SAK:n julkaisusarja SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.

1. 1·2006
SAK:n luottamusmieskysely 2006

2. Toukokuu 2006 Lisätiedot: Tilaukset:
Erkki Laukkanen SAK
erkki.laukkanen@sak.fi puh. +358 20 774 000
puh. +358 20 774 0164
SAK, PL 157
00531, Helsinki

3. SAK · Tutkimustieto 1/2006 1
SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2006
SISÄLLYS
Tiivistelmä .................................................................................................... 3
Kehitys viimeisen vuoden aikana ................................................................. 4
Arvosana liitolle ........................................................................................ 4
Epätyypilliset työsuhteet........................................................................... 5
Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä...................................................... 6
Henkilöstön uudelleenjärjestelyt............................................................... 7
Työvoimavaje ........................................................................................... 8
Henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ohjelmat....................................... 9
Paikallisen sopimisen kattavuus ............................................................ 10
Soveltamisongelmat ............................................................................... 11
Muut ajankohtaiset asiat ............................................................................ 12
Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan ....................................... 12
Noste-ohjelma ........................................................................................ 13
Työyhteisön arvot ................................................................................... 14
Henkilöstöraportointi ja ilmapiirikyselyt................................................... 15
LIITE: KYSELYLOMAKE............................................................................ 16

4. 2 SAK · Tutkimustieto 1/2006

5. SAK · Tutkimustieto 1/2006 3
TIIVISTELMÄ
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla
kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtu-
nut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yh-
teistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen, työvoiman saantivaikeuksiin ja
henkilöstön kehittämistoimintaan. Tässä raportoitavaan, maaliskuussa
2006 tehtyyn kyselyyn vastasi 455 luottamusmiestä, jotka edustavat työpai-
koillaan noin 140 000 palkansaajaa.
Tulosten mukaan viimeinen vuosi on tuonut mukanaan ainakin seuraavia
muutoksia:
• johdon ja henkilöstön yhteistyösuhteita kuvaava saldoluku on kääntynyt
vuoden 2005 aikana miinukselle,
• epätyypillisen työn (määräaikainen tai osa-aikainen työ) osuus on
lisääntynyt,
• työvoiman saatavuusongelmat ovat pahentuneet yleisesti mutta erityisesti
julkisella sektorilla ja
• paikallisten sopimusten soveltamisongelmat ovat lisääntyneet.
Itse paikallisen sopimisen määrässä kehitys on kuitenkin jatkunut alaspäin.
Päinvastaisista odotuksista huolimatta paikallisen sopimisen laajuus saa-
vutti huippunsa jo vuonna 2003 ja on sen jälkeen laskenut.
Lakisääteiset työsuojelu- ja työterveyssuunnitelmat ovat yleisiä, mutta
muut työpaikkatason suunnitelmat ovat edelleen vajaakäytössä. Aitoa kas-
vua on kuitenkin tasa-arvosuunnitelmien määrässä – ilmeisesti sanktiolla
vahvistetusta lakitäsmennyksestä johtuen. Nyt tasa-arvosuunnitelma löytyy
neljältä työpaikalta kymmenestä.
Noin kolmelle neljästä työpaikasta on viimeisen vuoden aikana palkattu
uutta työvoimaa. Irtisanomisia ja lomautuksia on toimeenpantu joka kol-
mannella työpaikalla. Vaikka painotus onkin ollut selvästi uusien palkkaa-
misessa, noin viidennes SAK:laisista työpaikoista on samanaikaisesti sekä
vähentänyt että lisännyt työvoimaansa.
Työpaikan arvot on luottamusmiehen tieten määritelty 42 prosentille työpa-
koista joko yhdessä työntekijäpuolen kanssa (24 prosenttia työpaikoista) tai
yksipuolisesti työnantajan toimesta (17 prosentille työpaikoista). Vain julki-
sella sektorilla palkansaajat ovat useimmissa tapauksissa päässeet osalli-
siksi arvojen määrittelyssä.
Ilmapiirikartoituksia toimintojen kehittämiseksi on tehty paljon, mutta hyvin
harvoin kartoitusten tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä.
Vain 12 prosenttia luottamusmiehistä katsoi, että ilmapiirikartoitusten tulok-
sia on tässä tarkoituksessa hyödynnetty.

