Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, maaliskuu 2018

Teknologiateollisuuden /
Suomen talousnäkymät
Maaliskuu 2018
119.3.2018 Teknologiateollisuus

Taustatietoa
teknologiateollisuudesta sekä
koko vientisektorista

Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
ABB, Ensto, Microsoft Mobile,
Murata Electronics, Nokia, Planmeca,
Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala…
METALLIEN JALOSTUS
Boliden, Componenta, Kuusakoski,
Luvata, Outokumpu, Outotec,
Ovako, Sacotec, SSAB …
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars,
Glaston, Kone, Konecranes, Metso,
Meyer Turku, Normet, Oras, Patria,
Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet,
Valtra, Wärtsilä…
TIETOTEKNIIKKA-ALA
Affecto, Basware, Bilot, CGI, Comptel,
Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu
Finland, IBM, Innofactor, Knowit,
Microsoft, Nixu, Tieto…
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG,
Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll,
Rejlers, SITO, SWECO, WSP…

Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
terveysteknologia
• liikevaihto (2017): 14,7 mrd euroa
• henkilöstö (2017): 39 000
METALLIEN JALOSTUS
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• henkilöstö (2017): 15 100
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2017): 30 mrd euroa
• henkilöstö (2017): 128 000
TIETOTEKNIIKKA-ALA
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• henkilöstö (2017): 62 600
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
• teollisuuden, yhteiskunnan
ja rakentamisen asiantuntijapalvelut
• henkilöstö (2017): 52 500

Teknologiateollisuus
– Suomen suurin elinkeino
• 51 % Suomen koko viennistä.
• Alan yritykset investoivat Suomessa
vuosittain noin 5,5 miljardia euroa.
• 70 % Suomen koko elinkeinoelämän
t&k -investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät suoraan noin
300 000 ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan lukien
750 000 henkilöä eli 30 % Suomen
koko työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin
jäsenliitto – 1 600 jäsenyritystä.

Suomalaisten teknologiateollisuuden
pörssiyritysten henkilöstöstä 87 % on ulkomailla,
13 % Suomessa (2016)
87%
13%
HENKILÖSTÖSTÄ
Tytäryrityksissä ulkomailla Suomessa
Lähde: Pörssiyritysten vuosikertomukset

719.3.2018 Teknologiateollisuus *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä alustavien tietojen mukaan noin 13 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
alueittain 2017
Tavaravienti yhteensä 30,6 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,79 mrd. €
9,1 %
Länsi-Eurooppa
16,44 mrd. €
53,7 %
Etelä- ja Väli-
Amerikka
0,84 mrd. €
2,8 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
5,11 mrd. €
16,6 %
Afrikka
0,43 mrd. €
1,4 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,51 mrd. €
1,7 %
Aasia
4,51 mrd. €
14,7 %

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
81 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloista
Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2017
819.3.2018 Teknologiateollisuus Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot ovat alustavia.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuus,
43.6, 51%
Metsäteollisuus;
12.9; 15%
Kemianteollisuus;
13; 15%
Muut toimialat; 16.1;
19%

919.3.2018 Teknologiateollisuus Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot ovat alustavia.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden tavara-
ja palveluvienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2017)
Koneet ja laitteet, 7.8
Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5.1
Terästuotteet, 4.2
Pelit ja ohjelmistot, 4.1
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.8
Autot ja autonosat, 3.5
Värimetallit, 3.4
Koneteollisuuden palvelut, 2.8
Tietoliikennelaitteet, 2.7
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.6
Metallituotteet, 1.3
Metallien jalostuksen palvelut, 0.6
Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0.4
Metallimalmit, 0.4
Paperi, kartonki, pahvi, 7.1
Sahatavara, 2.8
Massa, 2.0
Metsäteollisuuden palvelut, 1.0
Dieselpolttoaineet, 4.5
Kemikaalit ja kemialliset
tuotteet, 3.5
Kumi- ja muovituotteet, 2.6
Kemianteollisuuden palvelut, 1.5
Lääkkeet, 0.9
Muut tavarat ja palvelut, 16.1

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
91 % Suomen tavaraviennin tuloista
Tavaravienti: miljardia euroa ja osuus Suomen tavaraviennistä 2017
1019.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)
Teknologiateollisuus
30.6 mrd.€
52%
Metsäteollisuus
11.9 mrd.€
20%
Kemianteollisuus
11.5 mrd.€
19%
Muut toimialat
5.5 mrd.€
9%

1119.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden
tavaravienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2017)
Koneet ja laitteet, 7.8
Terästuotteet, 4.2
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.8
Autot ja autonosat, 3.5
Värimetallit, 3.4
Tietoliikennelaitteet, 2.7
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.6
Metallituotteet, 1.3
Metallimalmit, 0.4
Paperi, kartonki, pahvi, 7.1
Sahatavara, 2.8
Massa, 2.0
Dieselpolttoaineet, 4.5
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 3.5
Kumi- ja muovituotteet, 2.6
Lääkkeet, 0.9
Muut tavarat , 5.5

Maailmantalouden näkymät
- Kasvu jatkuu suotuisana

Bruttokansantuote kasvaa myös Suomessa, mutta
takamatkaa muihin euromaihin on 8 prosenttia
1319.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Suomen vienti ponnahti alkuvuonna 2017, mutta
takamatkaa muihin euromaihin on 35 prosenttia
1419.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat

Suomen vienti ei ole enää kasvanut maaliskuun
2017 jälkeen
1519.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Bruttokansantuote on kasvanut pitkään
Euroopassa ja USA:ssa, Suomi on jälkijunassa

1719.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (kansantalouden tilinpito)
Ruotsin kasvuvauhdilla Suomen bkt olisi
vuositasolla 38 miljardia euroa ja kokonaisverotulot
17 miljardia euroa nykyistä suuremmat
160
170
180
190
200
210
220
230
240
250
260
270
Ruotsin bkt-kasvulla
2009-2017
Saksan bkt-kasvulla
2009-2017
EU-maiden bkt-
kasvulla 2009-2017
Suomen toteutunut
kehitys
Suomen bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

1819.3.2018 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto helmikuu 2018.
Lähde: Markit
Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on
jatkunut viime kuukausina
Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Teollisuustuotanto on kasvanut myös Suomessa,
mutta taso on matala

Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut saman
verran kuin Italiassa ja Espanjassa

Euroalueella kuluttajien luottamus on hyvällä
tasolla

Suomessa kuluttajien luottamus on hyvällä tasolla
2219.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus (kuluttajien luottamusindeksi)

Kiinassa ja Intiassa kasvu jatkuu vahvana,
myös Brasilia on palautunut kasvuun
Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 31 %

