Lajien monimuotoisuus on romahtanut

26. Our Oceans are
In pressure

29. Hyvinvoinnin parhaat ratkaisut lähtevät tarpeista:
Lämmin koti, hyvä ravitsemus, tehokas liikenne
- Biotalouden näkökulma liian raaka-ainelähtöinen
Lähde: Biotalousstrategia

30. Suomalaisen
metsätalouden
kestävyyttä voidaan
merkittävästi lisätä
nykyisen
hakkuumäärän
puitteissa.
WWF

31. Luonnon monimuotoisuuden
säilyttäminen on kansalaisten mielestä
tärkein tavoite metsiä koskevassa
päätöksenteossa
Metsän- Muut
omistajat kansalaiset
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen 4,3 4,5
Maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen 4,2 4,0
Maisema arvot 4,0 4,1
Työllisyyden tukeminen 3,9 3,8
Metsätalouden kannattavuus 3,9 3,3
Puun energiakäytön lisääminen 3,7 3,2
Virkistyskäytön edellytykset 3,5 3,8
Metsänomistajien tulot 3,4 2,3
Pohjois-Suomen metsien suojelu 3,3 3,6
Metsäteollisuuden edellytykset 3,3 3,0
Puun tuotannon lisääminen 3,3 2,9
Etelä-Suomen metsien suojelu 3,1 3,6
Metsien kulttuurinen merkitys 3,1 3,2
Matkailun edellytykset 2,8 2,9
Valtion tulot 2,2 2,2

32. Suomen ilmoitus Kioton prosessiin
Hiilinielut pienenevät, kun hakkuut kasvavat
Lähde: WWF 2012, Ilmasto elää metsästä –raportti, http://wwf.fi/mediabank/2666.pdf

33. Valtioneuvoston kanslian selvitys
6 milj.m3 hakkuulisäys
 6 milj.t CO2e pienempi nielu
Lähde: Ekholm ym 2015, EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys – arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen
mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2015

34. Puuta on rajallisesti - käyttöä priorisoitava
1. Korkeamman lisäarvon tuotteet: Puutuotteet, paperi ja sellu
2. Biopolttoaineet laiva-, lento- ja raskaalle maantieliikenteelle,
muu liikenne sähköistettävissä
3. Lämmöntarve täytetään valtaosin rakennusten
energiatehokkuudella, lämpöpumpuilla ja aurinkolämmöllä