6. 4 SAK · Tutkimustieto 1/2006
KEHITYS VIIMEISEN VUODEN AIKANA
Arvosana liitolle
Yksi tapa hahmottaa niitä lähtökohtia, joilta työpaikkatason edunvalvonta
ponnistaa, on liiton onnistuminen työaika- ja palkkapolitiikassaan. Jos liitto
on onnistunut hyvin, mahdollisuudet onnistua työpaikkatason toiminnassa
ovat todennäköisesti myös hyvät, ja päinvastoin. Koska liitot varsin hyvin
tuntevat kenttänsä, alakohtaiset sopimukset on varmasti yritetty kirjoittaa
siten, että niiden toimeenpano työpaikoilla ei tuota ongelmia.
Liitot saavat pääluottamusmiehiltä tyydyttävän kouluarvosanan sekä työ-
aika- että palkka-asioiden hoidosta: 7,7 työaika-asioiden ja 7,2 palkka-
asioiden hoidosta. Arvosana työaika-asioiden hoidossa on ollut parempi ai-
na vuodesta 1999 lähtien, kun arvosanaa ensimmäisen kerran kysyttiin.
Tyydyttävän keskiarvon alle mahtuu tosin joukko huonompiakin arvosanoja:
16 prosenttia työaika-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista ja 29 pro-
senttia palkka-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista oli korkeintaan
välttävä 6. Lisäksi, kuten kuviosta näkyy, palkka-asioiden hoidosta annet-
tujen arvosanojen hajonta on varsin suuri. Palkka-asioiden hoito näyttäisi
jakavan mielipiteitä voimakkaammin kuin työaika-asioiden hoito.
Kouluarvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta
% luottamusmiehistä
45
40
35 16 % työaika-arvosanoista ja
29 % palkka-arvosanoista
30 korkeintaan välttävä 6
25
20
15
Työaika-asiat
10
Palkka-asiat
5
0
4 5 6 7 8 9 10
Arvosana
SAK:n luottamusmieskysely 2006

7. SAK · Tutkimustieto 1/2006 5
Epätyypilliset työsuhteet
Toinen työpaikkatason edunvalvontaan vaikuttava asia on epätyypillisten –
muiden kuin vakinaista kokopäivätyötä tekevien - työsuhteiden osuus hen-
kilöstön kokonaisvahvuudesta. Voidaanhan olettaa, että jos lähes koko
henkilöstö tekee vakinaista kokopäivätyötä, paikallisen edunvalvonnan jär-
jestäminen on helpompaa kuin siinä tapauksessa, että suuri osa henkilös-
töstä tekee osa-aikatyötä, määräaikaista työtä tai näiden yhdistelmää, mää-
räaikaista osa-aikatyötä.
Epätyypillisiä työsuhteita on perinteisesti käytetty eräänlaisena puskurityö-
voimana, joka laman kohdatessa on saanut lähteä. Näin tapahtui myös vii-
me vuosikymmenen alun lamassa aina vuoteen 1994 saakka. Keväästä
1994 lähtien epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi aina vuoden 1996
alun "minilamaan" saakka, jolloin puskurin kasvattaminen pysähtyi. "Mini-
lamasta" toivuttiin kuitenkin pian, ja sen jälkeen kehitys on ollut varsin kak-
sijakoinen: epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut julkisella sekto-
rilla ja teollisuudessa, mutta laskenut hieman yksityisillä palvelualoilla. To-
sin viime vuosina nämäkin trendit näyttäisivät katkenneen, eikä sektoreiden
tulevasta kehityssuunnasta näyttäisi olevan täyttä selvyyttä.
Viimeisen vuoden aikana epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut,
mutta vain yksityisillä palvelualoilla. Teollisuudessa ja julkisella sektorilla
epäsäännöllisten työsuhteiden osuus on pysynyt vuoden 2004 tasolla.
Epätyypillisiä työsuhteita
% henkilöstöstä
50
45 Yksityiset
40 palvelut
35
30
25 KAIKKI
20
Julkinen
15
10
5 Teollisuus
0
92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
SAK:n luottamusmieskysely 2006

