eTampere and the four dimensions of        knowledge society                      Cultural          Technical            S...
Instructions                                                                Netti Nysse –                                 ...
KANAVA, PAIKKA, (valmistelu, kansalaispanelit ymsACTORS                                                       ICTIVAIKUTUS...
Taustaa• Puoluepolitiikan kiinnostavuus laskussa• äänestysprosentit laskeneet 1960-luvulta  lähtien tasaisesti• jäsenyys p...
Taustaa 2• Kiinnostus politiikkaan kuitenkin noussut  – asiakohtaiset ja ajankohtaiset poliittiset teemat    kiinnostavat ...
Internetin lyhyt historia 1• ARPANET (Advanced Research Projects Agency  Network) hajautettu, ydiniskun kestävä  kommunika...
INTERNETIN LYHYT HISTORIA 2• 1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä  ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja ARPA...
Instituutiokeskeinen          vaikuttaminen– PANOS – TUOTOS-MALLI– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulke...
VAIKUTTAMISEN TAVAT 2➔Kansalaistoiminta – omaehtoinen vaikuttaminen➔Toimintaa, jonka pyrkimyksenä on toteuttaa jonkin ryhm...
INTERNETIN LUPAUS 1: lisää            demokratiaa• Efektiivinen osallistuminen• päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia• kansa...
INTERNETIN LUPAUS 2:            mahdollistava väline• alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa  väline• alentaa henkilö...
LISÄÄ DEMOKRATIAA, MUTTA           MITEN• Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden  implementointi vuorovaikutteisen...
Linkittyy   ei-linkity
Instituutiokeskeinen           osallistuminen– Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot– PANOS – TUOTOS-MALLI– Hei...
RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS  kahdensuuntainen viestintä netissä                         KONTROLLI                     ...
Instituutiokeskeinen           osallistuminen– Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot– PANOS – TUOTOS-MALLI– Hei...
RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS  kahdensuuntainen viestintä netissä                          KONTROLLI                    ...
Uusi politiikkaa– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on  henkilökohtaista– Asiakohtainen politikointi korvannu...
INTERNET-OSALLISTUMINENToimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi ja monipaikkaiseksi verkostoksi - yksillöllistyminen...
INTERNET-OSALLISTUMINEN 2➲ Reaktiivinen   – reagoidaan  epäkohtiin, osallistutaan julkiseen  keskusteluun. Pyritään saamaa...
INTERNET JAKANSALAISOSALLIS- TUMINENSuorat kontaktit päättäjiin     sähköpostiyhteydenotot     sivujen häirintä (cracke...
Internet ja julkisuus Keane 2002• MIKROTASON JULKISUUS       ●   Paikalliset laboratoriot, perinteisten           poliitti...
OSALLISTUMISEN  MUUTOSTRENDIT:• Á LA CARTE-OSALISTUMINEN• BUFFET-OSALLISTUMINEN• NYYTTÄRI-OSALLISTUMINEN
TVT ja poliittisen toimintaympäristön                  muutos• Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava,...
Taustaa 3• Digitaalisen viestintäteknologian nopea  lisääntyminen ja kehitys käy yksiin  asiakohtaisiin kysymyksiin kiinni...
Internet ja julkisuus Keane                     2002• MIKROTASON JULKISUUS       ●   Paikalliset laboratoriot, perinteiste...
Verkko julkisuustilana poliittisille                kampanjoille1• Itsetuotettu julkisuus poliittisten kampanjoiden paikka...
Uusi politiikkaa– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on  henkilökohtaista– Asiakohtainen politikointi korvannu...
Verkko julkisuustilana poliittisille              kampanjoille 2• Poliittinen kampanjointi siirtynyt enenevissä määrin net...
Verkkoviestinnän vaikutuspoliittisiin kampanjoihin 1Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi ja monipaikkaiseksi verk...
Verkkoviestinnän vaikutus poliittisiin           kampanjoihin 2➲ Reaktiivinen   – reagoidaan  epäkohtiin, osallistutaan ju...
