Ajassa kiinni ja irrallaan - Yhteisölliset rytmit 2000-luvun Suomessa, Tilastokeskus 11.12.2015

1. Työajan viikkorytmit
Hannu Pääkkönen 12.11.2015
Ajassa kiinni ja irrallaan - Yhteisölliset rytmit 2000-luvun
Suomessa -kirjan julkistamisseminaari

2. ”Normaalityöaika”
－ Puhutaan normaalityöajan rapautumisesta ja työaikojen
yksilöllistymisestä: epätyypilliset työsuhteet ja -ajat yleistyvät
－ Normaalityöajalla tarkoitetaan perinteisesti viisipäiväistä
työviikkoa, jossa päivittäinen työaika on kahdeksan tuntia, työaika
on klo 7–17, ja lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä
－ Normaalityöaika on yleensä vahvistettu työaikalaeissa ja
alakohtaisissa työehtosopimuksissa
－ Normaalityöaika on teollisen yhteiskunnan ajalta peräisin oleva
ideaalityyppi, ja siitä on poikettu aina esimerkiksi vuorotyötä
tekemällä
－ Normaalityöajan yleisyyttä on arvioitu eri tavoin
－ Tulokset vaihtelevat käytetyistä määritelmistä ja mittaustavoista
riippuen
12.11.2015 Hannu Pääkkönen2

3. Esityksen sisältö
－ Ajankäyttötutkimuksen viikkopäiväkirja-aineisto
－ Työviikon ulottuvuudet
– Kesto: työviikon pituus ja työpäivien lukumäärä
– Ajoitus: mihin aikaan päivästä työskennellään
－ ”Normaalin” työviikon yleisyys
－ Sukupuolen, sosioekonomisen aseman ja elinvaiheen mukaan
－ Tarkasteluyksikkönä työviikko
12.11.2015 Hannu Pääkkönen3

4. Tiedonkeruu
－ Ajankäyttötutkimuksen 2009–2010 haastattelut tehtiin
tietokoneavusteisina käynti- tai puhelinhaastatteluina
－ Haastattelija jätti tai lähetti viikkopäiväkirjan täytettäväksi niille
kotitalouden jäsenille, jotka haastattelun perusteella olivat työllisiä
－ Heitä oli 2 716 henkeä, joista 68 prosenttia eli 1 859 henkeä
palautti viikkopäiväkirjan
－ Viikkopäiväkirjaan merkittiin vain ansiotyön tekeminen
－ Ajankäyttötutkimuksen varsinaisena tiedonkeruuvälineenä oli
päiväkirja, johon vastaajat kirjasivat toimintonsa kymmenen
minuutin tarkkuudella kahden vuorokauden ajalta
12.11.2015 Hannu Pääkkönen4

5. Ajankäyttötutkimuksen 2009–2010
viikkopäiväkirja
12.11.2015 Hannu Pääkkönen5

6. Aineisto
－ Hyväksyttiin vain viikkopäiväkirjat, joissa jokaiselle päivälle on
merkitty joko ansiotyötä tai tieto siitä, että kyseisenä päivänä ei
ole työskennelty
－ Kaikkien hyväksyttyjen päivien tuli olla vastaajille etukäteen
arvottuja päiviä
－ Tällaisia viikkopäiväkirjoja saatiin työllisiltä 1 443 ja palkansaajilta
1 243
12.11.2015 Hannu Pääkkönen6

7. Työllisten työviikon luonne sukupuolen
mukaan 2009–2010, prosenttia
12.11.2015 Hannu Pääkkönen7
0 10 20 30 40 50 60 70
Tavallinen
Epätavallinen poissaolon takia
Epätavallinen muun syyn takia
Tieto puuttuu
%
Miehet Naiset

8. Työllisten työviikon pituus sosioekonomisen
aseman ja sukupuolen mukaan 2009–2010,
tuntia
0 10 20 30 40 50
Yrittäjät
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Tuntia
Miehet Naiset
12.11.2015 Hannu Pääkkönen8