8. 6 SAK · Tutkimustieto 1/2006
Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä
Yhteistyö henkilöstön ja työpaikan johdon välillä on viimeisten kymmenen
vuoden aikana nähnyt monia käänteitä ja erot talouden eri sektoreiden vä-
lillä ovat olleet suuria. Yhteistyö heikentyi 1990-luvun alkupuolella, kun maa
kävi syvässä lamassa. Ensin tämä näkyi teollisuuden, sitten yksityisten pal-
veluiden ja lopuksi julkisen sektorin puolella. Vuosina 1995-98 yhteistyö
kuitenkin elpyi sille hyvälle tasolle, jolla sittemmin on pysytty.
Kokonaiskuva yhteistyösuhteiden kehityksestä on edelleen kaksijakoinen.
Osalla työpaikoista yhteistyösuhteet ovat parantuneet, ja toisella – hieman
pienemmällä osalla – ne ovat heikentyneet. Tämä havainto kielii siitä, että
uudelleenjärjestelyt työpaikoilla jatkuvat laajoina, ja niiden yhteydessä yh-
teistyösuhteet voivat joko parantua tai huonontua riippuen siitä, mikä rooli
työntekijäpuolelle näissä järjestelyissä annetaan.
Vuonna 2005 työpaikkoja, joilla yhteistyö on huonontunut, on ollut hieman
enemmän (21 %) kuin työpaikkoja, joilla yhteistyö on parantunut.(18 %).
Huonontunut suunta on seurausta yksityisten palvelualojen ja teollisuuden
heikentyneestä tilanteesta. Julkisella sektorilla yhteistyötä koskeva saldo-
luku on parantunut.
Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä
% työpaikoista
40
35
30
25
Yhteistyö parantunut
20
15
10 Yhteistyö huonontunut
5
0
1992 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
SAK:n luottamusmieskysely 2006

9. SAK · Tutkimustieto 1/2006 7
Henkilöstön uudelleenjärjestelyt
Viime vuosikymmenen alun laman aikana uudelleenjärjestelyille oli tyypil-
listä runsas lomauttaminen ja irtisanominen. Vuodesta 1995 eteenpäin tyy-
pillistä on ollut uuden työvoiman palkkaaminen. Sen sijaan henkilöstön
koulutustoiminnan laajentaminen käynnistyi vasta 1999, ja on sittemmin
jämähtänyt vuoden 2001 tasolle.
Vuoden 2002 aikana lomautukset ja irtisanomiset alkoivat taas lisääntyä, ja
tänäkin vuonna joka kolmannella työpaikalla on irtisanottu tai lomautettu
henkilöstöä. Osittain tämä on seurausta teollisuusyritysten investointien
suuntautumisesta halvemman kustannustason maihin ja lähemmäs mark-
kinoita. Julkinen sektori, joka myös on kärsinyt tiukasta taloustilanteesta, on
pitänyt väestään paljon tiukemmin kiinni.
Varsin korkealle tasolle noussut työvoiman kierrätys on viimeisen vuoden
aikana lisääntynyt: 22 prosenttia työpaikoista on palkannut uutta työvoi-
maa, vaikka vanhaa on saman tarkastelujakson aikana lomautettu tai irti-
sanottu. Teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla työvoiman kierrätys on
ollut 22-26 prosentin tasolla, julkisella sektorilla noin 12 prosenttia.
Henkilöstön uudelleenjärjestelyt, % työpaikoista
(Kierrätys = Palkattu uusia, vaikka tarkastelujaksolla myös lomautettu tai irtisanottu)
80
Otettu uusia
70
60
Koulutettu
50
40
Lomautettu tai irtisanottu
30
20
10 Kierrätys
0
93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
SAK:n luottamusmieskysely 2006