Lähde: Markit
Euroalueen teollisuudessa tuotanto kasvaa
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Lähde: Markit
Kiinan teollisuudessa tuotanto kasvaa hieman

Lähde: Markit
Venäjän teollisuudessa tuotannon kasvu on
lopahtanut

Lähde: Markit
Brasilian teollisuudessa tuotanto kasvaa

Yhdysvaltain teollisuudessa tuotanto kasvaa

Teollisuustuotanto kasvaa maailmanlaajuisesti
2919.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

3019.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis
Maailmankauppa kasvaa vahvasti
Tuonnin määrän kehitys

Tuonti Kiinaan on kasvanut useista maista

Rakentamisen kasvu Kiinassa on selvästi aiempaa
hitaampaa
Kiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %

Kiinteät investoinnit ovat päässeet kasvuun myös
Brasiliassa
Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %
Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %

EU-maiden vienti Venäjälle on elpynyt hieman

Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen
viennistä on pudonnut 5-6 prosenttiin
3619.3.2018 Teknologiateollisuus *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.
Lähde: Tulli
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
42
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
%

Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen
kasvavat edelleen USA:ssa

Euron arvo on vahvistunut verrattuna vuoden
2017 alun tilanteeseen

3919.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (January 2018)
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,9 %
vuonna 2018
Bkt:n kasvu 2018 / 2017, %
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muuit.
Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäja
Afrikka
Kasvu keskimäärin:
+3,9 %
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2017, %
Muu
Aasia

4019.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (January 2018), Tullihallitus
Teknologiateollisuuden vientimarkkinoilla kysyntä
kasvaa 2,8 % vuonna 2018
Bkt:n kasvu 2018 / 2017, %
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.
Eurooppa
Venäjä
Brasilia
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Kasvu keskimäärin:
+2,8 %
Meksiko
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2016, %

Talouskasvu on maailmalla laaja-alaista 2018
Suomessa kasvu hidastuu
Bkt:n kehitys 2018 / 2017, %
4119.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, February 2018
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu helmikuussa 2018.
Pohjois-Amerikka: +2,7 %
USA +2,8 %
Kanada +2,2 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,6 %
Brasilia +2,7 %
Meksiko +2,2 %
Argentiina +2,9 %
Venezuela -8,9 %
Kolumbia +2,6 %
Chile +3,1 %
Peru +3,6 %
Länsi-Eurooppa: +2,1 %
Saksa +2,4 %
Iso-Britannia +1,5 %
Ranska +2,0 %
Italia +1,4 %
Espanja +2,6 %
Alankomaat +2,6 %
Sveitsi +2,0 %
Ruotsi +2,6 %
Belgia +1,8 %
Norja +2,2 %
Itävalta +2,4 %
Tanska +1,8 %
Kreikka +2,0 %
Suomi +2,4 %
Portugali +2,2 %
Irlanti +4,4 %
Lähi- ja Keski-Itä
Saudi Arabia +1,5 %
Israel +3,2 %
Aasia: +4,9 %
Kiina +6,5 %
Japani +1,4 %
Intia +7,3 %
Australia +2,7 %
Etelä-Korea +3,0 %
Indonesia +5,3 %
Taiwan +2,6 %
Thaimaa +3,9 %
Malesia +5,3 %
Singapore +3,1 %
Uusi Seelanti +2,9 %
Filippiinit +6,5 %
Vietnam +6,5 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +1,6 %
Nigeria +2,3 %
Egypti +4,4 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: +3,1 %
Venäjä +1,9 %
Turkki +4,0 %
Puola +3,9 %
Tšekki +3,4 %
Romania +4,7 %
Ukraina +2,9 %
Unkari +3,6 %
Slovakia +3,8 %
Slovenia +3,9 %
Liettua +3,1 %
Latvia +3,8 %
Viro +3,4 %

Teknologiateollisuuden näkymät
Suomessa keväällä 2018

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
kasvoi 10 % vuonna 2017 ollen 74,1 miljardia euroa
4319.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teknologiateollisuus ry
Liikevaihdon kasvu 2017, %:
Kone- ja metalli +8 %
Elektroniikka- ja sähkö +10 %
Metallien jalostus +20 %
Suunnittelu- ja konsultointi +8 %
Tietotekniikka +8 %

Teknologiateollisuuden ja koko teollisuuden
liikevaihto Suomessa kasvoivat vuonna 2017
4419.3.2018 Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
kasvoi kaikilla päätoimialoilla vuonna 2017
Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat
Osuudet liikevaihdosta 2017: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 20 %, tietotekniikka-ala 17 %,
metallien jalostus 15 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden* uusissa tilauksissa
Suomessa vahva kasvu erityisesti laivatilausten takia
4619.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto loka-joulukuu 2017.
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
13,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin
Muutos: IV,2017 / IV,2016 IV,2017 / III,2017
Vientiin: +49 % +61 %
Kotimaahan: +16 % +34 %
Yhteensä: +40 % +54 %
*) Pl. metallien
jalostus, pelialan
ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset

Ilman laivatilauksia teknologiateollisuuden* uudet
tilaukset tammi-maaliskuun 2017 tasolla
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kahden vuosineljänneksen liukuva summa, indeksi 2008=100
*) Pl. telakat,
metallien jalostus,
pelialan
datakeskukset

Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa
vahvistunut edelleen laivatilausten ansiosta
viimeisin tieto 31.12.2017.
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
24,000
26,000
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Muutos: 31.12.2017 / 31.12.2016 31.12.2017 / 30.9.2017
Vientiin: +32 % +12 %
Yhteensä: +25 % +11 %
*) Pl. metallien
jalostus, pelialan
datakeskukset
Yhteensä

Ilman laivatilauksia teknologiateollisuuden*
tilauskannassa ei kasvua loppuvuonna 2017
viimeisin tieto 31.12.2017
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kahden vuosineljänneksen liukuva summa, indeksi 2008=100
*) Pl. telakat,
metallien jalostus,
pelialan
datakeskukset

Tarjouspyyntöjä* on paljon liikkeellä
- kilpailukyky ratkaisee pyyntöjen muuttumisen tilauksiksi
5019.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta tammikuu 2018.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
*) ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme
kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten
määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
8,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Vientiin: -3 % +17 %
Yhteensä: +9 % +14 %

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
8,000
8,500
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 31.12.2017 / 31.12.2016 31.12.2017 / 30.9.2017
Vientiin: -4 % +8 %
Yhteensä
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Vientiin: +102 % +97 %
Yhteensä: +80 % +93 %