Verkko julkisuustilana• Verkko tila yksilöllisesti tärkeiksi koettujen asioiden ja arvojen esille  tuomiselle, toimijuuden...
Verkko julkisuustilana• Asiasta voidaan tiedottaa ja mukaan  toimintaan voidaan myös kutsua esimerkiksi  Twitterillä tai F...
Vaalit ja puolueet verkossa 1• Poliittiset puolueet (dinosaurukset kyberavaruudessa) ovat olleet  hitaita omaksumaan tieto...
Vaalit ja puolueet verkossa 2• Muutokset äänestysaktiivuudessa: puolueidentifikaatio  vähenemässä → liikkuvien äänestäjien...
Vaalit ja puolueet verkossa 3• Esimerkkejä verkkovaaleista: Suomen presidentinvaalien 1. kierros  2006 (Halosen kampanjapä...
• Kaikilla puolueilla on vähintään verkkosivut ja Facebook-ryhmät.• Yksittäisillä ehdokkailla omat sivustot, blogit, kanna...
Vaalit ja puolueet verkossa 4• Vaalikampanjointi ei ole enää täysin  kampanjakoneiston kontrollissa (ammattilaiset  vs. am...
Johtopäätökset• de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut  poliittista osallistumista ja toimintaa  verkostomaiseksi ja...
REFLEKSIIVISEENKANSALAISPOLITIKOINTIINpoliittinen järjestelmä luo edellytyksiä politiikalle instituutionarajaa politiikan ...
Lähtökohta: politiikan omatoimisuus rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta  kanavoitui olemassa olevien, vakii...
Rakenteesta refleksiivisyyteen• Sosiologinen selitysmalli: identiteetit  kietoutuvat järjestön tunnistettavaan  kollektiiv...
OSALLISTUMINEN POLITIIKKAAN• Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua ja  pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin...
Instituutiokeskeinen osallistuminen – Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot – PANOS – TUOTOS-MALLI – Heijastaa ...
Verkko julkisuustilana kansalaislähtöiselle                politiikalle    • Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana: h...
Muuttuva politiikka– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on  henkilökohtaista– Asiakohtainen politikointi korva...
Lähtökohta: politiikan omatoimisuus• rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta  kanavoitui olemassa olevien, vakii...
Refleksiiviseen politiikkaanPOLIITTINEN JÄRJESTELMÄ LUO EDELLYTYKSIÄ POLITIIKALLEINSTITUUTIONARAJAA POLITIIKAN ILMIÖN LÄ...
POLITIIKAN REFLEKSIIVISYYSVASTUUNKANTO  TOTUUDESSA ELÄMINEN.EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTIAVAUTUVINA MAHDO...
Rakenteesta refleksiivisyyteen• refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista  irrallaan olevaa verkostomai...
Refleksiivisen politiikan konfliktit• Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista: laajentaa  politiikka-käsitettä...