10. 8 SAK · Tutkimustieto 1/2006
Työvoimavaje
Luottamusmiestiedustelussa työvoimavajauksen laajuutta on mitattu vuo-
desta 1999. Julkinen keskustelu työvoimapulasta on kuitenkin käyty Tilas-
tokeskuksen ja TT:n työnantajahaastattelujen pohjalta, joissa lähtökohtana
on ollut auki julistettujen paikkojen täyttäminen. Luottamusmiesten mielestä
puutetta työvoimasta voi esiintyä, vaikka uutta työvoimaa ei olisi haettu-
kaan. Siksi tässä yhteydessä pulan sijasta puhutaan työvoimavajeesta.
Luottamusmiesten mielestä viime työvoimavajetta on esiintynyt joka toisella
työpaikalla. Tilanne on siis varsin ongelmallinen. Samanaikaisesti laajan
työttömyyden kanssa meillä on käsissämme työpaikkojen työvoimavaje.
Asetelma ilmentää 1990-luvun ongelmallista perintöä: työpaikkansa säilyt-
täneet tekevät töitä varsin suuren suorituspaineen alla. Lisätyövoimaa ei
palkata, ellei ole aivan pakko.
Luottamusmiesten mielestä lisätyövoimavaje on yleinen ja suurelta osin
ammattitaidon tasosta riippumaton ilmiö. Joka toisella työpaikalla on viimei-
sen vuoden aikana esiintynyt vajetta laaja-alaisista yleisosaajista, noin 40
prosentilla kausi- ja sijaistyön tekijöistä, joka kolmannella työpaikalla sup-
pean alan erityisasiantuntijoista ja vajaalla 30 prosentilla aputyön tekijöistä.
Ongelmallisinta tässä kuitenkin on työvoimavajeen jatkuva kasvu vuodesta
2002 lähtien.1
Työvoimavajauksen esiintyminen
% työpaikoista
60
Suppean alan erityisasiantuntijoista
Laaja-alaisista yleisosaajista
50 Aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta)
Kausi- ja sijaistyön tekijöistä
40
30
20
10
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005
SAK:n luottamusmieskysely 2006
1
Käsityksen työvoimavajeen ongelmallisuudesta saa Juha Siltalan teoksesta Työelämän huonontumi-
sen lyhyt historia. Otava, 2004.

11. SAK · Tutkimustieto 1/2006 9
Henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ohjelmat
Hyvin toimivilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstö- ja koulutussuunnitelma2,
tasa-arvo-suunnitelma3, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen
liittyvä työpaikkaselvitys4 ja työsuojelun toimintaohjelma5. Henkilöstö- ja
koulutussuunnitelmien ja tasa-arvosuunnitelmien olemassaoloa edellyte-
tään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Terveydenhuollon ja
työsuojelun puolella tällaista rajoitetta ei ole.
Keväällä 2006 työterveyshuollon ja työsuojelun ohjelmat, suunnitelmat ja
selvitykset löytyivät useimmilta työpaikoilta, mutta havainnot muista suun-
nitelmista ovat vähäisemmät – aivan kuten syksyllä 2004. Aitoa kasvua on
kuitenkin nähtävissä tasa-arvosuunnitelmissa sekä tulos- ja voittopalk-
kiojärjestelmissä. Tasa-arvosuunnitelma löytyy nyt jo neljällä työpaikalla
kymmenestä.
Työpaikkatason ohjelmien ja järjestelmien olemassaolo
% työpaikoista
12
Voittopalkkiojärjestelmä 2005
7
2004
38
Tulospalkkiojärjestelmä
34
Työterveyshuollon 72
työpaikkaselvitys 73
Työterveyshuollon 84
toimintasuunntelma 82
77
Työsuojelun toimintaohjelma
76
40
Tasa-arvosuunnitelma
25
Henkilöstö- ja 50
koulutussuunnitelmat 52
0 20 40 60 80 100
SAK:n luottamusmieskysely 2006
2
Yhteistoimintalain (1978/725) 6 b §:ään tehtiin jo 29.7.1988 täsmennys, jonka mukaan ”yrityksen tulee
vuosittain vahvistaa henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ennen tilikauden alkua”. Henkilöstösuunnitel-
maan tulee sisällyttää mm. ”henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset”, ja kou-
lutussuunnitelmaan henkilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset koulutustarpeet sekä koulutuksen vuosit-
tainen toteuttamissuunnitelma henkilöstöryhmittäin.
3
Tasa-arvolain (2005/232) 6a §:n mukaan ”työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet
vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-
arvosuunnitelman mukaisesti”.
4
Työterveyshuoltolain (2001/1383) 2:11 §:n mukaan ”työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjal-
linen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olo-
suhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet”.
5
Työturvallisuuslain 9 §:n mukaan ”työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämi-
seksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpai-
kan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset työsuojelun toiminta-
ohjelma”.