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta
Suomessa
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 31.12.2017 / 31.12.2016 31.12.2017 / 30.9.2017
Vientiin: +46 % +14 %
Kotimaahan: -3 % +7 %
Yhteensä: +38 % +13 %
Yhteensä
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset
Suomessa
0
50
100
150
200
250
300
350
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Vientiin: -38 % +17 %
Yhteensä: +19 % +40 %

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta
Suomessa
0
100
200
300
400
500
600
700
800
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Muutos: 31.12.2017 / 31.12.2016 31.12.2017 / 30.9.2017
Vientiin: -2 % -9 %
Yhteensä

Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
600
650
700
750
800
850
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Yhteensä: -13 % +42 %
*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset

Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa
0
200
400
600
800
1,000
1,200
1,400
1,600
1,800
2,000
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Muutos: 31.12.2017 / 31.12.2017 31.12.2017 / 30.9.2017
Yhteensä: -12 % -2 %
*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
kasvoi 6 500:lla vuonna 2017
5919.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
350,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Teknologiateollisuus rekrytoi Suomessa kaikkiaan
42 500 ihmistä vuonna 2017, edellisvuonna 28 500
6019.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
2014Q3 2015Q1 2015Q3 2016Q1 2016Q3 2017Q1 2017Q3
Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta
Suomessa ja kevään 2018 näkymistä
• Liikevaihto Suomessa oli yhteensä 74,1 miljardia euroa vuonna 2017. Kasvua
edellisvuotisesta oli koko vuoden ajalta noin 10 prosenttia.
• Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 54
prosenttia enemmän kuin heinä-syyskuussa ja 40 prosenttia enemmän kuin vastaavalla
ajanjaksolla vuonna 2016. Loppuvuoden kasvu johtui erityisesti kahdesta suuresta
laivatilauksesta.
• Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 11 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja
25 prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 joulukuussa.
• Teknologiateollisuuden liikevaihto on keväällä 2018 suurempi kuin viime vuonna
vastaavaan aikaan.
• Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi viime vuonna runsaat kaksi
prosenttia verrattuna vuoteen 2016. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 297 000
eli 6 400 enemmän kuin edellisvuonna.
• Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä yhteensä 42 500 vuonna 2017. Edellisvuonna
rekrytointeja oli kaikkiaan 28 500. Henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle
siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita.

6219.3.2018 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2014
Teknologiateollisuuden tuotteita ja palveluja
käytetään paljon välituotteina* eri toimialoilla
24.35
5.17
5.82
1.03
9.91
2.42
15.18
0.72
0.77
4.92
5.79
2.98
0 5 10 15 20 25 30
Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut
yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot,
asennuspalvelut
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Miljardia euroa

6319.3.2018 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2014
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
150,982
46,530
34,920
3,654
61,038
4,840
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot,
asennuspalvelut
Terästuotteet, värimetallit, valut

Suomen talouskasvu on
vakaalla pohjalla, jos myös
vienti kasvaa

6519.3.2018 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto huhti-kesäkuu 2017
Lähde: Macrobond, Eurostat
Suomen viennin arvo ponnahti tammi-maaliskuussa
2017

Suomen viennissä on 2008 jälkeen 35 prosentin
takamatka verrattuna muihin euromaihin

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
kehityksestä

Sekä tavaravienti että palveluvienti Suomesta
kasvoivat vuonna 2017

6919.3.2018 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto tammikuu 2018
Lähde: Tullihallitus (Tavaroiden ulkomaankauppa)
Suomen tavaraviennin arvo hypähti 2017 maalis-
toukokuussa, sen jälkeen ei ole enää kasvanut
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
Miljoonaa euroa kuukausittain, käyvin hinnoin
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus
tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloista
Erityisesti peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Teknologia-, metsä-
ja kemianteollisuuden
palveluvienti
Suomesta (ml.
peliteollisuus)
Muiden toimialojen
palveluvienti
Suomesta
Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot vuodelta 2017 ovat alustavia.
Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry

Viennin suhde bkt:hen on merkittävästi alempi
kuin vuonna 2008

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
7219.3.2018 Teknologiateollisuus *) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat

Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä,
mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä
julkista sektoria
7319.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
300000
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
700000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Teollisuus Julkinen sektori
Työpaikkojen määrä Suomessa

7419.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus
Teollisuusyritysten lukumäärä Suomessa on
vähentynyt 16 prosentilla vuoden 2007 jälkeen
5200
5400
5600
5800
6000
6200
6400
6600
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Vähintään viiden henkilön yritykset

Viennin pudotuksen seuraus: julkinen velka ja
kokonaisveroaste nousivat merkittävästi

7619.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, OECD
Suomen kokonaisveroaste on korkealla tasolla
Verotuksen kiristyminen on yksi este talouskasvulle

7719.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (December 2017)
Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen
edellyttää vahvaa talouskasvua
Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e 2019e
Suomi Tanska Ruotsi Saksa
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %

Suomen vaihtotase on noussut lievästi positiiviseksi

*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
**) Tiedot vuodelta 2014
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2015
4 3
13
6 5 4
13 15
7
15
6
19
6 6
6
9 9 9
9
9
15
11
18
18
10 13
10 19 20 23
17 15
26
22 30
35
80 78
71
66 65 64 61 61
51 51 46
29
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Ranska Saksa USA** Puola Tsekki Suomi Ruotsi UK Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %

*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa
vientiään ulkomaille
Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys

8119.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon
teknologiateollisuudessa Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2016, %
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 14 %
• 21 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 39 %:lla omaa
vientiä 0-5 %
liikevaihdosta

Kasvun paradoksi: teollisuuden
suuryritysten* toimintojen
väheneminen Suomessa jarruttaa
olennaisesti talouskasvua
*) Kaksi laskelmaa: 2008-2016 (2017)
Tilastokeskus: teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden
suuryritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä: mukana yritykset, joissa
henkilöstöä vähintään 500 vuonna 2008 (74 kpl vuonna 2008, 67 kpl
vuonna 2016).
Tulli: koko teollisuuden suuryritysten tavaravienti: mukana yritykset,
joissa henkilöstöä vähintään 500 vuosina 2008-2017 (102 kpl vuonna
2008, 82 kpl vuonna 2016).