Media ja demokratia
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Media ja demokratia

308

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
308
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Media ja demokratia

  1. 1. eTampere and the four dimensions of knowledge society Cultural Technical Social Tecnology engine Infocity programmes ISI RELab Economical eAccelerator eBRC
  2. 2. Instructions Netti Nysse – Manse Square Internet Bus• eTampere support to theeducating organisations • Initial instructions • On-line-services of local • accessibility(2/02) neighbourhoods and different• Small e –gard (6/02) communities• pedagogical training for IT-teachers Info Centres • Sampola, Metso and other libraries Support material • Small e-gard test on-line (11/02) On-line services • Mousetraining for adults • Small e-card video Access points and with benefits and wireless areas pleasure •Public and private • Hot Spot Hämeenkatu • www.tampere.fi Help Desk • eTampere-card • eIDEA-competition related services ADP classrooms (autumn 02) • Network of educating • Register of adp-rooms and teachers Events and organisations (12/01) campaigns • SAN´NY-e-mail-service (04/02 ) Broadband connections • eHelp Desk • Joint marketing of courses (8/02, 1/03) for homes • Telecities-seminar (6/03) • Tame the mouse- event (11/02) • MindTrek (every autumn) •Comparison service of Internet-providers ML / 2.9.2002
  3. 3. KANAVA, PAIKKA, (valmistelu, kansalaispanelit ymsACTORS ICTIVAIKUTUS. MUUTOSVERKOSTOT SOCIETY POLICY IMPLEMENTAATIO
  4. 4. Taustaa• Puoluepolitiikan kiinnostavuus laskussa• äänestysprosentit laskeneet 1960-luvulta lähtien tasaisesti• jäsenyys puolueissa laskenut• puolueet alkaneet muistuttaa toisiaan ja muuttuneet entistä enemmän vaalikoneistoiksi
  5. 5. Taustaa 2• Kiinnostus politiikkaan kuitenkin noussut – asiakohtaiset ja ajankohtaiset poliittiset teemat kiinnostavat – korostaa poliittisesti toimimisen yksilöistymistä – tee-se-itse-asenne korvaa puolueosallistumisen
  6. 6. Internetin lyhyt historia 1• ARPANET (Advanced Research Projects Agency Network) hajautettu, ydiniskun kestävä kommunikaatiojärjestelmä 1960-luvulla• hajautettu tietoverkko – ei keskitettyä johtoa tai pääkonetta• ’Solmut’ (nodes), viesti perille, vaikka osa verkkoa tuhoutuu – tieto pieninä paketteina
  7. 7. INTERNETIN LYHYT HISTORIA 2• 1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja ARPA- INTERNET yliopistojen ja tutkijoiden käyttöön• 1990-luvulla alettiin Internetin yksityistäminen – nykyaikaisen Internetin synty
  8. 8. Instituutiokeskeinen vaikuttaminen– PANOS – TUOTOS-MALLI– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä– Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä
  9. 9. VAIKUTTAMISEN TAVAT 2➔Kansalaistoiminta – omaehtoinen vaikuttaminen➔Toimintaa, jonka pyrkimyksenä on toteuttaa jonkin ryhmittymän tavoitteita ja päämääriä➔Ns. laaja/uusi politiikka
  10. 10. INTERNETIN LUPAUS 1: lisää demokratiaa• Efektiivinen osallistuminen• päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia• kansalla viimekädessä asialistan kontrolli• valistunut ymmärrys päätettävistä asioista• kansalaisten inklusiivisuus• tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua demokraattiseen prosessiin• Robert A. Dahl 1985 ”A Preface to economic Democracy”
  11. 11. INTERNETIN LUPAUS 2: mahdollistava väline• alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa väline• alentaa henkilökohtaisen osallistumisen kynnystä• organisoitumisen helppous ja hierarkiattomuus• verkostomaisuus osallistumisessa ja poliittisessa toiminnassa
  12. 12. LISÄÄ DEMOKRATIAA, MUTTA MITEN• Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden implementointi vuorovaikutteisen viestinnän tehostaminen viestinnän läpinäkyvyys mielipidetiedustelut kansalaisten palaute / keskustelufoorumit oikeus tehdä aloitteita äänestäminen Internetin välityksellä vaalit, yksittäiset asiakysymykset
  13. 13. Linkittyy ei-linkity
  14. 14. Instituutiokeskeinen osallistuminen– Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot– PANOS – TUOTOS-MALLI– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä– Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä– Tulokset usein pitkällisen prosessin jälkeen, vaatii paljon resursseja. Lisäksi ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö- /vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen saamaan muotoon ja tapaan
  15. 15. RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS kahdensuuntainen viestintä netissä KONTROLLI POLIITTISET KANSA PÄÄTTÄJÄT TUOTOS INFORMAATIO-preferenssit -huomioiminen ja vaikutus
