Your SlideShare is downloading. ×
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Nuorisolaki aanekoski
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Nuorisolaki aanekoski

936

Published on

Nuorisolain muutosten esittely

Nuorisolain muutosten esittely

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
936
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Nuorisolaki muuttui – tulisiko työn muuttua ? Äänekoski 14.1.2011 Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 2. Hälytyssignaaleja 1 Erityisopetusta saavien nuorien määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus) Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyys eläkkeet ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi2008). Arvioltajopa15 -25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino2007) Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairaspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008) Alle 35-vuotiaiden osalta KELA:n sairauspäivärahakustannukset olivat 6,6 miljardia euroa vuonna 2009 (vrt. ansio- ja pääomaverojen tuotto 7,2 mrd euroa, yhteisöverot 2,2 mrd euroa, ALV 13 mrd euroa) Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 3. Hälytyssignaaleja 2 Vuonna 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneista (66 228) oli vuonna 2007 640 saaneet eläkepäätöksen (1 %) Ammatillisen koulutuksen keskeyttää noin 20 – 30 % aloittaneesta vuosikurssista Nuorten työttömyysaste lähes kolminkertainen 25-64-vuotiaiden työttömyysasteeseen verrattuna. Nuoret yliedustettuja suhdanneherkillä aloilla: neljä viidestä nuoresta työskentelee yksityisellä sektorilla ja vain 14 % kunnissa ja % valtiolla, kun 25-64-vuotiaista 27 % kunnan ja 8 % valtionpalveluksessa. Työuran alkuun osuvalla työttömyysjaksolla kielteisiä vaikutuksia myöhempään työmarkkinamenestykseen (Nordstöm-Skans2004). Opintojenjälkeinen työttömyys vaikuttaa kielteisesti sekä työttömänä olon todennäköisyyteen että tuloihin vielä viisi vuotta valmistumisen jälkeen (VM 14/2010) Nuoria työttömiä noin 34 000 hlöä ja työmarkkinoiden ulkopuolella viranomaisten ulottumattomissa arvioidaan olevan noin 30 000 - (TEM/2010) 45 000 nuorta (Häggman 2010) Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 4. Ulkopuolella olevat nuoret Tulisi keskustella ulkopuolisuudesta – varhaisen puuttumisen näkökulmasta sosiaalinen, koulutuksellinen, työelämän, taloudellinen, oikeudellinen, terveydellinen Ungas levekår, Statistisk sentralbyrå, statiska analyser 93/2007, Oslo joulukuu 2007 Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 5. 6 kysymystä ulkopuolisuuden yhteydessä Kuinka monesta nuoresta puhutaan Erot eri ryhmien välillä ( huumeet, rikos, lasten nuoren huollonpidon pettäminen, muut asiat) Kuinka ovat joutuneet vaikeuksiin ( Ja mitä on ydinongelma, miten voidaan auttaa) Mitkä ovat sosiaalisen ekskluusion seuraukset nuorelle, yhteiskunnalle Miten voidaan estää että uusia lapsia(nuoria jää ulkopuolelle Riippumatta siitä mitä teet – joku joutuu aina ulkopuolisuuteen. Miten antaa toinen mahdollisuus Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 6. Ulkopuolisuuden pidentyminen lisää syrjäytymisen riskiä Ruotsalaiset tutkimukset ( Unga utanför, Generation 1981, Socalstyrelsen, Angelin) jo kahden vuoden ulkopuolisuus lisää huomattavasti riskiä pysyvään ulkopuolisuuteen Samsfunnsekonomiske konsekvenser av marginalisering blant ungdom (Norjan Perhe lapsi ja tasa arvoministeriö/Vista analyse AS) jo vuosi ulkopuolella lisää riskiä huomattavasti Ett liv jeg ikke valgte/ Elämä jonka en itse valinnut (Agderforskning Norja) toteaa samaa. Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 7. Riskit ulkopuolisuuteen Riskit ulkopuolisuuteen ajautumiseen silloin kun: siirtymävaiheet eli nivelvaiheet, kuten: peruskoulusta jatko-opintoihin opinnoista työelämää päätetään ase- tai siviilipalvelus tarjottu palvelu keskeytyy tai päättyy Siirtyminen palvelusta toiseen (tai väärästä oikeaan) muutto uudelle paikkakunnalle esim. opintojen vuoksi (sosiaaliset valmiudet) Koulutuksen keskeyttäminen jne Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 8. Esimerkki koulutuksen keskeyttäminen Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syyt (yleisimmät) huonot arvosanat heikot koulusuoritukset ja poissaolot perusasteella juhlien, tietokonepelien ym. priorisointi koulunkäynnin edellä luki- ja kirjoitushäiriöt korostuvat jos ei olut tukiopetusta huono kuntoisuus, psyykkinen terveydentila poissaolot haluaa vapaan vuoden halu töihin (Raha) koulu järjestelmänä liian teoreettinen opetus kasvatusolot ja perhetaustat Nuoren (ja vanhempien) ”likinäköiset” valinnat Yleensä enemmän kuin yksi syy Näillä nuorilla huonot kokemukset ”auttamisjärjestelmistä” Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 9. Elämä jonka en itse valinnut Eläkepäätöksen saaneet alle 35-vuotiaat Huomattavaa että ei-lääketieteelliset selitykset nousivat keskeiseksi tekijäksi kuin yritettiin selvittää eläkepäätöstä saaneiden suurta määrää Kolme suurta ryhmää nousi esille: lapsen huolenpidon vaje lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa resurssiköyhät joilla epämääräiset ongelmat Nuoret joilla diagnoosi Kaksi ensimainitut ryhmät suurimmat! Agderforskning 2009 Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 10. Nuorten näkökulma auttamisjärjestelmään Nuoret toivovat auttamisjärjestelmältä; että tapaavat ihmisen johon voivat luoda hyvän suhteen, dialogin, joka toimii heidän oppaana järjestelmässä Eläkepäätöksen pohjalla pitkä prosessi, joissa varhainen puuttuminen ei ole toiminut Nuoret ajetaan/ajautuvat tilanteeseen Kun vuosi vailla ”toimenpiteitä” voi tulla kalliiksi on välttämätöntä että palveluverkosto toimii Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 11. Ulkopuolisuus ei ole nyt-hetki Syyt ovat jo varhaisessa lapsuudessa/nuoruudessa Päiväkoti ja peruskoulu erityisyyniin Parannuksia vaaditaan niin yksilö kuin järjestelmätasolla Kaikilla palveluiden ja hallinnon tasolla Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 12. ” Virallinen” tausta Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten ja nuorten keskuudessa lisääntynyt yhteiskunnan nopeat muutokset palvelujärjestelmien pirstaleisuus ja sektoroituneisuus toimivallan ja vastuunjaon epäselvyydet salassapitosäännösten ja yksilönsuojan tulkinnalliset eroavaisuudet avoimen yhteistyöasenteen, osaamisen ja johtamisen puute syrjäytyminen merkitsee uhkaa nuorelle itselleen, hänen perheelleen ja lähipiirille mutta myös yhteiskunnalle monin eri tavoin syrjäytymisen vaikutukset kansantaloudelle huomattavat Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmassa yhtä nuorta koskeva vuosittainen taloudellinen menetys on 27 500 € (keskiarvo 40 vuoden työaikaolettamalla) väestörakenteen kehitys ei kestä työikäisen laajaa syrjäytymistä kokeiluhankkeissa saavutetut tulokset olleet hyviä muut pohjoismaat ja niiden kokemukset Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 13. Lakiuudistuksen tavoitteet Nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä siirrytään varhaisen tuen toteuttamiseen Parannetaan nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut Tehostetaan nuorten sosiaalista vahvistamista tarjoamalla nykyistä parempaa varhaista tukea heidän elämänkulkunsa ja työelämään pääsyn edistämiseksi Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 14. Kolme keskeistä muutosta Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö Etsivän nuorisotyön lakisääteistäminen Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 15. Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö (7a§) kuntiin kootaan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa mukana opetustoimi sosiaali- ja terveystoimi nuorisotoimi työhallinto Poliisihallinto Jne myös muita viranomaistahoja voi olla mukana, esim. puolustushallinto, pelastustoimi, seurakunta kunnat voivat perustaa verkoston yhdessä verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 16. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät: - koskevat kaikkia alueen nuoria Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken EI käsittele yksittäisen nuoren asioita EI lisäbyrokratiaa Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 17. Laki - nuorten polkuja ja palvelut Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 18. Uusi nuorisolaki hallinnossa ja palveluissa Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 19. Etsivä nuorisotyö nuoren palveluihin tukemisessa (7b§) Etsivän nuorisotyön tehtävistä säädetään laissa Tarkoituksena tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille Työ tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta Kunta nimeää nuorisotoimen vastuullisen viranomaisen etsivän nuorisotyön palveluja mahdollista hankkia nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, kun varmistutaan palvelun tasosta Kelpoisuusvaatimukset Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 20. Etsivä nuorisotyö 2010 Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 21. Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten (7c§) Tietojen luovuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti nuoren nimenomaista suostumusta Salassapitosäännösten estämättä nuoren yhteystiedot tulee kuitenkin luovuttaa, jos nuori: peruskoulun päättävä nuori, joka ei ole saanut tai vastaanottanut opiskelupaikkaa tai aloittanut opintoja nuori, joka alle 25-vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen nuori, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen Kyseiset tiedot ovat jo nyt olemassa, ei edellytä uusien tietojen keräämistä Tieto voidaan jättää antamatta, jos käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole tarpeen Jos nuori arvioidaan olevan viipymättä tuen tarpeessa, nuoren tavoittamiseksi myös muilla viranomaisilla on oikeus ilmoittaa nuoren tiedot etsivälle nuorisotyölle Tietojen luovuttamismahdollisuudesta ilmoitetaan sopivin tavoin etukäteen nuorelle ja kun kyseessä on alaikäinen, myös huoltajalle Jos tehdään lastensuojeluilmoitus, ei tehdä ilmoitusta etsivää nuorisotyötä varten Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 22. Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten (7c§) Muutetaan opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 §:ää, jossa säädetään rekisteristä luovutettavista tiedoista Saatuaan nuoren yhteystiedot etsivä nuorisotyö ottaa yhteyttä nuoreen ja selvittää, onko nuori sellaisen tuen tarpeessa, että hän tarvitsee apua päästäkseen sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille (nuoren elämänkulun tukeminen) opinto-ohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi, työpaja, työ- ja elinkeinotoimisto, terveyskeskus, mielenterveystoimisto ym.. Etsivä nuorisotyö ei tarjoa palvelukokonaisuuksia, vaan auttaa nuorta hänelle sopivien palvelujen niiden löytämisessä Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 23. Nuoresta luovutettujen tietojen käsittely (7d §) Perustuslain 10 §: "Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla." Nuoresta siirretään etsivälle nuorisotyölle laissa tarkkarajaisesti määritellyt tiedot (yksilöinti- ja yhteystiedot) Tiedot voidaan luovuttaa sähköisesti Etsivässä nuorisotyössä voidaan myös yhdistää eri tahoilta saadut yksittäistä nuorta koskevat tietoaineistot Tietojen kirjaamisvelvoite: ilmoittaja, jatkotoimenpiteet, mitä tietoja ja kenelle nuoresta on annettu Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole enää välttämättömiä tehtävän hoitamiseksi Etsivä nuorisotyö voi luovuttaa tietoja eteenpäin vain nuoren ja alaikäisen nuoren huoltajan suostumuksella Erityinen salassapitosäännös nuorisolaissa Äänekoski 14.1.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
  • 24. Resurssointi Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston työ ei aiheuta kunnalle uusia välittömiä kustannuksia, koska työ organiso

×