12. 10 SAK · Tutkimustieto 1/2006
Paikallisen sopimisen kattavuus
Uusien paikallisten sopimusten määrää on kysytty vuodesta 1995, josta
lähtien paikallinen sopiminen on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti. Kasvun
taustalla ovat vuosikymmenen puoliväliin ajoittuneet muutokset, jolloin mo-
net liitot uusivat palkkausjärjestelmiään jättäen enemmän tilaa paikalliselle
sopimiselle. Jo pari vuotta aiemmin monet liitot olivat lisänneet toisin sopi-
misen mahdollisuuksia erityisesti työaika-asioissa.
Jaksolla 1996-2001 painopiste on ollut palkoista sopimisen puolella, mutta
viime vuosina lähes yhtä laajaa on ollut työajoista sopiminen.6 Lisäksi laaja-
alainen sopiminen siten, että sovitaan sekä palkkaan että työaikaan liitty-
vistä asioista, on lisääntynyt. Vaikka paikallinen sopiminen ei sinänsä ole
hyvä tai huono asia, niin huolestuttavaa on se, että paikallisen sopimisen
laajenemisen myötä myös sopimusten soveltamisongelmat ovat lisäänty-
neet.
Viimeisten kahden vuoden aikana paikallinen sopiminen on vähentynyt ja
likimain vastaavassa määrin ovat vähentyneet myös sopimusten soveltami-
seen liittyvät ongelmat. Viimeisen vuoden aikana soveltamisongelmat
näyttäisivät kuitenkin jonkin verran lisääntyneen.
Paikallisen sopimisen kattavuuden kehitys
% työpaikoista
40
sovittu palkoista
35
30
sovittu
25 työajoista
20
15
syntynyt soveltamisongelmia
10
5
0
95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
SAK:n luottamusmieskysely 2006
6
Aikasarja ei sisällä erittelyä sen mukaan, onko kyseessä ollut TES:n soveltminen, TES:n parantami-
nen tai toisin sopiminen.

13. SAK · Tutkimustieto 1/2006 11
Soveltamisongelmat
Viimeisen vuoden aikana paikallisen sopimisen soveltamisongelmat ovat
jakautuneet varsin tasaisesti työaika- ja palkkasopimuksiin: soveltamison-
gelmia on ollut kummassakin tapauksessa noin kymmenellä prosentilla
työpaikoista. Alla olevassa taulukossa on tiivistelmä tyypillisistä, luotta-
musmiesten avovastauksista kootuista, soveltamisongelmista.
Työaikasopimusten soveltamisongelmat liittyvät usein erilaisiin vuorolisiin.
Ei ole aina selvää keihin sopimusta sovelletaan, onko puheena oleva työ
vuorotyötä tai mitä liukumilla käytännössä tarkoitetaan. Ongelmaa on myös
työajan riittämättömyydestä ja työajan seurannasta.
Palkkasopimuksissa ongelmana on usein se, että urakkatyötä joudutaan
tekemään tuntipalkalla. Tai sitten ongelmaa on sopimuksen vinosta sovel-
tamisesta, samanmielisten suosimisesta ja henkilökohtaisten korotusten ja-
kautumisesta.
Usein käy myös niin, että työaikasopimuksella on epäsuoria ja epämiellyt-
täviä palkkavaikutuksia, tai toisinpäin. Tai että sopimukseen – koski se sit-
ten työaikaa tai palkkaa – liittyy töiden organisointia, josta työnantaja työn-
johto-oikeutensa nojalla päättää yksipuolisesti itse, työtekijäpuolen sivuut-
taen.
Esimerkkejä paikallisten sopimusten soveltamisongelmista
Työaikasopimukset Palkkasopimukset
• Ilta,- yö- ja vuorotyölisien • Urakkatyötä tuntipalkalla
maksaminen • Henkilökohtaiset korotukset
• Kehen kaikkiin sopimusta • Järjestelmäongelmat
sovelletaan palkanlaskennassa
• Kertymäepäselvyyksiä • Eri mieltä työn vaativuuden
liukumissa tasoista
• Onko työ vuorotyötä vai ei • Palkkiopalkka ei anna mitään
• Paikallista sanelua • Mielistelijät ovat saaneet
• Palkat ovat erisuuruisia samasta enemmän palkkaa
työstä • Työnantaja tulkitsee sopimukset
• Työajan riittämättömyys omaksi edukseen yksipuolisesti
• Työajan seuranta ontuvaa, • Työnantaja unohtelee mikä on
korvauksia maksamatta sovittu
SAK:n luottamusmieskysely 2006