  16. 16. Instituutiokeskeinen osallistuminen– Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot– PANOS – TUOTOS-MALLI– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä– Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä– Tulokset usein pitkällisen prosessin jälkeen, vaatii paljon resursseja. Lisäksi ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö- /vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen saamaan muotoon ja tapaan
  17. 17. RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS kahdensuuntainen viestintä netissä KONTROLLI POLIITTISET KANSA PÄÄTTÄJÄT TUOTOS INFORMAATIO-preferenssit -huomioiminen ja vaikutus Grönlund 2005
  18. 18. Uusi politiikkaa– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on henkilökohtaista– Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen järjestelmkeskeisyyden– Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2002) – pienistä puroista kasvaa suuri virta
  19. 19. INTERNET-OSALLISTUMINENToimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi ja monipaikkaiseksi verkostoksi - yksillöllistyminen osallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaa paitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myös osallistuvasta toiminnasta itsestään – maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminen Oman elämän asiantuntijuus
  20. 20. INTERNET-OSALLISTUMINEN 2➲ Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan esityslistalle➲ Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat
  21. 21. INTERNET JAKANSALAISOSALLIS- TUMINENSuorat kontaktit päättäjiin sähköpostiyhteydenotot sivujen häirintä (crackerointi) http://en.wikipedia.org/wiki/Black_hat sivustojen ja web-portaalien ylläpito tiedottaminen vaihtoehtoinen uutisointi (Indymedia) http://www.indymedia.org/en/index.shtml
  22. 22. Internet ja julkisuus Keane 2002• MIKROTASON JULKISUUS ● Paikalliset laboratoriot, perinteisten poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen deliberaatio.• MESOTASON JULKISUUS ● Perinteinen massamedia, valtakunnan taso• MAKROTASON JULKISUUS ● Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja tiedotusyhtiöt
  23. 23. OSALLISTUMISEN MUUTOSTRENDIT:• Á LA CARTE-OSALISTUMINEN• BUFFET-OSALLISTUMINEN• NYYTTÄRI-OSALLISTUMINEN
  24. 24. TVT ja poliittisen toimintaympäristön muutos• Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava, foorumi ja yhteisöllisyyden mahdollistaja• Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de- medialisaatio: kommunikaatioaktivismi)• Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen
  25. 25. Taustaa 3• Digitaalisen viestintäteknologian nopea lisääntyminen ja kehitys käy yksiin asiakohtaisiin kysymyksiin kiinnittyvän yksilöityvän politiikan nousun kanssa• Omaehtoiselle poliittiselle viestinnälle avautunut uusia helppokäyttöisiä kanavia ja foorumeita• Vaikutus näkyy myös vaalikampanjoinnissa – ehdokkaiden omatoiminen vaalityö lisääntyy.
  26. 26. Internet ja julkisuus Keane 2002• MIKROTASON JULKISUUS ● Paikalliset laboratoriot, perinteisten poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen deliberaatio.• MESOTASON JULKISUUS ● Perinteinen massamedia, valtakunnan taso• MAKROTASON JULKISUUS ● Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja tiedotusyhtiöt
  27. 27. Verkko julkisuustilana poliittisille kampanjoille1• Itsetuotettu julkisuus poliittisten kampanjoiden paikkana: haastaa/antaa vaihtoehdon perinteisessä mediassa käytävälle kampanjoinnille• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista mikro- politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia
  28. 28. Uusi politiikkaa– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on henkilökohtaista– Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen järjestelmkeskeisyyden– Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2003) – pienistä puroista kasvaa suuri virta
  29. 29. Verkko julkisuustilana poliittisille kampanjoille 2• Poliittinen kampanjointi siirtynyt enenevissä määrin nettiin ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter, YouTube, blogit, MySpace jne.)• De-medialisaatio: massamedian hallitseman välittäjäroolin murtuminen ja horisontaalisen viestinnän esiinnousu (sisällöntuottaminen vertaismediassa, linkittäminen, wiki, interaktiiviset alustat )• Voidaan tavoittaa nopeasti suuri joukko ihmisiä. Kutsu osallistua tempauksiin kulkee kaverilta myös kaverin kavereille ja niin edespäin. Hetkessä voidaan tavoittaa suuri joukko potentiaalisia kannattajia.