Kasvun paradoksi: supistuneella teollisuudella on
rajalliset mahdollisuudet kasvattaa Suomen vientiä
8319.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / teollisuustuotannon volyymi-indeksi
55%
60%
65%
70%
75%
80%
85%
90%
95%
100%
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotanto, kun
kapasiteetti
täyskäytössä
(teoreettinen taso),
vas. ast.
Teollisuuden
tuotanto
(2008=100), vas.
ast.
Teollisuuden
kapasiteetin
käyttöaste, %, oik.
ast.-17 %
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
-18 %

Teollisuuden suuryrityksiä ovat mm:
ABB Outokumpu
Andritz Patria
Bayer Planmeca
Boliden Ponsse
Cargotec SSAB
GE Healthcare Sandvik Mining and Construction
Huhtamäki Stora Enso
Kemira Tikkurila
Kone UPM
Konecranes Vacon
Metso Vaisala
Metsä Group Wallac
Meyer Turku Valmet Automation
Neste Valmet
Nokia Valtra
Oras Wärtsilä
Orion Yara Suomi

Vaikutus liikevaihtoon ja
työpaikkoihin

*) Mukana ovat teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä oli vähintään 500 vuonna 2008.
**) Arvio vuoden 2017 liikevaihdoksi perustuu tammi-lokakuun 2017 liikevaihtoindeksin sekä tammi-marraskuun 2017
tuottajahintojen kehitykseen.
Lähde: Tilastokeskus / yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, liikevaihdon arvoindeksi, tuottajahintaindeksit, kansantalouden tilinpito
Kasvun paradoksi: teollisuuden suuryritysten*
menetettyä liikevaihtoa on vaikea korvata
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Koko teollisuuden
liikevaihto yhteensä
Teollisuuden
suuryritysten* liikevaihto
Liikevaihto Suomessa, miljardia euroa, kiintein 2016 hinnoin
-22 mrd. €
-29 mrd. €
-24 mrd. €

*) Mukana ovat teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä oli vähintään 500 vuonna 2008.
**) Arvio koko teollisuuden vuoden 2017 liikevaihdoksi perustuu tammi-lokakuun 2017 liikevaihtoindeksin sekä tammi-marraskuun
tuottajahintojen kehitykseen.
Lähde: Tilastokeskus / yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, liikevaihdon arvoindeksi, tuottajahintaindeksit, kansantalouden tilinpito
menetettyä liikevaihtoa on vaikea korvata
65
70
75
80
85
90
95
100
105
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Koko teollisuuden
liikevaihto yhteensä
Teollisuuden
suuryritysten* liikevaihto
Liikevaihto Suomessa, kiintein 2016 hinnoin, indeksi 2008=100
-22 %
-30 %
-19 %

8819.3.2018 Teknologiateollisuus *) Mukana ovat teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä oli vähintään 500 vuonna 2008.
**) Arvio koko teollisuuden vuoden 2017 henkilöstömääräksi perustuu kansantalouden tilinpidon tammi-syyskuun henkilöstökehitykseen.
Lähde: Tilastokeskus / yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, kansantalouden tilinpito
Kasvun paradoksi: teollisuuden suuryritysten* ja
alihankkijoiden menetettyjä työpaikkoja on vaikea
korvata
60,000
80,000
100,000
120,000
140,000
160,000
180,000
200,000
220,000
240,000
260,000
280,000
300,000
320,000
340,000
360,000
380,000
400,000
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Koko teollisuuden
henkilöstö yhteensä
Teollisuuden
suuryritysten*
henkilöstö
-92 550
-51 660
-92 550

**) Arvio koko teollisuuden vuoden 2017 henkilöstömääräksi perustuu kansantalouden tilinpidon tammi-syyskuun henkilöstökehitykseen.
Kasvun paradoksi: teollisuuden suuryritysten* ja
alihankkijoiden menetettyjä työpaikkoja on vaikea
korvata
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Koko teollisuuden
henkilöstö yhteensä
Teollisuuden
suuryritysten*
henkilöstö
-24 %
-42 %
-24 %

Vertailussa mukana olevien suuryritysten* osuus
koko teollisuuden liikevaihdosta on pudonnut
vajaaseen 50 prosenttiin
46
48
50
52
54
56
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Osuus teollisuuden koko liikevaihdosta, %

Vertailussa mukana olevien suuryritysten* osuus
koko teollisuuden henkilöstöstä on pudonnut noin
25 prosenttiin
Lähde: Tilastokeskus / yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto
22
24
26
28
30
32
34
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Osuus teollisuuden koko henkilöstömäärästä, %

Vaikutus vientiin

*) Mukana ovat teollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä on vähintään 500.
**) Arvio vuoden 2017 koko vienniksi perustuu tammi-marraskuun viennin ja vientihintaindeksien kehitykseen, teollisuuden yrityskoon
mukainen vientijakauma tammi-syyskuun viennin kehitykseen.
Lähde: Tulli, Tilastokeskus / vientihintaindeksit
pudonnutta vientiä on vaikea korvata
20
25
30
35
40
45
50
55
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Teollisuuden tavaravienti
yhteensä
Teollisuuden suuryritysten
tavaravienti
Tavaravienti Suomesta, miljardia euroa, kiintein 2016 hinnoin
-14 mrd. €
-10 mrd. €
-11 mrd. €
-7 mrd. €

Teollisuuden suuryritysten* osuus koko
teollisuuden ja Suomen koko tavaraviennistä on
pudonnut yli 10 prosenttiyksiköllä
*) Mukana ovat teollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä on vähintään 500.
**) Arvio vuoden 2017 koko vienniksi perustuu tammi-marraskuun viennin ja vientihintaindeksien kehitykseen, teollisuuden yrityskoon
mukainen vientijakauma tammi-syyskuun viennin kehitykseen.
Lähde: Tulli, Tilastokeskus / vientihintaindeksit
40
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
62
64
66
68
70
72
74
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Osuus tavaraviennistä, %
osuus koko teollisuuden
tavaraviennistä
osuus Suomen koko
tavaraviennistä

Kolmen suurinvestoinnin
vaikutus Suomen vientiin
Päivitetty laskelma Turun laivatilausten,
Uudenkaupungin kasvavan autontuotannon ja
Äänekosken uuden sellutehtaan
kokonaisvaikutuksesta Suomen vientiin vuosina
2017-2019

Laivatilaukset, autotuotanto ja Äänekosken
sellutehdas kasvattavat Suomen tavara- ja
palveluvientiä kaikkiaan 5 % vuosina 2017-2019
9619.3.2018 Teknologiateollisuus *) Vuoden 2017 vientiennuste perustuu kansantalouden tilinpidon tavara- ja palveluvientitietoihin tammi-syyskuulta 2017.
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e 2019e
Muu tavara- ja
palveluvienti*)
Laivojen, autojen ja
Äänekosken sellun
vienti 2016-2019
Tavara- ja palveluvienti Suomesta, miljardia euroa, käyvin hinnoin
Vaikutus
Suomen koko
vientiin: +5 %
eli 3,8 miljardia
euroa
verrattuna
vuoden 2016
tasoon

Laivatilaukset, autotuotanto ja Äänekosken
sellutehdas kasvattavat Suomen tavaravientiä
kaikkiaan 7,5 % vuosina 2017-2019
9719.3.2018 Teknologiateollisuus *) Vuoden 2017 vientiennuste perustuu kansantalouden tilinpidon tavaravientitietoihin tammi-syyskuulta 2017.
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e 2019e
Muu tavaravienti*)
Laivojen, autojen ja
Äänekosken sellun
vienti 2016-2019
Tavaravienti Suomesta, miljardia euroa, käyvin hinnoin
Vaikutus
Suomen koko
tavaravientiin:
+7,5 % eli 3,8
miljardia euroa
verrattuna
vuoden 2016
tasoon

JOHTOPÄÄTÖS:
- Suomen etu on varmistaa sekä
suuryritysten että pk-yritysten
toimintaedellytykset.
- Suomen nykyisellä talouspolitiikalla
ei palauteta menetettyä takamatkaa
suhteessa muihin euromaihin.
- Yritysten investoinnit Suomessa ovat
riittämättömät palauttamaan
menetettyä takamatkaa.