14. 12 SAK · Tutkimustieto 1/2006
MUUT AJANKOHTAISET ASIAT
Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan
Tupo-sopimuksen 2003-2004 kohta 6.3 kuuluu seuraavasti:
Keskusjärjestösopimuksissa on pääluottamusmiehelle ja työsuojelu-
valtuutetulle annettu oikeus käyttää yrityksen ja yhteisön tavanomai-
sia toimisto- yms. välineitä. Keskusjärjestöt toteavat yhteisenä tulkin-
tanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu
myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja
niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa
voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluotta-
musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä
tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan pai-
kallisesti.
Nyt saadun tiedon mukaan tämä oikeus toteutuu noin 90 prosenttisesti jul-
kisella sektorilla, mutta vain 70-80 –prosenttisesti teollisuudessa ja yksityi-
sillä palvelualoilla. Suurimmat puutteet näyttäisivät koskevan sähköpostia,
joka puuttuu joka kolmannelta yksityisen sektorin luottamusmiehiltä.
Luottamusmiesten käyttöoikeus toimistovälineisiin
Tupo-sopimuksen kohdan 6.3. toteutuminen
87
sähköposti 67
66
88
internet-yhteys 75
70
88
atk-laitteet ja
79
ohjelmat
72
0 20 40 60 80 100
teollisuus yks.palv julkinen
SAK:n luottamusmieskysely 2006

15. SAK · Tutkimustieto 1/2006 13
Noste-ohjelma
Aikuisten koulutustason nostamiseen suunnattu Noste –ohjelma on koh-
dennettu erityisesti 30-59–vuotiaille työntekijöille, joilla ei ole ammatillista
tutkintoa. Nyt saadun tiedon mukaan 72 prosentilla SAK:laisista työpai-
koista on kohdejoukkoon kuuluvia työntekijöitä.
Tulosten mukaan neljä viidestä pääluottamusmiehestä on saanut tietoja
Noste-ohjelmasta jostakin alla luetelluista lähteistä. Parhaiten tietoa on
saatu omasta liitosta tai liiton lehdestä. Mutta hyvä kakkosena on toiminut
SAK tai sen lehti. Huomattavasti harvemmin tietoa muista tiedotusvälineis-
tä, ja työnantajalta hyvin harvoin.
Selvästi muita paremmin tieto on kulkenut julkisella sektorilla. Erityisen kii-
toksen hyvästä tiedottamisesta ansaitsevat julkisen sektorin liitot ja niiden
lehdet. Mutta toki eroa sektoreiden välillä on myös oppilaitosten tiedottami-
sessa.
Oppilaitoksen edustaja on käynyt 7 prosentilla työpaikoista esittelemässä
Noste-toimintaa ja 13 prosentilla työpaikoista on neuvoteltu Noste-
toimintaan osallistumisesta. Nämäkin toiminnot on hoidettu huomattavasti
muita taajemmin julkisella sektorilla.
Noste-ohjelmasta saatu tietoa
% vastanneista
14
työnantajalta 10
6 julkinen
26 yks.palv
oppilaitoksesta 5 teollisuus
13
muista 52
41
tiedotusvälineistä 39
SAK:sta tai sen 75
52
lehdestä 62
omasta liitosta tai 87
67
liiton lehdestä 77
0 20 40 60 80 100
SAK:n luottamusmieskysely 2006