  30. 30. Verkkoviestinnän vaikutuspoliittisiin kampanjoihin 1Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi ja monipaikkaiseksi verkostoksi - yksillöllistyminen osallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaa paitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myös osallistuvasta toiminnasta itsestään – maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminen Oman elämän asiantuntijuus
  31. 31. Verkkoviestinnän vaikutus poliittisiin kampanjoihin 2➲ Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan esityslistalle➲ Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat
  32. 32. Verkko julkisuustilana• Verkko tila yksilöllisesti tärkeiksi koettujen asioiden ja arvojen esille tuomiselle, toimijuuden kehittämiselle ja vaihtoehtoisten agendojen ajamiselle.• Toiminnasta on tullut entistä subjektiivisempaa ja individualistisempaa.• Verkkopolitiikka on tyyliltään perinteistä politiikkaa karnevalistisempaa ja moniäänisempää.• Yksilöllisen toiminnan ilmenemismuotoja voivat myös olla poliittista väkivaltaa lietsovat äänet, rasismin ihannointi, julkiset herjaukset yms..
  33. 33. Verkko julkisuustilana• Asiasta voidaan tiedottaa ja mukaan toimintaan voidaan myös kutsua esimerkiksi Twitterillä tai Facebook-viesteillä• Verkkoparvi voi puolestaan organisoitua moniääniseksi toimijakollektiiviksi: yhteinen päämäärä sekä tiedon levittäminen• Verkottuneet poliittiset subjektit nopeasti muuttuvia ja ilmestyviä (liikkeitä, verkostoja, ryhmiä, yksilöitä)
  34. 34. Vaalit ja puolueet verkossa 1• Poliittiset puolueet (dinosaurukset kyberavaruudessa) ovat olleet hitaita omaksumaan tietokonevälitteisen viestinnän hyviä käytäntöjä verrattuna kansalaisyhteiskunnan verkostoihin, organisaatioihin, ryhmiin ja yksilöihin• Puolueiden verkkoviestintä on keskittynyt organisoimaan osallistumista ja politiikkaa ylhäältä päin, tosin verkon muuttuminen interaktiivisemmaksi on pakottanut puolueet ja ehdokkaat entistä vakavammin kiinnittämään huomiota tähän kampanjavälineeseen ja -tilaan.• Puolueet ovat käyttäneet verkkoviestintää jo vuosia luodakseen poliittista läsnäoloa nettiin, mutta ”lumipalloefektejä” tai ”parveilua” ei ole saatu aikaan (vrt. Obama kampanja)• Viime aikoina on kuitenkin käyty vaaleja, joissa tietokonevälitteinen viestintä on ollut vaikuttavassa roolissa• Lisäksi verkossa on syntynyt puolueita (Suomessa Piraattipuolue ja Muutos 2011)
  35. 35. Vaalit ja puolueet verkossa 2• Muutokset äänestysaktiivuudessa: puolueidentifikaatio vähenemässä → liikkuvien äänestäjien määrä lisääntymässä ja merkitys nousemassa entistä tärkeämmäksi• epävarmuus: ketä tulisi äänestää vai äänestääkö lainkaan?• Liikkuvat äänestäjät ovat refleksiivisiä: vaaleissa esiin nousevat mielikuvat, kannat ja asiat ratkaisevat → liikkuvat äänestäjät ovat avoimia konfliktoiville näkemyksille• Alustavissa analyyseissä on esitetty, että sosiaalisen median käyttö korreloi suhteessa liikkumiseen äänestyspäätöksessä → verkkoviestinnässä syntyy marginaalisia äänestäjäryhmiä, joilla saattaa olla ratkaiseva vaikutus vaaleissa, mikäli puolue/ehdokaskilpailu on tiukka
  36. 36. Vaalit ja puolueet verkossa 3• Esimerkkejä verkkovaaleista: Suomen presidentinvaalien 1. kierros 2006 (Halosen kampanjapäällikön blogikirjoitus); USA kongressivaalit 2006 (macaca-kohu), Suomen eduskuntavaalit 2007 (SAK mainokset; Petri Salo tapaus); Suomen kunnallisvaalit 2008; USA:n presidentinvaalit 2008, Ruotsin valtiopäivävaalit 2010 (Ruotsidemokraattien menestys)• Vaaleissa 2011 sosiaalisen median kampanjointi korostunee → kampanjointi halpaa ja kannattajien kerääminen helppoa• Verkossa voi päästä mielipidevaikuttajaksi: kiinnostavia poliittisia sisältöjä, linkittymistä sekä läsnäoloa sosiaalisen median alustoilla