Investointeja Suomeen
edistävät
- Kilpailuetua tuova verotus.
- Julkinen yritysten T&K-tuki on
kilpailijamaiden tasolla.
- Fyysinen ja digitaalinen infra ovat
toimintavarmoja ja kustannuksiltaan
kohtuullisia.
- Työmarkkinat ovat joustavat.
- Osaavaa työvoimaa on saatavilla: koulutusta
uudistetaan ja tuetaan elinikäistä oppimista
sekä työperäistä maahanmuuttoa.

Tuottavuus ja investoinnit
ovat keskeisiä kilpailukyvyn
kannalta

Nyt on panostettava tuottavuuteen* kaikin keinoin
Vientisektorilla tuottavuus on 10 % ja koko kansantaloudessa 3 % alemmalla tasolla
kuin vuosina 2007-2008
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee),
jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto

Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuuden
päätoimialoilla
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee),
jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot

10319.3.2018 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 21 %:ssa yrityksistä vuonna 2016.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Teknologiateollisuuden yrityksissä tuottavuus
vaihtelee merkittävästi
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2016
0 €
10,000 €
20,000 €
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan
150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)

Teollisuusyrityksissä tuottavuus on lähes 50 %
suurempi kuin palveluyrityksissä
10419.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito)
50,000
60,000
70,000
80,000
90,000
100,000
110,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Teollisuusyritysten arvonlisäys/työntekijä Palveluyritysten arvonlisäys/työntekijä
Euroa/työntekijä

Kilpailijamaista poiketen yritysten investoinnit
ovat Suomessa edelleen alemmalla tasolla kuin
vuonna 2008
10519.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (December 2017)
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e
Yritysten kiinteät investoinnit, kiintein hinnoin, indeksi 2008=100
USA
Alankomaat
Ruotsi
Sveitsi
Saksa
Suomi

Yritysten investoinnit ovat reaalisesti lähes 6
miljardia euroa alemmalla tasolla kuin 2008
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
10619.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Miljardia euroa, vuoden 2016 hintatasossa

Yritysten tuotannolliset investoinnit Suomessa ovat
reaalisesti 3,0 sekä T&K-investoinnit 2,7 miljardia
euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Tuotannolliset investoinnit T&K-investoinnit
Miljardia euroa, vuoden 2016 hintatasossa

Yritysten kasvupotentiaali Suomessa on rajallista
nykyisellä investointikehityksellä
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Koneet ja laitteet,
ohjelmistot ja
tietoliikennelaitteet
Investoinnit yhteensä
Tuotannolliset ja muut
liikerakennukset
Tutkimus- ja
kehittämisinvestoinnit
Kiintein hinnoin, indeksi 2005=100

Yritysten työvoimakustannukset, voitot ja
investoinnit
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Palkat ja sivukulut
Voitot verojen jälkeen
Tuotannolliset ja t&k-
investoinnit
Käyvin hinnoin, indeksi, 2008=100

Yritykset Suomessa investoivat suunnilleen saman
verran kuin pääomia kuluu (poistot)
16
18
20
22
24
26
28
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Tuotannolliset ja T&K -investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen
Miljardia euroa, käyvin hinnoin

11119.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2018)
Teollisuuden ja teknologiateollisuuden investoinnit
Suomessa eivät ennakoi vahvaa kasvua
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e
Teollisuus (ml. koko teknologiateollisuus)
Teknologiateollisuus, ml. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi

Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
11219.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainen
kehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)
5.4
9.5
3.6
15.1
2.6
3.7
2.7
4
1.2
2
1.1
3.4 3.3 2.8 2.7 2.3 2.2 2.1
1.4 1.4 1 0.9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta
Ulkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-
2012, % bkt:sta
% bkt:sta

11319.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2011)
Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja kaupan alalla Suomessa
11%
17%
19%
24%
28% 29% 30%
35% 36% 37%
48%
8% 8%
16%
21%
14%
29%
17%
23%
21%
14%
23%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Teollisuus Kauppa

Yritysten investointiaste on Suomessa alempi kuin
muissa Länsi-Euroopan pienissä maissa
11419.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat
18
20
22
24
26
28
30
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)
Ruotsi
Belgia
Itävalta
Sveitsi
Tanska
Suomi

Yritysten investoinnit suhteessa bkt:hen on
Suomessa alempi kuin muissa Länsi-Euroopan
pienissä maissa
11519.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat
10
12
14
16
18
20
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa bkt:hen, %
Sveitsi
Ruotsi
Belgia
Itävalta
Euromaat
Suomi

Yritystuet*eivät ole Suomessa korkealla tasolla
11619.3.2018 Teknologiateollisuus *) Sisältää suorat avustukset, takuut, korkotuetut lainat sekä verotuet.
Lähde: European Commission, State Aid Scoreboard 2018.
0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
0.6
0.7
0.8
0.9
1
1.1
1.2
1.3
1.4
1.5
1.6
1.7
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Suomi Ruotsi Saksa Tanska
Yritystuet suhteessa bkt (ilman maataloustukia), %

Ympäristönsuojeluun ja energiansäästöihin
liittyvät yritystuet* eivät ole Suomessa korkealla
tasolla
11719.3.2018 Teknologiateollisuus *) Sisältää mm. uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituet, muut suorat avustukset,
takuut, korkotuetut lainat sekä verotuet, pl. maataloustuet.
Lähde: European Commission, State Aid Scoreboard 2018.
0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
0.6
0.7
0.8
0.9
1
1.1
1.2
1.3
1.4
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Suomi Ruotsi Saksa Tanska
Yritystuet suhteessa bkt, %