16. 14 SAK · Tutkimustieto 1/2006
Työyhteisön arvot
Viime aikoina on puhuttu paljon yrityksen arvoista. Niinpä luottamushenki-
löiltäkin tiedusteltiin, onko työpaikallasi (työorganisaatiossa) määritelty sen
toimintaa koskevat arvot? Vastaajista 86 prosenttia osasi vastata kyllä tai
ei, 14 prosenttia ei varmuudella tiennyt.
Vastaajista 42 prosenttia oli sitä mieltä, että työpaikalle oli määritelty sen
toimintaa koskevat arvot joko työnantajan toimesta yksipuolisesti (17 %) tai
työntekijäpuolen kanssa yhdessä (24 %).
Erot sektoreiden välillä ovat kuitenkin huomattavat. Julkisella sektorilla ar-
vot oli määritelty lähes joka toiselle työpaikalle ja valtaosin siten, että työn-
tekijäpuoli on päässyt osallistumaan. Yksityisillä palvelualoilla arvot oli mää-
ritelty 42 prosentille työpaikoista ja teollisuudessa 36 prosentille työpai-
koista. – molemmilla sektoreilla siten, että joka toisessa määrittelyproses-
sissa osallisena olivat myös työntekijät.
Työpaikan arvot määritelty
% työpaikoista
KAIKKI 17 24
julkinen 10 38
yks.palv 21 21
teollisuus 18 18
0 10 20 30 40 50 60
Työpaikan arvot määritelty työnantajan toimesta
Työpaikan arvot määritelty yhdessä työntekijäpuolen kanssa
SAK:n luottamusmieskysely 2006

17. SAK · Tutkimustieto 1/2006 15
Henkilöstöraportointi ja ilmapiirikyselyt
Vastaajilta kysyttiin myös, onko työpaikallasi (työorganisaatiossa) säännöl-
listä henkilöstöraportointia? Ja onko henkilöstön kokemuksia kartoitettu
erillisillä ilmapiirikyselyillä tai muilla kyselyillä?
Tulosten mukaan säännöllistä henkilöstöraportointia esiintyy joka kolman-
nella SAK:laisella työpaikalla. Selvästi eniten sitä on tehty julkisella sekto-
rilla (55 prosentilla työpaikoista) ja vähiten teollisuudessa (21 prosentilla
työpaikoista). Yksityisten palvelualojen prosentti on 32.
Myös ilmapiirikartoituksia on tehty eniten julkisella sektorilla (90 prosentilla
työpaikoista) ja vähiten teollisuudessa (64 prosentilla työpaikoista). Yksi-
tyisten palvelualojen prosentti on niinkin korkea kuin 80.
Ilmapiirikartoitusten hyöty on vastaajien mielestä kuitenkin jäänyt varsin vä-
häiseksi. Vain 12 prosenttia vastaajista arvioi, että niiden tuloksia on hyö-
dynnetty.
Henkilöstöraportointia ja ilmapiirikartoituksia tehty
% työpaikoista
74
KAIKKI
32
90
julkinen
55
80
yks.palv
32
64
teollisuus
21
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ilmapiirikartoituksia
Säännöllistä henkilöstöraportointia
SAK:n luottamusmieskysely 2006