9. Palkansaajien työviikon pituus elinvaiheen ja
sukupuolen mukaan 2009–2010, tuntia
0 10 20 30 40 50
Naimaton, ei lapsia
Avio- tai avoliitossa:
Alle 45 v., ei lapsia
Nuorin lapsi alle 7 v.
Nuorin lapsi 7-17 v.
Yli 44 v., ei lapsia
Tuntia
Miehet Naiset
12.11.2015 Hannu Pääkkönen9

10. Työllisten työpäivien lukumäärän jakauma
tutkimusviikolla sukupuolen mukaan 2009–
2010, prosenttia
0
10
20
30
40
50
60
1 2 3 4 5 6 7
Päivää
Miehet Naiset
12.11.2015 Hannu Pääkkönen10

11. Työllisten työpäivien lukumäärän keskiarvo
tutkimusviikolla sosioekonomisen aseman ja
sukupuolen mukaan 2009–2010, päivää
0 1 2 3 4 5 6
Yrittäjät
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Päivää
Miehet Naiset
12.11.2015 Hannu Pääkkönen11

12. Ansiotyötä tehneiden osuus työllisistä eri
viikonpäivinä sukupuolen mukaan 2009–
2010, prosenttia
0 10 20 30 40 50 60
Vain maanantaista perjantaihin
Joko lauantaina tai sunnuntaina
Lauantaina ja sunnuntaina
%Miehet Naiset
12.11.2015 Hannu Pääkkönen12

13. Mihin aikaan päivästä työskenneltiin (%
työllisistä)?
－ Vain päiväsaikaan klo 6–18: 55 %
－ Illalla klo 18–23: 40 %
－ Yöaikaan klo 23–6: 13 %
－ Teki pelkästään ilta- tai yötyötä: 1 %
12.11.2015 Hannu Pääkkönen13

14. ”Normaali” työviikko
－ Kriteerit (Robinson ym. 2002):
– Työviikon pituus 35–44 tuntia
– Henkilö on työskennellyt viitenä arkipäivänä (maanantaina,
tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina)
– Ei esiinny ilta- tai yötyötä
– Ei esiinny viikonlopputyötä
－ Laskettu vastaajien tavallisina pitämistä työviikoista
－ 35 % työllisten työviikoista näin määriteltyinä normaaleja
－ 39 % palkansaajien työviikoista normaaleja
12.11.2015 Hannu Pääkkönen14

15. Normaalin työviikon osuus työllisillä
sosioekonomisen aseman ja sukupuolen
mukaan 2009–2010, prosenttia
0 10 20 30 40 50 60
Yrittäjät
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
%
Miehet Naiset
12.11.2015 Hannu Pääkkönen15

16. Normaalin työviikon osuus palkansaajilla
elinvaiheen ja sukupuolen mukaan 2009–
2010, prosenttia
0 10 20 30 40 50 60
Naimaton, ei lapsia
Avio- tai avoliitossa:
Alle 45 v., ei lapsia
Nuorin lapsi alle 7 v.
Nuorin lapsi 7-17 v.
Yli 44 v., ei lapsia
%
Miehet Naiset
12.11.2015 Hannu Pääkkönen16

17. Yhteenveto
－ Viisipäiväinen työviikko yhä yleisin työviikon muoto: puolella
työllisistä
－ Lähes yhtä moni oli työskennellyt viitenä päivänä viikossa
maanantaista perjantaihin
－ Yli puolet työllisistä oli työskennellyt pelkästään päiväsaikaan
－ Normaalityöviikkojen osuus tavallisina pidetyistä työviikoista reilu
kolmannes
－ Yrittäjillä normaali työviikko oli palkansaajiin verrattuna
harvinainen
－ Miehillä naisia useammin normaali työviikko
－ Normaalityöviikon yleisyys vaihtelee perhetilanteen mukaan
enemmän naisilla kuin miehillä
－ Normaalityöaika miehinen ideaalityyppi?
12.11.2015 Hannu Pääkkönen17

18. Kiitos!
－ hannu.paakkonen@tilastokeskus.fi
－ Ajankäyttötutkimus:
－ http://tilastokeskus.fi/til/akay/index.html
12.11.2015 Hannu Pääkkönen18