  37. 37. • Kaikilla puolueilla on vähintään verkkosivut ja Facebook-ryhmät.• Yksittäisillä ehdokkailla omat sivustot, blogit, kannatusryhmät Facebookissa, Twitter-päivitykset ja vaalimainosvideot YouTube:ssa.• Verkossa voi tuoda esille omaa maailmankatsomustaan ja erityisiä kampanjateemoja esille sekä persoonallistaa sanomaansa ja kohdentaa sitä usealle erilaiselle kohdeyleisölle.
  38. 38. Vaalit ja puolueet verkossa 4• Vaalikampanjointi ei ole enää täysin kampanjakoneiston kontrollissa (ammattilaiset vs. amatöörit)• Kampanjoista innostuneet kansalaiset voivat alkaa itse mainostaa suosikkiaan tai käynnistää vastakampanjoita vastenmielisiltä tuntuvia ehdokkaita vastaan.• Esim. verkon maahanmuuttokeskustelu voi aktivoida äänestäjiä• Kansalaisvalvonta vaaleissa voi myös vaikuttaa
  39. 39. Johtopäätökset• de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut poliittista osallistumista ja toimintaa verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi• Internet avaa kenelle tahansa avoimen kampanjatilan, jossa voi lähettää omaperäsitä ja tematisoitua vaaliviestiä
  40. 40. REFLEKSIIVISEENKANSALAISPOLITIKOINTIINpoliittinen järjestelmä luo edellytyksiä politiikalle instituutionarajaa politiikan ilmiön lähtökohtaisesti institutionaaliseksi: Valtio vs.Kansalaisyhteiskuntapoliittisen kansalaistoiminnan paikantamiseksi on tarpeen kehitellämyös kansalais-, toimija- ja yksilölähtöisiä teoreettisia selitysmallejaaktiivisen poliittisen kansalaisuuden yhdeksi keskeiseksi määrittäjäksinousemassa kyky henkilökohtaisten poliittisten arviointientekemiseen ja niiden mukaan toimimiseen
  41. 41. Lähtökohta: politiikan omatoimisuus rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta. uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen ulkopuolella. refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa (fluid) toimintaa
  42. 42. Rakenteesta refleksiivisyyteen• Sosiologinen selitysmalli: identiteetit kietoutuvat järjestön tunnistettavaan kollektiiviseen identiteettiin ja yksilöstä tulee ryhmän tunnusmerkistön kantaja.• Analysoidaan yhteiskunnan ja politiikan eri osien välisiä vuorovaikutussuhteita ja kosketuspintoja yhteiskunnalliset rakenteet/käytännöt ja funktiot kokonaisuus, joka on osiensa summa
  43. 43. OSALLISTUMINEN POLITIIKKAAN• Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua ja pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja julkiseen päätöksentekoon• Institutionaalinen/konventionaalinen vs. ei-institutionaalinen/epäkonventionaalinen osallistuminen
  44. 44. Instituutiokeskeinen osallistuminen – Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot – PANOS – TUOTOS-MALLI – Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille – Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä – Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä – Tulokset: pitkällinen prosessi, vaatii resursseja. Ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen muotoon ja tapaan
  45. 45. Verkko julkisuustilana kansalaislähtöiselle politiikalle • Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana: haastaa institutionaalisen politiikan toimintamuotoja • Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus • Refl. politiikka hyödyntää erikokoisia, päällekkäisiä ja toisiinsa linkittyneitä mikro-, meso ja makro- julkisuuksia (Keane 2000) • Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia
  46. 46. Muuttuva politiikka– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on henkilökohtaista– Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen järjestelmäkeskeisyyden– Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2003) – pienistä puroista kasvaa suuri virta
  47. 47. Lähtökohta: politiikan omatoimisuus• rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta.• uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen ulkopuolella.