18. SAK:n luottamusmiestiedustelu 2006 1 (2)
tiedustelut: Erkki Laukkanen 020 7740164
ohje: täytä tyhjään kohtaan tai ympyröi numero
1. Taustatiedot
a ammattiliittosi nimi on:___________________________________________
b sähköpostiosoitteesi on: _________________________ (vain tutkijan käyttöön)
c ikäsi on ____ vuotta
d olet 1 mies 2 nainen
2. Työpaikkasi
a henkilöstön kokonaismäärä on _____, joista
b vakinaista kokoaikatyötä tekee _____ henkilöä
3. Kuinka yhteistyö työpaikkasi johdon ja henkilöstön välillä on kehittynyt viimeisen
vuoden aikana?
1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut
4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia
a työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa
b palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa
5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamison-
gelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)
1 ei ole seurannut
2 on seurannut, millaisia:__________________________________________
6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamison-
gelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)
1 ei ole seurannut
2 on seurannut, millaisia:__________________________________________
7. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit omalle liitollesi
a työaika-asioiden hoidosta:____
b palkka-asioiden hoidosta:____
8. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä?
a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei ole
b On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei ole
c Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei ole
d Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole
9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana esiintynyt työvoimavajausta
a suppean alan erityisasiantuntijoista 1 on 2 ei ole
b laaja-alaisista yleisosaajista 1 on 2 ei ole
c aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) 1 on 2 ei ole
d kausi- ja sijaistyön tekijöistä 1 on 2 ei ole
10. Onko työpaikallasi on ei ole en tiedä
a henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat 1 2 3
b tasa-arvosuunnitelma 1 2 3
c työsuojelun toimintaohjelma 1 2 3
d työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1 2 3
e työterveyshuollon työpaikkaselvitys 1 2 3
f tulospalkkiojärjestelmä 1 2 3
g voittopalkkiojärjestelmä 1 2 3

19. SAK:n luottamusmiestiedustelu 2006 2 (2)
tiedustelut: Erkki Laukkanen 020 7740164
ohje: täytä tyhjään kohtaan tai ympyröi numero
11. Tupo-sopimuksen 2003-2004 (kohta 6.3) mukaan luottamusmiehellä on käyttöoikeus
seuraaviin työpaikkasi järjestelmiin. Onko sinulla käyttöoikeus seuraaviin:
a atk-laitteet ja ohjelmat 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani
b internet-yhteys 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani
c sähköposti 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani
12. Oletko saanut tietoa aikuisten koulutustason kohottamiseen tähtäävästä Noste-
ohjelmasta (vastaa joka kohtaan)
a omasta liitosta tai liiton lehdestä 1 olen saanut 2 en ole saanut
b SAK:sta tai sen lehdistä 1 olen saanut 2 en ole saanut
c muista tiedotusvälineistä 1 olen saanut 2 en ole saanut
d oppilaitoksesta 1 olen saanut 2 en ole saanut
e työnantajalta 1 olen saanut 2 en ole saanut
13. Onko työpaikallasi 30-59-vuotiaita työntekijöitä, joilla ei ole ammatillista tutkintoa
1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa
14. Onko työpaikallasi neuvoteltu Noste-ohjelman mukaiseen koulutukseen osallistumi-
sesta
1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa
15. Onko jonkin oppilaitoksen edustaja käynyt esittelemässä työpaikallasi Noste-
ohjelmaa
1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa
16. Onko työpaikallasi (työorganisaatiossa) määritelty sen toimintaa koskevat arvot?
1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa
17. Jos arvot on määritelty, niin ovatko henkilöstön edustajat osallistuneet niiden laa-
dintaan?
1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa
18. Onko työpaikallasi (työorganisaatiossa) säännöllistä henkilöstöraportointia (henki-
löstötilinpäätös, osana yhteiskuntavastuun raporttia tms.)?
1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa
19. Onko työpaikallasi tehty ilmapiirikyselyjä tai muita kyselyitä, joilla on kartoitettu hen-
kilöstön kokemuksia työstä ja työpaikan olosuhteista?
1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa
20. Jos kyselyitä on tehty, niin miten niiden tuloksia hyödynnetty työyhteisön kehittämis-
työssä?
1 hyvin 2 vaikea sanoa 3 huonosti
Kiitos vastauksistasi! Palautathan ne oheisessa kuoressa mahdollisimman pian!

20. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Hakaniemenranta 1, PL 157
FI-00531 Helsinki
puh. +358 20 774 000
fax +358 20 774 0225
www.sak.fi