Yritysten saama TKI –tuki on Suomessa vain
puolet Ruotsin tasosta
0
0.05
0.1
0.15
0.2
0.25
0.3
0.35
0.4
0.45
2015 2006
Julkinen tuki yritysten T&K toimintaan suhteessa bruttokansantuotteeseen (suorat tuet ja verotuet)
Lähde: OECD
Prosenttia suhteessa BKT:hen

11919.3.2018 Teknologiateollisuus *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta
rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen.
Yritysten investointimahdollisuuksia on jarruttanut
myös aiempaa heikompi kannattavuus
Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen

Yritysten investointeja on
mahdollista lisätä kilpailuetua
tarjoavalla verotuksella
- tuotanto, automaatio, digitaalisuus
- henkilöstö, tutkimus ja tuotekehitys

YRITYSVEROTUS,
INVESTOINNIT JA KASVU
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille
2016 tehdyn kyselyn tulokset
Taloustutkimus Oy:
Pasi Holm, Pasi Huovinen ja Juhani
Koskinen

Yrityksillä on paljon
investointitarpeita, mutta
kyky toteuttaa niitä on
useasti heikko
12219.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Onko yrityksellänne tarve investoida kiinteisiin
investointeihin Suomessa tulevan kolmen vuoden
aikana?
18
12
14
24
33
15
24
18
18
18
73
62
80
70
61
85
65
75
76
73
9
26
7
6
6
11
8
6
9
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOK…
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
ULKOMAISEN YHTIÖN…
Kyllä
Ei
LISTATTU YRITYS
Kyllä
Ei
Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan
Vastaajat = 331

Onko yrityksellänne tarve investoida henkilöstöön
ja osaamiseen Suomessa lähivuosina?
26
20
28
26
24
18
69
63
69
71
76
82
5
18
3
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan
Vastaajat = 288

Alle 500 henkilöä työllistävät yritykset toteuttavat
60 % koko elinkeinoelämän investoinneista
%-osuus yritysten kaikista aineellisista ja aineettomista nettoinvestoinneista Suomessa 2014
125
19.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tilinpäätöstilasto)
Alle 10 henkilöä työllistävät
24,5 % (344 471 yritystä)
10-49 henkilöä työllistävät
14,1 % (15 978 yritystä)
16,0 % (2 554 yritystä)
5.8 % (305 yritystä)
6,9 % (159 yritystä)
Vähintään 1 000 henkilöä työllistävät
32.7 % (119 yritystä)

Pk-yrityksillä on ongelmia
saada pankki- tai muun
vieraan pääoman ehtoista
investointirahoitusta

Investointirahoitusta pankista hakeneet yritykset:
pk-yrityksillä on vaikeuksia saada tarvitsemaansa
pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoista
investointirahoitusta
64
40
53
77
100
100
20
40
20
21
15
20
25
2
1
2
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö*
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
Kyllä, koko tarvittavan määrän Kyllä, mutta vain osan tavoitellusta määrästä Ei Eos
70 % teknologia-
teollisuuden
yrityksistä
Vastaajat = 103
*pieni vastaajamäärä, n<20

Luku pylväiden yläpuolella on keskimääräinen tunnusluku luokassa.

Yritysverotusta uudistamalla voitaisiin lisätä
investointeja erityisesti kannattavissa yrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2016
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(mediaani +4,9 %)
Kannattava
(26 % yrityksistä)
Tyydyttävä (23 %)
Heikko (30 %)
Tappiollinen
(21 %)

Selvityksen päätulos:
Suomen kilpailukyvyn palauttaminen
edellyttää myös yritysverotuksen
uudistamista, jotta investoinnit ja vienti
saadaan kasvuun

Veromallit - tausta
• Vastaajille tarjottiin kahdeksan eri yritysveromallia, joista pyydettiin valitsemaan
yrityksen näkökulmasta enintään kolme tärkeysjärjestyksessä mieluisinta.
• Kyselyssä ohjeistettiin, että tarkoitus on arvioida erilaisia yritysverojärjestelmiä
sen valossa, mikä annetuista vaihtoehdoista parantaisi yrityksen kykyä ja halua
investoida Suomessa ja / tai saada ulkopuolista rahoitusta investointeihin.
• Eri vaihtoehdoissa esitettävien veroprosenttien todettiin olevan suuntaa-antavia
eikä vastaajayritysten tarkoituksena ollut pohtia erilaisten
yritysverojärjestelmien vaikutuksia valtiontalouteen.
• Seuraavaksi tarkastellaan veromallien kuvauksia. Veromallien nimet
(lyhennelmät) oli tarkoituksella poistettu kyselystä, jotta vastaukset
perustuisivat mallin kuvaukseen eivätkä nimeen.
Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Veromallit I
1.Nettovarallisuusvähennys (ACE-malli): Yritys saisi tehdä verotettavasta tuloksestaan nettovarallisuuden
suuruudesta riippuvan vähennyksen, kun nykyisellään tätä oikeutta ei ole. Vähennys laskettaisiin
seuraavasti: yrityksen nettovarallisuus x Suomen valtionlainan korkoprosentti (tällä hetkellä n. 1%).
Yrityksen todellinen veroaste laskisi, riippuen yhtiön nettovarallisuuden määrästä. Osinkoverotuksen
huojennuksia pienennettäisiin nykyisestä.
2.Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, yhteisöveron alentaminen (CBIT-malli): Yrityksen
oikeutta vähentää korkomenoja verotettavasta tuloksesta rajoitettaisiin entisestään. Tämä koskisi myös
pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkomenoja. Nykyisellään yrityksillä on
lähtökohtaisesti oikeus vähentää korkomenot kokonaisuudessaan. Konserniyritysten välillä maksettujen
korkomenojen vähennysoikeutta on kuitenkin rajoitettu.* Yhteisöveroa laskettaisiin muutaman
prosenttiyksikön. Osinkoverotus pysyisi entisellään.
*) Nykyisellään konserniyritysten välisten maksamien nettokorkomenojen (korkotulot-korkomenot)
vähennyskelpoisuutta on rajattu, mikäli nettokorkomenoja on yli 500 000 euroa vuodessa ja niiden määrä
ylittää 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Rajoitus koskee kansallisia ja rajat ylittäviä
korkosuorituksia.