  48. 48. Refleksiiviseen politiikkaanPOLIITTINEN JÄRJESTELMÄ LUO EDELLYTYKSIÄ POLITIIKALLEINSTITUUTIONARAJAA POLITIIKAN ILMIÖN LÄHTÖKOHTAISESTIINSTITUTIONAALISEKSI: VALTIO VS. KANSALAISYHTEISKUNTAPOLIITTISEN KANSALAISTOIMINNAN PAIKANTAMISEKSI ON TARPEENKEHITELLÄ MYÖS KANSALAIS-, TOIMIJA- JA YKSILÖLÄHTÖISIÄTEOREETTISIA SELITYSMALLEJAAKTIIVISEN POLIITTISEN KANSALAISUUDEN YHDEKSI KESKEISEKSIMÄÄRITTÄJÄKSI NOUSEMASSA KYKY HENKILÖKOHTAISTENPOLIITTISTEN ARVIOINTIEN TEKEMISEEN JA NIIDEN MUKAANTOIMIMISEEN
  49. 49. POLITIIKAN REFLEKSIIVISYYSVASTUUNKANTO  TOTUUDESSA ELÄMINEN.EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTIAVAUTUVINA MAHDOLLISUUKSINA TOIMIA JA ARVIOIDAPOLIITTISESTI  ANTIFOUNDATIONAALISTAJOKAINEN POLIITTINEN TILANNE ON SIINÄ TOIMIVALLEAINUTKERTAINEN JA SITEN SAMALLA POIKKEUKSELLINEN.TILANNEKOHTAINEN ARVIO, MITEN TOIMIA JA MITÄTOIMINNASTA SEURAASELITTÄÄ MYÖS PROAKTIIVISEN EMERGENTIN TOIMINNAN,TOISIN KUIN RAKENNETEOREETTISET MALLIT
  50. 50. Rakenteesta refleksiivisyyteen• refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa (fluid) toimintaa• Sosiologinen selitysmalli: identiteetit kietoutuvat järjestön tunnistettavaan kollektiiviseen identiteettiin ja yksilöstä tulee ryhmän tunnusmerkistön kantaja.• Analysoidaan yhteiskunnan ja politiikan eri osien välisiä vuorovaikutussuhteita ja kosketuspintoja - yhteiskunnalliset rakenteet/käytännöt ja funktiot kokonaisuus, joka on osiensa summa
  51. 51. Refleksiivisen politiikan konfliktit• Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista: laajentaa politiikka-käsitettä koskemaan omaehtoisia, yksilöllisiä ja subjektiivisia valintoja, jotka ovat vaikuttaneet uudenlaisten poliittisen sitoutumisen ja vaikuttamisen tapojen esille nousemiseen.• Yksilöllistyvä politiikka ei perustu perinteisiin luokka- ja ryhmäjäsenyyksiin ja ideologisiin kamppailuihin, vaan• subjektiivisesti koettuihin arkitodellisuuden ongelmiin, kuten esim. kuluttamiseen, eläinoikeuksiin, ympäristöön, terveyteen, etni seen/seksuaaliseen/kulttuuriseen identiteettiin, paikalliseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun yms.
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×