Markus Ruususen esitys SML:n Talvipäivillä 2017

1. Siitä se sitten alkoi!

2.  23 vuotias maatalousyrittäjä
 2013 tilalla suoritettu sukupolven vaihdos.
 Maanviljelyn ja metsätöiden ohessa harrastuksena mehiläishoito
 4. polven mehiläishoitaja, suvussa lähes 100v mehiläisiä.Yksi sukupolvi
puuttuu koko satakunnan mehiläishoitohistoriasta.
 2013 suoritettu mehiläistalouden ammattitutkinto Mustialassa.
 Länsi-Suomen mehiläishoitajien johtokunnan jäsen
 SML johtokunnan varajäsen
 2016 aloin opetella kuningattarien keinosiemennystä.

3. Pesämäärä täytyy pitää kohtuullisena, jotta ehtii tekemään kaikki hoitotyöt
ajallansa ja huolella. Jos aikataulu lähtee käsistä heti keväällä voi jo sanoa,
että satoa ei tullut. Punkintorjunnassa täytyy pyrkiä aina olemaan
aikataulussa.
Pesien täytyy AINA olla vahvoja. Syksyllä ja keväällä rääsyt pois pelistä, koska
niistä ei ole mitään hyötyä (yhdistäminen).Talvitappiot ei saa ylittää 2,5% (10
pesää). Keväällä ensimmäisen tilan annon kanssa täytyy olla tarkkana ettei
sitä tehdä liian aikaisin.
Kesän mittaan yhdeksän päivän kierto tehdään kuudessa päivässä, jotta ei
jäädä aikataulusta jälkeen säiden takia.

5.  Kun ylituotantovuodet syövät hunajan hinnan ja markkinat, on
pölytyspalvelu lähes ainoa tulonlähde, jos ymmärtää kirjoittaa laskun
(siirtohoito).
 Pölytyspalvelun kysyntä on nyt huimassa kasvussa ja tämä on saatava
porukalla hyödynnettyä. Isompiin tehtäviin pölytyspalvelu kimppa?
Vaatii useamman tarhaajan yhteistyötä. SML:lle tästä pohdittavaa.
 Pölytyspalvelun haasteita on logistiikka, laiskuus ja yksin puurtava
mehiläishoitaja.

7.  100 pesää mehiläisiä ja 110 ha rapsia
 0,7-1,1 pesää/ha kyseessä pääasiassa kolmeosaisia pesiä.
 Pesät oli rakennettu pölytystä varten. Normaalista keruu pesästä
poistettu ylimääräinen hunaja, siitepölykehiä ja muutama
peittosikiökehä. Näin saatiin tehokas pölyttäjäpesä.
 Pesien siirto tapahtui yöllä tai vesisateella.
 Hunajaa vaihtelevia määriä, pikemmin niukasti. Siitepölyä runsaasti ja
pesät vahvassa kunnossa hapotuksen aikaan.
 Rapsin sato lohkoilla joilla oli 1,1pesää/ha sato 4000kg. Pesämäärän
laskiessa sato tippui.Oli myös kuivuuden ja hallan vaivaamia lohkoja.
Loppujen lopuksi isäntä oli tyytyväinen ja maksoi laskun. Hän tilasi myös
saman määrän mehiläisiä ensivuodeksi.
 Apilan viljelijän kokemukset ovat myös hyviä 15 vuoden ajalta.

9.  Oma emontuotanto on eduksi.
 Hoitotyöt helpottuvat ja nopeutuvat hyvillä emoilla.
 Kiltit mehiläiset
 Ei parveilukuumetta, keskittyvät sadonkeruuseen.
 Ahkerat mehiläiset
 Sikiöinti loppuu varhain syksyllä (syyskuun 10.p 2016), josta seuraa
levollinen talvehtiminen.

10.  Kehien kasaus, langoitus ja vahoitus
 Kaluston rakentaminen
 Vahan sulatus ja kehien pesu
 Hunajan pakkaaminen
 Rahtilinkous
 Rahtipalvelut ovat tilanteesta riippuen erittäin hyviä.

11.  Työntekijän palkkaaminen on vakavasti harkittava asia.
 Käytännössä ei voi palkata kuin linkoomoon.
 Kun työntekijän palkkaa, täytyy keskisadon nousta vähintään 10kg,
mutta onko se enää mahdollista, jos joku muukin tekee hoitotöitä.
 Tämän kokoisessa tarhauksessa ei tarvita vielä palkkaväkeä hoitotöihin
(400/6=67 pesää/päivä). 67 pesää/päivä on realistinen.
 Yhdeksän päivän rytmityksellä tulee myös lauantai- ja sunnuntai töitä.
Tämä koskee myös tarhatyöntekijää.

12.  Idea lähti siitä, kun emme malta suuressa nuukuudessamme myydä
pesiä, mutta suuresta kysynnästä johtuen päätimme tarjota
mahdollisuuden opetella harrastusta omilla pesillämme.
 Teimme innokkaille alkajille kolmesta pesästä hoitosopimuksen kolmeksi
vuodeksi.
 Hoitosopimuksen tarkoituksena on antaa kurssilaisille hyvät
mahdollisuudet harrastuksen aloittamiseen.
 Kurssilaisten aloituskustannukset ovat minimaaliset
 Pesien kulut ja vastuu kuuluu meille sekä 75% hunajasta.
 Hoitosopimus on tarkoitettu omille kurssilaisillemme.
 Taitaa olla pelkkä sosiaalinen tapahtuma emme tiedä sitä vielä varmaksi
ensimmäisen vuoden perusteella.