Veromallit II
3.Yhteisövero osingonjakohetkellä: Yrityksen voittoa verotettaisiin nykyisellä yhteisöverokannalla (20%)
siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotus säilyisi
nykyisellään.
4.Korotettu yhteisövero osingonjakohetkellä ja osinkoveron poisto (Viron yritysveromalli):
Yrityksen voittoa verotettaisiin yhteisöverokannalla (noin 26%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan.
Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotuksesta luovuttaisiin kokonaan.
5.Varausmalli: Yritys saisi muodostaa varauksen, johon se voisi siirtää vuosittain esim. 30 % voitostaan.
Varaukseen siirretyistä varoista ei maksettaisi veroa, mikäli varausta puretaan tulevia investointeja tai
tappioita vastaan. Mikäli varausta ei käytettäisi investointeihin tai tappioita vastaan, varaus purkautuisi
viimeistään kuudentena vuonna varauksen luomisesta ja olisi veronalaista tuloa. Osinkoverotus säilyisi
nykyisellään.
6.Vapaat poisto-oikeudet: Yrityksen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta laajennettaisiin kohti vapaata poisto-
oikeutta. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.
7.Yhteisöveron alentaminen: Yhteisöveroastetta laskettaisiin edelleen (esim. 17-18 %:iin). Osinkoverotus
säilyisi nykyisellään.
8.Nykymalli: Yritysverotus ja osinkoverotus säilyvät nykyisellään.

Teknologiateollisuuden yritykset toivovat
merkittävää yritysverotuksen uudistamista -
mieluisin yritysveromalli
2
35
34
13
2
7
4
1
4
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
ACE-malli
CBIT-malli
Yhteisövero osingonjakohetkellä
Viron yritysveromalli
Varausmalli
Vapaat poisto-oikeudet
Yhteisöveron alentaminen
Nykymalli
Muu
Eos
%Vastaajat = 331

Voiton verotuksen myöhentäminen kiinnostaa
kaiken kokoisia yrityksiä
Yritysveromalli yrityksen henkilökunnan määrän mukaan (EOS puuttuu)
ACE-malli CBIT-malli
Yhteisövero
osingonjako-
hetkellä
Viron
yhteisövero-
malli
Varausmalli
Vapaat
poisto-
oikeudet
Yhteisöveron
alentaminen
Nykymalli Muu
1 - 9 hlö 2 40 34 11 2 6 4
10 - 49 hlö 1 35 40 10 1 6 1
50 - 249 hlö 1 31 26 20 3 9 4 1
250 - 499 hlö 47 37 5 5 5
500- hlö 7 27 20 7 20 13
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
Vastaajat = 331

Yhteisövero osingonjakohetkellä on myös
pörssiyhtiöiden mieluisin valinta (32 %), voiton
verotusta myöhentäviä malleja (3-5) kannattaa 64
% pörssiyhtiöistä
ACE-malli CBIT-malli
Yhteisövero
osingonjako-
hetkellä
Viron
yhteisö-
veromalli
Varausmalli
Vapaat
poisto-
oikeudet
Yhteisöveron
alentaminen
Nykymalli Muu
Listattu yhtiö 32 27 5 23 9
Listaamaton yhtiö 2 35 34 14 2 6 3 1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
Vastaajat = 331

Mieluisimpien veromallien
vaikutukset yritysten
investointeihin, työllisyyteen
ja verotuloihin

Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman
veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne
kiinteisiin investointeihin Suomessa tulevan
kolmen vuoden aikana?
29
28
35
30
11
44
38
48
39
61
31
27
35
16
30
28
69
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
veromallin käyttöönotto edistäisi
investointeja merkittävästi
investointeja jonkin verran
veromallin käyttöönotolla ei olisi
vaikutusta investointeihin
veromallin käyttöönotto
vähentäisi investointeja
Vastaajat = 292

Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman
veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne
investointeihin henkilöstöön ja osaamiseen
Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana?
21
19
26
16
24
9
49
47
50
53
41
36
30
33
24
31
35
55
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
investointeja merkittävästi
investointeja jonkin verran
veromallin käyttöönotolla ei olisi
vaikutusta investointeihin
veromallin käyttöönotto
vähentäisi investointeja
Vastaajat = 284

Mikä on yrityksenne osingonjakopolitiikan
keskeinen tavoite lähivuosina?
8
16
3
7
24
23
22
18
25
20
18
31
17
18
15
18
35
8
22
11
23
26
18
15
23
32
27
20
6
8
7
5
7
8
15
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
tavoitteena on jakaa osinkoina merkittävä osa tuloksesta
pyritte pitämään osinkojen määrän vuosittain vakaana ja kohtuullisena
pyritte varautumaan lähivuosien investointitarpeisiin jakamalla maltillisesti osinkoja
pyritte vahvistamaan vakavaraisuutta jakamalla maltillisesti osinkoja
Vastaajat = 298

Yritysten arvio veromallien
investointivaikutuksista, jos ne oletetaan yhtä
suuriksi koko elinkeinoelämässä
Investointivaikutuksissa oletetaan, että mallit tulisivat voimaan vuoden 2017 alussa
14119.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), ETLA, Taloustutkimus: Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
Toteutunut kehitys, ml. Etlan
ennuste vuodelle 2016
(+4,3%)
Viron yritysveromalli
Yhteisövero
osingonjakohetkellä
Investointivarausmalli
+ 21%
+ 20%
+ 11%
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
Veromallien
investointivaikutuksista on
vähennetty 9 %-yksikköä, mikä
vastaa odotettua normaalia
investointien kasvua vuosina
2017-2019

Verojen ja veronluonteisten maksujen jakauma
Suomessa 2016 (yhteensä 94,9 miljardia euroa)
Kotitalouksien ansio-
ja pääomatuloverot,
28, 29%
Pakolliset
sosiaaliturvamaksut,
27.7, 29%
Arvonlisäverot,
19.5, 21%
Yhteisöverot, 4.8, 5%
Energiaverot, 4.4, 5%
Omaisuusverot, 3.1, 3%
Muut verot, 7.4, 8%

Veromallien vaikutukset valtiontalouteen ja
työllisyyteen (laskettuna 2014 veroluvuin, milj. €)
Yritysveromalli Välitön vaikutus
yhteisö- ja
osinkovero-
kertymään
Työpaikkojen
lisääntyminen 2-
3 vuodessa
Työpaikkojen
lisääntyminen kasvattaa
verotuloja ja vähentää
sosiaalimenoja 2-3
vuodessa
Yhteisövero osingonjakohetkellä
(verokanta 20 %)
• Jos osingonjako vähenee 20 %
• (Jos osingonjako vähenee 40 %)
- 750
- 1 240
(- 1 730)
+ 20 500 + 730
Viron yhteisöveromalli (verokanta 26%)
• (Jos osingonjako vähenee 40 %)
- 40
- 620
(- 1 200)
+ 21 000 + 750
Investointivarausmalli - 170 .. - 1 000 + 11 000 + 390

Suomen jäykkä palkkamalli
ja työlainsäädäntö ovat
heikentäneet
kustannuskilpailukykyä
- Vientivetoinen työmarkkinamalli
tukemaan talouskasvua

14519.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
2000-luvulla noin 100 000
Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista

14619.3.2018 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto loka-joulukuu 2017.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts
Teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet uudelleen
useissa EU-maissa, vuonna 2017 myös Suomessa
75
80
85
90
95
100
105
110
Saksa
Itävalta
Alankomaat
Euromaat
Ruotsi
Tanska
Suomi
Teollisuuden työpaikat, indeksi 2005=100

Koko kansantalouden työllisyys on kehittynyt
Suomessa useita kilpailijamaita heikommin
14719.3.2018 Teknologiateollisuus Source: Eurostat / kansantalouden tilinpito

14819.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus/ Kansantalouden tilinpito
Työllisten kokonaismäärä Suomessa on saavuttanut
vuoden 2008 tason

Työttömien työnhakijoiden määrä Suomessa
on korkealla tasolla, mutta alenemassa
14919.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, TEM

15019.3.2018 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa hinta- ja kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2017, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen hinta- ja kustannuskilpailukyky paranee,
mutta takamatkaa suhteessa euromaihin on vielä
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
94
96
98
100
102
104
106
108
110
112
114
2000=100
2005=100
2008=100
Suomen
hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen
hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17

15119.3.2018 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto loka-joulukuu 2017.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Teollisuuden työvoimakustannukset ja tuottavuus
Suomessa lähestyvät jo toisiaan
Työn hinta on ollut ristiriidassa tuottavuuden ja hyvän työllisyyskehityksen kanssa
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo käyvin hinnoin)
Teollisuuden tuottavuus (jalostusarvo käyvin hinnoin per tehdyt työtunnit)
Teollisuuden työn hinta
Teollisuuden työpaikat
2005=100

15219.3.2018 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2017.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Teollisuuden kustannuskilpailukyky Suomessa on
parantunut, mutta takamatkaa suhteessa Saksaan
ja Ruotsiin on edelleen
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
Suomi suhteessa Saksaan Suomi suhteessa Ruotsiin
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
paranee
2005=100

TES-korotusten ja toteutuneiden
palkankorotusten muutos Suomessa
15319.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, TUKUSETO
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
8.0
9.0
10.0
11.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti
%-yksikköä

TES-korotusten ja toteutuneiden
palkankorotusten muutos Saksassa
15419.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Statistisches Bundesamt, WSI
-6.0
-5.0
-4.0
-3.0
-2.0
-1.0
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti
%-yksikköä

15519.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, TUKUSETO Statistisches Bundesamt, WSI
TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten
muutos Suomessa ja Saksassa
Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä
-6.0
-4.0
-2.0
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Suomi Saksa
TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2016, %-yksikköä
13 %-
yksikköä

Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset
ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012
15619.3.2018 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
18.5
17.7 17.6
14.8
13.4
12.7
11.9 11.8 11.6
10.1 9.9
8.9
7.1
1.1
-0.7 -3.2
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
Muutos 2008-2012, %

Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla
teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012
15719.3.2018 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
42.541.540.6
38.5
37 36.335.6
33.2
31.930.9
27.527.3
23.422.9
14.714.6
12.411.8
10.29.3 9.1 8.7 7.9 7.4 6.5 6.3
4.5 3.3
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Euroa/tunti

15819.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, The Conference Board
Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat
ovat itäisessä Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa 2015
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65
Sveitsi
Norja
Belgia
Tanska
Ruotsi
Saksa
Ranska
Suomi
Itävalta
Australia
Alankomaat
USA
Luxemburg
Irlanti
Iso-Britannia
Kanada
Italia
Singapore
Espanja
Japani
Uusi Seelanti
Etelä-Korea
Israel
Argentiina
Slovenia
Kreikka
Slovakia
Viro
Portugali
Tšekin tasavalta
Taiwan
Unkari
Puola
Brasilia
Latvia
Liettua
Meksiko
Romania
Bulgaria
Filippiinit
Euroa / tunti
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi
muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi, Norja,
Sveitsi)

15919.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, Labour Force Survey
Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyimpiä
Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika 2016
36
37
38
39
40
41
42
43
44
Tuntia

16019.3.2018 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 21 %:ssa yrityksistä vuonna 2016.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Teknologiateollisuudessa työvoimakustannusten
osuus jalostusarvosta on keskimäärin 76 %
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2016
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 76 %
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
%

Teknologiateollisuuden heikosti kannattavat ja
tappiolliset yritykset työllistävät 51 % eli 148 000
koko henkilöstöstä Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2016
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(mediaani +4,9 %)
Kannattava
Tyydyttävä (23 %)
Heikko (30 %)
Tappiollinen
(21 %)

Teknologiateollisuuden
henkilöstökehitys Suomessa
ja maailmalla

Teknologiateollisuuden henkilöstö
16319.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
päätoimialoittain

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla päätoimialoittain
16519.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

ulkomailla alueittain

ulkomailla maittain
16819.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Kiina, 40,747, 14%
Intia, 31,592, 11%
Yhdysvallat, 29,380, 10%
Saksa, 18,587, 7%
Ruotsi, 14,947, 5%
Puola, 14,841, 5%
Meksiko, 14,033, 5%
Ranska, 9,584, 3%
Brasilia, 8,103, 3%
Iso-Britannia, 7,465, 3%
Italia, 6,751, 2%
Kanada, 5,161, 2%
Venäjä, 5,063, 2%
Muut maat, 78,690, 28%
Tiedot vuodelta 2016

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
tytäryrityksissä ulkomailla

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö

Metallien jalostuksen henkilöstö

Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö

Tietotekniikka-alan henkilöstö

Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla

Teknologiateollisuuden henkilöstön
eläkkeelle siirtyminen Suomessa
17919.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen
Toimihenkilöt
Työntekijät
Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuuden työntekijöiden
(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen Suomessa
18019.3.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2016
250–499 henkilön yritykset
69,035
39%
29,787
17%
28,016
16%
50,683
28%
1,421
92 %
84 kpl
5 %
40 kpl
2 % 22 kpl
1 %
Yritysten lukumäärä / 1 567 Henkilöstön määrä / 177 521
1–249 henkilön yritykset 500–999 henkilön yritykset
1000– henkilön yritykset

Teknologiateollisuuden pk-jäsenyritykset 2016
481 kpl
34%
479 kpl
33 %
258 kpl
18%
203 kpl
14%
Yritysten lukumäärä / 1 421 Henkilöstön määrä / 69 035
5,109
7%
15,290
22%
17,924
26%
30,712
45%

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, maaliskuu 2018

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Similar to Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, maaliskuu 2018

Similar to Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, maaliskuu 2018 (13)

More from TechFinland

More from TechFinland (20)

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, maaliskuu 2018